loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Samankaltaiset tiedostot
Eteläisen Saimaan täplärapusaaliin säilytyskestävyyteen vaikuttavista seikoista

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

loppuraportti, RAPUSUIHKU HANKE Hankenro: ; Diaarinro: 2719/3516/05

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Taulukko 1. Riisinäytteiden mikrobiologisen laadun määrittämiseen käytetyt bakteerimäärien raja-arvot. Näytteen mikrobiologinen laatu.

Esimerkki puhdistetun jäteveden rikkipitoisuuden määri- tyksen epävarmuuden estimoinnista

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Tampereen Pyhäjärven täplärapuselvitys vuonna 2018

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

Riisin ja lihan laatu 2011

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA

SISÄLTÖ 1 TAUSTAA HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS LAATUJÄRJESTELMÄN KÄYTÄNNÖISTÄ...

MYYMA LA PROJEKTI 2013

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Raputalousohjelma

Teollisten mineraalivillakuitujen tutkimus. Ruukinkankaan koulu. Ruukinkatu 5, Suomussalmi

PROJEKTIYHTEENVETO KAUNEUSHOITOLOIDEN HYGIENIATASO

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

MOOTTORIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTÄVYYDEN TESTAUS

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

Sami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

MYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Projektin yhteenveto

LÄHETE KOKONAISHOMEMASSAMÄÄRITYS Mycometer MATERIAALINÄYTTEILLE

Milloin nieluviljely

Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

1. Johdanto. 2. Tutkimuksen tarkoitus. Jouni Tulonen 1), Esa Erkamo 2) ja Japo Jussila 3)

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

PANK Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on mm.

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

TILASTOKATSAUS 15:2016

PEX-PUTKISTA LIUKENEVA TBA (TERT-BUTYYLIALKOHOLI

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Maija Hatakka, elintarvikeylitarkastaja, Elintarvikevirasto Marjaana Hakkinen, mikrobiologi, EELA

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Lepakoiden inventointi Apajalahdenvuoren louhos, Heinola väliraportti

Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Laboratoriomittauksia mineraalikuitujen irtoamisesta sisäkatosta

Dynaaminen allokaatio ja riskibudjetointi sijoitusstrategioissa

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa

Sisäilman mikrobitutkimus

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

TREENIKIRJASOVELLUKSEN KÄYTTÖÖNOTTO

Maksullisuuden vaikutuksia

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement.

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Kylmälaitteet, pakastimet

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Matkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Näsijärven muikkututkimus

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Transkriptio:

1/5 loppuraportti SUOLEN TYHJENEMINEN RAPUSUIHKUSSA Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 1 Testin työt Täpläravut sijoitettiin RapuSuihkuun normaalin säilytystavan mukaisesti ja RapuSuihkutus aloitettiin. Työssä käytettiin kaupallisen ravustuksen yhteydessä saatua saalista, jota oli käsitelty ennen RapuSuihkuun sijoittamista kullekin alueelle ja ravustajalle tyypillisellä tavalla. Kunakin näytteenoton hetkenä otettiin viiden täpläravun näyte-erä, joka joko preparoitiin heti tai pakastettiin myöhempää tarkastelua varten. Ravuista määritettiin sukupuoli, selkäkilven pituus (mm), suolen kokonaispituus (mm), ulostetta sisältävän suolen osuus (mm), ulosteen paikka (alku-, keski- tai loppusuoli) sekä mahan täyteisyys (ravintoa mahassa tai maha tyhjä). RapuSuihku ympäristön osalta määritettiin lämpötila ja säilytysajan pituus. Työt tehtiin RapuSuihkuissa Päijänne -instituutissa (2007) ja Lappeenrannan kalasatamassa (2011). 2 Eka testi, tehty jo aiemmin Asikkalassa Ensimmäisessä testissä tutkittiin suolen tyhjenemistä kahden vuorokauden ajan +8 C säilytyslämpötilassa. Tuloksen mukaan, kuva 1 alla, kahden ensimmäisen vuorokauden aikana suoli ei tyhjene, vaan vatsan sisältö ilmeisesti siirtyy suoleen ja suoli oikeastaan täyttyy. Suolen täyteisyys kasvoi kahden ensimmäisen vuorokauden aikana 70 80%in tasosta 90%in tasoon. Käytännössä siis ravun suoli oli täynnä kahden ensimmäisen vuorokauden ajan. Täplärapuyksilöiden välinen vaihtelu on kohtalaisen suurta, erityisesti ensimmäisen 12 tunnin aikana ja vaihtelu tasaantui kaikkien rapujen hitaasti täyttyessä. Selvityksen mukaan vatsan täyteisyys laski puoleksi täydestä lähes tyhjään maisteri Mannosen asteikolla. Tämähän näkyy myös suolen täyteisyydessä. Kuva 1. Täpläravun suolen täyteisyys RapuSuihkusäilytyksen aikana (viiden täpläravun keskiarvo ja keskihajonta). Koe tehty Päijänteen täpläravuilla, säilytyslämpötila +8 C, säilytysaika 2 vrk.

2/5 3 Varsinainen testi, Lappeenrannan kalasataman RapuSuihku Tässä testissä suolen tyhjenemistä seurattiin viikon (+7 C) sekä kolmen viikon (+10 C) ajan ja näytteet otettiin 1 2 vuorokauden välein. Suolen tyhjeneminen on hidasta myös tämän pitemmän seurannan aikana, vaikka suolen täyteisyys laskee reilusta 60%sta 20 30%iin (kuva alla) viikon aikana +7 C lämmössä (kuva 2, alla). Lämpötilaa nostettiin +10C, jolloin suolessa oli viikon jälkeen enää 10 20%in täyteisyys ja suoli viimein tyhjeni kahdessa viikossa. Näyttää siltä, että ravun elintoiminnot hidastuvat viileyden ja kuvilla olemisen vuoksi sen verran että ulosteen kulku suolessa hidastuu merkittävästi. Vaihtelu rapuyksilöiden välillä oli suurta, joten esimerkiksi kuorenvaihdon syklin vaihe vaikuttanee suolen täyteisyyteen paljon. Toisaalta, RapuSuihkuun sijoittamisen jälkeen suolen tyhjenemisen osalta ei paljoa tapahdu ennen kuin kaksi viikkoa on täynnä. Kuva 2. Täpläravun suolen täyteisyys Rapusuihku-säilytyksen aikana. Kaksi eri lämpötilaa ja säilytysaikaa: A = 7 C ja viikon säilytys; B = 10 C ja kolmen viikon säilytys.

3/5 Suolen täyteisyyttä seurattiin määrittämällä ulosteen paikkaa suolessa neljällä kriteerillä: koko suoli täynnä tai tyhjä, uloste alkusuolessa tai loppusuolessa, tutkittiin kaikkiaan viideltä ravulta kerran vuorokaudessa. Ulosteen paikka ravun suolessa muuttuu viikon seurannan aikana siten, että suuntauksena on alkusuolen ja koko suolen täyteisyyden väheneminen ja ulosteen kulkeutuminen suolen loppuosaan (kuva 3, alla). Kahden viikon jälkeen suoli on tyhjä, tosin tarkkaa suolen tyhjenemisen aikaa ei tässä pysty määrittämään, sillä kriittisten vuorokausien, 14 17 vrk, välillä ei ollut näytteenottoa. Vaihtelu vuorokausien välillä on kohtuullisen suurta ja osalla täpläravuista tyhjä suoli on seurausta kuorenvaihdosta, jota edeltää paasto. Vihreän alueen lisääntyminen ja punertavan alueen häviäminen alla olevassa kuvassa on merkki suolen oikeanlaisesta tyhjenemisestä. Kuva 3. Täpläravun suolen täyteisyysosuudet Rapusuihku-säilytyksen aikana. Kaksi eri lämpötilaa ja säilytysaikaa: A = 7 C ja viikon säilytys; B = 10 C ja kolmen viikon säilytys. Mahan täyteisyyttä määritettiin karkealla tyhjä-täynnä mittarilla. Tuloksen mukaan näyttää siltä, että maha alkaa tyhjetä neljännen vuorokauden jälkeen, hitaasti, muttei tyhjene kaikilla ravuilla

4/5 edes viikon aikana (kuva 4). Tämä antaa selkeästi olettaa, että suolen tyhjeneminen ei onnistu viikon RapuSuihku säilytyksessä, sillä jopa mahassa on ruokaa seitsemän vuorokauden jälkeen. Pitemmässä säilytyksessä, ja korkeammassa lämpötilassa, mahan tyhjeneminen noudattaa samaa mallia, tosin mahan tyhjenemisessä näyttää olevan kaksi aaltoa, joista toisen harja on 9 vuorokauden kohdalla. Tämä johtunee pienestä näytekoosta ja sen aiheuttamasta sattumasta. Mahan sisältö on siirtynyt suoleen kahden viikon jälkeen kaikilla näyteravuilla. Kuva 4. Täpläravun mahan täyteisyys Rapusuihku-säilytyksen aikana. Kaksi eri lämpötilaa ja säilytysaikaa: A = 7 C ja viikon säilytys; B = 10 C ja kolmen viikon säilytys. 4 Johtopäätökset Täpläravun suoli tyhjenee RapuSuihkun säilytysolosuhteissa, mikäli säilytysaika on tarpeeksi pitkä ja lämpötila riittävän korkea. Tässä työssä havaittiin, että noin kahden viikon säilytys noin +10 C lämpötilassa RapuSuihkussa on riittävä suolen tyhjenemiselle. Lyhyempi säilytysaika ja alhaisempi säilytyslämpötila johtivat siihen että sekä suolessa että mahassa oli ravintoa. Osalla täpläravuista oli hienoisia jäänteitä ulosteesta suolessaan vielä jopa vajaan kahden viikon jälkeen, se tosin ilmeni harsomaisena, jopa pitsimäisenä, massana. Tämän hienoisesti ulosteisen

5/5 suolen ulkonäköä ei ole testattu keitettynä, jolloin vähäinenkin ulostemassa voi näkyä valkeata lihasta vasten ikävän selvästi. Pitkä säilytysaika lisää täplärapujen kuolevuutta, joten ennen tästä työstä saatujen taloudellisten etujen pohtimista on mietittävä kuinka tarvittava kahden viikon säilytys vaikuttaa kustannushyötyyn. Tyhjällä suolella on oleellinen vaikutus myytävän ravun imagoon, joten parantunutta laatua ja siitä seuraavaa kohonnutta laatumielikuvaa voi käyttää markkinoinnissa. Päätelmänä on siten, että kahden viikon säilytys riittää täpläravun suolen tyhjenemiseen testatuissa olosuhteissa ja parantaa siten kaupparavun laatua merkittävästi. Kuopio, 13.12.2011 Japo Jussila rapubiologi Itä-Suomen yliopisto Vesa Tiitinen kalatalousneuvoja Etelä-karjalan kalatalouskeskus