Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2019-2020 Rovaniemen kaupunki Kaupunginhallitus 30.10.2017

ROVANIEMI TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 TALOUSARVIOESITTELY: 23.10.2017 KÄSITTELY: kaupunginhallitus 30.10.2017 ja 1.11.2017 kaupunginvaltuusto 13.11.2017 Kannen kuvat: Samu Rötkönen Aarno Torvinen Jani Ylinampa

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 4 2.1 AVAINLUVUT... 4 2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ... 5 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ... 19 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN... 27 2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 30 2.6 JULKINEN TALOUS... 33 2.7 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS... 37 3 KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 39 3.1 KAUPUNKISTRATEGIAN TIIVISTELMÄ... 39 3.2 KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTAMITTARIT... 40 3.3 ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA... 41 3.4 KAUPUNKIKONSERNIN TALOUS JA TAVOITTEET... 43 3.5 TALOUSARVION ORGANISAATIO, RAKENNE JA SITOVUUS... 46 3.6 HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 51 3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 54 4 KÄYTTÖTALOUSOSA... 56 4.1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 57 4.2 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTA JA TALOUS... 59 4.3 ALUELAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 62 4.4 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 63 4.5 KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 65 4.6 VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 67 4.7 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 68 4.8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 69 5 TULOSLASKELMAOSA... 70 5.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS... 70 5.2 TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 79 5.3 TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 80 6 INVESTOINTIOSA... 81 6.1 KAUPUNGINHALLITUS... 84 6.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA... 85 6.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 87 6.4 KAUPUNKIKONSERNIN INVESTOINNIT... 90 7 RAHOITUSOSA... 91 7.1 RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 94 7.2 RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 95 8 KOHDERAHOITTEISTEN TEHTÄVIEN TOIMINTA JA TALOUS... 96 8.1 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT... 96

8.2 TILALIIKELAITOS... 97 8.2.1 TILALIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT... 98 8.2.2 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 99 8.2.3 RAHOITUS TILALIIKELAITOS... 100 9 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 101 9.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 101 9.1.1 NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY... 101 9.1.2 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 103 9.1.3 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 104 9.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 105 9.1.5 TYÖTERVEYS LAPPICA OY... 106 9.2 KUNTAYHTYMÄT... 107 9.2.1 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ... 107 9.2.2 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI KY... 108 9.2.3 OUNASTÄHTI KEHITTÄMISKUNTAYHTYMÄ... 110 9.2.4 KOLPENEEN PALVELUKESKUS KY... 111 9.3 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 112 9.3.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 112 9.3.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 113 9.3.3 EDURO-SÄÄTIÖ... 114

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talous on saatu viimeisen vuoden aikana hyvään kasvuun monen heikon vuoden jälkeen. Vienti vetää hyvin, matkailu ja investoinnit Suomeen kasvavat sekä työllisyys paranee. Kuluttajilla ja yrityksillä on usko hyvään kehitykseen. Vuonna 2018 ennustetaan Suomen talouden kasvavan vahvasti aiempiin vuosiin verrattuna, tosin hieman vuotta 2017 hitaammin. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta pienemmäksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet viimeaikoina. Kehittyneiden talouksien ja Yhdysvaltojen myönteinen kehitys jatkuvat ja euroalueen merkitys tulee korostumaan jatkossa. Euroalueen talouskasvu kiihtyy reiluun pariin prosenttiin ensi vuonna. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä viime vuonna virinnyt talouskasvu. Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkisen velan määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Nopea bruttokansantuotteen kasvu ja alijäämän pieneneminen alentavat velkasuhdetta lähivuosina. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on kuitenkin pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje. Kestävyysvajeesta johtuen velkasuhde uhkaa kääntyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen nousuun. Talouden kasvu muuttuu laaja-alaisemmaksi ja pysyttelee yhden prosentin tuntumassa lähivuosina. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan talouskasvuun. Vaarana on, että julkisen talouden tulot eivät riitä ylläpitämään nykyisen tasoisia julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä, jotka on rakennettu nopeamman talouskasvun varaan. Samanaikaisesti suurten hallinnon rakennemuutosten lisäksi myös yleiset yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten ikärakenteen muutos ja muuttoliike, vaikuttavat kuntien taloudelliseen liikkumatilaan ja investointitarpeisiin. Kuntatalouden velkataakka on pääosin seurausta investoinneista, joita on rahoitettu paljon lainalla. Kuntatalouden sopeutustoimet ovat viime vuosina kuitenkin vahvistaneet kuntataloutta, minkä seurauksena investointien omarahoitusosuus on noussut ja lainakannan kasvu hidastunut. Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen pysyvät kuitenkin mittavina. Sote- ja maakuntauudistus muuttaa julkisen talouden rakenteita, kuntataloutta kokonaisuutena sekä yksittäisten kuntien taloutta. Vaikutukset tarkentuvat sitä myötä, kun uudistuksen valmistelu ja toimeenpano etenee. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille lievittää kuntatalouden osalta väestön ikääntymisestä johtuvia pitkän aikavalin menopaineita. Uudistuksen seurauksena kuntien käyttötalouden tulot ja menot putoavat noin puoleen nykyisestä, mutta kuntatalouden yhteenlaskettu velka pienenee suhteellisen vähän. Muutoksen seurauksena osa kunnista joutuu taloudellisten haasteiden eteen heikentyneen tulorahoituksen ja investointitarpeiden vuoksi. Vuodelle 2018 verotulotilityksille kokonaisuutena arvioidaan saatavan kasvua vain 0,4 prosenttia. Kunnallisverojen tuotoksi arvioidaan 0,3 prosentin kasvu. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän tätä vuotta vähemmän -0,5 prosenttia. Vuonna 2019 arvioidaan koko maassa verotuloja kertyvän selvästi aiempia vuosia runsaammin. Kasvua arvioidaan saatavan 3,0 prosenttia. Rovaniemen väestömäärän kehitys vuonna 2017 ennakoi pienempää väestönkasvua kuin aiemmin. Syynä tähän on kansallisesta talouden kasvusta johtuva tulomuuton lievä pienentyminen ja lähtömuuton kasvu. Nettomaahanmuutto on myös pienentynyt (88). Syntyneiden enemmyys on ollut viime vuotta parempi (60). Väestön määrä on laskenut elokuun loppuun mennessä jonkin verran (-194), 1

mutta oletettavaa on tilanteen kääntyminen kasvuksi vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2018 ja suunnitteluvuosien 2019-2020 väestökehitystä Rovaniemen osalta saattaa ohjata maltillisempaan suuntaan koko Suomen talouden hyvä kehitys. Rakennustoiminta Rovaniemellä on ollut edelleen vilkasta. Matkailu on kovassa kasvussa ja majoituskapasiteettia ollaan lisäämässä tulevalle vuodelle useilla rakennushankkeilla. Eurooppa ja Aasia ovat kasvavia markkinoita. Yhteistyö Kiinaan on vahvistunut entisestään. Työttömyys on ollut laskussa elokuusta 2016 lähtien. Elokuun lopun tilanteessa työttömyys oli vuodessa laskenut 2,4 prosenttiyksikköä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt ja avoimia työpaikkoja on nyt noin 900. Ongelmana on työpaikkojen ja työttömien kohtaaminen. Hyvän työllisyyskehityksen arvioivat jatkuvan myös vuonna 2018. Arktisten alueiden roolin kasvu ja huomion kiinnittyminen entistä enemmän pohjoiseen on Rovaniemen kannalta hyvä asia. Eri toimijat ovat varautuneet vuonna 2017 alkaneeseen Suomen puheenjohtajakauteen Arktisessa neuvostossa. Puheenjohtajuus tuo merkittäviä kokouksia Rovaniemelle parin seuraavan vuoden aikana. Hallinnon uudistamistyö on etenemässä suhteessa tulevaan maakuntauudistukseen. Konsernirakenne on uudistunut työterveystoiminnan yhtiöittämisellä ja Rovaniemen Infra Oy:n myyntitoimin. Maakuntahallinnon uudistus vuonna 2020 tuo monia kysymyksiä talouden, tukipalveluiden ja kiinteistösektorin hallintaan. Rovaniemellä tulevalla suunnittelukaudella 2018-2020 on tärkeätä saada talouden tasapaino kääntymään parempaan suuntaan. 2018 on laadittu niin, että sen tuloksen kääntyminen positiiviseksi on erittäin epätodennäköistä. Tärkeätä onkin huomioida tämä asia vuosien 2019 ja 2020 taloutta suunniteltaessa. Määrärahoja on vaikeata leikata nykytasosta, koska toimitilojen mittavat ja välttämättömät korjaushankkeet tulevat nostamaan vuokrakustannuksia huomattavasti. Myös rahoituskulujen kasvuun on varauduttava. Tästä johtuen on kasvaviin menoihin varauduttava kaupungin omalla, riittävällä tulorahoituksella. Taloussuunnitelma on laadittu niin, että vuoden 2018 alijäämä kyetään kattamaan viimeistään vuonna 2020. Vuonna 2017 toimintakatteen arvellaan laskevan 1,5 prosenttia edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Suurin syy vuonna 2017 on kilpailukykysopimuksen tuoma vähennys henkilöstömenoihin. Vuoden 2018 talousarviossa on koko kaupungin toimintakatteelle laskettu kasvua 2,3 prosentin verran. Määrärahoissa kasvua on 10 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia. Kasvu aiheutuu pääasiassa vuoden 2018 alusta käyttöön otettavista pääomavuokrista, jotka nostavat toimialojen vuokrakustannuksia noin viisi miljoonaa euroja. Vuosikatetta kaupungissa kertyy 4,1 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos painuu 8,0 miljoonaa euroa miinukselle. Koko konsernin arvioidaan kuitenkin pääsevän positiiviseen tulokseen myös vuonna 2018. Vuonna 2018 arvioidaan verotuloja tilitettävän yhteensä 252,0 miljoonaa euroa. Veroja arvioidaan kertyvän yhteensä 1,3 prosenttia vuotta 2017 enemmän. Kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat vähennykset kunnallisveropohjaan näkyvät edelleen verotulopohjan alhaisena kasvuna. Kunnallisverojen kertymän on arvioitu kasvavan 1,2 prosenttia. Tavoite ylittää kuntaliiton ennusteen 1,3 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverojen osuuden arvioidaan laskevan 0,5 prosenttia ja kiinteistöveroille on arvioitu saatavan kasvua 1,9 prosenttia. Arviot pohjautuvat Kuntaliiton ennusteisiin, joihin on lisätty Rovaniemen kaupungin positiivisen kehityksen mukanaan tuoma lisäarvo. Kunnallisveroja arvioidaan tilitettävän 209,1 miljoonaa euroa. Summa vuonna 2018 on laskettu 21,0 prosentin perusteella. Kaupungin todellinen tuloveroprosentti ns. efektiivinen vero (nyt 15,16 prosenttia) saadaan, kun huomioidaan verotulopohjaan tehtävät vähennykset. Efektiivinen veroasteen arvioidaan vuonna 2018 olevan 15,11 prosenttia. Yhteisöveroa vuonna 2018 odotetaan tilitettäväksi 11,9 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Kiinteistöveroa vuodelta 2018 odotetaan tilitettäväksi 31,0 miljoonaa euroa. Kasvua tähän vuoteen odotetaan saatavan 1,9 prosenttia. Valtionosuuksia Rovaniemelle on vuonna 2018 kokonaisuutena arvioitu saatavan 93,9 miljoonaa euroa. Summa koostuu peruspalvelujen yhden putken valtionosuudesta 77,53 miljoonaa euroa, opetustoimen ja kulttuurin valtionosuudesta (ylläpitäjämalli) -3,57 miljoonaa euroa ja verotulotasauksesta 19,97 miljoonaa euroa. Koulutuslautakunnan budjetissa on huomioitu clearing erät -3,47 miljoonaa euroa ja vieraan kunnan oppilaista saatavat kotikuntakorvaukset 0,52 miljoonaa euroa. Valtionosuudet vähenevät kokonaisuutena 0,5 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia. Lopullinen varmuus valtionosuusista saadaan joulukuussa. 2

Rahoitustuottojen ja kulujen summa vuodelle 2018 on 8,9 miljoonaa euroa. Koko kaupungin poistojen kokonaissumma vuodelle 2018 on 12,1 miljoonaa euroa. Vahinkorahaston 3 miljoonan euron purku kiinteistöjen kunnostukseen asettaa alijäämän 5 miljoonaan euroon. Rovaniemen kaupungilla ei ole taseessa kattamattomia alijäämiä. Vuonna 2017 tullaan tekemään arviolta 2,0 miljoonaa euroa alijäämää, joten tulos vähentää nyt taseessa olevan 65,5 miljoonan euron ylijäämää. Vuosien 2018 2020 taloussuunnitelma on laadittu niin, että kaudelta ei muodostu katettavaa alijäämää. Rovaniemi investoi tulevalla suunnittelukaudella 2018-2020 tämän hetkisen ohjelman mukaisesti 74,9 miljoonalla eurolla (brutto). Suurin osa kaupungin investointimäärärahoista eli 43,1 miljoonaa euroa kohdistuu katuverkon rakentamiseen ja korjaamiseen. Tilaliikelaitos käyttää 15,4 miljoonaa euroa nykyisten toimitilojen korjauksiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Uutta tonttimaata hankitaan 6,0 miljoonalla eurolla. Konsernin bruttoinvestointien loppusumma suunnittelukaudella on 171,2 miljoonaa euroa (ilman kuntayhtymiä). Vuosi 2018 on useiden toimitilainvestointien kannalta suunnitteluvuosi. Suunnittelurahat on varattu Tilaliikelaitoksen investointiosaan. Toteutusvaiheeseen edenneet uudisrakennushankkeet on suunnitelmassa sisällytetty kaupungin oman yhtiön Rovaniemen kaupunkikiinteistöjen toteutettavaksi. Vuoden 2018 suunnitelmassa on ainoastaan Sinetän monitoimitalon loppuunsaattaminen 3,4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 nettoinvestointien kokonaismäärä on 23,2 miljoonaa euroa. Uimahalliratkaisu tullaan kirjaamaan vuoden 2019 talousarvioasiakirjaan. Ilman veron korotusta tulee kaupungin palvelurakennetta ja toimintamalleja olennaisesti tehostaa. Muuten on selvää, etteivät kaupungin tulot tule riittämään nykytasoisten menojen ja suunniteltujen investointien rahoittamiseen. Tämän johdosta kaupunki tulee velkaantumaan nopeutuvalla tahdilla ja joutuu kattamaan ainakin vuonna 2017 ja 2018 syntyvät tappiot edellisten kausien ylijäämistä. Lainakanta kasvaa vuonna 2018 yhteensä 47,8 miljoonaa euroa. Tässä summassa ovat mukana myös konserniyhtiöille otettavat antolainat 30,0 miljoonaa euroa. Koko suunnittelukaudella lainakanta kasvaa nykyisen investointiohjelman ja arvioitujen tulojen perusteella yhteensä 117,5 miljoonaa euroa. Velkatason hallinta tulee edellyttämään investointihankkeiden tiukkaa harkintaa ja priorisointia! Rovaniemen kaupunkikonsernin vuosikate on arvioitu säilyvän + 60 miljoonan tasolla ja konsernin investointien nettomenot on arvioitu olevan 80 miljoonaa euroa/vuosi. Tämän kehityksen toteutuessa konsernin lainamäärä vuonna 2020 on yli 300 miljoonaa euroa, joka merkitsee sitä, että kaupunkikonsernin lainamäärä/asukas on yli 5000 euroa. Tämä todennäköisesti jää vielä alle kuntien keskiarvon, mutta lisää merkittävästi konsernin lainanhoitokuluja ja heikentää konsernin rahoitusasemaa. Tulossa ovat siis taloudellisesti vaikeat kaksi vuotta. Vuosi 2020 on vielä hyvin epävarma tulevan Sote- ja maakuntauudistuksen johdosta. Tässä taloussuunnitelmassa luvut on esitetty nykyisten lakien mukaisesti, kuten kuntia valmisteluohjeessa opastettiin. On hyvin epävarmaa toteutuuko vuosi 2020 uudessa järjestelmässä Rovaniemen kannalta niin hyvin, että tuleva suunnittelukausi kokonaisuutena jää positiiviseksi. Jos näyttää siltä, että näin ei ole käymässä, tulee tilanne huomioida viimeistään vuoden 2019 talousarviota ja vuosien 2020-2021 taloussuunnitelmaa laadittaessa. Asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää vahvaa työtä ja päättäväisyyttä kaikilta toimijoilta, niin päätöksentekijöiltä kuin henkilöstöltä. Tässä tilanteessa on syytä myös peräänkuuluttaa omavastuisuutta myös meiltä kaikilta kaupungin asukkailta. On löydyttävä uutta asennetta elämän tilanteiden hallintaan, omatoimisuutta sekä vastuuta ja kunnioitusta omista tekemisistä sekä yhteisistä asioista. Rovaniemellä on kaikki eväät kehittyä ja kasvaa turvallisena, viihtyisänä ja hyvinvoivana työ- ja asuinkaupunkina. Kaupunki profiloituu modernina Suomen arktisena kaupunkina, kansainvälisenä matkailukeskuksena, liikunnan ja urheilun kehtona. Tulevaisuuden rakentaminen on meidän yhteinen asia! Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 3

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 AVAINLUVUT Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Koko maa Väestö Väkiluku, 2016 62 231 5 503 297 Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %, 2016 0,6 0,3 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2016 16,6 16,2 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2016 65,3 62,9 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %, 2016 18,0 20,9 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %, 2016 0,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, %, 2016 2,5 4,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä, 2016 156 0 Syntyneiden enemmyys, 2016 50-1 109 Perheiden lukumäärä, 2016 16 311 1 475 583 Asuminen Taajama-aste, %, 2016 89,5 85,4 Asuntokuntien lukumäärä 2016 30 704 2 634 657 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, %, 2015 36,3 31,8 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, %, 2016 51,6 39,7 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2015 76,1 70,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2015 31,7 30,0 Työmarkkinat Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä, 2015 25 262 2 256 459 Työllisyysaste (18-64-vuotiaista laskettuna), % 2015 65,0 67,8 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, %, 2015 91,0 66,4 Työttömien osuus työvoimasta (18-74-vuotiaista laskettuna), %, 2015 16,1 14,2 Huom. Tilastokeskuksen luvut perustuvat otantaan, joten ne poikkeavat TEM:n luvuista. Eläkeläisten osuus väestöstä, %, 2015 22,6 24,9 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat sataa työllistä 144,8 143,2 kohti), 2015 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 2015 25 017 2 256 459 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %, 2015 2,1 3,2 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 2015 12,5 20,5 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 2015 84,2 75,1 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %, 2015 1,2 1,2 4

2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2020 HENKILÖÄ 57 835 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 62 231 62 436 62 715 62 986 63 249 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 E2017E2018E2019E2020 Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2016 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut noin 4 400 henkilöllä. Kuvio 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestönkasvu ikäluokittain 2016-2030 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 62 231 62 436 62 715 62 986 63 249 64 465 65 443 1359 1406 1421 1469 1540 1842 2051 3658 3674 3770 3807 3808 4931 6086 6204 6590 6844 7133 7475 7812 7797 27493 27394 27366 27331 27248 26977 26523 9624 9305 9187 9053 8950 8360 8652 2893 2836 2810 2788 2753 3073 3057 6098 6184 6327 6410 6481 6477 6398 4902 5047 4990 4995 4994 4993 4879 2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 85-75-84 65-74 30-64 20-29 16-19 7-15 0-6 Päivähoitoikäisten lasten määrä pysyttelee ennusteen mukaan noin 5000 lapsen lukemissa. Vuosittainen syntyvyys on kuitenkin pienentynyt viime vuosina, mikä voi vaikuttaa ennusteen tarkkuuteen. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ei tapahdu suuria muutoksia. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee lievästi 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin 39 500 henkilön suuruinen ja vuonna 2030 työikäisiä on jo alle 39 000, kun tällä hetkellä heitä on yli 40 500. Yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä 2016-2030. Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrään ennustetaan laskua. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti. Taulukko 2. Väestönmuutos ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Muutos 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- yht. 15-64 2016-2020 92 383-140 -674-245 1271 150 181 1 018-1065 2016-2030 -23 300 164-972 -970 1 593 2 428 692 3 212-1718 5

Kuvio 3. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus 145,0 140,0 135,0 130,0 125,0 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 Väestönlisäys suhteessa vuoteen 2016 ikäluokittain (vuosi 2016=100) 90,0 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alle 15-vuotiaat Koko maa 15-64-vuotiaat Koko maa Yli 65-vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Rovaniemi 15-64-vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Rovaniemi Kuvio 4. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus Väestökehitys ikäluokittain suhteessa vuoteen 2016 (indeksi 2016 = 100) 2020 2025 2030 99,5 95,2 93,0 86,9 89,9 99,1 98,1 96,5 101,9 101,9 106,3 106,2 104,9 106,2 105,7 120,5 125,9 125,7 104,5 137,9 172,3 113,3 135,5 150,9 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- Yläpuolisissa kuvioissa on esitetty Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuva väestönkasvu suhteessa vuoden 2016 tilanteeseen indeksien avulla, mikä mahdollistaa vertailun koko maan tasoon. Jos indeksi olisi esimerkiksi 150, olisi kyseinen ikäluokka 1,5 kertainen vuoden 2016 tilanteeseen nähden kyseisenä vuonna. Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 6

Kuvio 5. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus ja Venni (huom. asteikko 60 000-70 000) Vaihtoehtoiset väestöennusteet vuoteen 2030 70 000 69 000 68 000 67 000 Henkilöä 66 000 65 000 64 000 63 000 62 000 61 000 60 000 2016 E 2020 E 2025 E 2030 Tilastokeskuksen ennuste 62 231 63 249 64 465 65 443 A Trendi 62 231 62 802 63 981 64 976 B Tavoite 62 231 63 598 65 243 66 556 C Nopea 62 231 64 454 66 590 68 246 Yläpuoliseen kuvioon on laskettu Tilastokeskuksen (TK) virallisen, vuoden 2015 väestöennusteen, lisäksi Vennityökalulla erilaisia skenaarioita väestönkasvusta pitkällä tähtäimellä. Laskelmat on tehty Vennin koekäytön aikana. Laskelmat ottavat huomioon menneen kehityksen ja tulevan asuntorakentamisen sekä Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen. Itse malli on sama kaikille skenaarioille, mutta eroja syntyy parametrien muuntelun kautta. Kartta 1. Väestönmuutos vuoteen 2030. Lähde: AlueOnline Skenaarioista: A Trendi perustuu mallin laskemaan trendiennusteeseen. Se on laadittu menneen kehityksen / TK:n vuoden 2012 ennusteesta saatujen kuolleisuus/hedelmällisyys/nettomuuttokertoimien avulla. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 95 % ja hedelmällisyyden 90 %. B Tavoite on se skenaario, johon kaupunki aktiivisesti tähtää. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 100 % ja hedelmällisyyden 95 %. C Nopea perustuu kerrointen kasvattamiseen. Tämä toteutuu, mikäli esimerkiksi elinkeinojen positiivinen kehitys tuo Rovaniemelle muuttoon kasvua. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 105 % ja hedelmällisyyden 100 %. Venni-työkalun alueittaisia väestöennusteita voidaan lisäksi hyödyntää alueittaista väestökehitystä arvioitaessa Viereisessä kartassa on kuvattu väestönmuutos kunnittain vuoteen 2030 mennessä. 7

Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet Väestöllinen huoltosuhde, Rovaniemi ja koko maa 70 60 50 40 30 20 10 Kaupungin oma tavoite Koko maa (SOTKAnet ja Tilastokeskus) 63 59 58 53 53 Rovaniemi (SOTKAnet ja Tilastokeskus) 66 63 65 60 0 Toteuma 2016 Ennuste 2020 Ennuste 2025 Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on kasvanut vähitellen viime vuosina. Kasvu jatkuu lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ero koko maan tasoon kaventuu. Huoltosuhde on laskettu sekä Tilastokeskuksen ennusteesta että Rovaniemen strategian perusteella asetetun tavoitetason mukaisena. Kartta 2. Demografinen huoltosuhde 2015. Lähde: AlueOnline Kartta 3. Demografinen huoltosuhde 2040. Lähde: AlueOnline (huom. eri asteikko ja ulottuminen vuoteen 2040) 8

Kuvio 7. Väestönmuutokset. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina 2006-2016 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto -216-182 -128-73 -28-56 -3 0 20 50 200 133 214 212 316 273 254 308 204 223 235 307 252 182 239 212 252 203 146 130 183 156 199 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2016 yhteensä 50 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys on perustunut viime vuosina maahanmuuttoon. Vuonna 2016 myös kuntien välinen muutto oli selkeästi positiivinen. Väestömäärän kehitys ennakoi vuodelle 2017 hieman viime vuosia pienempää väestönkasvua. Kartta 4. Väkiluvun muutos 2011-2016. Lähde: AlueOnline Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti 22-30-vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. Luonnollinen väestölisäys = elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus Nettomaahanmuutto = kunnasta ulkomaille muuttaneiden ja ulkomailta kuntaan muuttaneiden erotus Oikeanpuoleisessa kartassa on kuvattu vuosien 2011-2016 välinen väkiluvun muutos kunnittain. Seuraavalla sivulla on esitetty lähiaikojen väestömuutoksia kuvaavia karttoja. 9

Kartta 5. Väkiluvun muutos 2016. Lähde: AlueOnline (huom. muista poiketen vain yksi vuosi) Kartta 6. Luonnollinen väestönlisäys 2014-2016. Lähde: AlueOnline Kartta 7. Kuntien välinen nettomuutto 2014-2016. Lähde: AlueOnline Kartta 8. Nettomaahanmuutto 2014-2016. Lähde: AlueOnline 10

Kartta 9. Rovaniemen suuralueet ja niiden väestömäärät 31.12.2015. Lähde: Rovaniemen kaupunki ja Tilastokeskus 2 168 664 53 064 2 893 1 397 588 Väestömäärä on kasvanut erityisesti Rovaniemen keskuksen alueella. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 11

Taulukko 3. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla ja koko Rovaniemellä. Lähde: Tilastokeskus Väestö suuralueilla Rovaniemen keskus 2012 2013 2014 2015 2016 2012-2016 Muutos-% 0-6 4 523 4 585 4 582 4 486 4 346-177 -3,9 7-15 5 030 5 032 5 073 5 258 5 330 300 6,0 16-19 2 852 2 765 2 575 2 538 2 583-269 -9,4 20-29 8 792 8 792 8 880 8 942 9 016 224 2,5 30-64 23 226 23 301 23 391 23 466 23 528 302 1,3 65-74 4 370 4 535 4 712 4 969 5 060 690 15,8 75-84 2 670 2 788 2 836 2 893 2 998 328 12,3 85-930 982 1 015 1 083 1 154 224 24,1 52 393 52 780 53 064 53 635 54 015 1 622 3,1 2 012 2 013 2014 2015 2016 Sodankyläntien suuralue 2012-2016 Muutos-% 0-6 35 38 34 29 27-8 -22,9 7-15 39 38 38 32 33-6 -15,4 16-19 20 13 19 18 15-5 -25,0 20-29 43 35 28 27 29-14 -32,6 30-64 378 370 353 350 315-63 -16,7 65-74 102 101 111 108 130 28 27,5 75-84 82 84 77 79 77-5 -6,1 85-12 16 21 21 18 6 50,0 711 695 681 664 644-67 -9,4 Ounasjoen suuralue 2 012 2 013 2014 2015 2016 2012-2016 Muutos-% 0-6 142 145 152 152 139-3 -2,1 7-15 214 200 187 171 173-41 -19,2 16-19 92 91 94 93 79-13 -14,1 20-29 106 105 96 99 96-10 -9,4 30-64 1 090 1 059 1 050 1 024 991-99 -9,1 65-74 345 358 370 382 367 22 6,4 75-84 197 198 205 190 202 5 2,5 85-41 44 49 57 58 17 41,5 2 227 2 200 2203 2 168 2 105-122 -5,5 Alakemijoen suuralue 2 012 2 013 2014 2015 2016 2012-2016 Muutos-% 0-6 267 250 244 236 248-19 -7,1 7-15 331 334 346 339 326-5 -1,5 16-19 142 137 120 130 137-5 -3,5 20-29 211 214 206 199 206-5 -2,4 30-64 1 428 1 426 1 403 1 399 1 379-49 -3,4 65-74 276 277 300 320 326 50 18,1 75-84 193 198 195 186 177-16 -8,3 85-66 68 77 84 84 18 27,3 2 914 2 904 2 891 2 893 2 883-31 -1,1 12

2012 2013 2014 2015 2016 Ranuantien suuralue 2012-2016 Muutos-% 0-6 50 52 52 49 42-8 -16,0 7-15 60 60 60 60 73 13 21,7 16-19 35 29 24 18 15-20 -57,1 20-29 35 42 45 43 42 7 20,0 30-64 328 329 312 299 294-34 -10,4 65-74 60 59 68 74 73 13 21,7 75-84 37 39 38 41 38 1 2,7 85-7 8 7 4 4-3 -42,9 Yläkemijoen suuralue* 612 618 606 588 581-31 -5,1 2012 2013 2014 2015 2016 2012-2016 Muutos-% 0-6 69 71 70 66 63-6 -8,7 7-15 138 128 127 116 113-25 -18,1 16-19 55 51 52 51 45-10 -18,2 20-29 86 74 74 78 77-9 -10,5 30-64 741 737 703 682 677-64 -8,6 65-74 217 214 207 212 216-1 -0,5 75-84 157 157 148 155 159 2 1,3 85-28 31 44 37 41 13 46,4 1 491 1 463 1 425 1 397 1 391-100 -6,7 *Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen. Väestö, Rovaniemi** 2012 2013 2014 2015 2016 2012-2016 Muutos-% 0-6 5 114 5 182 5 174 5 044 4902-212 -4,1 7-15 5 856 5 847 5 890 6 015 6098 242 4,1 16-19 3 222 3 110 2 929 2 859 2893-329 -10,2 20-29 9 443 9 406 9 473 9 511 9624 181 1,9 30-64 27 437 27 495 27 511 27 484 27493 56 0,2 65-74 5 381 5 559 5 797 6 091 6204 823 15,3 75-84 3 338 3 466 3 529 3547 3658 320 9,6 85-1086 1150 1 248 1 287 1359 273 25,1 60 877 61 215 61 551 61 838 62 231 1 354 2,2 ** Sisältää myös tuntemattomat Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla 31.12.2012-31.12.2016 hieman noin kolme prosenttia. Suhteessa eniten asukkaitaan on menettänyt Sodankyläntien suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla yli yhdeksän prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt 2,2 prosenttia. Muutosprosenteissa näkyy lisäksi väestön ikääntyminen. Seuraavilla sivulla on esitetty Rovaniemen keskuksen tilastoalueittaiset väestötiedot. 13

Kartat 10 ja 11 Rovaniemen tilastoalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartat 12 ja 13 Rovaniemen pienalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 14

Taulukko 4. Väestökehitys Rovaniemen tilastoalueilla. Lähde: Tilastokeskus Väestökehitys tilastoalueilla 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 Muutos 2012-2016 Keskustatoimintojen tilastoalue* 4 333 4 421 4 511 4 584 4 573 240 Rantaviirin tilastoalue 6 471 6 575 6 510 6 648 6 731 260 Ratantauksen tilastoalue 7 811 8 070 8 262 8 370 8 523 712 Pullinpuolen tilastoalue 2 078 2 082 2 086 2 112 2 108 30 Ounasrinteen tilastoalue 3 004 2 956 2 930 2 966 2 953-51 Pöykkölän tilastoalue 2 689 2 775 2 822 2 884 2 931 242 Lapinrinteen tilastoalue 1 553 1 528 1 528 1 497 1 440-113 Karinrakan tilastoalue 6 200 6 166 6 178 6 141 6 182-18 Ounasmetsän tilastoalue 2 111 2 080 2 065 2 055 2 107-4 Koskenkylän tilastoalue 848 858 869 863 838-10 Saarenkylän tilastoalue* 9 998 9 914 9 774 9 852 9 901-97 Ylikylän tilastoalue 3 936 4 015 4 199 4 364 4 457 521 Alakorkalon tilastoalue 825 819 820 793 787-38 Kaukon tilastoalue 536 521 510 506 484-52 Niesin tilastoalue 247 244 226 222 217-30 Olkkajärven tilastoalue 464 451 455 442 427-37 Lohinivan tilastoalue 137 137 136 128 123-14 Meltauksen tilastoalue 508 488 492 494 469-39 Sinetän tilastoalue 1 067 1 062 1 059 1 043 1 018-49 Songan tilastoalue 515 513 516 503 495-20 Hirvaan tilastoalue 744 747 763 801 842 98 Rautiosaaren tilastoalue 621 614 598 587 557-64 Muurolan tilastoalue 1 123 1 123 1 094 1 057 1 055-68 Jaatilan tilastoalue 426 420 436 448 429 3 Ranuantien tilastoalue 612 618 606 588 581-31 Auttin tilastoalue 276 274 248 242 245-31 Vanttauskosken tilastoalue 733 722 723 699 688-45 Oikaraisen tilastoalue 482 467 454 456 458-24 Tuntematon 529 555 681 493 612 83 *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. Vuodesta 2012 vuoteen 2016 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Lähellä keskustaa sijaitsevista alueista Lapinrinne ja Saarenkylä ovat menettäneet eniten asukkaitaan. Ratantauksen ja Ylikylän tilastoalueiden väestömäärät ovat kasvaneet eniten. 15

Kuvio 8. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Väestömuutokset Rovaniemen tilastoalueilla 2012-2016 Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue -51-113 -18-4 -10-97 -38-52 -30-37 -14-39 -49-20 -64-68 -31-31 -45-24 3 30 98 240 260 242 521 712-200 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. Aluejakoihin ja niihin perustuviin väestötietoihin voi tutustua tarkemmin Rovaniemen nettisivuilla osoitteessa: http://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kuntainfo/vaesto-ja-ennuste 16

Kartta 14. Rovaniemen aluelautakuntajako. Lähde: Rovaniemen kaupunki Ounasjoen alue on suuraluejaossa yhtä aluetta, mutta aluelautakuntajaossa se jakaantuu Yläounasjoen ja Alaounasjoen aluelautakunta-alueisiin. Oikarainen ei kuulu Yläkemijoen aluelautakunta-alueeseen, mutta se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 17

Taulukko 5. Aluelautakuntakylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Sodankyläntien suunta 2012 2013 2014 2015 2016 Alakemijoki 2012 2013 2014 2015 2016 Niesi 21 20 20 20 18 Hirvas 744 747 763 801 842 Tiainen 67 70 61 63 63 Rautiosaari 621 614 598 587 557 Ylinampa 95 96 91 86 82 Pisa 54 51 54 58 57 Alanampa 64 58 54 53 54 Muurola 1069 1072 1040 999 998 Perunkajärvi 68 62 60 55 48 Leive 71 69 74 65 58 Misi 72 70 75 71 71 Petäjäinen 192 193 202 217 207 Vikajärvi 183 182 185 181 177 Jaatila 163 158 160 166 164 Vika 22 20 17 17 16 Yhteensä 2914 2904 2891 2893 2883 Olkkajärvi 119 117 118 118 115 Yhteensä 711 695 681 664 644 Ranuantien suunta 2012 2013 2014 2015 2016 Kivitaipale 274 280 274 273 269 Yläounasjoki 2012 2013 2014 2015 2016 Välijoki 133 126 124 115 121 Lohiniva 68 70 66 62 60 Narkaus 160 168 166 157 155 Porokari 49 47 50 46 45 Siika-Kämä 45 44 42 43 36 Jääskö 20 20 20 20 18 Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 40 40 38 37 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 71 72 69 66 64 Yhteensä 612 618 606 588 581 Meltaus 166 151 160 172 140 Marrasjärvi 70 66 69 62 69 Yläkemijoki 2012 2013 2014 2015 2016 Patokoski 159 159 154 156 159 Pajulampi 52 49 48 46 44 Yhteensä 645 625 628 622 592 Pirttikoski 116 117 107 107 107 Autti 108 108 93 89 94 Alaounasjoki 2012 2013 2014 2015 2016 Juotasniemi 142 131 128 129 123 Marraskoski 164 169 169 168 160 Pekkala 97 90 87 88 87 Tapionkylä 264 257 259 250 240 Vanttauskoski 216 218 220 206 209 Sinettä 639 636 631 625 618 Vanttausjärvi 83 88 91 90 91 Mäntyjärvi 31 32 30 25 23 Viirinkylä 98 100 105 95 87 Sonka 207 195 203 201 189 Tennilä 97 95 92 91 91 Lehtojärvi 277 286 283 277 283 Yhteensä 1009 996 971 941 933 Yhteensä 1582 1575 1575 1546 1513 Aluelautakuntakylien väestö yhteensä ja osuus koko Rovaniemen väestöstä 7 473, 12,3 % 7 413, 12,1 % 7 352, 11,9 % 7 254, 11,7 % 7 146, 11,5 Väestö on vähentynyt tarkastelujaksolla 2012-2016 aluelautakuntien alueilla; Sodankyläntie (9,4 %), Yläounasjoki (-8,2 %), Alaounasjoki (-4,4 %), Alakemijoki (-1,1 %), Ranuantie (-5,1 %) ja Yläkemijoki (-7,5 %). 18

2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Kuvio 9. Työttömät ja työttömyysaste. Lähde: Toimiala Online Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä 2006-2016 (ka.) 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 3 889 14,2 % 3 384 3 403 12,4 % 12,3 % 4 638 4 645 4 489 4 256 3 967 3 796 3 725 3 507 14,7 % 15,3 % 15,5 % 15,5 % 14,0 % 13,3 % 12,3 % 13,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 2 000 10,0 % 1 500 1 000 5,0 % 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0,0 % Työttömiä Työttömyysaste Yllä olevasta kuviossa on esitetty työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina 2006-2016. Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Ne poikkeavat hieman Tilastokeskuksen luvuista, jotka perustuvat otantaan. Kartta 15. Työttömyyden muutos 2016-2017 (maaliskuu). Lähde: AlueOnline Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä kasvoi. Vuoden 2016 aikana työttömien määrä pysyi tasaisena, mutta vuonna 2017 määrä alkoi pienentyä; elokuussa työttömyysaste (12,4 %) oli 2,6 prosenttiyksikköä vuodentakaista pienempi. Viereisessä kartassa on kuvattu työttömyyden muutos kunnittain vuoden 2016 maaliskuusta vuoden 2017 maaliskuuhun. Työttömyys on pienentynyt Rovaniemellä. Vuoden 2016 työmarkkinatuen kuntaosuus oli 5 407 634 ja arvio vuoden 2017 osalta on samaa suuruusluokkaa. Työmarkkinatuen kuntaosuus perustuu vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen rahoitusuudistukseen, joka sisälsi myös muutoksen, jossa valtio alkoi rahoittaa perustoimeentulotukea 50 %. Vuoden 2014 alkaen kuntien rahoitusosuutta muutettiin siten, että kunnat maksavat työmarkkinatuesta yli 300 työttömyyspäivän osalta 50 % ja yli 1000 päivän osalta 70 %. Loppuosuudet maksaa valtio. 19

Kuvio 10. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Toimiala Online Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys 2006-2016 (ka.) 1600 1400 1200 1000 Henkilöä 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yli vuoden työttömänä 955 737 630 653 787 840 925 1 132 1 349 1 341 1494 Alle 25-v. työttömät 637 572 557 724 712 584 624 736 720 712 630 Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) pieneni vuonna 2016. Vuoden 2017 aikana nuorisotyöttömien määrän positiivinen kehitys on jatkunut. Elokuussa nuorisotyöttömiä oli yhteensä 502. Määrä on yli lähes 150 nuorta pienempi kuin vuotta aiemmin. Kartta 16. Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. Maaliskuu 2017. Lähde: AlueOnline Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Kasvu on kuitenkin kääntynyt laskuun vuoden 2017 aikana; elokuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 1 236 eli noin 300 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2016 vastaavaan aikaan. Työttömyyttä pyritään osaltaan alentamaan osallistumalla erilasiin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyteen on pureuduttu erityisesti Nuorten Ohjaamo -hankkeessa, jossa nuoria ohjataan tarvittavien palvelujen pariin. 20

Kuvio 11. Rakennetyöttömyys. Lähde: Toimiala Online Rakennetyöttömyys 2006-2016 (ka.) 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 216 1 202 1 207 1 800 902 1 106 869 1 600 826 773 924 1 001 1 400 765 1 200 1 000 1 123 1 184 800 1 128 1 229 945 992 992 942 600 874 879 859 400 200 0 197 200 175 205 248 210 216 251 286 285 207 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Rakennetyöttömyys on ollut viime vuosina kasvussa erityisesti yli 25-vuotiaiden ikäluokissa. Vuonna 2017 rakennetyöttömyys on kuitenkin kääntynyt laskuun kaikkien ikäluokkien osalta. Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. (ToimialaOnline) 21

Kuvio 12. Virallinen työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus 70% Työllisyysaste Rovaniemellä vuosina 2006-2015 60% 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 62,3 % 61,8 % 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kartta 17. Työllisyysaste 2015. Lähde: AlueOnline Työllisyysaste (työllisten osuus ikäluokasta) on pysynyt tasaisena viime vuodet. Vuonna 2015 työllisyysaste hieman laski. Uudempaa tietoa ei ole vielä käytettävissä. Yläpuolisen kuvion työllisyysaste on laskettu 15-64-vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. Oheisessa kartassa ja seuraavalla sivulla työllisyysaste on laskettu 18-64-vuotiaista. Kyseisellä laskentatavalla Rovaniemen työllisyysaste on 65,0. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. 22

Kuvio 13. Työllisyysaste 18-64-vuotiasta ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste 18-64-vuotiaista laskettuna vuosina 2006-2015 Työllisyysaste miehet Työllisyysaste naiset Työllisyysaste molemmat sukupuolet 70,0 % 65,0 % 64,2 % 65,7 % 65,4 % 63,5 % 64,5 % 65,7 % 65,3 % 64,9 % 65,5 % 65,0 % 60,0 % 55,0 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 70,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 65,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 60,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kartta 18. Työllisten määrän muutos 2014-2015. Lähde: AlueOnline Useissa lähteissä työllisyysaste on laskettu virallisen luokituksen lisäksi myös 18-64-vuotiaiden ikäluokasta, mikä antaa todellisemman kuvan työllisten osuudesta, sillä mukana ei ole alaikäisten ikäluokkia, joista suurin osa on 2. asteen opiskelijoita. Tässä tarkastelussa Rovaniemen työllisyysaste on hieman suurempi kuin virallisessa luokituksessa. Kehityskulku on kuitenkin samankaltainen virallisen laskelman kanssa. Yläpuolisen kuvioon on kuvattu 18-64-vuotiaden työllisyysasteen lisäksi työllisyysaste sukupuolittain. Merkillepantavaa on, että vuoden 2006 jälkeen naisten työllisyysaste on selkeästi kasvanut, kun taas miesten työllisyysaste on pienentynyt. Vuonna 2015 Rovaniemellä oli 25 262 työllistä; työllisten määrä laski yli 200 henkilöllä edellisestä vuodesta. Oikeanpuoleisessa kartassa on esitetty työllisten määrän muutos 2014-2015. Muutos työllisyysasteessa oli useimmissa kunnissa negatiivinen. 23

Kuvio 14. Työpaikat työnantajasektoreittain. Ei sisällä tuntemattomia. Lähde: Tilastokeskus Työpaikat työnantajasektoreittain Rovaniemellä vuosina 2007-2015 (tuntemattomat sisältyvät yhteismäärään) 24 915 24 848 24 479 25 264 25 479 25 256 25 080 25 211 25 017 1 974 1 988 2 003 861 865 905 2 048 2 178 2 191 2 143 2 175 2 152 998 953 840 808 625 631 6 528 6 536 6 472 6 858 6 982 7 032 7 070 7 153 7 137 3 454 3 183 3 302 3 294 3 195 3 161 3 201 3 113 3 002 12 061 12 268 11 790 12 058 12 167 12 027 11 851 12 102 12 041 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Vuonna 2015 työpaikkoja oli yhteensä 25 017; laskua edelliseen vuoteen 194 työpaikkaa. Erityisesti yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2015. Vuonna 2015 Rovaniemen työpaikoista noin 50 prosenttia oli yksityisellä sektorilla. Kuntatyöpaikkojen osuus oli hieman alle 30 prosenttia. Valtiolla tai valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työskenteli noin 15 prosenttia Rovaniemellä työssäkäyvistä ja yrittäjiä oli noin yhdeksän prosenttia. Suurin osa Rovaniemen työpaikoista on yhteiskunnallisten palvelujen ja yksityisten palvelujen työpaikkoja. Muiden palvelujen työpaikkojen määrä on kasvanut ja jalostuksen työpaikkojen määrä on laskenut eniten. Kuvio 15. Työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina 2007-2015 269 214 1 138 1 194 297 1 183 296 307 314 1 129 1 130 294 286 314 1 075 1 182 1 388 1 536 9 586 9 491 9 615 9 905 9 925 9 992 9 984 9 971 9 945 9 472 9 663 9 408 9 709 9 842 9 781 9 617 9 608 9 574 3 819 3 667 3 366 3 588 3 648 3 493 3 397 3 400 3 119 631 619 610 637 627 601 606 558 529 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Alkutuotanto Jalostus Yksityiset palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon 24

Kuvio 16. Rovaniemen seutukunnan (sisältää Ranuan) suhdannekehitys. Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3 000 yrityksen rajan vuonna 2008. Vuonna 2016 yrityksiä oli 3571. Nousua edelliseen vuoteen oli 1,8 %. (Lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 2,1 % prosenttia vuonna 2016. Liikevaihto kasvoi eniten majoitusja ravitsemustoimialalla kun taas teollisuuden liikevaihto väheni hieman. Henkilöstömäärä laski prosentin vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu). Henkilöstömäärä kasvoi majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja kaupan alalla. Kartta 19. Toimipaikat/1000 asukasta 2017. Lähde: AlueOnline 25

Kuvio 17. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus 180 Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2006-2015 160 140 120 100 144 128 137 138 124 124 145 140 138 139 142 142 145 134 137 141 143 131 129 132 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Rovaniemi Koko maa Vuodesta 2006 vuoteen 2015 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena. Koko maan taso on lähentynyt Rovaniemen tasoa. Kartta 20. Taloudellinen huoltosuhde 2015. Lähde: AlueOnline Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Vuoden 2016 tietoja ei olla vielä julkaistu. 26

2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Rovaniemellä valmistuneet asunnot 2006-2016 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot 600 500 400 244 311 300 200 100 214 31 150 52 229 230 29 208 71 46 146 125 26 187 311 36 167 48 194 233 210 289 239 37 92 10 31 133 112 112 109 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuvio 18. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartta 21. Asuntotuotanto 2016. Lähde: AlueOnline Maankäytön toteuttamista ohjaa maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2013-2016 (MAATO). Ohjelmassa on yhdistetty asuntopoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma ja yhdyskuntatekninen työohjelma. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa osoitetaan asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu. MAATO:ssa määritellään yleis- ja asemakaavojen toteuttamisjärjestys ja osoitetaan vuosittaiset yleis- ja asemakaavojen toteuttamista edellyttävät investointitarpeet. Kaavavarannolla tarkoitetaan lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien / asuntojen määrää. Tonttivarannolla tarkoitetaan kaavoitettuja tontteja, joiden investoinnit ovat valmiina. MAATOa koskevat asiakirjat löytyvät osoitteesta: https://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kaavat-ja-kiinteistot/kaavoitus/maankayton-ja-asumisen-toteuttamisohjelma Valtuustokaudelle 2017-2020 laaditaan uusi MAATO, joka viedään hyväksyttäväksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuosina 2006-2016 valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2016 tapahtui pientä kasvua asuinrakentamisen kokonaismäärässä verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosien 2006-2016 välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 160 asuntoa, rivitaloasuntoja 40 ja kerrostaloasuntoja 2225 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 424. 27

Kartta 22. Kaupunginosat ja väestömäärät 5.9.2016. Huom. Kaupunginosat eivät vastaa tilastoaluejakoa, jota käytetään väestöseurannan pohjana. Lähde: Rovaniemen kaupunki 296 1732 2177 84 1955 4046 2314 3640 3594 8479 346 4524 2081 1297 117 5621 2030 2962 13 2867 28

Kartta 23. Kaavoitustilanne. Lähde: Rovaniemen kaupunki 29

2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kirjanpitolain mukaan kunnan on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Tähän talousarvion ympäristötekijät-osuuteen on koottu ympäristöön vaikuttavia keskeisiä asioita ja toimenpiteitä, joiden tilasta ja toteutumisesta raportoidaan joko tilinpäätöksessä tai Rovaniemen kaupungin ympäristöraportissa. Tämän lisäksi hyvinvointikertomuksessa raportoidaan vuosittain ihmisten elinympäristöön vaikuttavista asioista. Kasvihuonepäästö-raportti, ilmasto-ohjelma, kiertotalous, ympäristöraportti Viimeisin ympäristöraportti on annettu tiedoksi kaupunginvaltuustolle 8.12.2014 ( 119). Rovaniemen kaupunki tilaa jatkossa vuosittain Rovaniemen kasvihuonepäästöjä kokevan raportin, jonka laatii Beviroc Oy/ CO2-tiimi yhteistyössä NeVe OY:n kanssa. Raportista saatavat tiedot ovat vertailtavissa muiden vastaavien kaupunkien kanssa. Vuoden 2017 (laadittu 22.3.2017) CO 2-vuosiraportissa on esitetty Rovaniemen kasvihuonekaasujen päästöt vuodelta 2014-2015 sekä ennakkotieto vuodelta 2016. Mukana laskennassa ovat: kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Rovaniemen kaupunki kehittää arktista kiertotaloutta. Ilmasto-ohjelma sisältää useita ympäristön tilasta kertovia tunnuslukuja. Tämän lisäksi ympäristöraportissa arvioidaan ajoittain ilmasto-ohjelman toteutumista. Kuvio 19. Päästöt sektoreittain Rovaniemellä vuosina 2014 2016 ilman teollisuutta. Vuoden 2016 tiedot perustuvat osittain ennakkotietoihin. Rovaniemen kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna 2015 1,2 t CO2-ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 0,8 t CO2-ekv. Kaukolämmön päästöihin vaikuttavat merkittävästi tuotantoon käytetyt polttoaineet sekä kaukolämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta. Päästöt ovat korkeimmat kunnissa, joissa kaukolämmön tuotantoon käytetään pääasiassa turvetta ja kivihiiltä, ja pienet kunnissa, joissa käytetään paljon puupolttoaineita. Rovaniemellä lämmityksen päästöihin vaikuttaa myös lämmitystarve, joka on suurempi kuin monissa muissa CO2-raportin kunnissa. Vuonna 2015 noin viidennes Rovaniemen yhteenlasketuista päästöistä, kun teollisuuden päästöt eivät ole mukana tarkastelussa, aiheutui kaukolämmityksestä (kuva 5). Kaukolämmön piirissä asui vuosina 2014 2016 noin 25 500 rovaniemeläistä, eli hieman yli 40 % kaupungin asukkaista. Rovaniemen päästöt tieliikenteestä vuonna 2015 olivat 1,9 t CO2-ekv/asukas, eli noin 20 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttaa sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Paikallisen tieliikenteen päästöihin vaikuttavat kunnan yhdyskuntarakenne 30

ja liikennesuunnittelu, eli liikkumisen tarve kunnassa ja käytetty liikennemuoto. Läpiajoliikenne on merkittävässä osassa erityisesti pienissä kunnissa, joiden läpi kulkee valtatie. Rovaniemen päästöt maataloudesta vuonna 2015 olivat asukasta kohti laskettuna 0,3 t CO2-ekv. Päästöt olivat selvästi pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Rovaniemen päästöt jätehuollosta vuonna 2015 olivat 0,6 t CO2-ekv/asukas, eli huomattavasti suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Kaatopaikkasijoituksen päästöt riippuvat erityisesti kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan jätteen määrästä ja kaatopaikkakaasun talteenoton tehokkuudesta Valtuustokaudelle 2017-2020 valmistellaan yksi ympäristöasiat (ilmasto-ohjelma, ympäristöraportti, kiertotalous sekä kasvihuonekaasupäästöt) kokoava raportti. MAATO Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MAATO) laaditaan valtuustokaudelle 2017-2020 ja viedään uuden kaupunginhallituksen käsittelyyn. MAATO sisältää kaavoituskatsauksen, kaavoitus-, uusien alueiden investointiohjelman ja asunto-ohjelman sekä huomioi koulujen ja päiväkotien palveluverkkosuunnitelmat. Tulvat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Lapin alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti nimennyt Rovaniemen merkittäviksi tulvariskialueeksi. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt maakunnan liittojen ehdotuksesta tulvaryhmät niille vesistö- ja rannikkoalueille, joille on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue. Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä tulvariskien hallintasuunnitelma ohjaa kaupungin tulvariskien hallintaa. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon esimerkiksi jättämällä maisemointityöt tekemättä. Saatujen maa-ainelupien vakuuksista raportoidaan tilinpäätöksessä. Kaavoitus ja rakentaminen Kaavoituksen ja rakentamisen keskeiset tunnusluvut kuvataan talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa raportoidaan kaavoituksen periaatteet, kaavoituskatsaus ja lainvoiman saaneet kaavat. Kaavoituksen ja rakentamisen ympäristövaikutukset raportoidaan uudessa kokoavassa raportissa. Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja keskustan osayleiskaavassa hyväksytty vyöhykejako on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). Liikenne Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 -strategisen suunnitelman. Tilinpäätöksessä raportoidaan Rovaniemen liikennejärjestelmän kehittämisestä ja joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisesta. Energiansäästö Energiansäästö on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). 31

Jätevedet ja viemäröinti Napapiirin Energia ja Vesi Oy (NeVe), pyrkii lähitulevaisuudessa parantamaan jätevesien hallintaa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteen jälkikäsittelyä sekä nostamaan viemäröinnin kunnon tasoa vähentääkseen jätevesistä ja lietteistä aiheutuvaa ympäristökuormaa. Ympäristöraportissa 2015 raportoidaan jätevesiin ja viemäröintiin liittyvien toimenpiteiden toteutumisesta. NeVE panostaa kiertotalouteen. Kiertotalous on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). 32

2.6 JULKINEN TALOUS Kansantalous Lähde: VM Suomen talous on nopeassa kasvussa. Ennusteen mukaan talous kasvaa vuonna 2017 selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Vuonna 2018 ennustetaan Suomen talouden kasvavan vahvasti aiempiin vuosiin verrattuna, tosin hieman vuotta 2017 hitaammin. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Kotimainen inflaatio kiihtyy ensi vuonna ja laajemmin eri hyödykeryhmissä kuin kuluvana vuonna. Eniten hinnat tulevat nousemaan palveluissa. Hintojen nousua kiihdyttää myös alhaisen korkotason nouseminen. Hintatason nousua hidastavat vahvistuva Yhdysvaltain dollari ja maltillisena pysyvä öljyn hinta. Bruttokansantuotteen kohtuullinen kasvu parantaa työllisyyttä, tosin työttömien määrä laskee silti hitaasti. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee noin 70 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee noin kahdeksaan prosenttiin. Työllisyyden suotuisamman kehityksen esteinä ovat erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat. Viennin kasvuvauhti jatkuu hyvänä ennustejakson loppuun saakka. Markkinaosuuksien menetys lakkaa ja vienti kasvaa tasaisesti maailmankaupan kasvun vetämänä. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Uusien tilauksien määrät ja korkea luottamus kertovat hyvistä vientinäkymistä. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet viimeaikoina. Kehittyneiden talouksien ja Yhdysvaltojen myönteinen kehitys jatkuvat ja euroalueen merkitys tulee korostumaan jatkossa. Euroalueen talouskasvu kiihtyy reiluun pariin prosenttiin ensi vuonna. Suomen julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet ja viime vuonna virinnyt talouskasvu. Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkisen velan määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Nopea bruttokansantuotteen kasvu ja alijäämän pieneneminen alentavat velkasuhdetta lähivuosina. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on kuitenkin pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje. Kestävyysvajeesta johtuen velkasuhde uhkaa kääntyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen nousuun. Suhteellisen myönteistä globaalitalouden näkymää varjostavat protektionismin uhka sekä monenväliseen kauppajärjestelmään kohdistuvat paineet. Myös euroalueella vallitsevat alasuuntaan painottuvat riskit. Eräiden eurooppalaisten pankkien heikko vakavaraisuus ja ongelmaluottojen määrä aiheuttavat edelleen huolta. Positiivisista riskeistä eräs huomionarvoinen on odotettua vahvemman kasvun mahdollisuus teollisuusmaissa. Tämä koskee erityisesti euroaluetta, mutta myös mm. Japania. Euroalueen kysynnän ennakoitua nopeampi kasvu lisäisi inflaatiopaineita ja nopeuttaisi näin ollen rahapolitiikan normalisoitumista. Myös maailmankaupan odotettua nopeampi kasvu on positiivinen riski. Kotimaiset riskit liittyvät luottamusilmapiiriin ja työmarkkinoihin. Koska kotitalouksien ostovoima kasvaa vain vähän, kulutuksen kasvu perustuu vahvaan luottamukseen, joka voi horjua nopeastikin. Ennusteessa oletetaan palkkojen osalta vuosien 2018 ja 2019 sopimuskorotusten olevan hyvin maltillisia. Vuoden 2018 palkankorotuksista neuvotellaan toimialoittain, mikä lisää palkkaennusteen epävarmuutta. Ennustettua suuremmat palkankorotukset voivat heikentää viennin ja työllisyyden kasvua. Investointien osalta epävarmuus kumpuaa suunniteltujen suurhankkeiden mahdollisesta viivästymisestä. 33

Maakuntatalous Lähde: VM Sote- ja maakuntauudistuksen myötä Manner-Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joille siirretään sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuu sekä useita muita tehtäviä kunnilta ja valtiolta. Uudistuksen päivittyneen aikataulun mukaan maakunnat aloittavat toimintansa vuotta suunniteltua myöhemmin, vuoden 2020 alussa. Aikataulumuutos on huomioitu julkisen talouden ennusteessa. Väestön ikääntymisen aiheuttama terveys- ja sosiaalipalveluiden palvelutarpeen kasvu tulee kohdistumaan maakuntiin. Maakuntien on alusta lähtien toimittava tehokkaasti, jotta niiden menot eivät kasvaisi rahoitusta nopeammin. Aluksi maakunnille koituu lisäkustannuksia toiminnan aloittamisesta ja järjestäytymisestä. Ennusteessa on oletettu, että maakuntien juoksevat tuotot ja kulut ovat lähellä tasapainoa. Tämä edellyttää sitä, että maakunnat onnistuvat sopeuttamaan toimintansa rahoituslain mukaisesti saamiinsa tuloihin. Maakuntasektorin rahoitusasema on hieman alijäämäinen vuosina 2020 2021, mikä johtuu pääasiassa suurista toimitilainvestoinneista. Maakunnille on siirtymässä merkittävä määrä jo aloitettuja tai suunnitteilla olevia investointihankkeita sairaanhoitopiireiltä. Arvio investointien tasosta on noin 0,8 miljardia euroa vuonna 2020. Maakuntien valtakunnallinen kiinteistöpalvelukeskus toteuttaa pääosan investoinneista. Maakuntien kokonaistulot vuonna 2020 ovat noin 23,8 miljardia euroa. Maakuntien tulot koostuvat pääasiassa valtion rahoituksesta sekä asiakkailta saaduista myynti- ja maksutuloista. Valtionrahoitus kattaa menoista valtaosan. Maakuntien valtionrahoitus koostuu maakunnan yleiskatteellisesta rahoituksesta, arvonlisäveronpalautuksesta, maakunnan saamista myyntituloista ja avustuksista valtiolta sekä valtion erillisrahoituksesta. Maakuntien muut tulot ovat noin 3,3 miljardia euroa. Maakuntahallinnon kokonaismenot ovat noin 24,4 miljardia euroa vuonna 2020. Maakunnan menoista yli 90 % on palveluiden ja tavaroiden ostoja tai henkilöstökustannuksia. Muita merkittäviä menolajeja ovat investoinnit sekä sosiaaliavustukset. Maakuntasektorille siirtyy myös merkittävä määrä velkaa. Arvio velan määrästä vuoden 2020 lopussa on noin 4,0 miljardia euroa. Määrä on suurempi kuin sairaanhoitopiirien nykyinen velkasumma, koska sairaanhoitopiirien lähivuosien investoinnit lisäävät velan määrää. Lisaksi velan arvioidaan kasvavan vuoden 2020 aikana. Kuntatalous Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos vuonna 2016 vahvistui edellisestä vuodesta pääosin toimintamenojen matalan kasvun johdosta. Toimintakatteen matalaa kasvua selittivät sekä kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. Kuntatalouden vuosikate vahvistui yli 700 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset. Vuosina 2013 2015 kuntien lainakanta kasvoi yli 800 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien rahavarat vahvistuivat hieman vuodesta 2015. Näin ollen kuntien nettovelan (lainakanta - rahavarat) suhteellinen kasvu hidastui. Lainakanta jatkoi kuitenkin edelleen kasvuaan, tosin edeltäviä vuosia rauhallisemmin. Lainakanta kasvoi vuonna 2016 noin 535 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia aina 16,09 miljardiin euroon eli 2 939 euroon/asukas. Vaikka kuntatalous kokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn on tulossa neljä kuntaa kuntakonsernien kertyneelle alijäämän asetettujen kriteerien perusteella. Myös kuntakonsernitarkastelussa korostuvat kuntien väliset ja etenkin kuntakokoryhmittäiset erot. Yli 100 000 asukkaan konsernien hallitseva asema on varsin selvä. Esimerkiksi konsernien vuosikatteesta noin 50 prosenttia, taseen kertyneestä ylijäämästä noin 67 prosenttia, lainakannasta lähes 50 prosenttia ja tilikauden tuloksesta noin 64 prosenttia tulee yli 100 000 asukkaan kuntakokoryhmästä. Kuntakonsernit voivat vuodesta 2017 lukien päätyä arviointimenettelyyn. Vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöstietojen perusteella arviointimenettelyn tunnusluvut täyttäviä kuntakonserneja on neljä. Arviointimenettely koskee Hyrynsalmen kuntaa, Jämijärven kuntaa, Teuvan kuntaa ja Ähtärin kaupunkia. 34

Nämä kaikki kunnat tulevat menettelyyn taseeseen kertyneen alijäämän perusteella (alijäämä viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa/ asukas ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa/asukas). Sote- ja maakuntauudistus muuttaa julkisen talouden rakenteita, kuntataloutta kokonaisuutena sekä yksittäisten kuntien taloutta. Vaikutukset tarkentuvat sitä myötä, kun uudistuksen valmistelu ja toimeenpano etenee. Talouden kasvu muuttuu laaja-alaisemmaksi ja pysyttelee yhden prosentin tuntumassa lähivuosina. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan talouskasvuun. Vaarana on, että julkisen talouden tulot eivät riitä ylläpitämään nykyisen tasoisia julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä, jotka on rakennettu nopeamman talouskasvun varaan. Samanaikaisesti suurten hallinnon rakennemuutosten lisäksi myös yleiset yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten ikärakenteen muutos ja muuttoliike, vaikuttavat kuntien taloudelliseen liikkumatilaan ja investointitarpeisiin. Kuntatalouden velkataakka on pääosin seurausta investoinneista, joita on rahoitettu osittain lainalla. Kuntatalouden sopeutustoimet ovat viime vuosina kuitenkin vahvistaneet kuntataloutta, minkä seurauksena investointien omarahoitusosuus on noussut ja lainakannan kasvu hidastunut. Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen pysyvät kuitenkin mittavina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille lievittää kuntatalouden osalta väestön ikääntymisestä johtuvia pitkän aikavalin menopaineita. Uudistuksen seurauksena kuntien 24 käyttötalouden tulot ja menot putoavat noin puoleen nykyisestä, mutta kuntatalouden yhteenlaskettu velka pienenee suhteellisen vähän. Muutoksen seurauksena osa kunnista joutuu taloudellisten haasteiden eteen heikentyneen tulorahoituksen ja investointitarpeiden vuoksi. Kuntien verorahoituksen kehitys Lähteet: Kuntaliiton veroennustekehikko 10/2017 ja VM Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 1,5 prosenttia. Tänä vuonna kasvua arvioidaan saatavan 1,8 prosenttia. Verotulot kasvavat huomattavasti arvioitua paremmin. Keskeinen syy on työllisyystilanteen paraneminen. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna -0,3 prosenttiin. Yhteisöverojen kasvuksi arvioidaan 22,9 prosenttia. Kiinteistöveroille lasketaan kasvua 6,0 prosenttia. Hallitus päätti budjettiriihessä veronkevennyksistä, jotka toteutetaan ansiotuloperusteiden indeksitarkistuksena ja työnverotuksen keventämisenä. Kyseiset veronkevennykset vähentävät verotuloja yhteensä noin 270 miljoonalla eurolla, josta 182 miljoonaa euroa kohdistuu kunnallisveroon. Käytännössä veronkevennykset toteutetaan korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen enimmäismäärää. Valtio kompensoi kunnille veroperustemuutosten perusteella 131 miljoonaa euroa. Myös varhaiskasvatusmaksujen alentamista kompensoidaan kunnille verotuloissa yhteisöveron jakoosuutta korottamalla Vuodelle 2018 verotulotilityksille kokonaisuutena arvioidaan saatavan kasvua vain 0,4 prosenttia. Kunnallisverojen tuotoksi arvioidaan 0,3 prosentin kasvu. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän tätä vuotta vähemmän -0,5 prosenttia. Kiinteistöveroilla arvioidaan saatavan 2,3 prosenttia tätä vuotta parempi kertymä. Vuonna 2019 arvioidaan koko maassa verotuloja kertyvän selvästi aiempia vuosia runsaammin. Kasvua arvioidaan saatavan 3,0 prosenttia. Valtionosuudet Lähde: VM Kuntien valtionavut ovat vuonna 2018 noin 10,6 miljardia euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuosina 2018 2019. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuoden 2015 toteutuneiden kustannusten pohjalta vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 73,4 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kuntien valtionosuuksia yhteensä 4,5 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 25 miljoonan euron lisäys vuodesta 2018, jolla kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista. 35

Valtionosuuksissa otetaan huomioon kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät vähennykset. Peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 468 miljoonaa euroa vuonna 2018 suhteessa edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan. Vuonna 2019 vähennys on 188 miljoonaa euroa ja vuosina 2020 2021 noin 62 miljoonaa euroa. Vähennys mitoitetaan siten, että lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään täysimääräisesti ja työajan pidennyksen arvioitu säästö osittain. Vuosityöajan pidennykseen perustuva leikkaus nousee täysimääräiseksi vuonna 2018. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. 36

2.7 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Vuosi 2016 Rovaniemen kaupungin talous toteutui viime tilinpäätöksessä huomattavasti odotettua paremmin. Tilikauden tulos oli 4,7 miljoonaa euroa positiivinen. Myös Rovaniemi-konserni pääsi hyvään 22,8 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Hyviin tuloksiin pääsemistä auttoivat positiiviset, kertaluontoiset erät ja ennakoitua parempi verotulojen kehitys. Väkiluku kasvoi viime vuonna yhteensä 408 henkilöllä. Työttömyys kääntyi loppuvuonna laskuun. Rakentaminen jatkui voimakkaana. Matkailu jatkoi vahvaa kehitystään. Yöpymiset kasvoivat 17,6 prosenttia. Hyvästä tuloksesta huolimatta joutui kaupunki ottamaan lisää lainaa investointeja varten 24,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa oli vuoden lopussa 2 290 euroa. Rovaniemi-konsernin lainakanta vuoden lopussa oli 3 583 euroa/asukas. Rovaniemellä ei ole taseessa kattamatonta alijäämää. Vuosi 2017 Väestön kasvu on ollut tänä vuonna aikaisempia vuosia maltillisempaa. Positiivista on syntyneiden enemmyyden viime vuotta parempi kehitys. Nettomaahanmuutto on kasvanut viime vuotta hitaammin. Kasvua väkilukuun on kuitenkin tulossa. Rakennustoiminta on Rovaniemellä edelleen vilkasta. Myös matkailu on jatkanut hyvää kasvuaan. Erityisen positiivista on työttömyyden koko vuoden jatkunut lasku. Ongelmana on kuitenkin edelleen työpaikkojen ja työttömien huono kohtaaminen. Vuodelle 2017 jouduttiin laatimaan alijäämäinen talousarvioesitys. Tulosodote on -4,9 miljoonaa euroa. Vuosikatetta odotetaan saatavan 5,6 miljoonaa euroa. Investointisuunnitelmassa on hankkeita nettona 17,6 miljoonan verran. Lainaa on tänä vuonna arvioitu otettavan nettona 26,8 miljoonaa euroa. Elokuun lopusta laaditun osavuosikatsauksen perusteella on kuitenkin syytä olettaa, että kaupunki pääsee ennakoitua parempaan lopputulokseen myös vuonna 2017. Verorahoituksen kertymä kasvaa odotettua paremmin. Syynä tähän on koko valtakunnassa tapahtunut talouskasvun varsin nopea positiivinen käänne. Yhteisöverojen osuus kasvaa huomattavasti arvioitua enemmän. Rovaniemi-konsernin arvioidaan yltävän vuonna 2017 selvästi positiiviseen tulokseen. Vuosi 2018 ja tuleva suunnitteluvuodet Kasvava Rovaniemen kaupunki panostaa palveluihin ja investoi tulevaisuuteen. Veroja ei ole suunniteltu korotettavaksi vuosina 2018-2020. Vuoden 2018 talousarviossa kaupungin toimintakate kasvaa 2,3 prosenttia vuoden 2017 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahoissa kasvua on 10 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia. Kasvu aiheutuu pääasiassa vuoden 2018 alusta käyttöön otettavista pääomavuokrista, jotka nostavat toimialojen vuokrakustannuksia noin viisi miljoonaa euroja. Vuosikatetta kaupungissa kertyy 4,1 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos painuu 8,0 miljoonaa euroa miinukselle. Rovaniemi varautuu heikkenevään talouteen purkamalla rahastoja kolmella miljoonalla eurolla. Täten vuoden 2018 alijäämä on -5,0 miljoonaa euroa. Rovaniemi investoi tulevalla suunnittelukaudella 2018-2020 tämän hetkisen ohjelman mukaisesti 74,9 miljoonalla eurolla (brutto). Suurin osa kaupungin investointimäärärahoista eli 43,1 miljoonaa euroa kohdistuu katuverkon rakentamiseen ja korjaamiseen. Tilaliikelaitos käyttää 15,4 miljoonaa euroa nykyisten toimitilojen korjauksiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Uutta tonttimaata hankitaan 6,0 miljoonalla eurolla. Konsernin bruttoinvestointien loppusumma suunnittelukaudella on 171,2 miljoonaa euroa (ilman kuntayhtymiä). Vuosi 2018 on useiden toimitilainvestointien kannalta suunnitteluvuosi. Suunnittelurahat on varattu Tilaliikelaitoksen investointiosaan. Toteutusvaiheeseen edenneet uudisrakennushankkeet on suunnitelmassa sisällytetty kaupungin oman yhtiön Markkinakiinteistöjen toteutettavaksi. Vuoden 2018 suunnitelmassa on ainoastaan Sinetän monitoimitalon loppuunsaattaminen 3,4 miljoonalla eurolla. Verotuloja vuonna 2018 arvioidaan tilitettävän yhteensä 252,0 miljoonaa euroa. Veroja arvioidaan kertyvän yhteensä 1,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kunnallisverojen kertymän on arvi- 37

oitu kasvavan 1,2 prosenttia. Yhteisöverojen osuuden arvioidaan laskevan 0,5 prosenttia. Kiinteistöveroille on laskettu saatavan kasvua 1,9 prosenttia. Kasvuarvio perustuu vahvaan rakentamiseen. Valtionosuuksia vuonna 2018 arvioidaan saatavan 93,9 miljoonaa euroa eli 0,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Koska Rovaniemellä ei ole tahtotilaa palvelujen karsintaan eikä halukkuutta veroprosenttien korottamiseen, on selvää, etteivät kaupungin tulot tule riittämään nykytasoisten menojen ja suunniteltujen investointien rahoittamiseen. Tämän johdosta kaupunki tulee velkaantumaan nopeutuvalla tahdilla ja joutuu kattamaan ainakin vuonna 2017 ja 2018 syntyvät tappiot edellisten kausien ylijäämistä. Lainakanta kaupungissa kasvaa vuonna 2018 yhteensä 47,8 miljoonaa euroa. Tässä summassa ovat mukana myös konserniyhtiöille otettavat antolainat 30,0 miljoonaa euroa. Koko suunnittelukaudella lainakanta kasvaa nykyisen investointiohjelman ja arvioitujen tulojen perusteella yhteensä 117,5 miljoonaa euroa. Tulossa ovat siis taloudellisesti vaikeat kaksi vuotta. Vuosi 2020 on vielä hyvin epävarma tulevan Sote- ja maakuntauudistuksen johdosta. Tässä taloussuunnitelmassa luvut on esitetty nykyisten lakien mukaisesti, kuten kuntia valmisteluohjeessa opastettiin. On hyvin epävarmaa toteutuuko vuosi 2020 uudessa järjestelmässä Rovaniemen kannalta niin hyvin, että tuleva suunnittelukausi kokonaisuutena jää positiiviseksi. Jos näyttää siltä, että näin ei ole käymässä, tulee tilanne huomioida viimeistään vuoden 2019 talousarviota ja vuosien 2020-2021 taloussuunnitelmaa laadittaessa. Vuonna 2018: 1. Määrärahat kasvavat 10 miljoonaa euroa 2. Toimintakate kasvaa 2,3 prosenttia 3. Veroja ei koroteta 4. Lainakanta kasvaa 47,8 miljoonaa euroa Koko kaupungin taloustietoja 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Toimintakate, milj. euroa -210,2-227,4-241,7-249,7-263,4-281,6-302,6-308,7-323,0-337,8-336,6 Toimintatuotot, % toimintakuluista 20,0 19,7 19,3 19,2 18,3 17,5 17,8 17,8 17,5 15,6 14,4 Verotulot, milj. euroa 156,7 170,1 184,3 186,9 199,3 204,4 208,1 226,5 235,7 241,4 248,7 Verotulot, euroa / asukas 2 697 2 892 3 105 3 122 3 316 3 372 3 418 3 700 3 829 3 903 3 997 Valtionosuudet, milj. euroa 59,0 62,1 69,9 75,5 83,0 85,0 89,1 92,4 92,0 91,1 98,3 Valtionosuudet yhteensä, euroa / asukas 1 015 1 057 1 177 1 261 1 381 1 402 1 464 1 509 1 495 1 473 1 579 Vuosikate, milj. euroa 9,7 8,0 14,5 15,2 22,4 11,3-1,3 14,0 9,6 2,8 19,3 Vuosikate, euroa / asukas 166 137 244 254 372 187-21 229 157 45 310 Vuosikate, % poistoista 84,3 64,1 119,7 121,5 165,1 83,3-9,2 98,5 69,2 13,9 129,2 Tilikauden yli/alijäämä, milj. euroa -1,7-4,4 2,5 2,2 6,9-2,2-15,8 4,6-4,4 27,8 0,1 Lainakanta, milj. euroa 63,6 71 75,5 76,4 75,3 72,1 74,1 95,3 102,4 118,4 142,5 Lainakanta, euroa / asukas 1 096 1 208 1 272 1 277 1 253 1 190 1 217 1 558 1 663 1 914 2 290 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 40,7 41,3 39,9 40,7 38,9 37,7 39,3 42,4 43,7 46,3 54,6 Omavaraisuusaste, % 68,8 66,6 65,7 64,9 65,4 65,4 62,2 60,0 58,1 59,9 55,9 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä, euroa / asukas (Sotkanet) 3 859 4 126 4 334 4 463 4 702 4 973 5 318 5 414 5 625 5 906 Konsernin taloustietoja 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Konsernilainakanta, milj. euroa 128,5 140,4 148,9 146,2 144,0 138,4 134,0 156,3 159,4 203,0 223,0 Konsernin lainat, euroa/asukas 2 212 2 387 2 508 2 443 2 397 2 282 2 200 2 553 2 589 3 283 3 583 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56 54 49 48 48 45 43 51 53 55 58 Omavaraisuusaste, % 56 54 55 57 58 59 57 56 55 51 51 Huom. konsernin vuoden 2015 luvut on muutettu vastaamaan FPM-konsernilaskentaohjelman mukaisia tietoja. 38

3 KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 3.1 KAUPUNKISTRATEGIAN TIIVISTELMÄ Tärkeimmät tavoitteet, strategiset valinnat ja palvelujen järjestäminen Palvelut Elinympäristö Elinkeinot Tärkeimmät tavoitteet Palvelut järjestetään ja tuotetaan asiakaslähtöisesti, turvallisesti, kustannustehokkaasti ja ongelmien ennaltaehkäisyä korostaen sekä paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Kuntalaisten omaehtoisesta hyvinvoinnista ja elämänhallinnasta huolehtimista edistetään. Rovaniemi tunnetaan houkuttelevana kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumakaupunkina. Kaupunkikonserni pystyy vastaamaan maakuntauudistuksen aiheuttamiin muutoksiin. Tärkeimmät tavoitteet Toimiva kaupunkiympäristö tukee kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen lisääntymistä. Kaupunkikonserni edistää esteettömän, viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentumista. Kaupungilla on houkutteleva ja riittävä tonttivaranto asumisen, elinkeinojen ja palveluiden tarpeisiin. Rakentaminen keskittyy ensisijaisesti olemassa olevan kunnallistekniikan alueelle. Rakentamisessa otetaan huomioon kestävä kehitys. Tärkeimmät tavoitteet Elinkeinorakenne monipuolistuu, yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa ja yritysten kasvumahdollisuuksia edistetään. Kaupunkikonserni edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittymistä. Koulutus säilyy monipuolisena ja yhteistyö eri toimijoiden välillä kehittyy. Kaupunkikonserni tukee korkeakoulutuksen asemaa toimijana ja yhteistyökumppanina. Ympärivuotinen matkailu lisääntyy ja monipuolistuu paikallisen osaamiseen ja vahvuuksiin perustuen. Rovaniemi on arktisen osaamisen ja kiertotalouden vahva toimija. Tärkeimmät poikkileikkaavat tavoitteet Kaupunkikonsernin talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa ja omistajaohjauksella tuetaan kaupunkistrategian tavoitteita. Kaupunkikonsernin hankinnat ovat hyvin valmisteltuja, laadukkaita ja aluetalouden huomioon ottavia. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä edistetään koko kaupungin alueella. Kaupungin toiminnasta viestitään oikea-aikaisesti, avoimesti, monikanavaisesti ja asukaslähtöisesti. Kaupungin asema arktisen alueen keskuksena kehittyy ja kaupunkikonserni on vahva kansainvälinen toimija. Kaupunkikonserni toimii verkostomaisesti ja kumppanuutta korostaen. Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen toteutuu ennakoiden, oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon yleiset periaatteet Kaupungilla on aina kokonaisvastuu palveluiden järjestämisestä. Kaupunkilaisten lakisääteiset palvelut toteutuvat ja asukkaat saavat muitakin hyvää elämää edistäviä palveluja tarpeidensa ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Kansainvälisyys edellyttää kielitaitoista palvelua. Palveluverkko suunnitellaan tehokkaaksi toimintaympäristön muutokset kokonaisvaltaisesti huomioiden niin, että palveluverkko vastaa palvelutarpeita. Palvelun sisältö ja tarve ratkaisee, toteutetaanko se lähi-, alueellisena-, keskitettynä, liikkuvana vai sähköisenä/virtuaalisena palveluna Kaupunkikonsernin tilat ovat tehokkaassa käytössä sekä turvallisia ja terveellisiä. Tilojen elinkaari, yhteiskäyttö ja muunneltavuus otetaan huomioon tiloja suunniteltaessa. Järjestettävä palvelu voidaan hankkia joko kaupungin omalta palveluorganisaatiolta tai ulkopuoliselta palvelutuottajalta. Palvelun tuottaja valitaan sen mukaisesti, joka kokonaisvaltaisesti parhaiten toteuttaa palvelujen järjestämisen periaatteet. Asukkaille luodaan mah-3dollisuuksia valita käyttämänsä palvelun palveluntuottaja, esimerkiksi palvelusetelin avulla. Keskeisimmät kaupungin elinvoimaisuutta vahvistavat strategiset valinnat Kaupungin ydinkeskustaa elävöitetään viihtyisäksi ja toimivaksi asukkaiden ja matkailijoiden kohtaamispaikaksi ja palvelukeskittymäksi Kaupungin keskustan jokivarren matkailu- ja vapaa-ajan toiminnallisuutta ja asumista kehitetään Rantavitikan korkeakoulu- ja Arktikumin biokampusalueen kehittämistä edistetään. Rovaniemen asema arktisena koulutus-, kokous- ja tutkimuskeskittymänä vahvistuu. Ounasvaaran aluetta kehitetään liikunta-, hyvinvointi- ja matkailukeskittymäksi. Napapiiri SantaPark lentokenttäaluetta kehitetään matkailuun. Rovaniemen palvelukylien elinvoimaisuutta edistetään niiden vahvuuksia hyödyntäen.

3.2 KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTAMITTARIT Tavoitemittari Nykytila Tavoite 2021 Tavoite 2025 Väestömäärä kasvaa vuosittain (TK) 2016: 62 231 64 000 65 500 Työttömyysaste pienenee (TEM) 2016, ka.: 15,5 % 12,5 % 10,0 % Työpaikkojen määrä lisääntyy (TK) 2015: 25 374 25 900 26 500 Kaupunkikonsernin tilikauden tulos on talousarviovuonna positiivinen Kaupungin tilikauden tulos on suunnittelukaudella positiivinen 2016: 22,8 M Positiivinen Positiivinen 2016: 4,7 M Positiivinen Positiivinen Kaupunkikonsernin vuosikate kattaa pitkällä aikavälillä nettoinvestoinnit Kaupunkikonsernin lainamäärä kasvu hidastuu Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen kasvaa Terveysperusteiset poissaolot laskevat Kaavavaranto on kaksi kertaa MAATO:ssa määritelty tonttivaranto. Keskimääräisesti elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus kasvaa (ATHtutkimus) 2016: Investointien tulorahoitus 69,4 % 2016: 3214 /asukas 100 % 100 % Alle 4000 /asukas 2016: 53 % 80 % 90 % 2016: 18,9 pv/henkilö/v. Enintään 17,0 pv/henkilö/v. Alle 4000 /asukas Enintään 15 pv/henkilö/v. Kuvattu MAATOssa Asetetaan MAATOssa Asetetaan MAATOssa 2013-2015: 54,8 % Koko maa 54,0 % Noin 57 % Yli 60 % Sairastavuusindeksi laskee (Kela) 2016: 108,7 104 100 Kansantauti-indeksi laskee (Kela) 2016: 120,7 115 110 Palvelutyytyväisyyskyselyn tulokset ovat hyvällä tasolla Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Tilastokeskuksen ennustetta vähemmän (TK) Dokumentoitu suora osallistuminen toteutuu kaupunkistrategian ja talousarvion valmistelussa sekä sisältyy päätöksentekoon ja sen seurantaa. Rekisteröityneiden yöpymisten määrä kasvaa Ei vielä laadittu Tulokset paranevat Tulokset paranevat 2016: 53 58 (TK: 60) 63 (TK: 65) Toteutuu tapauskohtaisesti. Toteutuu osana toimintaa 2016: 553 844 707 000 860 000 Osa vakiintuneita toimintatapoja 40

3.3 ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA Rovaniemi on Suomen arktinen pääkaupunki. Arktisille alueille kohdistuu yhä kasvava maailman taloudellinen ja poliittinen mielenkiinto ja aktiivisuus, mikä saa aikaan merkittäviä investointeja ja sitä kautta uusia mahdollisuuksia koko Suomen elinkeinoelämälle. Tässä kasvussa Rovaniemen sijainti napapiirillä ja logistisesti Pohjois-Euroopan keskeisellä paikalla luovat alueemme yrityksille positiivista kilpailuetua. Rovaniemi on Lapin maakuntasuunnitelma 2030:ssa luokiteltu aluerakenteessa maakuntakeskukseksi. Hallinnollinen asema ja sijaintitekijät mahdollistavat olemassa olevan tietotaidon ja innovaatioiden kaupallisen hyödyntämisen. Sijainti liikenneyhteyksien solmukohdassa tekee kaupungin kiinnostavaksi logistisille toimijoille. Matkailuun, kylmäteknologiaan, rakentamiseen, talvitestatukseen ja infrastruktuuriin liittyvä osaaminen on kaupunkimme vahvuus. Rovaniemi on myös taiteen ja arkkitehtuurin sekä muotoilun kaupunki, minkä vuoksi se on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen. Kiertotalouteen liittyvät kehittämishankkeet ja kiertotalouden integrointi muuhun osaamiseen on merkittävä mahdollisuus Rovaniemelle. Sijainti Napapiirillä mahdollistaa palvelujen ja tuotteiden testaamisen ja kehittämisen ääriolosuhteissa. Rovaniemen kaupunki, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jolla tähdätään siihen, että Rovaniemestä tulee arktisen osaamisen kansallinen ja kansainvälinen pääkaupunki. Yhteistyön vahvistamisen kohteena on muiden muassa arktisen elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen, arktisen opiskelijakaupunki-imagon vahvistaminen sekä uudenlaiset palveluratkaisut. Yhteistyön pyrkimyksenä on synnyttää Rovaniemestä yhtenäinen ja vahva arktinen toimija. Rovaniemi toimii aktiivisesti arktisuuteen liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Rovaniemi on Suomen arktisen neuvottelukunnan jäsen. Rovaniemi liittyi vuonna 2014 kansainväliseen talvikaupunkien verkostoon (World Winter Cities Association for Mayors), jonka tavoitteena on edistää kaupunkien välistä yhteistyötä sekä kaupungeissa toimivien yritysten yhteistyötä. Suurin osa verkoston kaupungeista sijaitsee Aasiassa. Rovaniemen kaupunginjohtaja on verkoston varapuheenjohtaja. Verkostossa Rovaniemen kaupunki on erityisesti vetovastuussa arktisen muotoilun kehittämisestä vuosien 2015-2018 aikana. Lapin yliopisto ja etenkin sen Arktinen keskus on kansainvälisesti tunnettu arktisen tutkimuksen ja osaamisen keskus. Arktinen osaaminen ja erikoistuminen ovat keskiössä sekä Lapin korkeakonsernin ja Lapin liiton ohjelmissa. Rovaniemen kaupunki tukee osaltaan näiden ohjelmien toteuttamista sekä arktisen muotoiluklusterin osaamiskeskuksen syntymistä. Rovaniemi tukee omalla edunvalvontatyöllään Euroopan unionin arktisen informaatiokeskuksen perustamista Arktisen keskuksen yhteyteen. Rovaniemen tavoitteena on vakiinnuttaa asemansa arktisen muotoilun pääkaupunkina ja se on rekisteröinyt Arctic Design Capital ja Arctic Design Week tavaramerkit. Tavaramerkkien rekisteröinti ei pelkästään riitä, vaan niiden sisältöjä tulee edelleen kehittää. Tavoitteena on rakentaa kokonaisvaltainen arktisen muotoilun vuosikalenteri arktisesta muotoilua hyödyntävien yritysten vientiä edistäväksi työkaluksi. Tätä työtä tehdään yhdessä Lapin yliopiston arktisen keskuksen kanssa Rovaniemi Arctic Spirit -hankkeen puitteissa. Arktisen muotoiluvuoden huipennus on vuosittain järjestettävä Arctic Design Week, joka toimii Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan eri tuotantojen sekä rovaniemeläisten muotoiluun kytkeytyvien yritysten tuotteiden ja palvelujen esittely-ympäristönä. Rovaniemen kaupunkikonserni kohdentaa omat resurssinsa erityisesti tapahtuman yritystoimintaa tukevan osuuden toteuttamiseen Rovaniemen asemaan johtavana arktisena kaupunkina kohottavat myös muut tapahtumat kuten vuosittain järjestettävät Arctic Business Week ja Arctic Lapland Rally. Rovaniemen profiilia arktisen osaamisen ja vaikuttavuuden kohtaamispaikkana vahvistaa yhdessä Lapin yliopiston kanssa järjestettävä Rovaniemi Arctic Spirit-kokoussarja. Rovaniemen kaupunkikonserni toteutti Arktinen käytävä -hankeen yhdessä Pohjois-Lapin kuntien ja Norjan Etelä-Varangin kunnassa sijaitsevan Kirkkoniemen kanssa. Hankkeen päättymisen jälkeen tavoitteena on edelleen tehdä yhteistyötä koko Jäämeren käytävän alueella, jolloin ylitetään valtakunnan rajat. Lisäksi tavoitteena on markkinoida alueella olevien yritysten osaamista kansainvälisille 41

markkinoille Euroopassa ja Aasiassa. Rovaniemen kaupunki osallistuu myös Arctic Connect -merikaapelijärjestelmän suunnitteluun, minkä tavoitteena on pitkällä aikavälillä vahvistaa datayhteydet Euroopan ja Aasian Koillisväylän reittiä pitkin. Rovaniemi kehittyy kiertotalouden edelläkävijäksi. Kiertotaloudella tarkoitetaan taloutta, jossa kerran synnytetty tuote tai arvo olisi mahdollista hyödyntää hallitusti useaan kertaan. Kiertotalous pyrkii myös nojaamaan uusiutuvaan energiaan ja menee tavaroiden tai palveluiden tuotantoa ja kulutusta syvemmälle. Napapiirin Energia ja Vesi (NeVe Oy) kehittää aktiivisesti toimintaansa kiertotalouden näkökulmasta. Lapin yliopisto on tärkeä kumppani arktisen muotoilun ja Lapin ammattikorkeakoulu kiertotalouden osaajien kouluttajina. Rovaniemi tekee aktiivisesti yhteistyötä Lapin liiton ja Digipoliksen kanssa. Rovaniemi panostaa Arktinen muotoilun keinoihin arktisen kiertotalouden kehittämisessä. Kiertotalous mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen. Rovaniemen kaupunki laatii kiertotalouden tiekartan. Viestinnällä on selkeä vaikuttava rooli Rovaniemen aseman vahvistamiseksi johtavana arktisena kaupunkina. Viestintää tehdään jatkuvana toimintana Rovaniemen kaupungin omilla kansainvälisillä verkkosivuilla mm. kansainvälisen uutisoinnin ja maahanmuuttajien kirjoittamien blogien kautta. Lappi-tasolla arktisuudesta viestittää House of Lapland -hankkeet. Arktinen keskus tuottaa omilla sivuillaan arktisuuteen liittyvää tiedeviestintää. Rovaniemen vetovoimaisuutta lisää Ounasvaaralle tarjotut talviliikuntaolosuhteet, sekä Rovaniemellä järjestetyt talviset liikuntatapahtumat. Lapin urheiluopisto Santasport on saanut oikeuden käyttää Olympic Training Center nimikettä ja kehittää toimintaansa johtavaksi talvilajien valmennuskeskukseksi, jonka palveluja tarjotaan myös kansainvälisesti. 42

3.4 KAUPUNKIKONSERNIN TALOUS JA TAVOITTEET Uusi kuntalaki korostaa kuntakonsernin johtamista ja ohjausta. Vuodesta 2017 lähtien kunnan talouden kestävyyttä on arvioitu konsernitasolla. Rovaniemen kaupunkikonsernin taloussuunnittelun lähtökohtana on, että talouden tunnusluvut tulee voida pitää vähintään nykyisellä tasolla. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste vuonna 2016 oli 50,7 % ja lainakanta 3 583 euroa asukasta kohden. Konsernin vuoden 2016 tilikauden ylijäämää oli 15,3 miljoonaa euroa eikä taseessa ole kattamattomia alijäämiä. Konsernin ja tytäryhtiöiden sekä kuntayhtymien tulostavoitteet 1) Kaupunkikonsernin vuosikate kattaa poistot ja konsernin tulos on positiivinen. 2) Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu tulos pl. emokaupunki on vähintään kaupungin alijäämän verran positiivinen vuonna 2018 ja suunnittelukaudella kaupunkikonsernin tulos on vuosittain positiivinen. 3) Tavoitteena on, että yhteisön omavaraisuusaste paranee ja koko konsernin omavaraisuusaste on yli 50 %. 4) Kuntayhtymien palvelutuotannon tuottavuus paranee ja kaupungin peruspääomalle tulee maksaa vähintään 3 % korko, kaupungin sisäisen korkokannan mukaisesti 5) Merkittävien konserniyhtiöiden ja yhteisöjen korko- ja osinkotuloutukset yhteensä kaupungille ovat noin 11 miljoonaa euroa/vuosi. Tytäryhteiskohtaiset tulostavoitteet Napapiirin Energia ja Vesi -konsernin tulostavoite on tehdä tilikausittain voitollinen tulos ennen Tunnusluku TA2018 tilinpäätössiirtoja, satunnaisia eriä ja veroja. Konsernin Liikevaihto (1000 ) 80 798 tulee varautua maksamaan Rovaniemen Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 425 kaupungille sijoitetulle pääomalle vähintään 8,3 miljoonan euron tuotto vuodessa. (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) 38 718 Nettoinvestoinnit (1000 ) 36 899 Ulkoiset lainat (1000, 31.12) 13 536 Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) 165 687 Omavaraisuusaste (%) 17,2 Henkilöstömäärä (lkm) 246 Rovakaira Oy:n tulostavoite on tehdä tilikausittain sellainen tulos, että yhtiö voi maksaa omistajilleen vähintään miljoonan euron osingon. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n tulostavoite on tehdä tilikausittain positiivinen tulos siten, että yhtiö voi maksaa kohtuullisen tuoton omistajan sijoittamalle pääomalle. Yhtiön rahoitusrakenne tulee olla sellainen, että yhtiö ilman kaupungin sijoituksia kykenee tulorahoituksellaan hoitamaan kaikki yhtiölle kuuluvat käyttö- ja pääomakulut. Tunnusluku TA2018 Liikevaihto (1000 ) 10 582 Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 1 537 (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) 4 070 Nettoinvestoinnit (1000 ) 4 070 Ulkoiset lainat (1000, 31.12) 32 250 Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) 12 675 Omavaraisuusaste (%) 40 Henkilöstömäärä (lkm) 5 43

Napapiirin Residuum Oy:n tavoitteena on tehdä tilikausittain positiivinen toiminnallinen tulos ilman kaupungin lisäsijoituksia ja kattaa tulorahoituksellaan vieraanpääoman lyhennykset ja korot. Yhtiön tulee varautua lain mukaisiin kaatopaikan jälkihoitovelvoitteisiin. Rovaniemen Kehitys Oy:n tulostavoite on tehdä tilikausittain positiivinen tulos. Yhtiön on kehitettävä liiketoimintansa ja varauduttava ulkoisen tulorahoituksen hankintaan hankintalain sallimissa rajoissa. Konserniin kuuluvan Matkailu & Markkinointi Oy:n tavoitteena on tehdä vähintään nollatulos. Tunnusluku TA2018 Liikevaihto (1000 ) 6000 Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 300 (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) 3125 Nettoinvestoinnit (1000 ) 3000 Ulkoiset lainat (1000, 31.12) 5231 Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) Omavaraisuusaste (%) 30 Henkilöstömäärä (lkm) 12 Tunnusluku TA2018 Liikevaihto (1000 ) 2 780 Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 1 (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) 0 Nettoinvestoinnit (1000 ) 0 Ulkoiset lainat (1000, 31.12) 0 Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) 0 Omavaraisuusaste (%) Henkilöstömäärä (lkm) 21 Lappica Oy: n tavoitteena ei ole tuottaa omistajille tuloutettavaa voittoa, vaan hinnaltaan ja laadultaan Tunnusluku TA2018 kilpailukykyisiä palveluita ja saavuttaa positiivinen Liikevaihto (1000 ) 5054 tulos. Kaupungin ja Lappica Oy:n välisessä palvelusopimuksessa Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 4 tulee huomioida kaupungin henkilös- tömäärän aleneminen. Tavoitteena on, että kaupungin (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) 0 kokonaissopimuksen hinta ei nouse. Nettoinvestoinnit (1000 ) 0 Ulkoiset lainat (1000, 31.12) 0 Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) 0 Omavaraisuusaste (%) Henkilöstömäärä (lkm) 46 Henkilöstömäärä (htv) 40 Peruspalvelukuntayhtymiltä edellytetään, että kuntayhtymän vuosikate kattaa poistot ja ne maksavat kuntien peruspääomalle 3 prosentin koron jäsenkuntien palveluhintoja korottamatta. Ounastähti kehittämiskuntayhtymältä tavoitteena on tulouttaa kaupungille 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tilaliikelaitoksen ja ruoka- ja puhtauspalveluiden talouteen liittyvät tavoitteet Tilaliikelaitoksen tavoitteena on, että tilojen vaajakäytöstä johtuva liikelaitoksen alijäämä on enintään Tunnusluku TA2018-0,8 miljoonaa euroa ja alijäämää on pyrittävä Liikevaihto (1000 ) 2 780 pienentämään myyntituloja lisäämällä. Nettoinvestointien Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 1 määrä on rajoitettava valtuuston päättä- mään kehykseen ja korvausinvestointien taso poistojen (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) 0 kokonaismäärään. Nettoinvestoinnit (1000 ) 0 Ulkoiset lainat (1000, 31.12) 0 Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) 0 Omavaraisuusaste (%) Henkilöstömäärä (lkm) 21 Osakkuus- ja yhteisyhteisöille, yhdistyksille ja säätiöille asetettavat taloustavoitteet Kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti tulee yhteisön toiminnan ja kaupungin omistuksen yhteisössä palvella kaupunginvaltuuston asettamia strategisia tavoitteita. Kaupungille palveluja tuottavien yhteisöjen tavoitteena tulee olla, että laskutus ja hintataso kaupungille eivät nouse, vaan kustannusten nousu pitää pyrkiä kattamaan ulkoista tulorahoitusta lisäämällä. Lisäksi yhteisöjen tulee olla omalla tulorahoituksellaan kannattavia ilman kaupungin lisäsijoituksia. Tuloutusten osalta tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen taso. 44

Vuoden 2017 kriisikuntakriteerit (tilinpäätökset 2015 ja 2016) ja Rovaniemen kaupunkikonsernin sekä vertailukaupunkien tilanne Lähde: Kuntaliitto (Tilastokeskus) Kunta 1. Konsernin kertyneen 2. Kaikki seuraavat 8 kriteeriä täyttyvät: alijäämän perusteella Kunnan tulovero-% Konsernin Konsernin lainakanta Konsernin suhteellinenkriteerejä vuosikate velkaantuneisuus täyttyy 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 lkm /as. /as. % % /as. /as. /as. /as. % % Raja-arvo alijäämää vähintään: väh. 20,83 väh. 20,87 negat. negat. väh. 8980 väh. 9239 väh. 50 väh. 50 500 /as. 1000 /as. 1) 1) 2) 2) Jyväskylä -244 30 20,00 20,00 969 1 158 7 869 7 679 102,7 97,7 2 Kokkola 1 082 1 158 21,00 21,50 636 932 10 155 9 675 98,0 91,7 6 Kouvola 33 224 20,50 20,75 549 652 4 049 3 910 62,5 59,3 2 Kuopio -358-140 20,50 20,50 987 1 122 8 103 8 022 95,1 91,7 2 Lahti 839 1 106 20,31 20,25 988 1 069 8 377 8 284 95,8 97,0 2 Mikkeli 1 052 1 184 20,00 20,00 840 945 8 105 8 748 94,5 98,4 2 Oulu 3 223 3 376 20,00 20,00 838 999 4 417 4 359 68,7 65,9 2 Pori 182 483 19,75 19,75 800 1 025 5 483 5 302 66,2 64,6 2 Rovaniemi 1 795 2 031 21,00 21,00 644 958 3 189 3 584 55,2 53,8 4 Salo 615 816 20,75 20,75 571 726 3 633 3 215 53,6 49,1 1 Vantaa 2 102 2 502 19,00 19,00 1 092 1 428 9 738 9 298 122,1 112,1 4 1) Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti 2) Asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla 400 000 Kaupunkikonserin arvioitu vuosikate, Investoinnit ja lainat vuoteen 2020 (1000 ) 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000-2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Vuosikate Investoinnit Lainat Rovaniemen kaupunkikonsernin vuosikate on arvioitu säilyvän + 60 miljoonan tasolla ja konsernin investointien nettomenot on arvioitu olevan 80 miljoonaa euroa/vuosi. Tämän kehityksen toteutuessa konsernin lainamäärä vuonna 2020 on yli 300 miljoonaa euroa, joka merkitsee sitä, että kaupunkikonsernin lainamäärä/asukas on yli 5000 euroa. Tämä todennäköisesti jää vielä alle kuntien keskiarvon, mutta lisää merkittävästi konsernin lainanhoitokuluja ja heikentää konsernin rahoitusasemaa. 45

3.5 TALOUSARVION ORGANISAATIO, RAKENNE JA SITOVUUS Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen ovat olleet muutosprosessissa viime vuodet ja muutos jatkuu edelleen. Tulevalla suunnittelukaudella on valmistauduttava maakuntauudistukseen. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös kaupunkiorganisaatioon jäävien toimialojen toimintaan. Kaupunkikonsernin osalta tutkitaan yhä uusia mahdollisuuksia toimintojen keskittämiseen ja tehostamiseen. Talousarvion rakenne Talousarviorakenteessa noudatetaan kuntaliiton talousarviosuositusta. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelmaosan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan palveluille tavoitteet ja budjetoidaan niiden toteuttamisessa tarvittavat määrärahat. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta sekä rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Mukaan liitetään omina kokonaisuuksinaan Tilaliikelaitoksen ja Ruoka- ja puhtauspalveluiden toiminta ja talous sekä kaupungin konserniyhtiöiden toiminta ja talous. Kaupungin palvelutuotanto ja hallinto jaetaan rahoitustavan perusteella budjettirahoitteisiin ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Budjettirahoitteiset tehtävät rahoitetaan valtuuston verorahoitukseen perustuvilla määrärahoilla. Kohderahoitteisten yksiköiden rahoitus perustuu sisäiseen tai ulkoiseen tulorahoitukseen, joka perustuu palvelujen tuottamisesta saatuihin myynti- ja maksutuottoihin. Budjettirahoitteiset tehtävät vuonna 2018 ovat: - Ulkoinen tarkastus- ja arviointi - Hallinto - Alueelliset palvelut - Perusturvapalvelut - Sivistyspalvelut - Tekniset palvelut - Ympäristövalvonta Kohderahoitteiset tehtävät vuonna 2018 ovat: - Ruoka- ja puhtauspalvelut (nettobudjetoitu yksikkö) - Tilaliikelaitos Valtuuston ja toimielinten päätösvalta ja vastuu Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto, joka vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulevalle talousarviovuodelle ja sitä seuraavalla kaksivuotiselle suunnittelukaudelle. Talousarvio pohjautuu voimassa olevaan kuntalakiin, hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan ja muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin sekä kaupunginhallituksen antamiin ohjeisiin. Käyttötalousosassa valtuusto päättää sitovat määrärahat (taulukko s. 56) toimielimille hallinnon ja palvelujen järjestämistä ja tuottamista varten. Tarkastuslautakuntaa, kaupunginhallitusta ja palveluja tuottavia lautakuntia sitovat niille myönnetyt määrärahat. Toimielimet voivat päättää määrärahojensa tarkemmasta käytöstä hyväksymissään käyttösuunnitelmissa. Aluelautakuntien osalta valtuusto päättää sitovasti niille kohdennetusta kokonaismäärärahasta. Aluelautakuntien määrärahat on erotettu toimialalautakuntien määrärahoista, muiden paitsi sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Lautakuntakohtainen jako päätetään käyttösuunnitelmavaiheessa kaupunginhallituksessa. 46

Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä myös toimielinten talousarviokortit, joissa määritellään keskeiset tavoitteet vaikutuksineen talousarviovuodelle ja tulevalle suunnittelukaudelle. Kohderahoitteisten tehtävien toiminta ja talous -osiossa (s.96) asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilaliikelaitokselle sekä Ruoka- ja Puhtauspalvelut nettobudjettiyksikölle. Sitovia taloustavoitteita Tilaliikelaitokselle ovat tulostavoite, erillinen ylijäämätavoite, peruspääoman korko, omistajalainan korko, investointien nettokehys ja kaupunginhallituksen hyväksymät vuokranmääritysperiaatteet. Kaupungin konserniyhtiöiden toiminta ja talous -osiossa (s. 101) asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet merkittävimmille tytäryhtiöille ja muille konserniyhtiöille ja yhteisöille sekä kuntayhtymille. Yhtiöitä sitovia taloustavoitteita ovat mm. tuotto- tai tuloutustavoite. Tavoitteet vaihtelevat yhtiökohtaisesti. Kaupunginhallituksen, liikuntalautakunnan ja teknisen lautakunnan osalta investointiosan sitovia määrärahoja ovat hankkeeseen tai hankeryhmään myönnetyt nettomäärärahat. Tilaliikelaitosta sitoo investointeihin varattu kokonaisnettokehys. Tilaliikelaitoksen investointien työohjelmasta päättää liikelaitosten johtokunta. Teknisen lautakunnan investointien työohjelmasta päättää tekninen lautakunta. Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto päättää sitovat kokonaismäärärahat lainanantoa ja pitkäaikaista lainanottoa varten. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. Kaupunginhallitus hyväksyy erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä. 47

Kuvio 14. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio. Kuvio 15. Rovaniemen kaupungin henkilöstöorganisaatio 48

Kuvio 16. Konsernin rakenne 49

Tytäryhtiöiden omistusosuudet OMISTUSOSUUS (%) v. 2017 TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 Rovaniemen Energia ja Vesi Oy 100,00 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100,00 Työterveys Lappica Oy 100,00 Kiinteistö Oy Lappi Areena 100,00 Rovaniemen Kehitys Oy 90,10 Napapiirin Residuum Oy 90,04 As Oy Viirinkankaantie 2-4 77,30 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 Asunto Oy Rakan Veteraanit 55,23 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52,46 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65,00 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53,28 Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 42,33 Lapin liitto ky 29.89 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17,69 OSAKKUUSYHTEISÖT Kunta-asunnot Oy 30,16 Rovakaira Oy 39,85 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36,80 LapIT Oy 33,75 Arktikum Palvelu Oy 33,33 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32,10 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,86 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50,00 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry Rovaniemen kylien kehittämissäätiö Eduro-säätiö (määräysvalta) (määräysvalta) (määräysvalta) 50

3.6 HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Nykytilanne Rovaniemen kaupungin henkilöstömäärä on laskenut v. 2006 kuntaliitoksen jälkeen. Henkilötyövuosien määrä on tällä hetkellä vuositasolla n. 2900 htv. Asukasmäärä kaupungissa on edelleen kasvava ja ikärakenteesta johtuen paine palvelukysynnän kasvulle on jatkuva. Kasvavaan palvelukysyntään on vastattu ostopalveluilla ja esim. palveluseteleillä. Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät eivät mahdollista nykyisen tasoista ja laajuista palveluiden järjestämistä. Maakunta- ja sote-uudistus tulevat muuttamaan kaupungin rahoituspohjaa merkittävästi. Toteutuneet rakenteelliset muutokset Työterveys Lappica Oy aloitti 1.1.2017 alkaen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminta siirtyi LSHP:n organisaatioon keväällä 2017. Kustannusten hallinta Tiukkaa kustannusten hallintaa jatketaan suunnittelukaudella. Henkilöstön vapaaehtoisia säästövapaita (44-poissaolokoodi) jatketaan vuonna 2018 samojen periaatteiden mukaisesti kuin v. 2017. Toimielinten jäsenten ja henkilöstön koulutukset tulee järjestää ensisijaisesti aina kun se on mahdollista joko Rovaniemellä tai sähköisesti, jotta vältetään matkustus- ja majoituskuluja. Tilapäisen henkilökunnan käyttöä vähennetään ja eläkepoistumaa tulee korvata töiden uudelleen järjestelyillä tai vaihtoehtoisilla tehtävien järjestämistavoilla henkilöstösuunnitelmien mukaisesti. Pääsääntöisesti sijaisia saa ottaa vain silloin, lakisääteisten tehtävien hoitaminen tai turvallisuus sitä edellyttää. Henkilöstötoimenpiteet tulee huomioida myös konserniyhtiöissä, etenkin niissä jotka myyvät kaupungille palveluita ja saavat merkittäviltä osin tulorahoituksensa kaupungin budjetista. Kaupunginjohtaja päättää tarkemmista työvoiman käytön ja vakanssien täytön menettelytavoista. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Kaupungin henkilöstöpolitiikassa lähdetään siitä, että hyvin toimivat työyhteisöt ja henkilöstön hyvinvointi edistävät tuottavuutta ja tehokasta toimintaa. Henkilöstön hyvinvointia mittaava työolokysely toteutettiin vuoden 2017 alussa. Tulosten mukaan henkilöstön kokema työhyvinvointi on laskenut verrattuna aikaisempiin kyselyihin. Työolokyselyn tuloksia hyödynnetään laatimalla yksikkötason kehittämissuunnitelmat työyhteisön toimesta syksyn 2017 aikana. Suunnitelmien toteutusta seurataan vuoden 2018 aikana johtoryhmän toimesta. Kaupunkitason kehittämiskohteena on osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen työyhteisötaitoja sekä esimiestyötä ja henkilöjohtamista kehittämällä sekä tuottavuuden parantaminen työhyvinvointia edistäen. Sairauspoissaolot ovat huolestuttavasti lisääntyneet vuosina 2015-2017. Työkykyongelmien ehkäisyä jatketaan mm. Työssä tapahtuu -toiminnan muodossa sekä tiiviissä yhteistyössä työterveyden kanssa. Esimiehiä tuetaan esim. varhaisen tuen menetelmiin sekä poissaolojen jälkeiseen työhön paluuseen liittyen. Henkilöstön oma vastuu huolehtia työilmapiiristä, omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja osaamisestaan korostuu. Esimiesten tulee mahdollistaa työn kehittäminen sekä huolehtia työn hyvästä organisoinnista sekä oikeudenmukaisesta ja reilusta johtamisesta. Työnantajalla on vastuu hyvän työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan luomisesta ja toteuttamisesta. Henkilöstön osaamisen kehittymistä edistetään mm. kannustamalla työkiertoon. 51

Strategiset linjaukset henkilöstömäärän ja kustannusten sopeuttamiseksi suunnittelukaudella Oman toiminnan tuottavuuden parantamiseksi etsitään koko ajan uusia keinoja. Taloustilanne aiheuttaa voimakkaan tarpeen sopeuttaa toimintaa, jotta kustannusrakenne saadaan vastaamaan rahoitusmahdollisuuksia. Kaupungin omilla päätöksillä tulee vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. Palveluihin, niiden laatuun, määrään sekä palveluverkkoon liittyviä päätöksiä tulee valmistella ja tehdä, jotta henkilöstö- ja kokonaiskustannukset laskevat. Pelkästään palvelujen tuotantotapa (oma palvelutuotanto tai vaihto-ehtoiset tuotantotavat) ei ratkaise talouteen liittyviä ongelmia. Sote-uudistuksen myötä merkittävä osa kaupungin henkilöstöä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen v. 2020. Samalla kuitenkin myös kaupungin rahoituspohja kapenee ja velkaantuneisuuden riskit kasvavat. Tulevan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu vaatii resursointia erityisesti perusturvan toimialalla, mutta myös hallinto-organisaatiossa. Myös tukipalveluiden (esim. ruoka- ja puhtauspalvelut sekä kiinteistönhuolto) osalta jatketaan valmistautumista maakunta- ja sote-uudistukseen v. 2020. Henkilöstön eläköityminen jatkuu voimakkaana myös tulevina vuosina ja se tuo joustavuutta henkilöstöresurssien kohdentamiseen. Oman toiminnan tuottavuutta tulee parantaa siten, että koko kaupungin tasolla tarkasteltuna henkilöstökustannukset laskevat. Henkilöstön palkitsemista kehitetään siten, että osa tuottavuuden parantumisesta käytetään kannusteisiin. Henkilöstösuunnitelmat päivitetään siten, että ne kuvaavat henkilöstön kokonaistarpeen. Vuoden 2018 aikana tehdään osaamiskartoitus johto- ja hallintotehtävien osalta. Kasvavaan palvelukysyntään vastataan vaihtoehtoisilla tuotantotavoilla, kuten palvelusetelillä sekä henkilöstön oikealla ja oikea-aikaisella kohdentamisella ja kouluttamisella huomioiden tuleva maakunta- ja sote-uudistus. Strategiset tavoitteet 1. Työhyvinvointi työolotiedustelulla mitattuna paranee. 2. Henkilöstökustannukset laskevat 3. Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden osuus kasvaa. 4. Terveysperusteiset poissaolot laskevat 5. Ns. varhe-kustannukset laskevat 6. Työterveyskustannukset laskevat Tarkemmat tavoitteet ovat KH:n tulosohjauskortissa. 52

Henkilöstösuunnitelma 2018-2020, yhteenveto määrällisistä suunnitelmista VAKANSSIT TOT 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 * Hallinnon toimiala 82,5 87,5 87,5 87,5 Tarkastuslautakunta 2 2 2 2 Perusturvapalvelut 927 946,2 947,2 947,2 Perusturva hallinto 34 36 36 36 Aikuisten ja työikäisten palvelut 130 135 135 135 Lapsiperheiden palvelut 124 130 131 131 Ikäihmisten palvelut 455 457,7 457,7 457,7 Terveydenhuollon palvelut 184 187,5 187,5 187,5 Sivistyspalvelut 1447,5 1451,5 1451,5 1451,5 Sivistyspalvelut hallinto 4,5 4,5 4,5 4,5 Koulutuksen palvelualue 673 674 674 674 Vapaa-ajan palvelualue 136 138 138 138 Varhaiskasvatuksen palvelualue 634 635 635 635 Tekniset palvelut 86,5 87,5 87,5 87,5 Tekniset palvelut toimistopalvelut 11 10,5 10,5 10,5 Tekniset palvelut yhdyskuntatekniikka 21 22 22 22 Paikkatieto ja tonttipalvelut 16 16 16 16 Kaavoitus 9 9 9 9 Ympäristönvalvonta 29,5 30 30 30 Ruoka- ja puhtauspalvelut 129 129 129 129 Tilaliikelaitos 80 80 80 80 Kaikki Yhteensä 2769,5 2800,7 2801,7 2801,7 * = maakunta-/sote-uudistuksen vaikutuksia ei ole arvioitu v. 2020 luvuissa 53

3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kattavat kunnan koko tehtäväkentän Kuntalaissa (410/2015) on säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Säännöksillä on yhteys kaupungin talousarvioprosessiin. Talousarviossa valtuusto asettaa kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteutumista sen tulee valvoa. Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Tilintarkastaja tarkastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintana kattavat kaupungin koko tehtäväkentän niin peruskaupungin kuin kaupunkikonsernin osalta. Sisäisen valvonnan lähtökohdat Kaupungin hyvän hallintotavan mukaista päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö ja hallintosääntö. Valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä on määritelty kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät (luku 10). Sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää sekä kaupungin johdon ja hallinnon työväline. Valvonnalla pyritään varmistamaan talouden ja toiminnan laillisuus, tuloksellisuus, varojen turvaaminen sekä johdolle oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. (KH 8.12.2008 471) Kaupunginhallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta, järjestämisestä, tuloksellisuudesta ja toimeenpanon valvonnasta sekä niiden raportoinnista. Hallitus raportoi vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kaupunginhallituksen alaiset toimielimet vastaavat omien toimialojensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, tuloksellisuudesta ja toimeenpanon valvonnasta sekä sen raportoinnista ohjeiden mukaisesti. Johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueellaan ja raportoida niistä ohjeiden mukaisesti. Konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Konserniyhteisöt raportoivat konsernijohdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja merkittävien riskien hallinnasta konserniohjeen mukaisesti. (KV 16.5.2016 48) Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteuttavat myös kaikki työntekijät kaikilla organisaatiotasoilla osana toimintarutiineita. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja konsultointitoimintaa. Tarkastuksilla tuetaan organisaatiota toiminnan kehittämisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen ohjeessa. Sisäisen valvonnan toimenpiteet suunnittelukaudella Kaupunginhallitus parantaa sisäisen valvonnan toimivuutta uudistamalla ohjeita ja määräyksiä sisäisen valvonnan menettelyistä. Uudistetun ohjeen tarkoituksena on varmistaa ja edistää sisäisen valvonnan käytännön toteutusta sekä tiedottaa sisäisen valvonnan merkityksestä, velvoitteista ja vastuista koko henkilöstölle. Uudistuksessa varmistetaan tiedonkulku organisaatiossa myös alhaalta ylöspäin sekä peruskaupungin että konserniyhtiöiden osalta. Kaupunki ottaa käyttöön uuden sisäisen valvonnan arviointimallin. Tavoitteena on tehdä mallin mukaiset arvioinnit sisäisestä valvonnasta vuosittain. Arviointityötä laajennetaan kattamaan kaupungin tulosyksiköiden lisäksi myös konserniyhtiöt. Hallitus hyväksyy sisäisen tarkastuksen riskiperustaisen vuosisuunnitelman vuodelle 2018. Suunnitelmassa yksilöidään tarkastustoimet ja määritellään tarkastustoiminnan painotukset. Kaupunginjohtaja antaa tarvittaessa täsmentäviä ohjeita ja määräyksiä valvonnasta vastaaville viranhaltijoille. Toimielinten esittelijöiden tulee huolehtia sisäiseen valvontaan liittyvien asioiden saattamisesta toimielimen päätettäväksi. 54

Sisäinen valvonta otetaan osaksi päivittäistä työtä. Valvonnan tulee olla jatkuvaa suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja valvonnan muodostamassa toimintaketjussa. Esimiesten vastuulla on valvonnan keinoin varmistaa, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Riskienhallinnan lähtökohdat Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että riskienhallinta tulee toteuttaa valtuuston hyväksymän riskienhallintapolitiikan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden organisaatiorakenteen mukaisen riskienhallintapolitiikan 15.6.2015. Rovaniemen kaupungin riskienhallinta järjestetään kaupunkikonsernin palvelutuotannon, hyvän hallinnon ja yleisen turvallisuuden perustaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi uudistetun riskienhallinnan yleisohjeen 10.8.2015, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin riskienhallinnan organisointi, tehtävät, käsitteet, liittyminen muihin toimintoihin ja toimintaohjeet hallinto-organisaation, lautakuntien, johtokunnan ja konserniyhtiöiden riskienhallintasuunnitelmien laatimiseen. Riskienhallinnan toimenpiteet suunnittelukaudella Hallinto-organisaatio, lautakunnat, liikelaitosten johtokunta ja konserniyhtiöt tunnistavat, arvioivat sekä priorisoivat vuosittain toimialan keskeisimmät riskit ja laativat tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet sekä vahinkojen varalle että suunnitelmat korjaavista toimenpiteistä mahdollisissa vahinkotapauksissa. Hallinto-organisaatio, lautakunnat, liikelaitosten johtokunta ja konserniyhtiöt raportoivat vuosittain kaupunginhallitukselle todetut riskit, keskeisimmät toimenpiteet riskien välttämiseksi ja arvioivat riskienhallinnan toimivuuden ja riittävyyden. Toimialajohtajat, liikelaitosten johtajat ja konserniyhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat palvelutoimintansa riskienhallintasuunnitelmasta ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja arvioinnista. Sisäinen tarkastaja hankkii organisaatiosta tietoa riskienhallinnasta ja tuottaa siitä varmennustietoa. Turvallisuuspäällikkö kokoaa tietoa riskeistä ja valmistelee vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä esitettävän riskienhallintaraportin kaupunginhallitukselle. Kaupunginjohtajan nimeämä riskienhallintaryhmä ylläpitää ja kehittää riskienhallinnan ohjeista, apuvälineitä, menetelmiä ja muita seurantamenetelmiä. Ryhmä järjestää riskienhallintaan liittyviä asiantuntijapalveluita ja koulutusta sekä huolehtii riskienhallintaan liittyvästä yleisestä tiedottamisesta. Lisäksi riskienhallintaryhmä ohjeistaa ja seuraa toimialojen ja liikelaitosten riskienhallintaa. Riskienhallintaryhmä on laatinut riskienhallintaraportin lomakepohjan, joka yhtenäistää raportointia. Kaupungin työntekijät noudattavat työssään hyvää riskienhallintaa ja raportoivat läheltä piti tilanteista sekä tiedottavat esimiehilleen toimintaan liittyvistä riskeistä ja kehittämismahdollisuuksista. 55

4 KÄYTTÖTALOUSOSA Määrärahojen sitovuus Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat määrärahat on tummennettu alla olevaan taulukkoon. Tarkastuslautakuntaa, kaupunginhallitusta ja palveluja tuottavia lautakuntia sitovat niille myönnetyt määrärahat. Kaupunginhallitus päättää määrärahajaosta hallinnon toimialan sisällä sekä aluelautakuntien välillä. Lautakunnat päättävät määrärahojen muutoksista omien palvelualueidensa kesken. Toimiala/tehtävä Toimielinten määrärahat palvelualueittain TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 (=toimintakate eli nettomenot, M ) M M M M Ulkoinen tarkastus ja arviointi TARKASTUSLAUTAKUNTA 0,24 0,25 Hallinto KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ 13,82 15,72 Alueelliset palvelut ALUELAUTAKUNNAT YHTEENSÄ 13,64 14,75 Perusturvapalvelut LAPSIPERHEIDEN PALVELUT 14,90 15,05 AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUT 33,46 34,90 TERVEYDENHUOLLONPALVELUT (ei ESH) 20,05 20,59 ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT 89,62 89,62 IKÄIHMISTEN PALVELUT 42,45 42,85 PALVELUALUEET YHTEENSÄ 200,48 203,00 TOIMIALAN YHTEISET PALVELUT PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 200,48 203,00 Sivistyspalvelut VARHAISKASVATUSPALVELUT 39,39 39,37 KOULUTUSPALVELUT (PERUSOP.+LUKIO+MUUT) 52,97 54,74 PALVELUALUEET YHTEENSÄ 92,37 94,11 TOIMIALAN YHTEISET PALVELUT KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 92,37 94,11 Sivistyspalvelut VAPAA-AJAN PALVELUT 14,47 16,52 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 14,47 16,52 Tekniset palvelut TEKNISET PALVELUT 9,66 10,30 TOIMIALAN YHTEISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ 9,66 10,30 Ympäristövalvonta YMPÄRISTÖVALVONTA 6,33 6,37 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 6,33 6,37 Määrärahat yhteensä (=peruskaupungin toimintakate eli nettomenot) 351,02 361,02 361,02 361,02 Vuonna 2018 määrärahat nousevat TA 2017 verrattuna 10,0 M eli 2,8 %. Pääomavuokran vaikutus on noin 5,0 M. Ilman pääomavuokraa määrärahojen kasvu olisi ollut vain 5,0 M eli 1,4 %. Vuosille 2019 ja 2020 ei ole laskettu lainkaan kasvua. Vuosi 2020 on arvioitu ilman maakuntauudistusta. 56

4.1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan esittelijä Tarkastuslautakunnan perustehtävät Tarkastuslautakunta - valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat - arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet - huolehtii koko kaupunkikonsernin tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säännökset hallinnon ja talouden tarkastusta koskevassa Kuntalain 14 luvussa. Arvioinnilla ja antamallaan arviointikertomuksella lautakunta tukee kaupunkistrategian toteutumista sekä talousarvion mukaisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. 1.6.2017 lähtien tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa sidonnaisuusilmoitusten noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi (Kuntalaki 84 ). Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 1) Toiminnan painopisteet pysyvät hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisessä lain edellyttämällä tavalla koko kaupunkikonsernissa (hallinnon ja talouden tarkastus). 2) Paremman vaikuttavuuden saaminen julkisilla varoilla järjestetyissä kunnan palveluissa (arviointi) 3) Tukea viranhaltijoita sekä konserniyhteisöjen johtoa toiminnan tuloksellisuuden edistämisessä. Uusi tarkastuslautakunta on aloittanut toimintansa kesäkuussa 2017 (KV 12.6.2017). Tarkastuslautakunta päättää arvioinnin vuosisuunnitelmista ja painopisteistä. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2018 Kaupungin konsernirakenteen monimuotoistuessa merkittävä osa konsernin toiminnasta ja taloudesta sekä riskeistä voi siirtyä tarkastuslautakunnan ulottumattomiin ja toimivallan ulkopuolelle. Toimitiloihin liittyvät esim. sisäilmaan liittyvät riskit. Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut -224 514-244 200-251 462 Toimintakate (sitova 2018) -224 514-244 200-251 462 Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Määrälliset tavoitteet 1. 30 % tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen johtopäätöksistä ja suosituksista ryhdytään toteuttamaan arviointikertomuksen antamisen vuotena. 40 % niistä ryhdytään toteuttamaan seuraavan vuoden aikana. 2. Arviointikertomuksen johtopäätöksien ja suositusten esittäminen toimielimille (KH, lautakunnat, johtokunta) sekä merkittävimpien konserniyhteisöjen johdolle. Laadulliset tavoitteet 1. Aktiivinen kouluttautuminen. Tarkastuslautakunta ja sen viranhaltijat osallistuvat vähintään 70 % aktiivisuudella tarkastuslautakunnan toimintaan liittyvään koulutukseen. 2. Tarkastuslautakunta seuraa ja saavuttaa vuosisuunnitelmaansa sisällytetyt tavoitteet 3. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastuksen järjestämistä säännöllisesti kokouksissa. 4. Tarkastuslautakunta kehittää valtuustolle annettavaa sidonnaisuusilmoitusten raportointia, valtuustolle annetaan raportti kahdesti vuodessa. 57

Taloudelliset tavoitteet 1. Tarkastuslautakunta vastaa sille määrätyistä tehtävistä valtuuston osoittamien määrärahojen puitteissa. 58

4.2 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja Kaupunginhallituksen perustehtävät Kuntalain 38 :n mukaisesti kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallituksen tulee: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta; 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta; 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta; 7) huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Hallinnon toimialan perustehtävät Hallinnon toimialan tehtävänä on varmistaa, että kaupunkikonsernin yksiköt toteuttavat kaupunkistrategiaa ja toimivat koko konsernin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallinnon toimialan tehtävä ulottuu kaupungin perusorganisaation lisäksi yhteisöihin ja säätiöihin, joissa kaupunki on omistajana tai joissa kaupungilla on määräysvalta. Hallinnon toimiala johtaa, ohjaa, valvoo ja tukee koko kaupunkikonsernin strategisesta kehittämistä ja johtamista, valmistelee kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kuuluvat asiat, avustaa luottamushenkilöorganisaatiota sekä vastaa kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Konsernihallinto: Konsernihallinnon vastuualueelle kuuluvat kaupunkikonsernin keskitetyt ohjaus- ja kehittämisprosessit: suunnittelun ja kehittämisen ohjaus, talous- ja omistajaohjaus sekä konserniohjaus, henkilöstövoimavarojen ja henkilöstöjohtamisen ohjaus, tietohallinnon, yleishallinnon, laki- ja hankintapalvelujen, asiahallinnan-, asiakas- ja tietopalvelujen ohjaus. Vastuualue kehittää asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista osallistumisjärjestelmään perustuen sekä ohjaa ja kehittää varautumista ja valmiussuunnittelua sekä ylläpitää turvallisuuden tilannekuvaa. Elinvoimapalvelut: Vastuualueen tehtävänä on toteuttaa kansallista ja kansainvälistä edunvalvontaa. Vastuualueen tehtävänä on vahvistaa yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä yhteistyössä elinkeinoelämän, kehittämisorganisaatioiden sekä tutkimus- ja koululutuslaitosten kanssa. Tehtävänä on edistää innovatiivisen kehitysympäristön rakentumista kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa sekä toteuttaa aluemarkkinointia yhteistyössä Lapin muiden toimijoiden kanssa. Vastuualueen tehtävänä on toteuttaa viljelijäväestön palvelut sekä tukea maaseudun EU-hanketoimintaa ja toimintaryhmätyötä. Vastuualueen tehtävänä on myös työllisyyden edistäminen: osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta sekä kuntalaisten työllistymisen näkökulmasta. Lisäksi vastuualueella hoidetaan maahanmuuttoasioiden koordinointiin liittyvää työtä. Vastuualueen tarkoituksena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen ja sitä kautta verotulojen kasvattaminen Rovaniemen kaupunkitalouteen. Vastuualueelle kuuluva viestintäyksikkö vastaa kaupungin kokonaisviestinnästä ja viestintäedellytysten luomisesta toimialoille. Viestintäyksikkö mm. antaa asiantuntija-apua, kehittää ja koordinoi konsernin viestintää sekä toteuttaa kaupunkimarkkinointiin liittyviä toimia yhdessä toimialojen ja konsernin muiden toimijoiden kanssa. Viestintä tukee kaupunkistrategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 Konsernihallinto: Uuden kaupunkistrategian ja siitä johdettujen palvelutavoitteiden toimeenpanon varmistaminen Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutusten ennakointi, toimenpiteiden valmistelu ja toteuttaminen Laatu- ja toimintajärjestelmän kehittäminen Toiminnan ja palvelujen digitalisointi sekä kokeilutoiminta Tiedolla johtaminen Johtaminen, organisaation osaaminen ja uudistumiskyky Henkilöstön työhyvinvointi ja osallistuminen kehittämiseen Hallinnon avoimuus ja kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen 59

Turvallisuus ja työtilojen sisäilmaongelmien ratkaiseminen Elinvoimapalvelut: Elinkeinojen kehittämisen ja kansainvälisen yhteistyön painopisteet liittyvät Rovaniemen alueen elinvoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen. Painopisteitä on elinkeinopoliittisesti hyvin toimiva maankäyttö ja kaavoitus, hyvän yritysilmapiirin, toimintaympäristön ja yhteistyön vahvistaminen, yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen sekä kansainvälinen ja kansallinen kaupungin imagomarkkinointi. Alueellisesti kehittämisen painopisteitä ovat Napapiirin alue, Ounasvaara, keskusta ml. Valionranta, Lampela sekä liike- ja teollisuusalueet. Työllisyyden edistämisessä painopisteet ovat pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämisessä sekä uuden työn ja yrittäjyyden syntymistä edistävissä hankkeissa ja toiminnassa. Keskeiset painopisteet vuonna 2018 on nuorten Ohjaamotoiminnan juurruttamisen lisäksi Lapin alueellisen työllisyyskokeilun toteuttaminen. Lapin alueellisen työllisyyskokeilun myötä kunta vastaa julkisten yritys- ja työvoimapalvelujen tarjoamisesta yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleille. Rovaniemen kaupunki vastaa työllisyyspalveluista noin 1 300 asiakkaan osalta vuoden 2018 loppuun saakka. Maahanmuuttoasioiden koordinoinnissa tulevan vuoden painopiste on kotouttamisohjelman päivittäminen ja sen toteutumisen seuranta. Viestinnässä on tavoitteena saada integroitua Suomi.fi-palveluihin sisältyvä palvelutietovaranto kaupungin verkkosivujen kanssa sekä käynnistää verkkosivujen päivittäminen huomioiden asukaslähtöisyys. Lisäksi tavoitteena on muun muassa yhteistyön tiivistäminen kaupunkimarkkinoinnissa (kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiseksi) sekä valmistelu- ja päätösviestinnän kehittäminen. Maakuntauudistuksen ja sen tuoman muutoksen viestimistä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Myös kriisiviestintäsuunnitelma on tavoitteena päivittää vuoden 2018 aikana. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2018 Konsernihallinto: Konsernin talouden sopeuttaminen tuleviin muutoksiin ja rahoitustarpeisiin Osaavan henkilöstön menettäminen ja rekrytointien epäonnistuminen Epäonnistuminen muutosjohtamisessa, henkilöstön tiedottamisessa ja motivoinnissa. Toimitilojen hajasijoittamisen ja huonon sisäilman vaikutukset toimintaan Toiminnan digitalisaation myötä kyberturvallisuuden merkitys tulee kasvamaan konsernitasolla. Tämän johdosta tietohallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden ohjaus ja valvonta korostuu. Elinvoimapalvelut: Kaupungin elinvoiman ja elinkeinotoiminnan kehittyminen ovat vahvasti sidoksissa sekä kansallisen talouden kehitykseen sekä kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin. Asiakkaiden kulutuskäyttäytyminen muuttuminen vaikuttaa eri toimialojen liiketoimintaan eri tavalla. Jakamistalouden periaatteet sekä verkkokauppa muuttavat toimialojen rakenteita etenkin tuotannollisten yritysten, matkailun, vähittäiskaupan ja logistiikan osalta. Kansainvälisen matkailun kysyntään vaikuttaa kohteen turvallisuustilanne. Työllisyystilanne on tilastojen mukaan parantunut viime vuosina. Tästä huolimatta riskinä kuitenkin on edelleenkin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto. Myös kuntien työmarkkinatuen rahoituksesta johtuvien menojen pienentäminen on haaste. Rovaniemen kaupunki on muutoksen edessä valtakunnallisen hallinnonuudistuksen myötä, mikä vaatii viestintäresursseja ja osaamista niin viestintäyksiköstä kuin toimialoiltakin. Kriisiviestintävalmiuksien kehittäminen ja päivittäminen ovat tarpeen nykyisessä, yleisessä turvallisuusympäristössä ja -tilanteessa. Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 16 098 550 14 165 063 14 444 061 Toimintakulut -19 532 550-27 989 260-30 159 892 Toimintakate (sitova 2018) -3 434 000-13 824 197-15 715 831 60

Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Määrälliset tavoitteet 1. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot kasvavat 2. Yritystoimipaikkojen määrä kasvaa 3. Kansainvälisten yöpymisvuorokausien määrä kasvaa 4. Yritysten viennin arvon kehitys on positiivinen 5. Työttömyyden tunnusluvut paranevat 6. Kaupungin henkilöstökulut eivät nouse 7. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät Laadulliset tavoitteet 1. Yritysilmapiiri, elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO); tavoitteena aiempaa parempi sijoitus 2. Rovaniemen vetovoimaisuuden kansallinen kehittyminen 3. Rovaniemen kansallinen ja kansainvälinen medianäkyvyys paranee 4. Rovaniemellä on monipuoliset työllistymismahdollisuudet Taloudelliset tavoitteet 1. Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot korkeintaan 18 kalenteripäivää/henkilö 2. Alueellisen bkt:n kasva 3. Veronalaiset tulot kasvavat 4. Kunnan työmarkkinatukimenot vähenevät 61

4.3 ALUELAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: aluelautakuntien esittelijä Aluelautakuntien perustehtävät Kuusi aluelautakuntaa vastaa toiminta-alueensa: Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Perusopetus, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista Elinympäristön ja elinkeinojen kehittämisestä Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä Lausuntojen antamisesta toiminta-alueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 Asukkaiden ja aluelautakuntien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Monialaisten lähipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen Rovaniemen maaseutualueella aloittavien ja toimivien yritysten kilpailukyvyn edistäminen Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Kyläviestinnän uudistaminen Kaavoitettujen yksityisten tonttien myynninedistäminen kyläalueilla Lähityöllistämisen kehittäminen Toiminnan riskit talousarviovuonna 2018 Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Heikko sitoutuminen Ulkopuolisen rahoituksen saatavuus Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 511 347 593 973 563 972 Toimintakulut -14 461 846-14 238 246-15 318 690 Toimintakate (sitova 2018) -13 950 499-13 644 274-14 754 719 Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Määrälliset tavoitteet 1. Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut kaikkien asukkaiden saatavissa ja saavutettavissa 2. Palveluseteliyrittäjyyden lisääminen 3. Yritysten yhteistyön lisääminen kaikilla aluelautakunta-alueella 4. Tietoliikenneyhteyksien parantaminen kolmelle kyläalueelle 5. Maata myydään/vuokrataan 30 asuin- / lomarakentajalle Laadulliset tavoitteet 1. Monialaiset liikkuvat ja kiertävät lähipalvelut 2. Monikanavainen kyläviestintäkonsepti 3. Kylien asukkaiden omaehtoisen hyvinvoinnin vahvistaminen Elävät kylät hankkeella 4. Osuuskunnat nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäjänä 5. Maaseudun elinvoiman lisääminen "Rovaniemen elinvoimaiset kylät ja maaseutu -hankkeella Taloudelliset tavoitteet 1. Talousarviossa pysyminen 2. Aluelautakunnan palveluiden kustannukset /asukas eivät nouse 3. Ulkoisen rahoituksen lisääminen 62

4.4 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: Perusturvalautakunnan esittelijä Perusturvalautakunnan perustehtävät Lapsiperheiden palvelut: Tarjota lapsiperheille heidän hyvinvointiaan ylläpitävää ja edistävää palvelua helposti saavutettavilla, matalan kynnyksen peruspalveluilla. Tarvittaessa tarjota vahvaa tukea mahdollisimman varhain ja hyvin toimivia lastensuojelullisia palveluja. Tukea perheiden omien voimavarojen ja osallisuuden vahvistumista. Aikuisten ja työikäisten palvelut: Tarjoaa kuntalaisille hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää palvelua. Vahvistaa kuntalaisten työ- ja toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja aktiivista osallisuutta. Turvaa viimesijaiset sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut niitä tarvitseville. Ikäihmisten palvelut: Edistää ikääntyneen väestön elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä ja aktiivista omaehtoista toimintaa. Palveluilla tuetaan iäkkäiden asumista ensisijaisesti kotona ja tarvittaessa tarjotaan hyvät ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito ja kuntoutus. Terveydenhuollon palvelut (sisältää erikoissairaanhoidon): Ennaltaehkäistä sairauksien syntyä, edistää ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia, hoitaa sairauksia asianmukaisesti, turvata lakisääteinen hoitoon pääsy ja palvelujen käyttäjien tasa-arvoisuus. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 Lapsiperheiden palvelut: Sote uudistukseen liittyvässä valtakunnallisessa "Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa" (Lapehanke) kehitetään koko tulevan maakunnan alueelle toimivia lapsiperheiden palveluja, missä kehitystyössä Rovaniemen kaupunki on aktiivisesti mukana. Tavoitteena lapsi- ja perhepalveluiden saatavuutta ja selkeyttä vahvistava palvelu- ja toimintamalli sekä perheiden voimavaroja, osallisuutta ja vanhemmuutta tukevat toimet ja palvelut. Lapsiperheiden palveluissa painopisteenä on myös vahvistaa peruspalveluja, taata kaikille helposti saavutettavat, matalan kynnyksen ja varhaisen vaiheen asukkaiden hyvinvointia ja omaa elämää vahvistavia palveluja. Toimivilla peruspalveluilla mahdollistetaan vahvan tuen palvelujen supistamista. Aikuisten ja työikäisten palvelut: Paljon palvelua ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeisiin vastataan yhdenvertaisuuden periaatteet huomioiden yli sektoreiden menevin palvelukokonaisuuksin. Kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia toteutetaan toimialan sisällä moniammatillisessa yhteistyössä eri palvelualueiden toimijoiden kanssa. Sosiaalipalveluiden painopistettä siirretään erityispalveluista kaikille kuntalaisille soveltuviin peruspalveluihin. Palvelurakennetta kevennetään tiivistämällä ja vahvistamalla sote-yhteistyötä peruspalveluiden kaikilla osa-alueilla. Sosiaalihuollon asiantuntijuutta ja osaamista vahvistetaan sekä uudistetaan käynnissä olevien hankkeiden lisäksi osana työyhteisön arjen kehittämistyötä. Sosiaalihuollon asiantuntijuus jalkautetaan lähemmäs asiakkaan arkea ja kumppanien kanssa tehtävää monialaista ja -ammatillista verkostotyötä. Kasvokkain tapahtuvien asiakaspalveluiden lisäksi käytössä on jo osittain sähköisiä työvälineitä ja virtuaalisia sosiaalipalveluita sekä hyvinvointiteknologiaa. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään asteittain palvelusetelin kautta. Keskeistä koko palvelualueen onnistumisen näkökulmasta on vahvistaa heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallisuutta yhteisön toimintaan ja turvata kuntalaisen välttämätön huolenpito ja sosiaalinen turvallisuus kokonaisvaltaisin ja tarkoituksenmukaisin palvelukokonaisuuksin, jotka toteutetaan kustannustehokkaasti. Ikäihmisten palvelut: Palvelujen painopistettä siirretään ns. raskaimmista palveluista yksilöllisiin ja kevyempiin ratkaisuihin. Toimiva kotihoito- kärkihankkeen myötä testataan ja otetaan käyttöön mm. monimuotoisia kotona asumista mahdollistavia teknologisia ratkaisuja. Kotikuntoutuksen toimintamallia juurrutetaan käytän- 63

töön. Tilamuutosten myötä perinteisestä "sairaalaosasto"-toimintamallista siirrytään kuntoutussairaalamalliin. Asiakkaan valinnanvapaus paranee, kun palvelusetelin käyttöä laajennetaan edelleen koskemaan myös tehostettua palveluasumista. Terveydenhuollon palvelut (sisältää erikoissairaanhoidon): Sote- ja palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen muiden toimijoiden kanssa. Tilojen ja toiminnan yhteensovittaminen. Sähköisten palveluiden kehittäminen. Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano, mm. päivystyksessä. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2018 Palvelutuotannon sopeuttaminen käytössä oleviin resursseihin ja talouden haasteisiin Sote-uudistuksen valmistelussa onnistuminen ja sen muutoksen hallinta, sote-integraation toteutuminen riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla Resurssien riittävyys kehittämisen haasteiden läpiviemisessä Koko kaupungin sisällä on tarvetta etsiä yhteistyömalleja sektorirajojen ylittämiseksi Henkilöstön vaihtuvuus ja osaamisen säilyminen Sisäilmaan liittyvät tilaongelmat ja sairauslomat Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 22 372 157 17 477 416 18 517 213 Toimintakulut -203 631 340-217 952 416-221 517 213 Toimintakate (sitova 2018) -208 259 183-200 475 000-202 999 999 Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Määrälliset tavoitteet 1. Aikuissosiaalityö/-ohjaus 35-50 asiakasta / työntekijä, lastensuojelu 30 perhettä/sosiaalityöntekijä ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 40 lasta / työntekijä. 2. Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden %-osuus kasvaa 93 %:iin vastaavan ikäisistä 3. Erimuotoisen kuntoutuksen asiakasmäärät kasvavat Laadulliset tavoitteet 1. Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen mahdollistaminen; koulutuksien määrä 3 päivää / työtekijä 2. Säännölliset asiakaspalautejärjestelmät, toteutuneet kyselyt ja asiakastapaamiset 3. Asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen, esim. käytössä olevien palvelusetelien määrä eri palvelualueilla. Taloudelliset tavoitteet 1. Perusturvan palveluiden kustannukset /asukas eivät nouse 2. Talousarviossa pysyminen 3. Henkilötyövuosien määrä ei kasva 4. Sairauslomien määrä vähenee 10% edellisvuodesta 64

4.5 KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: koulutuslautakunnan esittelijä Koulutuslautakunnan perustehtävät Varhaiskasvatuspalvelut: Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Koulutuspalvelut: Koulutuksen palvelualueen tehtävänä on järjestää perusopetuspalvelut, lukiokoulutuspalvelut, musiikkiopisto-, kuvataide- ja kansalaisopistopalvelut sekä palvelualueen ostopalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 Varhaiskasvatuspalvelut: Pedagogisen kehittämisen painopisteinä ovat - pedagogisen johtajuuden kehittäminen - varhaiskasvatuslain ja -suunnitelman perusteiden mukaista pedagogiikkaa vahvistavat rakenteet - johdonmukaiseen dokumentointiin ja arviointiin perustuva varhaispedagogiikka - riittävän aikaisen ja oikein kohdennetun tuen varmistaminen - lapsen ja huoltajien osallisuutta edistävien työtapojen kehittäminen Palvelujen järjestämisen painopisteet ovat - palveluverkon kehittäminen - johtamisjärjestelyjen kehittäminen - tuntiperusteisen varhaiskasvatuksen kokeilu pilottiryhmissä Koulutuspalvelut: Pedagogisen kehittämisen painopisteet ovat - uuden opetussuunnitelman käyttöönotto - tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen - toimintaympäristöjen kehittäminen - osallisuuden lisääminen - oppilaiden tuen kehittäminen Palveluiden järjestämisen painopisteet ovat - palveluverkon kehittäminen - johtajuuden tukeminen - työhyvinvoinnin edistäminen/sairauspoissaolojen vähentäminen00 Toiminnan riskit talousarviovuonna 2018 - palveluverkkoon liittyvät riskit, sisäilmaongelmien aiheuttamat riskit - lastentarhanopettajien saatavuus - uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöön otto ei toteudu - uuden opetussuunnitelman edellyttämä toimintakulttuurin ja toimintaympäristöjen muutos ei toteudu Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 6 975 635 6 108 174 5 377 760 Toimintakulut -99 198 277-98 474 446-99 491 157 Toimintakate (sitova 2018) -92 222 642-92 366 272-94 113 396 65

Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Määrälliset tavoitteet 1. varhaiskasvatusyksiköissä käyttöastetavoitteen saavuttaminen vuositasolla 2. varhaiskasvatuksessa oman toiminnan ja palvelusetelin määrän suhteen toteutuminen 3. koulujen ryhmäkoot perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaiset 4. talousarvion toteutuminen 5. henkilöstön sairauspoissaolojen määrän vähentäminen Laadulliset tavoitteet 1. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskyselylle määritellyn tavoitekeskiarvon toteutuminen 2. Varhaiskasvatuksen pedagogisten painopisteiden toteutuminen varhaiskasvatusyksiköissä 3. Koulupalveluiden työhyvinvointikyselyjen tulokset paranevat 4. Kouluterveyskyselyn tulokset paranevat Taloudelliset tavoitteet 1. Talousarviossa pysyminen 2. Perusopetuksen kustannukset/oppilas eivät nouse 3. Lukiokoulutuksen kustannukset/oppilas eivät nouse 4. Muiden koulutuspalvelujen kustannukset/asukas eivät nouse 5. Varhaiskasvatuksen kustannukset/ 1-6 vuotiaat eivät nouse 66

4.6 VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: vapaa-ajanlautakunnan esittelijä Vapaa-ajanlautakunnan perustehtävät Kulttuuripalveluissa kunnan tehtävänä on edistää, järjestää ja tukea kirjasto-, museo-, orkesterija yleistä kulttuuritoimintaa, teatteria ja tanssia sekä omaehtoista kulttuuritoimintaa. Kaupunki tukee omaehtoista kulttuurityötä avustamalla 3. sektorin kulttuuri- ja taidetoimintaa. Liikuntapalveluiden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla tasapuoliset liikuntamahdollisuudet ja tukemalla seurojen, yhdistysten ja ryhmien toimintaa. Nuorisopalvelut edistävät lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, tarjoavat tietoa, toimintaa ja pedagogista ohjausta osallisuutta ja kasvua tukevin keinoin sekä luovat toimintaedellytyksiä ja jakavat avustuksia. Vapaa-ajan palvelut tukevat kaupungin vetovoimaisuutta ja lisäävät sitä kiinnostavilla ja tasokkailla sisällöillä. Syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat toiminnan keskiössä. Toiminnan kehittämisen, yhteiskehittelyn ja tulevaisuuden ennakoinnin avulla tuetaan perustehtävien suorittamista. Aluelautakunnille tuotetaan vapaa-ajan palveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 Vapaa-ajanlautakunnan alaisessa toiminnassa valmistaudutaan omalta osalta tuleviin muutoksiin, kuten sote- ja maakuntauudistus. Yhdyspintojen rakentaminen on keskeistä erityisesti ennaltaehkäisevän hyvinvointityön näkökulmasta. Koulujen liikuntasalien vuokrien osittainen siirto koulutuslautakunnan budjetista vapaa-ajan lautakunnan budjettiin. Kauppakeskusnuorisotila Popparin toiminnan jatkosta päättäminen. Kaupunginjohtajan esitys: Vapaa-ajanlautakunnalle on lisätty 125 000 nuorisotila Popparin kustannuksiin ja 140 000 jääaikatukeen. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2018 Valtionosuusuudistuksen vaikutukset Sisäilmaongelmat Ulkoisten tulotavoitteiden saavuttaminen Yllättävät hankinnat ja palvelutarpeet, joihin ei ole varauduttu (turvallisuustekijät, tilat, paikat ja välineet) Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 2 812 883 2 794 318 2 761 467 Toimintakulut -16 882 008-17 264 364-19 276 563 Toimintakate (sitova 2018) -14 069 126-14 470 046-16 515 096 Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Määrälliset tavoitteet 1. Kävijämäärät/käynnit 2. Tapahtumat, tilaisuudet, lainat ja näyttelyt 3. Myönnetyt avustukset Laadulliset tavoitteet 1. Uudistuminen: kehittämishankkeet 2. Asiakaslähtöisyys ja osallisuus: toteutuneet asiakaskyselyt ja muu osallisuustoiminta 3. Yhteiskehittely: Keskeiset kansalliset ja kansainväliset verkostot 4. Osaamisen vahvistaminen: koulutuksiin osallistuminen Taloudelliset tavoitteet 1. Liikunta: toimintakate/asukas. 2. Kulttuuri: toimintakate/asukas. 3. Nuoriso: toimintakate/asukas. 67

4.7 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: teknisen lautakunnan esittelijä Teknisen lautakunnan perustehtävät Tekninen lautakunta johtaa ja kehittää teknistä toimialaa ja vastaa teknisen toimialan palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Teknisen lautakunnan tehtävänä on kaavoitus- ja yhdyskuntatekniikkapalveluiden sekä paikkatieto- ja tonttipalveluiden järjestäminen. Tekninen lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää kaupungin puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä ratkaisee kaupungille mm maankäyttö- ja rakennuslain, kiinteistönmuodostamislain sekä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan kuuluvat asiat, jollei lautakunta ole päättänyt ratkaisuvaltanansa edelleen siirtämisestä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 Ounaskosken sillan peruskorjaus ja maalaus yhteistyössä liikenneviraston kanssa. Joukkoliikenteessä siirtymäajan sopimukset päättyvät. Rovaniemen kaupungin järjestämä joukkoliikenne alkaa kesäkuussa 2018. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2018 Ounaskosken sillan peruskorjauksen ja maalauksen onnistuminen sekä joukkoliikenteen kilpailutus ovat suurimmat riskit talousarviovuonna 2018. Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 3 731 025 2 126 453 2 913 018 Toimintakulut -12 082 850-11 787 689-13 214 006 Toimintakate (sitova 2018) -8 351 826-9 661 236-10 300 989 Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Määrälliset tavoitteet 1. Kaupunki edistää yhdyskuntarakenteen kehittämistä vyöhykeperiaatteen mukaisesti. Keskustan alueelle muodostuu tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne. 2. Toimivien ja monipuolisten palvelumarkkinoiden kehittyminen. Laadulliset tavoitteet 1. Kaupunki edistää elinympäristön turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyvyyttä. 2. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa. Taloudelliset tavoitteet 1. Kaupungin omarahoituskyky riittää tarpeellisiin investointeihin. 2. Omaisuuden taloudellinen hallinta. Korvausinvestointien osuus vähintään poistojen suuruinen. 68

4.8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: teknisen lautakunnan esittelijä Ympäristölautakunnan perustehtävät Hallintosäännöllä osoitetut kaupungin rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon lakisääteiset viranomaistehtävät. Lautakunta hoitaa myös seudullisesti kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kunnissa sekä rakennusvalvonnan Ylitornion kunnassa vastuukuntaperiaatteella. Pelastuspalvelut ostetaan Lapin liitolta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 Sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen Kuntayhteistyön kehittäminen Maakuntauudistukseen valmistautumien Toiminnan riskit talousarviovuonna 2018 Henkilökunnan vähyys (sijaisjärjestelyt, ei särkymävaraa) Rakentamisen hiipuminen (vaikutus tulokertymään) Suuronnettomuudet tai laajat metsäpalot (vaikutus pelastuslaitoksen maksuosuuteen) Sisäilmaongelmat (sitoo henkilökuntaa) Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 1 604 905 1 424 257 1 418 700 Toimintakulut -7 438 039-7 757 786-7 788 031 Toimintakate (sitova 2018) -5 833 134-6 333 529-6 369 331 Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Määrälliset tavoitteet 1. Myönnetyt rakennusluvat, omakotitalot 110 kpl/vuodessa 2. Myönnetyt rakennusluvat, asuntojen määrä 460 kpl/vuodessa 3. Valmistuneet asunnot 460 kpl/vuodessa Laadulliset tavoitteet 1. Rakennuslupien käsittelyaika vrk, tavoitteena käsitellä rakennusluvat keskimäärin vertailukaupunkeja nopeammin Taloudelliset tavoitteet 1. Maksutuotot yhteensä 590 000 2. Ulkopuolisten tulojen osuus rakennusvalvonnan menoista, tavoite 80 % 69

5 TULOSLASKELMAOSA 5.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS Tuloslaskelma osoittaa, miten kaupungin tulorahoitus riittää palvelutoiminnan ja hallinnon menoihin, korkoihin ja muihin rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja tulevan talousarviovuoden suunniteltu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Takaraja on ehdoton, eikä kattamista voi siirtää seuraavalle suunnittelukaudelle. Rovaniemen kaupungilla ei ole taseessa aikaisemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää. Vuoden 2017 talousarvio tulee toteutumaan suunniteltua paremmin. Osavuosikatsauksen perusteella voidaan olettaa, että verorahoitus toteutuu suunniteltua paremmin ja toimialojen käyttötalous kokonaisuutena toteutuu suunnitellusti. Ylitysuhkaa on erikoissairaanhoidon ja työllisyyden hoidon kustannuksissa. Tilaliikelaitos tulee ylittämään poistonsa. Hyvästä kehityksestä huolimatta tilikauden tulos jäänee noin 2,0 miljoonaa euroa miinukselle. Alkuperäinen tulostavoite oli -4,9 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden 2016-2018 tavoitteena oli, että tältä kaudelta ei kerry alijäämää. Tämä tavoite ei tämän hetken arvion mukaan ole toteutumassa. Vuoden 2016 tilikauden tulos oli positiivinen 4,7 M. Vuonna 2017 tulos on todennäköisesti negatiivinen noin -2,0 miljoonaa euroa. Vuodelle 2018 olemme tekemässä alijäämäistä talousarviota, jonka tulostavoite on -8,0 miljoonaa euroa. Alijäämän pienentämiseksi on suunniteltu purettavan rahastoista 3,0 miljoonaa euroa, jolloin alijäämä vuodelta 2018 on -5,0 miljoonaa euroa. Koko suunnittelukausi on näin ollen jäämässä tappiolliseksi -2,3 miljoonaa euroa ja tappio joudutaan kattamaan aikaisempien vuosien ylijäämistä, joita vuoden 2016 lopussa oli jäljellä 65,6 miljoonaa euroa. Tulevalla suunnittelukaudella 2018-2020 on tärkeätä saada talouden tasapaino kääntymään parempaan suuntaan. 2018 on laadittu niin, että sen tuloksen kääntyminen positiiviseksi on erittäin epätodennäköistä. Tärkeätä onkin huomioida tämä asia vuosien 2019 ja 2020 taloutta suunniteltaessa. Määrärahoja on vaikeata leikata nykytasosta, koska toimitilojen mittavat ja välttämättömät korjaushankkeet tulevat nostamaan vuokrakustannuksia huomattavasti. Myös rahoituskulujen kasvuun on varauduttava. Tästä johtuen on kasvaviin menoihin varauduttava kaupungin omalla, riittävällä tulorahoituksella. Taloussuunnitelma on laadittu niin, että vuoden 2018 alijäämä kyetään kattamaan viimeistään vuonna 2020. TULOKSEN SITOVUUS Kaupunginhallitus vastaa kaupungin taloudenhoidosta ja talousarvion täytäntöönpanosta ja on velvoitettu ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tilikauden tulostavoite toteutuu vähintään talousarviossa hyväksytyn mukaisena ja investointiohjelmaa toteutetaan sovitun lainamäärän kasvun puitteissa. Talousarvioon sisältyvien määrärahojen ja tavoitteiden muutokset on esitettävä kaupunginvaltuustolle talousarviovuoden aikana. TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Toimintatuotot ja toimintakulut muodostuvat käyttötalousosan kaupunginhallituksen, lautakuntien, tilaliikelaitoksen ja ruoka- ja puhtauspalvelut -yksikön yhteissummista. Menoissa ja tuloissa ovat mukana sisäiset erät. Tilaliikelaitoksen tuloslaskelma esitetään myös erillisinä laskelmana. Maksujen yleiset perusteet Maksujen määräytymisessä noudatetaan seuraavia yleisiä periaatteita: - maksujen tulee kattaa kustannukset ja omaisuuden kohtuullinen tuottovaatimus, ellei maksun kohtuullisuusnäkökohdista muuta johdu - maksuja korotetaan vuosittain vähintään kustannustason nousua vastaavalla määrällä - maksuilla tulee olla palveluiden kysyntää ja optimaalista käyttöä ohjaava vaikutus - maksut, joista säädetään lailla tai asetuksilla, määrätään niiden mukaan 70

TOIMINTAKATE Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka kunnallisen toimintaluonteensa johdosta on alijäämäinen ja rahoitetaan verorahoituksella. Toimintakatteessa sisäiset erät eliminoituvat. Vuosina 2006 2012 kasvoi koko kaupungin toimintakate, joka sisältää myös liikelaitokset, keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa. Vuosina 2012-2015 kasvu lähes puolittui ja se oli keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa. Vuonna 2016 toimintakatteen kasvu pysähtyi ja oli -0,3 prosenttia. Vuonna 2017 toimintakatteen arvellaan laskevan 1,5 prosenttia edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Suurin syy vuonna 2017 on Kilpailukykysopimuksen tuoma vähennys henkilöstömenoihin. Vuoden 2018 talousarviossa on koko kaupungin toimintakatteelle laskettu kasvua 2,3 prosentin verran. VEROTULOT Verotulojen tilitykset sisältävät ansiotuloista maksettavan kunnallisen tuloveron, yhteisövero-osuuden ja kiinteistöveron. Vuonna 2018 arvioidaan verotuloja tilitettävän yhteensä 252,0 miljoonaa euroa. Veroja arvioidaan kertyvän yhteensä 1,3 prosenttia vuotta 2017 enemmän. Kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat vähennykset kunnallisveropohjaan näkyvät edelleen verotulopohjan alhaisena kasvuna. Kunnallisverojen kertymän on arvioitu kasvavan 1,2 prosenttia. Yhteisöverojen osuuden arvioidaan laskevan 0,5 prosenttia ja kiinteistöveroille on arvioitu saatavan kasvua 1,9 prosenttia. Arviot pohjautuvat Kuntaliiton ennusteisiin, joihin on lisätty Rovaniemen kaupungin positiivisen kehityksen mukanaan tuoma lisäarvo. Kunnallisvero Kunnallinen tulovero määräytyy valtuuston päättämän tuloveroprosentin ja verovelvollisten verovähennysten jälkeisten verotettavien tulojen mukaan. Kunnallisverotilityksiin on vuoden 2018 talousarviossa asetettu 1,2 prosentin kasvutavoite. Tavoite ylittää kuntaliiton ennusteen 1,3 prosenttiyksiköllä. Veroja arvioidaan tilitettävän 209,1 miljoonaa euroa. Koska verotulot kirjataan tuloksi kassaperusteisesti, vaikuttavat tuloksi kirjattavaan verokertymään kuluvan vuoden ennakoiden lisäksi aikaisempien tilitysten ja niiden oikaisujen vuosittaiset vaihtelut. Taloussuunnitelmaesityksessä verokertymä on laskettu suoriteperusteisesti käyttäen lähtökohtana ennakkotietoa vuoden 2016 maksuunpanoista ja Kuntaliiton arvioita verotulojen kasvusta vuosille 2017 ja 2018. Verotulo vuonna 2018 on laskettu 21,0 prosentin perusteella. Kaupungin todellinen tuloveroprosentti ns. efektiivinen vero (nyt 15,16 prosenttia) saadaan, kun huomioidaan verotulopohjaan tehtävät vähennykset. Efektiivinen veroasteen arvioidaan vuonna 2018 olevan 15,11 prosenttia. Kunnallisverojen tilitykset vuosina 2006 2018 Vuosi Vero % Verotulo M Muutos % 2006 19 133,3 (tp) 3,6 2007 19 145,0 (tp) 8,8 2008 19,5 158,6 (tp) 9,4 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % 2009 19,5 162,5 (tp) 2,5 2010 20 170,1 (tp) 4,7 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % 2011 20 172,8 (tp) 1,6 2012 20 178,7 (tp) 3,4 2013 20,5 194,9 (tp) 9,1 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % Ilman korotusta kasvu 6,8 % 2014 21,0 201,0 (tp) 3,3 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % Ilman korotusta kasvu 1,2 % 2015 21,0 205,7 (tp) 2,3 2016 21,0 208,4 (tp) 1,3 2017 21,0 206,5 (tpe) -0,9 Kiky ja veropohjamuutokset 2018 21,0 209,1 (tae) 1,2 71

Yhteisövero Vuonna 2017 ovat yhteisöverot koko maassa kasvaneet huomattavasti arvioitua enemmän. Myös Rovaniemellä kasvua tilityksiin arvioidaan saatavan 18,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2018 odotetaan tilitettäväksi 11,9 miljoonaa euroa ja se on 0,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Yhteisöverot vuosina 2006-2018 Vuosi Verotulo M Muutos % 2006 6,9 (tp) 27,0 2007 8,1 (tp) 18,1 2008 7,6 (tp) -6,2 2009 5,4 (tp) -29,0 Jako-osuuden nosto 10 % 2010 7,3 (tp) 35,2 2011 9,6( tp) 31,5 2012 7,1 (tp) -27,1 Jako-osuuden lasku 5 % 2013 8,0 (tp) 12,7 2014 9,7 (tp) 21,3 2015 10,8(tp) 11,3 2016 10,1(tp) -6,5 2017 12,0 (tpe) 18,4 Kuntaliiton ennuste 2018 11,90 (tae) -0,5 Kuntaliiton ennuste Kiinteistövero Kiinteistöveroa vuodelta 2018 odotetaan tilitettäväksi 31,0 miljoonaa euroa. Kasvua tähän vuoteen odotetaan saatavan 1,9 prosenttia. Yleishyödyllisille yhteisöille määrätään kiinteistövero 0,5 prosentin mukaan. Samalla kumotaan kaupunginhallituksen päätös 19.6.2016 306 yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverot ja veronhuojennukset. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverosta päättää verohallinto kaupunginvaltuuston päättämän veroprosentin mukaisesti ja päätöstä noudatetaan verovuodesta 2018 alkaen. Aikaisemmin yleishyödyllisille yhdistyksille on määrätty kiinteistövero yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan (1,55 %), josta on voinut kaupunginhallituksen erikseen päättämillä perusteilla hakea huojennusta. Kiinteistöverot vuosina 2006-2018 Vuosi Vero M Muutos % 2006 16,5 (tp) 2007 17,1 (tp) 3,6 2008 18,1 (tp) 5,8 2009 18,9 (tp) 4,4 2010 21,8 (tp) 15,3 Veronkorotus (voimalaitosvero) 2011 22,0 (tp) 0,9 2012 22,5 (tp) 2,3 2013 23,6 (tp) 4,9 2014 24,7 (tp) 4,7 Veroperustemuutokset (Verottaja) 2015 24,9 (tp) 0,8 2016 30,3 (tp) 21,7 Veronkorotukset 5,2 M 2017 30,4 (tpe) 0,3 Kuntaliiton ennuste 2018 31,0 (tae) 1,9 72

Kiinteistöveron maksuunpanon määrä ja veroprosentit vuonna 2017: Kiinteistöveron kohde Vero % Vero M Osuus % Yleinen (0,93-1,80) 1,55 13,19 42,7 % Vakituinen asunto (0,41-0,90) 0,60 8,58 27,8 % Muu asunto (0,93-1,80) 1,20 0,71 2,3 % Voimalaitokset (0,93-3,10) 3,10 8,13 26,3 % Yleishyödylliset rakennukset (ei määrätty) 1,55 0,24 0,8 % Rakentamaton rakennuspaikka (2,00-6,00) 4,00 0,04 0,1 % Yhteensä 30,88 100,0 % Koska yleishyödyllisten rakennusten veroprosenttia ei ole määrätty, menee se yleisen mukaan. Kiinteistöveron maksuunpanon määrä ja veroprosentit vuonna 2018: Kiinteistöveroprosentit määrätään oheisen taulukon mukaisesti: Rakentamisen ja verotusarvojen yhteisen kasvun on arvioitu olevan 2,2 % ja maksuunpantavan kiinteistöveron arvioidaan kasvavan 1,6 % Muutoksena vuoteen 2017 määrätään yleishyödyllisille rakennuksille veroprosentiksi 0,5 %. Nyt on peritty yleisen mukaan eli 1,55 %. Kiinteistöveron kohde Vero % Vero M Osuus % Yleinen (1,03-2,00) 1,55 13,19 43,0 % Vakituinen asunto (0,41-0,90) 0,60 8,58 27,9 % Muu asunto (1,03-2,00) 1,20 0,70 2,3 % Voimalaitokset (maks. 3,10) 3,10 8,13 26,5 % Yleishyödylliset rakennukset (määrätään 0,50) 0,50 0,08 0,3 % Rakentamaton rakennuspaikka (2,00-6,00) 4,00 0,04 0,1 % Yhteensä 30,71 100,0 % Lisätään kasvua 2,2% 0,68 31,39 Tilittymättä jäänee 1,3 % -0,41 Tilitykset yhteensä 30,98 Kasvua 1,9 % 73

VALTIONOSUUDET (Lähde: Kuntaliitto) Lyhyt kuvaus järjestelmästä Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Valtionosuudet ovat osa laajempaa valtionapujen järjestelmää. Rakenteellisesti kunnan valtionosuudet koostuvat kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen (1705/2009) rahoituksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyvät: - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus maksetaan kunnille osana yhdistettyä valtionosuusmaksatusta jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä 74

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus: - lukiokoulutukseen - ammatilliseen koulutukseen ja - ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Perusopetuksen oppilaskohtaista lisärahoitusta myönnetään: - lisäopetukseen - maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen - muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen - korotuksena pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville perusopetuksen oppilaille - sisäoppilaitoslisänä ja koulukotikorotuksena sekä - joustavan perusopetuksen lisänä. Lisäksi myönnetään rahoitusta - yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen - ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen - aamu- ja iltapäivätoimintaan - taiteen perusopetukseen - liikuntatoimintaan ja nuorisotyöhön ja - museoille, teattereille ja orkestereille. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille osana yhdistettyä valtionosuusmaksatusta jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Valtionosuudet vuonna 2018 Talousarvioon mukaan otetut valtionosuudet perustuvat Kuntaliiton 3.10.2017 julkaisemaan ennakolliseen laskelmaan. Lopulliset päätökset vuoden 2018 valtionosuusrahoituksesta tehdään joulukuun 2017 lopussa. Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmaksatuksessa otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuonna 2018 on keskimäärin 25,34 prosenttia. Suurin se on Ristijärvellä 47,42 prosenttia ja pienin Helsingissä 16,89 prosenttia. Kaikissa kunnissa on sama omarahoitusosuus 3 540 euroa asukasta kohden. Rahoitusosuus maksetaan kunnan palvelutarjonnasta riippumatta jokaisesta kunnan asukkaasta. Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2018 valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksesta (-118 milj. euroa, -22 /asukas) ja kustannustenjaon tarkistuksesta (-178 milj. euroa). Veromenetysten kompensaatio lisää valtionosuutta 131 milj. euroa vuonna 2018. Nettona valtionosuurahoitus pienenee 139,82 miljoonaa euroa. Seuraavana olevassa taulukossa on esitetty koko maan tasolla valtionosuusmäärärahoihin tulleet muutokset vuodelle 2018. 75

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta. Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai maksaman tasausvähennyksen määrään. Vuoden 2018 tasausta laskettaessa käytetään vuoden 2016 valmistuneen verotuksen tietoja. Rovaniemen kaupungin arvioidaan vuonna 2018 saavan verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 19,97 miljoonaa euroa. Kotikuntakorvaukset Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän mukaan. Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Kotikuntakorvaustulot ja -menot perustuvat valtiovarainministeriön vuosittain päättämään kotikuntakorvauksen perusosaan ja opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauskyselyssä 31.12. tilastointiajankohdan tilanteesta ilmoittamaan oppilasmäärään. Kotikuntakorvauskyselyn toteuttaa Tilastokeskus varainhoitovuotta edeltävänä helmikuussa. 76