PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO MELU- JA ILMANLAATU- SELVITYS

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO MELU- JA ILMANLAATU- SELVITYS Lokakuu 2015

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 30.10.2015 Laatija Olli-Matti Luhtinen, Silja Laine Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 3 SISÄLTÖ 1. Selvityskohde ja työn sisältö 4 2. Meluselvitys 5 2.1 Menetelmät ja lähtötiedot 5 2.1.1 Sovellettavat ympäristömelun ohjearvot 5 2.1.2 Laskentamenetelmä 6 2.1.3 Maastomalli 6 2.1.4 Liikennetiedot 6 2.2 Tulokset 8 2.2.1 Yleistä 8 2.2.2 Tilanne ulko-oleskelualueilla 8 2.2.3 Sisätiloihin kohdistuva melu 8 2.2.4 Parvekkeiden toteuttamismahdollisuudet 8 2.3 Yhteenveto melun osalta 9 3. Ilmanlaatuselvitys 9 3.1 Johdanto 9 3.1.1 Työn kuvaus 9 3.2 Yleistä ilmanlaadusta 9 3.2.1 Johdanto 9 3.2.2 Hiukkaset 9 3.2.3 Typen oksidit 10 3.2.4 Pitoisuuksien muodostuminen 10 3.2.5 Lainsäädäntö 10 3.2.6 Ilmanlaadun mittaustulokset 11 3.3 Suositukset 11 3.3.1 HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet 11 3.3.2 Rakennusten käyttötarkoitukseen ja ilmanvaihtoon liittyvät suositukset 13 3.3.3 Muut suositukset 13 3.4 Yhteenveto ja johtopäätökset 14 LIITTEET Liite 1: Tieliikenteen päiväajan (07-22) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö ilman melusuojaustoimenpiteitä Tilanne 2 m korkeudella maanpinnan/ pihakannen tasosta Liite 2: Tieliikenteen päiväajan (07-22) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö melusuojaustoimenpitein Tilanne 2 m korkeudella maanpinnan/ pihakannen tasosta Liite 3: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö ilman melusuojaustoimenpiteitä Tilanne 2 m korkeudella maanpinnan/ pihakannen tasosta Liite 4: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö melusuojaustoimenpitein Tilanne 2 m korkeudella maanpinnan/ pihakannen tasosta Liite 5: Tieliikenteen päiväajan (07-22) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö melusuojaustoimenpitein Tilanne julkisivuilla - NÄKYMÄ LUOTEESTA Liite 6: Tieliikenteen päiväajan (07-22) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö melusuojaustoimenpitein Tilanne julkisivuilla - NÄKYMÄ KAAKOSTA

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 4 PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 1. SELVITYSKOHDE JA TYÖN SISÄLTÖ Työssä laadittiin otsikossa mainitusta kohteesta asemakaavoitusvaiheen melu- ja ilmanlaatuselvitys. Meluselvityksen osalta työssä päivitettiin kohteesta keväällä 2014 laadittu selvitys muuttuneilla massoittelusuunnitelmilla. Lisäksi ennustetilanteen melutarkastelut tehtiin nyt sekä aiemman meluselvityksen mukaisesti Piispansillan uudet itärampit toteutettuna 2035 ennustetilanteessa, että kaupungin ohjeistuksen mukaisesti myös ennustetilanteessa 2020 ilman Piispansillan itäramppeja. Viimeksi mainitun osalta käytettiin kaupungilta saatuja päivitettyjä liikennetietoja. Melusuojaus- ja ääneneristävyysvaatimukset määritettiin pahemman tilanteen mukaan kussakin suunnassa. Ilmanlaatuselvityksessä arvioitiin Kuitinmäentien sekä Piispansillan liikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutukset asuinkäyttöön tarkoitetun uudisrakennuskohteen ympäristön ilmanlaatuun. Kuva 1: Selvityskohteen sijainti Meluselvityksessä mallinnettiin suunnittelukohteen ulkopihoille sekä rakennusten julkisivuille kohdistuva tieliikenteen melu. Tarkastelujen lähtökohtana olivat Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset meluohjearvot asuinalueilla, ELY-keskuksen opas Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa (2013) sekä Espoon kaupungin meluselvitysohje. Työssä selvitettiin, tarvitaanko kohteessa toimenpiteitä ulkoalueiden suojaamiseksi melulta. Tulosten perusteella määritettiin myös rakennusten julkisivuihin kohdistuva melu ja tämän perusteella rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyysvaatimukset kaavamääräyksiin, sekä parvekkeiden toteuttamismahdollisuudet ja lasitusvaatimukset eri julkisivuilla.

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 5 Kohteen ilmanlaatu arvioitiin olemassa olevaan ilmalaatutietoon perustuen. Työssä käytiin läpi alueen ilmanlaatuun ja epäpuhtauteen vaikuttavat tekijät, mm. kerättiin alueelta saatavissa olleet ilmanlaadun mittaustiedot (mm. HSY) ja vastaavat yleistettävissä olevat ilmanlaatuhavainnot ja tutkimukset. Työn johtopäätöksenä arvioitiin tarvittavat suojaetäisyydet (HSY 2014) liikenneväyliin nyky- ja/tai ennustetilanteen liikennemäärillä sekä arvioitiin kohteen ilmanlaatua. Työ on tehty SRV Yhtiöt Oyj:n toimeksiannosta. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat olleet Heidi Kerosuo ja Anne Tiainen. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ja sen meluselvityksestä on vastannut Olli-Matti Luhtinen. Ilmanlaatuselvityksen laati Silja Laine. 2. MELUSELVITYS 2.1 Menetelmät ja lähtötiedot 2.1.1 Sovellettavat ympäristömelun ohjearvot Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db 45/50 db 1) 45 db 40 db SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla asuinalueilla melutason yöohjearvo on 45 db. Ympäristömelun kuvaamiseen käytetään yleisimmin keskiäänitasoa L Aeq (ekvivalenttitasoa), jossa hetkittäiset äänen voimakkuuden vaihtelut on tasoitettu ja erikorkuiset osaäänet painotettu korvan herkkyyttä vastaavalla tavalla (ns. A-painotus). Vuonna 1992 on annettu Valtioneuvoston päätös (993/92), jossa on esitetty yleiset melutason ohjearvot pitkän ajan ekvivalenttitasoina. Ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi hyväksi kaavoittamisessa, rakentamisessa ja tiensuunnittelussa. Selvityskohde voidaan tulkita joko uudeksi alueeksi tai täydennysrakentamiskohteeksi. Uudella alueella tarkoitetaan Ympäristöministeriön mukaan vähintään korttelin kokoista, aiemmin (asuinkäyttöön) rakentamatonta aluetta. Tällä alueella päiväajan osuus liikenteestä on niin suuri, että yö- ja päivämelun ero on n. 10 db, jolloin uusien alueiden alempi yöohjearvo toteutuu päiväohjearvon toteutuessa.

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 6 2.1.2 Laskentamenetelmä Selvityskohteen melutilanne kartoitettiin laskennallisesti 3d-maastomalliin perustuvalla Soundplan 7.1 - melulaskentaohjelmalla. Laskennassa sovellettiin pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Melulähteinä huomioitiin kaikki alueen merkittävät tiet ja kadut yli kilometrin säteeltä. Melutasot laskettiin ulkoalueiden melutilanteen arvioimiseksi 2 m korkeudella maanpinnasta/ pihakansien tasosta. Lisäksi laskettiin rakennuksen julkisivuun kohdistuva äänitaso eri kohdissa sisätilojen ja parvekkeiden melutilanteen sekä tarvittavien ääneneristävyysvaatimusten arvioimiseksi. Laskentasäteenä oli 1000 m, äänen heijastuksia (Reflection depth) oli 2. Laskentapisteet julkisivuilla olivat 3 m välein. Melumallinnuslaskentojen menetelmätarkkuus on yleensä ± 2 db. 2.1.3 Maastomalli Melulaskennan maastomallin pohjana oli Länsiväylän lisäkaistojen ja Piispansillan lisäramppien tiesuunnitelmien melulaskentamalli, joka päivitettiin tämän työn yhteydessä. Suunnittelukohde mallinnettiin siitä laadittujen uusimpien suunnitelmien mukaisena. Maastomalli sisältää maastonmuodot korkeuskäyrinä ja ajoratojen yms. taiteviivoina, sekä lisäksi rakennukset, meluesteet, akustisesti kovat pinnat ja muut äänen etenemiseen vaikuttavat tekijät. Kuva 2: Havainnekuva suunnittelukohteesta (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, 1.9.2015) 2.1.4 Liikennetiedot Liikenne-ennusteina vuodelle 2020 ilman Piispansillan itäramppeja ja vuodelle 2035 em. rampit toteutettuna käytettiin edellisessä kohdassa mainittujen tiesuunnitelmien yhteydessä laadittuja ennusteita. 2035 ennuste oli Espoon kaupunkisuunnitteluviraston mukaan käyttökelpoinen sellaisenaan. 2020 ennusteeseen saatiin kaupungilta joitakin päivityksiä. Nämä on esitetty punaisella kuvassa 3. Keskivuorokausiliikenteet (KAVL) on esitetty ajosuunnittain kuvissa 3 ja 4. Keskeiset liikennemäärät on merkitty myös melukarttaliitteisiin. Päiväajan osuus liikenteestä on tällä alueella suuri, 94 %. Raskaiden ajoneuvojen osuus on Länsiväylällä ja Kuitinmäentiellä 6 %, Piispansillalla 9 %. Käytetyt muut liikennetiedot on esitetty melukarttaliitteessä 1.

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 7 Kuva 2: Liikenne-ennuste (KAVL) vuodelle 2020 ilman Piispansillan itäramppeja Huom. Alkuperäiset luvut ovat ajosuunnittain, päivitetyt (punaisella) molemmat ajosuunnat yhteensä Kuva 4: Liikenne-ennuste (KAVL) vuodelle 2035 Piispansillan itärampit toteutettu

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 8 2.2 Tulokset 2.2.1 Yleistä Melumallinnustulokset on esitetty melukarttaliitteissä 1-6. Ulko-oleskelualueiden melutilannetta kuvaavissa kartoissa on esitetty melutasot 5 db värivyöhykkein, päiväajan ohjearvo (55 db) ylittyy keltaisesta värivyöhykkeestä alkaen ja uusien alueiden yöohjearvo (45 db) kirkkaanvihreästä värivyöhykkeestä alkaen. Julkisivuihin kohdistuva melu on kuvattu 1 db jaotuksella ja hieman erilaisin värisävyin 3d-kuvissa liitteissä 5 ja 6. On myös huomioitava että Itärampit toteutettuna Länsiväylän liikenne-ennuste (2035) on suurempi kuin ilman niitä (2020). Kuitinmäentien ja Piispansillan osalta tilanne on päinvastainen. Etelästä Länsiväylältä suunnittelukohteeseen tuleva melu ei kuitenkaan lisäänny 2035 tilanteessa Länsiväylän liikenteen lisääntymisestä huolimatta, koska ko. ennustetilanteessa on myös toteutettu länsiväylän tiesuunnitelma uusine meluesteineen. 2.2.2 Tilanne ulko-oleskelualueilla Liitteistä 1 ja 3 (yömelu) voidaan havaita, että ennen Piispansillan itäramppeja, kun Kuitinmäentien liikenne on selvästi suurempi, meluohjearvo ylittyy oleskelupihalla selvemmin (1a, 3a) kun em. rampit toteutettuna (1b, 3b). Meluohjearvot saavutetaan kummassakin tilanteessa kun pihaalueen itäreunaan toteutetaan liitteiden 2 ja 4 mukainen 2 m / 1,8 m korkuinen meluaita. Aidan ei tarvitse melun näkökulmasta kattaa koko itäreunaa vaan liitteiden mukaisesti noin puolet siitä. 2.2.3 Sisätiloihin kohdistuva melu Rakennuksen ulkovaipalta eli ulkoseiniltä, -ovilta, ikkunoilta ja tuuletusaukoilta vaadittu kaavamääräyksiin liitettävä kokonaiseristävyys eli äänitasoero ( L) määräytyy näihin kohdistuvan keskiäänitason perusteella. Taulukon 1 mukaisesti sisällä asuintiloissa ei saisi päiväaikaan ylittyä 35 db keskiäänitaso. Liikenteen vuorokausijakautumasta johtuen alitetaan tällöin myös asuintilojen yöajan 5 db alhaisempi ohjearvoraja. Sisämelun ohjearvot ovat samat sekä uusilla että vanhoilla alueilla. Mikäli vaadittu äänitasoero liikenteen A-painotetulle keskiäänitasolle (L Aeq ) on alle 30 db, ei erityisiä ääneneristävyysvaatimuksia yleensä aseteta. Espoossa kaavamääräyksenä annetaan arvo 30 db, 32 db, 35 db tai 38 db. Tässä kohteessa tulee koillispuolen julkisivuille antaa liitteen 5 mukaiset 30 32 db kaavamääräykset. Muita osin ei kaavamääräyksiä rakennusten ääneneristävyydestä tarvita. Kaakkoispuolella (liite 6) kaavamääräystä (30 db) edellytetään vain tornitalon Piispansillan suuntaan osoittavaan päätyyn. Koillispuolella määräävässä asemassa on tilanne ennen Piispansillan itäramppeja (liite 5a), kaakkoispuolella tilanne ramppien toteuduttua (liite 6b). 2.2.4 Parvekkeiden toteuttamismahdollisuudet Parvekkeet tulkitaan asuntokohtaisiksi ulko-oleskelualueiksi ja niillä tulisi saavuttaa ainakin ulkooleskelualueiden päiväajan meluohjearvo 55 db. Lasituksille asetettavat vaatimukset esitetään niiltä edellytetyn ääneneristävyyden (äänitasoeron L) mukaan, jolla ohjearvo saavutetaan. ELYkeskuksen vuonna 2013 julkaistussa oppaassa Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa todetaan: Mikäli parveke halutaan sijoittaa talon julkisivulle, missä meluohjearvo ylittyy, se tulee määrätä lasitettavaksi (tai muilla keinoin taata melun tarvittava vaimentaminen). Jos päiväajan keskiäänitaso julkisivulla on kuitenkin yli 65 db, ei parvekkeita tulisi rakentaa. Tällaisessa tapauksessa parveke voidaan korvata viherhuoneella ja antaa siitä oma kaavamääräys (6.3/G, H). Oppaassa esitetty 65 db raja tulee siitä, että tavallisella parvekelasituksella (6-8 mm, normaalit ilmaraot) on ajateltu saavutettavan enintään 10 db äänitasoero jolloin vielä 65 db melutasolla parvekkeella saavutetaan 55 db ohjearvo (65 db 10 db = 55 db). Parvekelasivalmistajilla on kuitenkin myös tuotteita joilla saavutetaan yli 10 db äänitasoero ulkomelua vastaan. Tässä kohteessa voitaisiin parvekkeita sijoittaa pääosin suunnitellusti ja laajemminkin myös ko. 65 db suositusta noudattaen (liitteet 5 ja 6). Ainoastaan torniosan koillispäätyyn sijoitettujen alempien kerrosten 2-8/14 osalta suositeltu 65 db yläraja lasitukseen kohdistuvalle päivämelulle ylittyisi tilanteessa ennen Piispansillan itäramppeja (liite 5a). Ylitys olisi kuitenkin pieni, enintään

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 9 1 db. Näihinkin kohtiin voitaisiin sijoittaa parvekkeet kun varmistetaan, että lasituksella saavutetaan vähintään 11 db äänitasoero liikenteen A-painotetulle keskiäänitasolle (L Aeq ). 2.3 Yhteenveto melun osalta Kohteen melutilannetta tarkasteltiin kahdessa eri ennustetilanteessa, suunnitellut Piispansillan itärampit toteutettuna Länsiväylällä (2035), sekä ilman niitä (2020). Pohjoisen puoleisten julkisivujen sekä oleskelupihojen melutilanne on pahempi 2020 tilanteessa ja eteläpuoleisten julkisivujen 2035 tilanteessa. Melutilanne arvioitiin kummaltakin osin pahemmassa tilanteessa eli pohjoispuolella ja oleskelupihoilla 2020 tilanteessa sekä eteläpuoleisilla julkisivuilla 2035 tilanteessa. Tämän selvityksen perusteella voidaan suunniteltu uudisrakennuskohde hyvin toteuttaa melun näkökulmasta. Ulkoalueilla saavutetaan meluohjearvot kohtuullisin toimenpitein. Myös julkisivuilta edellytettävät ääneneristävyydet ovat kohtuullisia ja hyvin saavutettavissa. Samoin parvekkeita voidaan toteuttaa kohteessa laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Tosin eräissä kohdissa lasitukselle tulisi hieman tavallista tiukemmat ääneneristysvaatimukset. 3. ILMANLAATUSELVITYS 3.1 Johdanto 3.1.1 Työn kuvaus Ilmanlaatuselvityksessä arvioitiin Kuitinmäentien sekä Piispansillan liikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutukset asuinkäyttöön tarkoitetun uudisrakennuskohteen ympäristön ilmanlaatuun. Lähtötietoina on käytetty samoja liikennemääriä kuin meluselvityksessä: KAVL 2020 Kuitinmäentie (ilman Piispansillan itäramppeja) 17 000, Piispansilta 13 068 KAVL 2035 Kuitinmäentie 11 130, Piispansilta 7 716. Arvio ilmanlaadusta on tehty pahimman eli vuoden 2020 tilanteen mukaan, jolloin liikennemäärät kohteen lähiympäristössä ovat korkeammat. 3.2 Yleistä ilmanlaadusta 3.2.1 Johdanto Kaupunki-ilma sisältää runsaasti erilaisia eri päästölähteistä peräisin olevia epäpuhtauksia. Ilmanlaatuun vaikuttavia tärkeimpiä päästölähteitä ovat mm. autoliikenne, teollisuuslaitokset, energiantuotantolaitokset ja talojen lämmitys. Ilmanlaatuun vaikuttavat eniten paikalliset päästölähteet, mutta myös kaukokulkeumalla on merkitystä. Merkittävimpiä kaupunki-ilman epäpuhtauksia ovat hiukkaset, typen oksidit, otsoni ja hiilivedyt. Myös hiilimonoksidi (häkä) ja rikkidioksidi ovat tavallisia ilmassa, mutta niiden pitoisuudet ovat viime vuosikymmenen aikana selvästi alentuneet tehokkaiden päästövähennystoimien ansiosta. Liikenneväylien läheisyydessä merkittävimmät epäpuhtaudet ovat hiukkaset (PM) sekä typen oksidien ja otsonin reagoidessa syntyvä typpidioksidi (NO 2 ). (Liikennejärjestelmän vaikutukset ilmanlaatuun, YTV 1997). 3.2.2 Hiukkaset Hiukkaset ovat ilmassa leijuvia kiinteitä tai nestemäisiä kappaleita. Usein hiukkasista käytetään yleiskielessä nimitystä pöly. Hiukkaset jaotellaan ilmanlaadusta puhuttaessa eri luokkiin hiukkasten koon perusteella. Kokoluokitteluja tehdään hiukkasen aerodynaamisen halkaisijan perusteella.

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 10 PM 10 hiukkaset sisältävät aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 μm:n hiukkaset. Näitä kutsutaan myös nimellä hengitettävät hiukkaset, koska ne pystyvät tunkeutumaan ihmisen hengityselimistössä nenänielua syvemmälle. Huomattava osa tämän kokoluokan hiukkasista on liikenteen nostattamaa katupölyä ja pitoisuudet ovat koholla erityisesti keväisin, jolloin kadut alkavat kuivua. PM 2.5 - hiukkaset sisältävät alle 2,5 μm:n hiukkaset. Näitä kutsutaan pienhiukkasiksi. Pienhiukkasilla on viime aikoina useammassa tutkimuksessa todettu olevan merkittäviä terveysvaikutuksia. Alinta pitoisuutta, jolla terveysvaikutuksia ei olisi (ns. kynnysarvoa), ei ole pystytty osoittamaan. Pienhiukkaset saattavat kulkeutua ilmamassojen mukana pitkiäkin matkoja ja merkittävä osa kaupunki-ilman pienhiukkasista on kaukokulkeuman mukanaan tuomia hiukkasia. (Ilmanlaatuportaali 2014). 3.2.3 Typen oksidit Typen oksidit (NO x ) jakautuvat typpimonoksidiin NO ja typpidioksidiin NO 2. Ihmisten terveyden kannalta NO 2 on selvästi merkittävämpi yhdiste. Se lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla sekä korkeina pitoisuuksina supistaa keuhkoputkia. Typpidioksidi voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle ja siitepölyille. Suurin osa kaupunki-ilman typen oksideista on peräisin autoliikenteestä. Typen oksidit reagoivat ilmakemiallisesti erityisesti otsonin ja auringonvalon vaikutuksesta. Erityisesti typpimonoksidi muuttuu haitallisemmaksi typpidioksidiksi. Korkeimmat typpidioksidipitoisuudet muodostuvat kaupunkien keskustoissa, korkeiden rakennusten reunustamissa katukuiluissa. (Ilmanlaatuportaali 2014). 3.2.4 Pitoisuuksien muodostuminen Ilmanlaatua tietyssä pisteessä ei määritä pelkästään päästön määrä. Päästön kulkeutuminen sekä sen aikana tapahtuva epäpuhtauksien sekoittuminen, laimeneminen, muuttuminen ja poistuminen ilmakehästä määräävät lopulta paikallisen ilmanlaadun. Eri tekijät aiheuttavat sen, että ilmanlaatu vaihtelee samassakin tarkastelupisteessä suuresti eri aikoina. Tästä syystä ilmanlaatua on havainnoitava pitkällä aikavälillä, jotta tilanteesta saadaan riittävä yleiskuva päätösten pohjaksi. 3.2.5 Lainsäädäntö Eri epäpuhtauksille on lainsäädännöllisesti määritelty sallittavia pitoisuustasoja. Ilmanlaadusta on annettu kansalliset ohjearvot (VNp 480/1996) ja EU:n määräämät raja-arvot (VA 38/2011). Ohjearvot kuvaavat kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan yhtä sitovia kuin raja-arvot, vaan ne ohjaavat suunnittelua ja niiden ylittyminen pyritään estämään ennakolta. Ohjearvot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot (HSY, 2014) Yhdiste Aika Ohjearvo µg/m 3 Hengitettävät hiukkaset PM 10 vrk 70 Typpidioksidi NO 2 vrk 70 tunti 150 Tilastollinen määrittely kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 11 Ilmanlaadun raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, ja ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia siitä, että epäpuhtauksien pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Raja-arvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ilmanlaadun raja-arvot (HSY, 2014) Yhdiste Aika Raja-arvo Saavutettava µg/m 3 Sallitut ylitykset viimeistään Hengitettävät hiukkaset PM 10 vuosi vrk 40 50-35 vrk/vuosi voimassa voimassa Pienhiukkaset PM 2.5 vuosi 25-1.1.2015 Typpidioksidi NO 2 vuosi tunti 40 200-18 h/vuosi voimassa voimassa Ohje- ja raja-arvopitoisuudet on annettu tilastollisina pysyvyystasoina. Tästä seuraa, että mittaussarjan tulee olla riittävän pitkä jotta vertailu niihin voidaan tehdä. 3.2.6 Ilmanlaadun mittaustulokset HSY seuraa ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla useassa mittauspisteessä vuosittain. Pysyviä mittausasemia on 7 ja siirrettäviä asemia 4. Lisäksi mittauksia suoritetaan vuosittain passiivikeräinmenetelmillä eri kohteissa. Ilmanlaatu oli mittaustulosten perusteella pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 melko hyvä. Ilmanlaatua heikensivät ajoittain paikalliset ilmansaasteet (mm. autojen päästöt, katupöly, puunpoltto). Hengitettävien hiukkasten raja-arvot (vuosiraja-arvo 40 µg/m 3, vuorokausiraja-arvo 50 µg/m 3 ) eivät ylittyneet millään mittausasemalla. Sen sijaan hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3 ) ylittyi muutamilla asemilla. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m 3 ) ylittyi Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Mittaustulosten ja rakennuskohteen ympäristön perusteella voidaan arvioida olevan epätodennäköistä, että ilmanlaadulle asetetut raja- ja ohjearvot ylittyisivät kohteen ympäristössä. Kuitinmäentien ympäristö on melko avointa ja tuulettuvaa, mikä edesauttaa ilmansaasteiden laimenemista. 3.3 Suositukset 3.3.1 HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet HSY on julkaissut vuoden 2014 alussa uudet ilmanlaatuvyöhykkeet (taulukko 4), jotka antavat suositukset tarvittaville suojaetäisyyksille liikenneväyliin asuinrakennuksille sekä herkille kohteille. Vanhat suositukset oli laadittu vuonna 1998 (YTV, 1998. Kaavoitus ja ilmansuojelu projekti. Julkaisusarja C 1998:6) ja uudet ovat aiempaa tiukemmat. HSY on myös julkaissut vuoden 2013 lopulla ohjeistuksen siitä, kuinka ilmanlaatu voidaan ottaa huomioon suunnittelussa (HSY, Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa, 20.12.2013, päivitetty 3.6.2014). Herkiksi kohteiksi luokitellaan mm. päiväkodit ja leikkikentät, asukaspuistot, koulut, vanhusten palvelutalot sekä sairaalat.

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 12 Taulukko 4. (HSY:n suojaetäisyydet (HSY 2014) Ajoneuvoa arki-vrk Asuinrakennukset/metriä Herkkä kohde/metriä minimietäisyys suositusetäisyys minimietäisyys suositusetäisyys 5 000 10 10 20 10 000 7 20 20 40 20 000 14 40 40 80 30 000 21 60 60 120 40 000 28 80 80 160 50 000 35 100 100 200 60 000 42 120 120 200 70 000 49 140 140 200 80 000 56 150 150 200 90 000 63 150 150 200 100 000 70 150 150 200 Ilmanlaatuvyöhykkeiden käyttäminen arvioitaessa ilmanlaatuhaittoja yksinkertaistaa altistumistilannetta, joten vyöhykkeiden käyttämiseen sisältyy rajoituksia. Etäisyydet on tarkoitettu sovellettavaksi avoimen väylän varrella, jossa sekoittumisolosuhteet ovat hyvät ja päästölähteenä on yksi katu/tie (Uudenmaan ELY-keskus, Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa, opas 2/2015). Minimi- ja suositusetäisyyksien käytöstä on määritelty seuraavaa: "Suositusetäisyyttä suositellaan käytettäväksi, kun suunnitellaan uusia asuinalueita ja minimietäisyyttä täydennysrakentamiseen. Etäisyys on metreinä ajoradan reunasta rakennuksen julkisivulle tai oleskelualueiden reunaan. Liikennemääränä käytetään ennustetta liikennemäärästä arkivuorokaudessa. Pääsääntöisesti uudella alueella tarkoitetaan laajaa aluetta, jolla ei ole aiempaa asutusta." (HSY 2015) Yllä esitetyn perusteella Piispankallion kohde on täydennysrakentamista. Ennusteen mukaan Kuitinmäentie liikennemäärä vuonna 2020 on 17 000 KAVL ja Piispansillan 13 068. Liikennemäärän mukaisesti asuinrakennuksien minimietäisyys Kuitinmäentien reunasta on 12 metriä ja Piispansillan reunasta 9 metriä. Koska kohde sijaitsee näiden kahden, eri tasossa risteävän väylän lähellä, ilmanlaatuvyöhykkeiden soveltaminen tähän kohteeseen suoraan on hankalaa. Liikennemäärä Kuitinmäentien ja Piispansillan liittymässä on yhteensä noin 30 000 KAVL, joten liikennemäärän mukainen minimietäisyys on noin 21 metriä. Kuvassa 5 on esitetty liikennemäärien mukaiset minimietäisyydet. Molemmista väylistä ja liittymästä minimietäisyydet täyttyvät.

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 13 Kuva 5. Suunniteltujen asuinrakennusten minimietäisyys Kuitinmäentiestä ja Piispansillasta. Alueen ilmanlaatua arvioitaessa on myös huomioitava tontin eteläpuolella noin 160 metrin päässä kulkeva vilkasliikenteinen Länsiväylä, jonka liikenteen aiheuttamat päästöt vaikuttavat yleisesti alueen ilmanlaatuun. Lisäksi tulevaisuudessa rakennettavat Länsiväylän suuntaiset Piispansillan uudet rampit tuovat liikennettä aiempaa lähemmäs kohdetta. 3.3.2 Rakennusten käyttötarkoitukseen ja ilmanvaihtoon liittyvät suositukset Mikäli minimi- tai suositusetäisyyksiin ei päästä, tulisi suurille päästömäärille altistuville alueille sijoitettavissa rakennuksissa käyttää tehokkaita suojauskeinoja. Näitä ovat mm.: Rakennusten ilmanvaihto tuloilman otto etäältä päästölähteistä, riittävän korkealta ja suojan puolelta parhaan mahdollisen tekniikan käyttäminen tuloilman suodatuksessa tarvittaessa huonekohtaiset ilmanpuhdistimet. (HSY, Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa, 20.12.2013, päivitetty 3.6.2014). Suomen rakentamismääräyskokoelmassa osiossa D2 on määritelty tarkemmin rakennusten ilmanottoa koskevat säädökset. Siinä on määritelty muun muassa, että jos rakennus sijaitsee 50 metriä lähempänä vilkasliikenteisen ajoväylän keskiviivaa, tulee ulkoilmalaitteet sijoittaa riittävän ylös suojan puolelle (rakennuksen liikenneväylän vastakkaiselle puolelle). Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin silloin, kun keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 autoa vuorokaudessa. Lisäksi kokoelmassa on määritelty, että ulkoilmalaitteiden tulee sijaita vähintään 8 metrin päässä ulkoilman laatua pilaavista lähteistä kuten autojen pysäköintialueista. 3.3.3 Muut suositukset Kasvillisuudella ja meluesteille on mahdollista vaikuttaa kohteen ympäristön ilmanlaatuun, joskin niiden rooli on varsin pieni. Meluesteet muodostavat ns. katvealueen meluesteen taakse. Katvealueen laajuus riippuu meluesteen korkeudesta. Pitoisuudet katvealueella ovat alhaisempia kuin

PIISPANKALLIO, KORTTELI 22315, ESPOO; MELU- JA ILMANLAATUSELVITYS 14 avoimessa ympäristössä ilman meluestettä. Meluesteen vaikutus ympäristönsä ilmanlaatuun on kuitenkin aina yksilöllinen riippuen täysin kohteen ominaisuuksista (maastonmuodot, ilman sekoittumisolosuhteet jne.). Tienvarsikasvillisuus voi vähentää ilmansaasteiden haitallisia vaikutuksia sitomalla saasteita lehtien pinnoille. On kuitenkin huomioitava, että liian tiivis kasvillisuus voi esim. katukuiluissa heikentää ilmanlaatua, koska ilmavirtaukset heikkenevät ja siten epäpuhtauksien laimeneminen estyy. Katukuilua reunustavien talojen korkeuden suhteella katukuilun leveyteen on suurempi vaikutus kuin kasvillisuudella. Sekä meluesteiden että kasvillisuuden vaikutus esteen takana olevan alueen ilmanlaatuun perustuu siihen, että ilmavirtaukset kohoavat esteen (melueste, kasvillisuusvyöhyke) yläpuolelle, esteet lisäävät turbulenssia, jolloin ilma sekoittuu paremmin sekä siihen, että ilmansaasteiden pidättyminen pinnoille tehostuu. (Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutus ilmanlaatuun liikenneympäristöissä, HSY 2015) 3.4 Yhteenveto ja johtopäätökset Työssä laadittiin selvitys ilmanlaadusta asuinkäyttöön tarkoitetun uudisrakennuskohteen ympäristöön Espooseen, Kuitinmäentien ja Piispansillan liittymään. Asuinrakennukset sijaitsevat vähintään HSY:n suositusten ja liikennemäärien mukaisten minimietäisyyksien päässä lähimpien liikenneväylien reunasta. Selvityksen perusteella kohteen ympäristössä saattaa kuitenkin esiintyä ilmanlaadullisia ongelmia, sillä se sijaitsee kahden melko vilkkaan tien liittymän välittömässä läheisyydessä. Lisäksi Länsiväylän liikenne vaikuttaa yleisesti alueen ilmanlaatuun, vaikka se sijaitseekin melko etäällä kohteesta. Kuten on jo todettu, rakennuksien sijainti täyttää HSY:n ohjeen mukaisen minimietäisyyden, ja sisäilman laatu on hallittavissa teknisin keinoin. Rakentamisen toteutuessa on huolehdittava siitä, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 määräykset ilmanotosta ja huoneistojen sisäilman laadusta täyttyvät. Tässä kohteessa on suositeltavaa, että ilmanotto järjestetään ajoratojen vastakkaiselta eli suojan (etelän) puolelta riittävän korkealta. Lisäksi kohteen ympäristön ilmanlaatuun on mahdollista hieman vaikuttaa liikenneväylien ja rakennuksien väliin sijoitettavilla kasvillisuusvyöhykkeillä sekä meluesteillä.

a) Vuoden 2020 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteuttamatta silta + 13 Kuitinmäentie + 7 KAVL 17000 (Olarinkadun liittymän itäpuolella KAVL 26400) VII / V KAVL 13100 XIV / XII piha +13.8 +13.8 LEIKKI piha +13.5 viherkatto Piispansilta Länsiväylä Piispansillan itäpuolella: KAVL 62000 PIISPANRISTI +16 AJO +13.0 PÄIVÄAJAN OHJEARVO 55 db YLITTYY KELTAISESTA VÄRI- VYÖHYKKEESTÄ ALKAEN b) Vuoden 2035 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteutettu silta + 13 Kuitinmäentie + 7 KAVL 11100 (Olarinkadun liittymän itäpuolella KAVL 12300) VII / V KAVL 7700 XIV / XII piha +13.8 +13.8 LEIKKI piha +13.5 viherkatto Piispansilta PIISPANRISTI Länsiväylä + rampit Piispansillan itäpuolella: KAVL 120000 +16 AJO +13.0 PÄIVÄAJAN OHJEARVO 55 db YLITTYY KELTAISESTA VÄRI- VYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Piispankallio, kortteli 22315, Espoo Meluselvitys Liite 1: Tieliikenteen päiväajan (07-22) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö ilman melusuojaustoimenpiteitä Tilanne 2 m korkeudella maanpinnan/ pihakannen tasosta db 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 45 < <= 50 <= 45 1:800 0 5 10 20 30 m OML 1.10.2015

a) Vuoden 2020 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteuttamatta silta + 13 Kuitinmäentie + 7 KAVL 17000 (Olarinkadun liittymän itäpuolella KAVL 26400) VII / V Piispansilta KAVL 13100 XIV / XII Länsiväylä Piispansillan itäpuolella: KAVL 62000 piha +13.8 LEIKKI PIISPANRISTI piha +13.5 +13.8 viherkatto +16 AJO +13.0 Meluaita 1,8 m pihakannen tasosta Meluaita 2,0 m pihakannen tasosta PÄIVÄAJAN OHJEARVO 55 db YLITTYY KELTAISESTA VÄRI- VYÖHYKKEESTÄ ALKAEN b) Vuoden 2035 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteutettu silta + 13 Kuitinmäentie + 7 KAVL 11100 (Olarinkadun liittymän itäpuolella KAVL 12300) VII / V Piispansilta KAVL 7700 XIV / XII piha +13.8 LEIKKI PIISPANRISTI Länsiväylä + rampit Piispansillan itäpuolella: KAVL 120000 piha +13.5 +13.8 viherkatto +16 AJO +13.0 Meluaita 1,8 m pihakannen tasosta Meluaita 2,0 m pihakannen tasosta PÄIVÄAJAN OHJEARVO 55 db YLITTYY KELTAISESTA VÄRI- VYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Piispankallio, kortteli 22315, Espoo Meluselvitys Liite 2: Tieliikenteen päiväajan (07-22) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö melusuojaustoimenpitein Tilanne 2 m korkeudella maanpinnan/ pihakannen tasosta db 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 45 < <= 50 <= 45 1:800 0 5 10 20 30 m OML 1.10.2015

a) Vuoden 2020 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteuttamatta silta + 13 Kuitinmäentie + 7 KAVL 17000 (Olarinkadun liittymän itäpuolella KAVL 26400) VII / V KAVL 13100 XIV / XII piha +13.8 LEIKKI piha +13.5 +13.8 viherkatto Piispansilta PIISPANRISTI +16 TÄYDENNSYRAKENTAMISKOHTEIDEN AJO +13.0 JA NYKYISTEN ALUEIDEN YÖOHJEARVO 50 db YLITTYY KIRKKAANVIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Länsiväylä Piispansillan itäpuolella: KAVL 62000 UUSIEN ALUEIDEN YÖOHJEARVO 45 db YLITTYY KIRKKAANVIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN b) Vuoden 2035 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteutettu silta + 13 Kuitinmäentie + 7 KAVL 11100 (Olarinkadun liittymän itäpuolella KAVL 12300) VII / V KAVL 7700 XIV / XII piha +13.8 LEIKKI piha +13.5 +13.8 viherkatto Piispansilta PIISPANRISTI +16 TÄYDENNSYRAKENTAMISKOHTEIDEN AJO +13.0 JA NYKYISTEN ALUEIDEN YÖOHJEARVO 50 db YLITTYY KIRKKAANVIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Länsiväylä + rampit Piispansillan itäpuolella: KAVL 120000 Piispankallio, kortteli 22315, Espoo Meluselvitys Liite 3: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö ilman melusuojaustoimenpiteitä Tilanne 2 m korkeudella maanpinnan/ pihakannen tasosta db 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 45 < <= 50 <= 45 1:800 UUSIEN ALUEIDEN YÖOHJEARVO 45 db YLITTYY KIRKKAANVIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN 0 5 10 20 30 m OML 1.10.2015

a) Vuoden 2020 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteuttamatta silta + 13 Kuitinmäentie + 7 KAVL 17000 (Olarinkadun liittymän itäpuolella KAVL 26400) VII / V Piispansilta KAVL 13100 XIV / XII Länsiväylä Piispansillan itäpuolella: KAVL 62000 piha +13.8 LEIKKI PIISPANRISTI piha +13.5 Meluaita 1,8 m pihakannen tasosta +13.8 viherkatto +16 Meluaita 2,0 m pihakannen tasosta TÄYDENNSYRAKENTAMISKOHTEIDEN AJO +13.0 JA NYKYISTEN ALUEIDEN YÖOHJEARVO 50 db YLITTYY KIRKKAANVIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN UUSIEN ALUEIDEN YÖOHJEARVO 45 db YLITTYY KIRKKAANVIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN b) Vuoden 2035 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteutettu silta + 13 Tällä alueella päiväajan osuus liikenteestä on niin suuri, että yö- ja päivämelun ero on 10 db, jolloin uusien alueiden yöohjearvo toteutuu päiväohjearvon mukaan mitoitetuilla meluesteillä. Kuitinmäentie VII / V + 7 KAVL 11100 (Olarinkadun liittymän itäpuolella KAVL 12300) Piispansilta KAVL 7700 Piispankallio, kortteli 22315, Espoo Meluselvitys Liite 4: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö melusuojaustoimenpitein Tilanne 2 m korkeudella maanpinnan/ pihakannen tasosta XIV / XII piha +13.8 LEIKKI PIISPANRISTI Länsiväylä + rampit Piispansillan itäpuolella: KAVL 120000 piha +13.5 Meluaita 1,8 m pihakannen tasosta +13.8 viherkatto +16 db 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 45 < <= 50 <= 45 1:800 Meluaita 2,0 m pihakannen tasosta TÄYDENNSYRAKENTAMISKOHTEIDEN AJO +13.0 JA NYKYISTEN ALUEIDEN YÖOHJEARVO 50 db YLITTYY KIRKKAANVIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN UUSIEN ALUEIDEN YÖOHJEARVO 45 db YLITTYY KIRKKAANVIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN 0 5 10 20 30 m OML 1.10.2015

a) Vuoden 2020 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteuttamatta Ohjeistuksen mukaan parvekkeita ei tulisi sijoittaa julkisivuille, joihin kohdistuva päivämelu ylittää 65 db eli 2020 tilanteessa kerroksissa 2-8/14 tällä kohtaa. Ohjeistuksen ylitys olisi kuitenkin pieni, enintään 1 db. 32 db 30 db Kaavamääräys äänitasoerosta asetetaan 2020 tilanteen perusteella 32 db 30 db Suurin julkisivuun kohdistuva melutaso on 67 db. Kaavamääräys äänitasoerosta olisi tällöin 32 db* Parvekkeet tulee lasittaa vihreistä 55 db ylittävistä kohdista alkaen db 68< 67< <= 68 66< <= 67 65< <= 66 64< <= 65 63< <= 64 62< <= 63 61< <= 62 60< <= 61 55< <= 60 <= 55 *67 db - 35 db (päiväajan ohjearvo sisätiloissa) = 32 db b) Vuoden 2035 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteutettu LÄNSIVÄYLÄN UUDET MELUESTEET Tavallisella parvekelasituksella (dl n. 10 db) varustettuja parvekkeita voidaan sijoittaa julkisivuille, joihin kohdistuva päivämelu ei ylitä 65 db, eli 2035 tilanteessa kaikille julkisivuille. Yömelu on tässä kohteessa n. 10 db alhaisempi kuin päivämelu. Sisätilojen ohjearvo asuintaloissa (sama uusilla ja vanhoilla alueilla) on yöllä vain 5 db alhaisempi kuin päivällä (35 db) joten päivämelu on julkisivujen osalta määräävässä asemassa. Suurin julkisivuun kohdistuva melutaso on 64 db. Kaavamääräys äänitasoerosta olisi tällöin 30 db* db 68< 67< <= 68 66< <= 67 65< <= 66 64< <= 65 63< <= 64 62< <= 63 61< <= 62 60< <= 61 55< <= 60 <= 55 *64 db - 35 db (päiväajan ohjearvo sisätiloissa) = 29 db josta pyöristys seuraavaan Espoossa annettavaan (30-32-35-38) arvoon = 30 db Piispankallio, kortteli 22315, Espoo Meluselvitys db 70 < <= 70 Liite 5: Tieliikenteen päiväajan (07-22) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö melusuojaustoimenpitein Tilanne julkisivuilla - NÄKYMÄ LUOTEESTA OML 1.10.2015

a) Vuoden 2020 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteuttamatta Tavallisella parvekelasituksella (dl n. 10 db) varustettuja parvekkeita voidaan sijoittaa julkisivuille, joihin kohdistuva päivämelu ei ylitä 65 db, eli 2020 tilanteessa kaikille tämän puolen julkisivuille. 0 db db 68< 67< <= 68 66< <= 67 65< <= 66 64< <= 65 63< <= 64 62< <= 63 61< <= 62 60< <= 61 55< <= 60 <= 55 Parvekkeet tulee lasittaa vihreistä 55 db ylittävistä kohdista alkaen Kaavamääräys äänitasoerosta 2020 tilanteen perusteella *67 db - 35 db (päiväajan ohjearvo sisätiloissa) = 32 db Suurin julkisivuun kohdistuva melutaso on 65 db. Kaavamääräys äänitasoerosta olisi tällöin 30 db** 30 db 0 db b) Vuoden 2035 ennusteliikenne, Piispansillan itärampit toteutettu Yömelu on tässä kohteessa n. 10 db alhaisempi kuin päivämelu. Sisätilojen ohjearvo asuintaloissa (sama uusilla ja vanhoilla alueilla) on yöllä vain 5 db alhaisempi kuin päivällä (35 db) joten päivämelu on julkisivujen osalta määräävässä asemassa. 0 db Tavallisella parvekelasituksella (dl n. 10 db) varustettuja parvekkeita voidaan sijoittaa julkisivuille, joihin kohdistuva päivämelu ei ylitä 65 db, eli 2035 tilanteessa kaikille julkisivuille. db 68< 67< <= 68 66< <= 67 65< <= 66 64< <= 65 63< <= 64 62< <= 63 61< <= 62 60< <= 61 55< <= 60 <= 55 Kaavamääräys äänitasoerosta 2035 tilanteen perusteella **65 db - 35 db (päiväajan ohjearvo sisätiloissa) = 30 db Piispankallio, kortteli 22315, Espoo Meluselvitys db 70 < <= 70 Liite 6: Tieliikenteen päiväajan (07-22) keskiäänitaso (L Aeq ) Suunniteltu maankäyttö melusuojaustoimenpitein Tilanne julkisivuilla - NÄKYMÄ KAAKOSTA OML 1.10.2015