Kaakkois-Suomi Tiedottaminen, kuuleminen ja osallistuminen Kymijoen vesistön tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelusta Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan ja pienentämään tulvariskejä sekä estämään tai vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi sekä tulvakarttojen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat arvioineet Suomen tulvariskit. Ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi oli mahdollisuus esittää mielipiteensä. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 merkittävät tulvariskialueet. Kymijoen vesistössä on kaksi merkittävää tulvariskialuetta: Kymijoen alaosan alue sekä Jyväskylän alue. Näiden alueiden tulvariskien hallinnan suunnittelua koordinoimaan on asetettu tulvaryhmä. Työ painottuu merkittäville tulvariskialueille, mutta myös muu vesistöalue otetaan huomioon suunnittelussa. Kymijoen vesistön tulvaryhmään kuuluu edustajia Kymenlaakson liitosta, Keski-Suomen liitosta, ELY-keskuksista (Kaakkois-Suomi, Häme, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Uusimaa ja Keski-Suomi), Kymenlaakson pelastuslaitoksesta, Keski- Suomen pelastuslaitoksesta, Kouvolan, Kotkan ja Jyväskylän kaupungeista sekä Pyhtään kunnasta. Tulvaryhmän tehtävä on: 1) käsitellä tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset; 2) asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet; 3) hyväksyä suunnitelmaehdotus ja siihen sisältyvät toimenpiteet. 4) järjestää vuorovaikutus viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. KERRO MIELIPITEESI Toivomme kansalaisilta ja sidosryhmiltä vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde 0295 029 000 PL 1041, 45101 Kouvola www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
2/9 Ovatko sivulla 3 esitetyt tavoitteet riittäviä? Tavoitteet Tarvitaanko muita tavoitteita tulvariskien vähentämiseksi? Ovatko kuvassa 4 esitetyt toimenpiteiden arviointitekijät riittäviä? Toimenpiteet Mitä vaikutuksia tulisi lisäksi tarkastella toimenpiteiden suunnittellussa? Hallintasuunnitelma Mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon tulvariskien hallintasuunnitelman laadinnassa? Mitkä asiat tulisi ehdottomasti käsitellä? Ovatko sivulla 5 esitetyt ympäristövaikutusten arviointitekijät riittäviä? Ympäristöselostus Mitä erityisesti on otettava huomioon hallintasuunnitelman ympäristövaikutusten arvioinnissa? Kuva 1. Kymijoen merkittävä tulvariskialue. Kartassa on esitetty tulva-alue, joka kuvaa tulvavaaraa vesisyvyyden avulla. Kyseessä on karkean tason arvio harvinaisen suuren tulvan alle jäävistä alueista. Arvioinnissa on käytetty hydrologisia tietoja ja maanpinnan korkeustietoja.
3/9. Kuva 2. Jyväskylän merkittävä tulvariskialue. Kartassa on esitetty tulva-alue, joka kuvaa tulvavaaraa vesisyvyyden avulla. Kyseessä on karkean tason arvio harvinaisen suuren tulvan alle jäävistä alueista. Arvioinnissa on käytetty hydrologisia tietoja ja maanpinnan korkeustietoja. Työn tulokset Alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvaryhmä on laatinut Kymijoen vesistöalueelle alla esitetyt alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet. Lopulliset tavoitteet asetetaan v. 2015 hyväksyttävässä tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Osa tavoitteista koskee koko vesistöä, osa ainoastaan Kymijoen alaosan ja Jyväskylän merkittäviä tulvariskialueita. Alustavat tulvariskienhallinnan tavoitteet Jyväskylän ja Kymijoen alaosan merkittävi l- lä tulvariskialueilla Terveys ja turvallisuus Harvinaiseen tulvaan (1/100a) on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu. Taajama-alueilla asuinrakennukset on suojattu harvinaiselta tulvalta (1/100a). Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella vakituisten asukkaiden turvallisuus taataan. Alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet on varmistettu. Välttämättömyyspalvelut Sähkön-, lämmön- ja vedenjakelu sekä tietoliikenneyhteydet eivät keskeydy taajama-alueilla erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Merkittävät liikenneyhteydet, joille ei ole korvaavia vaihtoehtoisia yhteyksiä järjestettävissä, eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a).
4/9 Ympäristö Erittäin harvinaisesta tulvasta (1/250a) ei aiheudu jätevedenkäsittelylaitosten, teollisuuslaitosten käytön tai kemikaalien varastoinnin seurauksena pitkäkestoista tai laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle. Kulttuuriperintö Erittäin harvinaisesta tulvasta (1/250a) ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta kulttuuriperinnölle. Alustavat tulvariskienhallinnan tavoitteet yleisemmin koko Kymij oen vesistöalueella Harvinaiseen tulvaan (1/100a) on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu. Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella vakituisten asukkaiden turvallisuus taataan: alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita. Tulva-alueen ja sen ympäristön asukkaiden tietoisuutta tulvasta ja sen mahdollisista vaikutuksista lisätään. Samalla parannetaan asukkaiden omia valmiuksia tulvavahinkojen ehkäisemiseen ja torjuntaan. Säännöstelytoimenpiteet tulvariskien hallitsemiseksi ovat mahdollisimman tehokkaat. Tulvan aiheuttavat merkittävät riskit teollisuudelle, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tai kemikaalien varastoinnille ovat hallittavissa. Rakentamisen ja maankäytön ohjauksen periaatteet tulvariskien hallitsemiseksi ovat koko vesistöalueella samat Tulvavaara- ja riskikartat Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaarakartan tietojen lisäksi alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintökohteet ja muut tarpeelliset tiedot Kymijoen osalta tulvavaara- ja riskikartat laaditaan Kymijoen alaosan ja Jyväskylän merkittäville tulvariskialueille: melko harvinaiselle tulvalle (1/50a), harvinaiselle tulvalle (1/100a) ja erittäin harvinaisille tulville (1/250a ja 1/1000a). Lisäksi Kymijoen alaosan osalta tehdään jokaiselle todennäköisyydelle erillinen talvitulvatarkastelu (hyytötilanne). Tulvakarttojen avulla selvitetään mahdolliset tulvavaara-alueet ja tulvariskikartoilla vahingot merkittävillä tulvariskialueilla. Ne luovat perustan tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelulle. Niitä voidaan jatkossa hyödyntää myös maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen apuvälineinä. Tulvariskien hallintasuunnitelma Kymijoen vesistölle laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelma. Hallintasuunnitelmassa käydään läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet sekä suunnitelman täytäntöönpano. Toimenpiteet kattavat tulvariskien vähentämisen, valmiustoimet ja tulvasuojelun, toiminnan tulvatilanteissa sekä jälkitoimenpiteet. Toimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset tulvariskien vähenemiseen, luontovaikutukset, sosioekonomiset vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset.
5/9 Tulvariskien hallinnan mahdollisia toimenpiteitä TULVARISKIEN VÄHENTÄMINEN VALMIUSTOIMET TULVASUOJELU TOIMINTA TULVATILANTEESSA JÄLKITOIMENPITEET Maankäytön ja rakentamisen ohjaus tulvariskit tiedostaen Viemäröinnin toimivuuden turvaaminen Tie- ja rautatieliikenteen toimivuuden turvaaminen Ympäristövaarallisten kohteiden turvallisuuden varmistaminen Tulvaennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen Pelastustoiminnan suunnitelmat Kuntien valmiussuunnitelmat Viranomaisen tulvantorjuntaharjoitukset Tiedotuksen kehittäminen Vahinkokohteiden suojaaminen penkereillä Kiinteistökohtaiset suojaukset Säännöstelyn kehittäminen Hyydön torjunnan kehittäminen Tilapäiset tulvasuojelurakenteet Evakuointi Tiedottaminen Kansalaisten tuki Jälkitiedottaminen Puhdistus ja ennallistamistoimenpiteet Vahingonkorvaukset Kuva 3 Ympäristövaikutukset arvioidaan Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmien valmistelusta vastaavat ELY-keskukset selvittävät ja arvioivat hallintasuunnitelman ja siinä tarkasteltavien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmiensä ja muiden sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tulokset kuvataan ympäristöselostuksessa. Ympäristöselostus esitetään erillisenä hallintasuunnitelman osana. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot: hallintasuunnitelman pääasiallinen sisältö, tavoitteet ja suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos hallintasuunnitelmaa ei toteuteta, ympäristön ominaispiirteet todennäköisellä vaikutusalueella, hallintasuunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelutavoitteet, todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset, toimenpiteet joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa aiheutuvia haittoja, vaihtoehtojen valinnan perusteet, kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, seurannan suunnittelu ja yleistajuinen yhteenveto. Tulvariskien hallinnan suunnittelu liittyy keskeisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnitteluun. Niiden toimeenpanon taustalla ovat samanlaiset Euroopan valtioita sitovat direktiivit kuin tulvariskien hallinnan suunnittelulla. Lainsäädäntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu ottaa huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista järjestetään samanaikaisesti. Myös merenhoidon suunnitteluun sisältyvästä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmasta kuullaan samassa yhteydessä, vaikka sen kuulemisaika on lyhyempi.
6/9 TULVARISKIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN ARVIOINTI TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN LUONTOVAIKU- TUKSET MUUT VAI- KUTUKSET TOTEUTET- TAVUUS KUSTAN- NUKSET Terveys ja turvallisuus Vesimuodostuma Talous Tekninen Infrastruktuuri Erityisalueet Sosiaaliset Rahoitus Taloudelliset Muut luontovaikutukset Kulttuuri Juridinen Ympäristö Hyväksyttävyys Kulttuuriomaisuus Kuva 4. Tulvariskien hallintatoimenpiteiden arviointi Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi ja sidosryhmien näkemysten selvittäminen Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan olemassa oleviin selvityksiin ja kirjallisuuteen perustuen sekä tulvaryhmän, ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden arvioihin pohjautuen. Arvioinnissa käsitellään toimenpiteiden vaikutuksia tulvahaittojen vähenemiseen, luontovaikutuksia ja sosioekonomisia vaikutuksia. Myös toimenpiteiden toteutettavuus ja kustannukset arvioidaan. Asiantuntija-arvioinnin lisäksi sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä selvitetään hyödyntäen Suomen ympäristökeskuksessa tähän tarkoitukseen tehtyä arviointimenetelmää. Sidosryhmien näkemyksiä selvitetään tulvaryhmän lisäksi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmässä syksyn 2013 kokouksissa. Näissä ryhmissä on edustettuina alueen keskeiset sidosryhmät; mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, elinkeinoelämän etujärjestöjä ja yrityksiä, vesialueiden omistajia, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä luonnonsuojelu-, vesiensuojelu-, kalatalous-, ym. yhdistyksiä. Lisäksi sidosryhmiä kuullaan erillisessä sidosryhmätilaisuudessa syksyllä 2013 koskien rannikon tulvariskienhallintaa. Osalliset ja kohderyhmät - Kymenlaakson liitto - Keski-Suomen liitto - Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Kouvolan, Kotkan ja Jyväskylän kaupungit sekä Pyhtään kunta - Kymenlaakson pelastuslaitos - Keski-Suomen pelastuslaitos
7/9 - Tulvariskialueen asukkaat sekä alueella olevat maa- ja vesialueiden omistajat - Tulvariskialueen yritykset, teollisuuslaitokset, ym. - Media - Päättäjät ja luottamushenkilöt eri tasoilla - Tutkijat ja asiantuntijat - Järjestöt ja yhdistykset - Muut viranomaistahot - Muut mahdolliset osalliset Osallistuminen ja viestintä Tulvaryhmässä mukana olevat tahot osallistuvat tulvariskien hallinnan suunnitteluun ryhmän kautta. Muut osalliset voivat esittää mielipiteensä: 1. Nyt käynnissä olevan ympäristöarvioinnin sisällöstä ja tulvariskien hallinnan alustavien tavoitteiden kuulemisen aikana 2. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmien näkemysten selvittämisen aikana 3. Tulvariskien hallintasuunnitelman kuulemisessa Ympäristöarvioinnin sisällön ja tulvariskien hallinnan alustavien tavoitteiden kuulemisasiakirjat ovat nähtävillä 2.5. 2.8.2013 Kymijoen vesistön ELY-keskuksissa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesssa (Salpausselänkatu 22, Kouvola) Keski-Suomen ELY-keskuksessa (Piippukatu 11) Etelä-Savon ELY-keskus (Jääkärinkatu 14, Mikkeli) Hämeen ELY-keskus (Kirkkokatu 12, Lahti) Pohjois-Savon ELY-keskus (Kallanranta 11, Kuopio) Uudenmaan ELY-keskus (Asemapäällikönkatu 14, Helsinki) Sekä internetissä osoitteessa: www.ymparisto.fi/tulvaryhmat Lisäksi kuulemisasiakirjat ovat nähtävillä seuraavissa kunnissa: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä, Iitti, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Pyhtää, Savitaipale, Taipalsaari, Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto, Lapinjärvi ja Loviisa.
8/9 Aikataulu Kuva 5. Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu vuosille 2012 2015. Tulvariskien hallinnan vastuut ELY-keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta ja tulviin varautuminen ennen tulvia Pelastusviranomaisen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta Kunnan vastuulla on suojella omaa infraa ja toimintaa sekä tukea pelastusviranomaisen toimintaa tulvasuojelussa Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan Vuorovaikutus asukkaiden ja viranomaisten välillä edistää tulviin varautumista ja tulvatilanteen hallintaa
9/9 Yhteystiedot Taho Varsinainen jäsen Yhteystiedot Varajäsen Yhteystiedot Kaakkois-Suomen ELYkeskus, PL 1041, 45101 Kouvola Ylijohtaja Leena Gunnar, pj. leena.gunnar@ely-keskus.fi Vesistöpäällikkö Visa Niittyniem, vpj Vesistöinsinööri Höytämö, siht. Jukka visa.niittyniemi@elykeskus.fi jukka.hoytamo@elykeskus.fi Puh. 0295029235 Keski-Suomen ELY-keskus, PL 250, 40101 Jyväskylä Vesistöinsinööri Timo Sokka timo.sokka@ely-keskus.fi puh.: 0295 024 816 Alueidenkäyttöpäällikkö Pirjo Hokkanen pirjo.hokkanen@elykeskus.fi Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 50101 Mikkeli Vesistöinsinööri Rajala Varpu varpu.rajala@ely-keskus.fi Vesistöasiantuntija Ari Luukkonen ari.luukkonen@elykeskus.fi Hämeen ELY-keskus, PL 131, 13101 Hämeenlinna Tarkastaja Reijo Seppälä reijo.seppala@ely-keskus.fi Yksikön päällikkö Tommi Muilu tommi.muilu@elykeskus.fi Pohjois-Savon ELY-keskus, PL 1049, 70101 Kuopio Vesistöinsinööri Miettinen Tuulikki Kehitysinsinööri Jarmo Siekkinen tuulikki.miettinen@elykeskus.fi jarmo.siekkinen@elykeskus.fi Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, 00521 Helsinki Suunnitteluinsinööri Jaakonaho Olli olli.jaakonaho@ely-keskus.fi Diplomi-insinööri Kari Rantakokko kari.rantakokko@elykeskus.fi Taho Varsinainen jäsen Varajäsen Kymenlaakson liitto, PL 35, 48601 Kotka Maakuntakaavainsinööri Hanna Lampinen Keski-Suomen liitto, Sepänkatu Suunnittelujohtaja Olli Rista- 4, 40100 Jyväskylä niemi Jyväskylän kaupunki Yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva Kouvolan kaupunki Yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen Kotkan kaupunki, kuntatekniikka, Suunnittelupäällikkö Matti suunnittelutoimi, PL Paavola 205, 48101 Kotka Loviisan kaupunki, PL 77, Yhdyskuntatekniikan päällikkö 07901 Loviisa Markus Lindroos Pyhtään kunta, Siltakyläntie Tekninen johtaja Saila Könönen 175, 49220 Siltakylä Kymenlaakson pelastuslaitos, Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Takojantie 4, 48220 Kotka Keski-Suomen pelastuslaitos Palopäällikkö Tapio Viitanen Ympäristösuunnittelija Frank Hering Maakunta-asiamies Hannu Koponen Rakennuttajapäällikkö Jari Lohi Ympäristöpäällikkö Hannu Friman Marja Nevalainen Tekninen johtaja Ulf Blomberg Työpäällikkö Jukka Nieminen Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen