414 Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Kaupunginhallitus 7.10.2013 414 Valmistelijat: hallintojohtaja Esa Laukkanen ja yhteysjohtaja Kaarina Kursukangas Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut väliraportin, jossa on todettu uudistuksen periaatteet (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15). Nämä periaatteet perustuvat hallitusohjelmaan ja hallituksen vuosien 2014-2017 kehyspäätökseen sekä pääministerin asettaman koordinaatioryhmän linjauksiin. Näiden linjausten ja väliraportin ehdotusten perusteella kunnilla on tiedossaan sote-uudistuksen vaikutukset kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja organisointiin Valmisteluryhmän jatkotyön tueksi valmisteluryhmä pyytää kunnilta lausunnot järjestämislain jatkovalmistelun kannalta keskeisiin seikkoihin. Lausunnot otetaan huomioon valmisteluryhmän jatkotyössä valmisteltaessa ryhmän loppuraporttiin tulevaa ehdotusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Vastaukset sähköiseen lausuntopyyntöön pyydetään antamaan 11.10.2013 mennessä sähköpostissa olevan linkin kautta. Annetut lausunnot ovat julkisia. Kunta- ja soterakenneuudistuksen tavoitteena on muodostaa riittävän vahvoja ja elinvoimaisia kuntia, jotka pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan peruspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä. Linjausten ja ehdotusten perusteella järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkien ja vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien pohjalle muodostettavilla sote-alueilla sekä eräin osin vähintään noin 20 000 50 000 asukkaan pohjalle muodostettavilla perustason alueilla. Alueita muodostettaessa kuullaan kuntia ja otetaan huomioon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen alueellinen sote-rakenne. Alle 20 000 asukkaan kunnat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut sotealueiden ja osin perustason alueiden järjestäminä. Valmisteluryhmän raporttiin sisältyy selvitys sote-alueiden ja perustason alueiden muodostumisen tarkemmista perusteista ja niiden mahdollistamista erilaisista vaihtoehdoista alueiden muodostamiseksi. Lisäksi valmistelu-
ryhmä on laatinut ehdotuksensa niistä palveluista, joita perustason alueella voidaan järjestää sekä periaatteista, joiden mukaan kunnat rahoittavat sote-alueiden ja perustason alueiden järjestämät palvelut. Sote-alueet ja perustason alueet toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Alueen muut kunnat osallistuvat sote-palveluja koskevaan päätöksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta. Valmisteluryhmä on myös tehnyt ehdotuksensa erityisvastuualueiden tehtävistä ja hallinnon järjestämisestä. Eritysvastuualueiden tehtävänä on varmistaa, että sote-alueiden toteuttamat palvelut muodostavat toiminnallisesti eheän kokonaisuuden. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu peruskunnille. Myös jatkossa järjestämisvastuu tulee säilymään kuntien vastuulla. Nykyisestä poiketen palvelut järjestetään kuitenkin pääsääntöisesti alueellisesti joko sosiaali- ja terveysalueen (sote-alue) ja eräissä tapauksissa osaksi perustason alueiden toimesta. Toteutettavassa uudistuksessa lähtökohtana on kaikkien palvelujen järjestäminen kattavasti sote-alueen toimesta. Sote-alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien pohjalle. Sote-alue voi myös muodostua muun, vähintään noin 50 000 asukkaan kunnan pohjalle. Tällaisen yli 50 000 asukkaan kunnan järjestämisvastuu voi myös rajoittua vain kunnan omiin asukkaisiin. Pääsääntönä on kuitenkin, että työssäkäyntialueella on vain yksi sote-alue. Tästä poiketen metropolialueelle (pääkaupunkiseutu) muodostettavat sote-alueet määritellään erikseen. Edellä todetusta poiketen sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella olevalla vähintään noin 20 000 50 000 asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Se voi myös toimia perustason alueen vastuukuntana työssäkäyntialueeseensa tai toiminnalliseen kokonaisuuteensa kuuluvien alle 20 000 asukkaan kuntien kanssa. Jos yli 20 000 asukkaan kunta sijaitsee kuntarakennelain 4 d :n mukaisella yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueella, se voi järjestää perustason palvelut asukkailleen kuitenkin vain, jos - kunnan asukasluku on lain voimaan tullessa vähintään 20 000 - alueella on suoritettu erityinen kuntajakoselvitys ja sen perusteella alueella on vähintään 2 yli 20 000 asukkaan kuntaa
- kunta ja sote-alueen vastuukunta sopivat keskenään toimenpiteistä, joilla varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation toteutuminen näiden kesken. Perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ovat ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät tällä hetkellä lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja ympärivuorokautista päivystystä (sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon ympärivuorokautinen päivystys, ml. turvakodit). Muiden palvelujen järjestämisvastuu on sote-alueella. Rinnan sote-uudistuksen valmistelun on käynnissä useiden sosiaalihuollon lakien uudistus. Tämän valmistelun yhteydessä arvioidaan, pitäisikö osa nykyisin kuntien vastuulle kuuluvista sosiaalihuollon palveluista ja tehtävistä määritellä niiden vaativuuden tai harvinaisuuden perusteella erikoissairaanhoitoa vastaavalla tavalla sote-alueen järjestämisvastuulle. Perustasolla on edellä todetusta poiketen myös mahdollisuus järjestää niin sanotun perus-erikoissairaanhoidon palveluja. Edellytyksenä tälle on, että perustasolla on uudistuksen voimaan tullessa sellaiset integraatiota tukevat palvelurakenteet, jotka mahdollistavat tällaisten palvelujen järjestämisen. Oikeuden saaminen edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hakemuksesta perustason vastuukunnalle oikeuden peruserikois sairaanhoidon järjestämiseen. Jos kunnan asukasluku on pienempi kuin vähintään noin 20 000, sote-alue järjestää sille ja sen asukkaille sote-palvelut. Mikäli tällainen kunta kuuluu perustason alueeseen, niin palvelujen järjestämisestä vastaavat perustason alue ja sote-alue. JÄRJESTÄMISVASTUUN HALLINTOMALLI Sote-alueella ja perustason alueella järjestämisvastuu toteutetaan pääsääntöisesti niin sanotulla vastuukuntamallilla. Tässä mallissa vastuukunta huolehtii siitä, että lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat järjestetyiksi asianmukaisesti. Sote-alueeseen kuuluvat muut kunnat ja perustason alueet osallistuvat vastuukunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tapahtuu siten, että vastuukunnassa on toimielin, johon muut kunnat ja perustason alueet nimeävät edustajansa. Toimielimeen valittavien edustajien valinnassa pitää ottaa huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet. Kuntien ja perustason alueiden edustajien äänimäärä toimielimessä määräytyy kuntien ja alueiden asukasluvun perusteella. Niin sanottuja äänileikkureita, jotka rajaisivat suurten kuntien edustajien äänimäärää, ei oteta käyttöön.
Toimielin päättää sille vahvistetun talousarvion rajoissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vastuukunnan valtuustolla tai kunnanhallituksella ei ole otto-oikeutta yhteisessä toimielimessä tehtyihin päätöksiin. Yhteisen toimielimen päätöksiin voi hakea muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla, jolloin valitustie menee hallintooikeuden kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mitä edellä on todettu sote-alueen vastuukunnasta, sovelletaan myös perustason alueen vastuukuntaan ja sen hallintoon. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että perustason alueeseen kuuluvilla kunnilla ei ole välitöntä edustusta sote-alueen vastuukunnan yhteisessä toimielimessä. Perustason aluetta edustaa sote-alueen toimielimessä perustason valitsema edustaja tai edustajat. Lisätietona jaetaan: - Sähköinen kysely Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavansisältöisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon valmisteluryhmän väliraportista: 1. Iisalmen kaupunki pitää ensisijaisena vaihtoehtona sote-alueen järjestämisvastuun toteuttamista kuntayhtymämallilla. Kuntayhtymämalli turvaisi kaikkien kuntien vaikuttamismahdollisuudet. 2. Iisalmen kaupunki pitää tärkeänä perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikseen päätettävien erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä nykyisen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhteistoiminta-alueella. Jotta palvelujärjestelmä ei pirstaloituisi, tulisi vähintään nykyisten yhteistoiminta-alueen kuntien käyttää muodostettavan perustason palveluja. 3. Iisalmen kaupunki pitää ensisijaisena hallintomallina perustason sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä vastuukunta-mallia, mutta hyväksyy myös kuntayhtymämallin ilman ns. äänileikkuria. Perustason sote-alueella kuntien vaikuttamismahdollisuus toteutuu yhteisen toimielimen kautta. 4. Iisalmessa toimii aluesairaala, jonka peruserikoissairaanhoidon palveluilla ja luoduilla kumppanuusmalleilla sairaanhoitopiirin kanssa on voitu turvata peruserikoissairaanhoidon lähipalveluiden saatavuutta SOTE kuntayhtymän ja myös muilla Ylä-Savon seutukunnan kuntien alueilla. Aluesairaaloiden asema tulee turvata lainsäädännössä ja mahdollistaa sairaanhoitopiireihin aluesairaaloiden yhteistyöelimet koordinaation tiivistämiseksi. Peruserikoissairaanhoitoa ja tarkoituksenmukaisia erikoislääkäripalveluja tulee kehittää edelleen
perustasonkin alueilla, kuten nykyisessä terveydenhuoltolaissa 33 on jo säädetty. 5. Sote-alueen ja perustason alueiden yhteyttä tulee edelleen tiivistää lainsäädännössä hyötyjen saamiseksi ja sote-alueen kuntayhtymässä tulee turvata omistajaohjaus nykyistä selvästi paremmin. 6. Palvelujen rahoitusmallina pidetään hyvänä ns. aiheuttamisperiaatetta 7. Kaupunginhallitus antaa kaupunginjohtajan, hallintojohtajan ja yhteysjohtajan tehtäväksi vastata sähköisen lausuntopyynnön yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen. Toimenpiteet: Ote Esa Laukkaselle/ sähköiseen lausuntopyyntöön vastaaminen Otteen oikeaksi todistaa: Iisalmessa 10.10.2013 Sanna Rönkkö hallintosihteeri