VARAINHANKINNAN, SIJOITUS-JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET

VARAINHANKINNAN, SIJOITUS-JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet Julkaisija: Vihdin kunta 1

1 YLEISTÄ Vihdin kunnan varainhankintaa ohjaa vuosittain laadittava talousarvio, jossa kunnanvaltuusto hyväksyy pitkäaikaisten talousarviolainojen euromääräiset otto- ja antovaltuudet sekä enimmäismäärän lyhytaikaisille velkakirjoille. Valtuuston hyväksymien euromääräisten rajojen puitteissa kunnanhallitus on vuosittain päättänyt talousarviolainojen nostosta ja lainojen myöntämisestä (Hallintosääntö 17) ja talousjohtajalla on ollut päätösvalta alle vuoden mittaisten lainojen otosta, kuten myös kunnan lainakannan korkoriskienhallinnasta ja siinä käytettävistä johdannaissopimuksista (Konsernihallinnon ja hallintokeskuksen toimintasääntö 8.2 ). Takausten ja antolainausten osalta on noudatettu aiemmin kunnanvaltuuston vuonna 2003 hyväksymiä takausten ja antolainojen myöntämisperiaatteita, jotka tämä ohje tulee korvaamaan. Sijoittamisen osalta toimivalta on määritelty siten, että kunnanhallituksella on oikeus päättää osakkeiden ja osuuskuntien osuuksien ostamisesta, myymisestä ja merkitsemisestä (Hallintosääntö 17). Talousjohtajalle on delegoitu toimivalta kassavarojen sijoittamiseen, kuten myös päätösvalta osakeomistuksiin liittyvistä kaupoista kunnanhallituksen vahvistaman limiitin puitteissa. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan ensisijainen tehtävä on tukea Vihdin kunnan toimintaa valtuuston asettamien strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Varainhankinnalla tarkoitetaan kunnan oman toiminnan rahoittamista vieraan pääoman instrumenteilla. Sijoitustoiminnalla tarkoitetaan kunnan toimiala- ja kassavarasijoittamista sekä mahdollista lahjoitusvarojen sijoittamista. Takaustoiminnalla tarkoitetaan taas Kuntalain (410/2015) 129 mukaista yhteisön velasta tai saatavasta annettavaa takausta. Vaikka hankintalaki ei koske varainhankintaa, kunta kilpailuttaa kaikki merkittävät rahoitustarpeensa markkinoilla. Johdannaissopimuksia voidaan solmia myös ilman kilpailutusta, sillä niissä ajoituksen hyödyntäminen ja vertailukelpoisten tarjousten puute eivät aina puolla kilpailutusta. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 2

2 VARAINHANKINTA Kunnan rahoitus koostuu verotuloista, valtionosuuksista, toimintatuotoista sekä lainanotosta. Kunnan tulojen keräämisen tarkoituksena on toiminnan rahoitus, eikä sillä ole taustallaan omistajuuteen liittyvää pääomaa, jonka tuloa se yrittäisi toiminnallansa lisätä. Alla käydään lävitse kunnan vieraan pääomanhankintaan liittyvät periaatteet. 2.1 Käytetyt lainainstrumentit Vieraanpääoman hankinta voidaan jakaa lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen lainanottoon. Lyhytaikainen lainanotto käsittää vain alle vuoden pituiset lainat ja kaikki tätä pidemmät lainat ovat pitkäaikaisia. Lyhyt ja pitkäaikaista rahoitusta tasapainottamalla turvataan kunnan kassan riittävyys muuttuvissa olosuhteissa. Lyhytaikaiseen lainanottoon käytetään Vihdin kunnassa ensisijaisesti kuntatodistuksia. Kuntatodistukset ovat velkasitoumuksia, jotka kunta on laskenut liikkeelle. Ennen kuntatodistusten luovuttamista, kuntien tulee tehdä kuntatodistusohjelma rahoitusliikkeen kanssa. Vihdissä on voimassaolevat kuntatodistusohjelmat Op-Pohjolan, Danske Bankin, Nordean ja Kuntarahoituksen kanssa. Kuntatodistusohjelmiin on määritelty kuntatodistusten yhteisarvo eli limiitti. Kuntatodistusohjelmien enimmäisarvon päättää kunnanhallitus ja lyhytaikaisen lainanoton enimmäismäärän kunnanvaltuusto. Kunnan on mahdollista käyttää lyhytaikaiseen lainanottoon myös alle vuoden pituisia velkakirjoja tai pankkien luottolimiittejä. Pitkäaikainen vieraan pääomanhankinta järjestetään Vihdin kunnassa ensisijaisesti tasepohjaisilla velkalainakirjoilla. Joukkovelkalainakirjoja ja leasingrahoitusta on myös mahdollista käyttää Vihdin kunnassa pitkäaikaiseen rahoitukseen. Leasingrahoitusta on mahdollista käyttää esimerkiksi irtaimistohankintoihin, energiansäästö- ja erillisiin elinkaarimallilla tehtäviin rakennushankkeisiin. 2.2 Laina-aikojen tavoitejakauma Vihdin kunnan vieraan pääoman käytöstä aiheutuva nettokorkorasitus pidetään tasaisena hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti sekä varautumalla lainojen takaisinmaksuun pitämällä yllä riittävää kassavarantoa. Lainakannasta noin 50 prosenttia tulisi olla lainoja, jotka erääntyvät yli viiden vuoden päästä. Tavoitteena on, että lainoista vähintään 20 prosenttia erääntyisi yli 8 vuoden päästä. Vihdin kunnan tavoiteltu keskimääräinen laina-aika on 4 10 vuotta. Yli 4 vuoden keskimääräinen laina-aika mahdollistaa uudelleen rahoituksen myös huonommissa markkinatilanteissa. Tavoiteltu keskimääräinen laina-aika ei ole ehdoton, mutta sen poikkeamista perusteluineen on informoitava kunnanhallitukselle talousraporttien yhteydessä. 3

2.3 Varainhankinnan riskit Varainhankinnan riskillä viitataan ensisijaisesti kunnan rahoituksen riittävyyteen liittyvään riskiin ja se voidaan ymmärtää laajimmillaan koko rahoitustoiminnan toimikentän riskiksi. Se voidaan jakaa tarkemmin maksuvalmius-, rahoitus-, korko-, valuutta- ja hintariskeihin. 2.3.1 Maksuvalmius- ja rahoitusriski Maksuvalmius muodostuu kyvystä kattaa joka päiväsessä toiminnassa syntyvät menot. Maksuvalmiusriski itsessään on uhka siitä, että omat varat yhdistettynä tuleviin lisärahoitusmahdollisuuksiin eivät riitä tuleviin menoihin ja uhkana on maksukyvyttömyys. Maksuvalmiusriskiä ei kuitenkaan käytännössä ole, koska velanottoa ei ole kunnissa rajoitettu. Maksuvalmiusriski aiheuttaa kunnissa korkeintaan tarpeettomia kustannuksia, jos rahoitusta joudutaan hankkimaan kunnalle epäedulliseen aikaan. Rahoitusriskillä sen sijaan viitataan kuntien pitkäaikaisen rahoitustarpeen kattamiseen. Rahoitusmarkkinoiden kehittymisen myötä ja kuntien hyvän luottoluokituksen johdosta ei Suomen kunnilla ole merkittävää rahoituksen saatavuusriskiä. Rahoitusriski voidaan kuitenkin nähdä kunnissa riskinä ylivelkaantua. Uhkakuva rahoitusriskistä korostuu silloin, kun lainarahoitusta joudutaan käyttämään tuloa tuottamattomiin, hallinnollisiin investointeihin, joissa investointien takaisinmaksuperiaate ei toteudu. 2.3.2 Hinta- ja korkoriski Hintariski muodostuu lainarahoituksen hinnasta ja vallitsevasta riskilisästä (lainan marginaalista). Rahan kokonaishintaan vaikuttaa merkittävästi yleinen taloudellinen tilanne ja lainanottoaika. Korkoriskin taustalla on korkojen muuttuminen ja kehittyminen eri ajanjaksoilla se on riski siitä, että lainanottoa ja sijoituksia varten tehdyt korko-olettamukset eivät toteudu. Korkoriskit säilyvät koko sijoitus- tai rahoitusinstrumentin maturiteetin ajan. 2.3.3 Valuuttakurssiriski Valuuttakurssiriski on uhkatilanne siitä, että ulkomailta nostetut luotot muuttuvat kalliimmaksi maksaa takaisin tai saadut tulot menettävät arvoansa valuuttakurssien muutosten takia. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 4

2.4 Riskienhallinnan keinot ja suojaamisen periaatteet 2.4.1 Riskienhallintakeinot Riskienhallinta ja sen vaatimat keinot varainhankinnassa ovat tasapainottelua tavoitellun lainarahoituksen hinnan ja siihen sisältyvien riskien välillä. Vihdin kunnan maksuvalmiusriskiä hallitaan kassasuunnittelulla sekä laina-aikojen hajautuksella. Rahoitusriskiä hallitaan mitoittamalla investointitaso kunnan vuosikatteeseen ja hillitsemällä kunnan lainakannan kasvua. Hintariskiä hallitaan laina-aikajakaumalla eli jakamalla lainanottoa sekä erääntymistä eri ajankohtiin. Korkoriskiä hallitaan hajauttamalla lainasalkkua kiinteäja vaihtuvakorkoisiin lainoihin sekä tarvittaessa korkosuojauksilla. Valuuttariskiä hallitaan keskittymällä varainhankinnassa euromääräisiin lainanottoihin. 2.4.2 Suojaamisen periaatteet Sitoutuminen pitkiin laina-aikoihin ja kiinteisiin korkoihin vähentää riippuvuutta markkinakorkojen muutoksista, mutta samalla se myös heikentää mahdollisuuksia hyötyä markkinakorkojen laskusta eli kasvattaa korko- ja hintariskiä. Sitoutuminen lyhyisiin laina-aikoihin ja muuttuviin korkoihin lisää riippuvuutta markkinakorkojen muutoksista ja kasvattaa korko- ja hintariskiä, mutta samalla se parantaa mahdollisuuksia hyötyä korkojen laskusta. Vihdin kunnan lainasalkun suoja-aste tulee olla aina 30 % -70 % välillä. Vallitsevaan suojausasteen tasoon vaikuttaa kunnan korkonäkemys ja tilanne markkinoilla. Suojausastetta muutetaan markkinatilanteen mukaisesti. Markkinatilanteita ja niiden vaatimia suojaustoimenpiteitä kuvastaa alla oleva kuvio 3kk:n euriborin kehittymisestä 1998 2017. Suojaamisen periaatteissa määritellyllä suojausasteella tarkoitetaan kiinteäkorkoisten lainojen osuutta lainasalkusta. Suojatuksi katsotut lainat voivat olla kiinteäkorkoisia lainoja tai vaihtuvakorkoisia lainoja, jotka ovat muutettu johdannaisinstrumenteilla kiinteiksi. 5

3kk:n euriborin kehitys 1998 2017 ja kunnan noudattamat suojauskäytänteet Lähde: Suomen Pankki Matalasuhdanteen aikana tulee kunnan lisätä asteittain lainasalkun suojausastetta ennen todennäköistä korkojen nousua. Noususuhdanteessa suositaan pitkien suojauksien sijaan suojauksissa korkokattoa, jolla estetään korkokulujen kasvaminen liian suureksi. Korkeasuhdanteen aikana ei oteta kiinteäkorkoisia pitkiä luottoja, vaan suositaan lyhyitä luottoja ja korkokattoja. Laskusuhdanteen aikana pyritään vähentämään suojausten tekoa ja alennetaan lainasalkun suojausastetta. 2.5 Varainhankinnan ja suojaamisen raportointi Varainhankinnasta raportoidaan talousraportoinnin yhteydessä kunnanhallitukselle sekä osavuosikatsauksen ja syyskuun talousraportoinnin yhteydessä kunnanvaltuustolle. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 6

3 SIJOITUSTOIMINTA Kunnan sijoitustoimintaa ohjaavat Kuntalain itsehallintoa ja toiminta-ajatusta, toimialaa ja tehtäviä sekä valtuuston tehtäviä koskevat säännökset. Sijoitustoiminnalla tarkoitetaan kunnan toimialaan liittyvään sijoittamista sekä kassavarojen sijoittamista. Lisäksi kunnalla voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusrahavaroja. 3.1 Sijoitustoiminnan periaatteet 3.1.1 Toimialasijoittamisen ja antolainauksen periaatteet Toimialasijoittamisella tarkoitetaan sijoituksia, joilla edistetään kunnan tehtäviin kuuluvia päämääriä kuten palvelutuotannon järjestämistä, elinkeinorakenteen muutosta tai työllisyyden turvaamista kunnan tai seutukunnan alueella. Tähän kuuluvat sijoitukset, joiden tarkoituksena on tukea elinkeinotoimintaa kunnissa. Toimialasijoittamista voidaan tehdä pääomasijoituksin osakepääomaan tai antamalla antolainoja. Toimialasijoittamisesta päätetään vuosittain talousarviossa tai valtuuston erikseen tekemän sijoituspäätöksen yhteydessä. Vihdin kunta voi ainoastaan tehdä toimialasijoituksia, jotka tukevat kunnan tehtäviä ja päämääriä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä tulee huolehtia toimialasijoituksen riskienarvioinnista. Toimialasijoituksissa kunnan tulee huolehtia, että toimintaan sijoitettu pääoma on turvattu ja kunnalla on sijoitettuun pääomaan nähden riittävät vaikutusmahdollisuudet sijoitetussa yhtiössä esimerkiksi määräys- tai päätäntävallan osalta. Toimialaan liittyvät rahoitukset on mahdollista toteuttaa myös lainanotolla. Toimialasijoittamisen periaatteita sovelletaan siten myös kunnan antolainaukseen. Kunta perii antolainoista normaalin markkinatilanteen mukaiseen koron, joka on vähintään korko, jonka kunta itse joutuu maksamaan. Antolainauksen enimmäiskesto on lähtökohtaisesti 10 vuotta. 3.1.2 Kassavarojen sijoittamisen periaatteet Kassavaroilla tarkoitetaan maksuliikennevaroja ja kassaylijäämää. Maksuliikennevaroja ovat rahalaitosten käyttötileillä olevat varat sekä käteisvarat. Kassaylijäämää ovat rahoitusarvopaperit ja pankkisaamiset, jotka eivät määrittelyhetkellä ole sidottu maksuliikenteen ylläpitoon. Kassavarojen hallinnan lähtökohtana on maksuvalmiuden pitäminen hyvänä ja maksuliikennevarojen pitäminen riittävän suuruisena niin, että kunta kykenee suoriutumaan lyhytaikaisista velvoitteistaan, joita ovat muun muassa kassasta tehtävät maksut ja lainojen lyhennykset. Kassavarojen sijoittamisen rahoittaminen lainanotolla ei tule kysymykseen. Kassavarojen sijoituskohteet ja -palvelut on kilpailutettava silloin, kun siihen käytännössä on mahdollisuus. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät saa olla ristiriidassa kunnan tehtävien ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sijoituskohteen eettisyys arvioidaan ennen sijoitusta. Kassavarojen sijoittamisen ulkopuolelle on rajattu alkoholi-, tupakka- ja aseteollisuus. 7

Maksuliikennevarojen sijoittamisen tarkoituksena on saada maksuliikennevaroille käyttötilejä korkeampaa tuottoa vähintään varojen reaaliarvon säilyttämiseksi. Maksuliikennevarojen sijoitukset ovat lyhytaikaisia, alle vuoden mittaisia, sijoituksia. Päivittäisen maksuliikenteen hoidossa mahdolliset ylijäävät varat sijoitetaan kassanhallinnan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla huomioon ottaen sijoitusten likvidisyys, luottokelpoisuus ja tuotto. Kassaylijäämän sijoittaminen on lähtökohtaisesti pitkäaikaista, yli vuoden kestävää, sijoittamista. Kassaylijäämää voidaan sijoittaa euroalueella kohteeseen, jossa riski pääoman tai sen koron menettämisestä on vähäinen. Vähimmäisvaatimuksena on sijoitusten reaaliarvon säilyttäminen. Kysymykseen tulevia sijoituskohteita ovat valtion velkasitoumus, kunta-, sijoitus- tai yritystodistus, joukkovelkakirjalaina, sijoitusvakuutus, kapitalisaatiosopimus, rahasto-osuus tai määräaikaistalletus, joissa liikkeeseenlaskijana tai velallisena on valtio, kunta tai raha- tai vakuutuslaitos taikka yritys tai muu yhteisö, jonka luottokelpoisuusluokka on vähintään BBB. Osakesidonnaisiin instrumentteihin sijoitetaan harkinnan mukaan. 3.1.3 Lahjoitusvarojen sijoittamisen periaatteet Lahjoitusrahavarat ovat rahoitusarvopapereita, rahaa tai pankkisaamisia. Lahjoitusvarojen sijoittamisesta päätetään erillisessä rahastosäännössä. Lahjavarojen käyttöä ohjaavat rahastosääntöjen lisäksi näihin liittyvät lahjakirjojen sekä testamenttien ehdot. 3.2 Sijoitustoiminnan riskienhallinta ja riskienhallintaa ohjaavat rajaukset Toimialasijoittaminen edellyttää riskien kartoittamista toimialasta, yhtiöstä ja mahdollisesti hankkeesta, johon ollaan osallistumassa. Toimialasijoituksiin liittyen pohdittavaksi tulevat riskikeskittymien arviointi sekä se, onko kaikki toimialasijoitukseen liittyvät riskit tiedostettu riittävällä tasolla. Riskinhallitsemiseksi toimialasijoituksiin tulisi tehdä analyysi perustuen kohteen tunnuslukuihin ja tilinpäätösanalyysiin sekä arvioihin kohteen kehittymisestä. Analyysissa tulee huomioida myös aiemmat kunnan sijoitukset ja välttää niiden keskittymistä yhdelle toimialalle tai vaihtoehtoisesti toimialoille, joiden kehitykset ovat voimakkaasti riippuvaisia toisistaan. Osakesijoitusten pääpaino tulee olla likvideissä, tasearvoltaan alhaisesti hinnoitelluissa yhtiöissä, joiden odotettu pitkän aikavälin osinkotuoton oletetaan olevan hyvä. Kunta minimoi kassaylijäämän sijoitusten luottoriskin hajauttamalla sijoitukset sekä ajallisesti että määrällisesti riittävässä laajuudessa. Suorat osakesijoitukset eivät saa ylittää 30 prosenttia kassaylijäämän sijoituksista. Johdannaisinstrumentteja voidaan käyttää kassavarojen sijoitusten osalta ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Osakesijoituksen hintariskiä alennetaan hajauttamalla suoria osakesijoituksia eri toimialoille ja rajaamalla yksittäisen yrityksen painoarvoa salkussa. Sijoituskohteena kotimaassa tai ulkomailla voivat olla korkoinstrumentit, joiden liikkeellelaskija on luottokelpoisuudeltaan vakavarainen pankki, yritys tai muu vastaava osa-puoli. Jos liikkeellelaskijalla on pitkäaikainen luottokelpoisuusluokitus, on se instrumentin hankintahetkellä oltava vähintään tasolla BBB. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 8

Kunta minimoi kassavarojen sijoittamiseen liittyvää maksuvalmiusriskiä rajaamalla maksuliikennevarojen sijoitukset ainoastaan jälkimarkkinoilla toimiviin kohteisiin, jotka ovat realisoitavissa 1-3 pankkipäivän viiveellä. Keskimääräisestä kassavarannosta enintään 50 % voi olla sijoitettuna pitkäaikaisiin sijoituksiin, joissa realisointimahdollisuus on ylivuoden päästä. Kunta minimoi kassavarojensa luottoriskin tekemällä korkosijoituksia korkean luottokelpoisuuden omaaviin kohteisiin ja hajauttamalla sijoitukset sekä ajallisesti että määrällisesti riittävässä laajuudessa. Valuuttariskiä minimoidaan keskittämällä sijoitustoiminta markkinoille, jossa valuuttana toimii euro. 3.3 Sijoitustoiminnan raportointi Kunnan sijoitustoiminnasta raportoidaan vuosittain kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. 9

4 TAKAUSTOIMINTA Kunnan takaustoimintaa ohjaavat Kuntalain (410/2015) 129 :ssä tehdyt linjaukset sekä EU:n valtiontukisäädökset. 4.1 Takaustoiminnan periaatteet 4.1.1 Kunnan takaustoiminta Vihdin kunta myöntää takauksia vain lainoille, joiden tarkoituksena on edistää kunnalle asetettujen tehtävien hoitamista. Käyttöpääoman hankintaa kunta tukee lainoin tai takauksin vain poikkeustapauksissa ja vain omille tytäryhteisöilleen. Investointihankkeisiin kunta voi myöntää omavelkaisen takauksen. Lähtökohtaisesti lainoilla tulee olla myös muita takausvastuun kantajia ja on tärkeää, että myös hankkeen omistaja tai toteuttajataho sijoittaa hankkeeseen riittävän määrän, jotta hankkeessa toteutuu omistajan oma rahoitusvastuu. Kuntalain 129 mukaisesti kunnalla on mahdollisuus antaa takaus kilpailutilanteessa markkinoilla olevan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, mikäli yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Sen estämättä mitä Kuntalain 129 toisessa momentissa todetaan, kunnalla on mahdollisuus antaa takaus ei -taloudelliseen toimintaan tai taloudelliseen toimintaan, joka ei tapahdu kilpailutilanteessa markkinoilla tai toimintaa joka liittyy kunnan liikuntalain, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain, museolain, teatteri- ja orkesterilain tai nuorisolain mukaisten tehtävien edistämiseen. Lisäksi kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. Kunnan kaikissa takaustilanteissa tulee huomioida EU:n valtiontukisäännökset. Euroopan komission tiedonannon perusteella EY:n perussopimuksen 107 ja 108 liittyvän valtiotukisääntelyn mukaan kunnan takaus ei olisi valtiontukea, mikäli seuraavat kohdat eivät täyty: 1.lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa 2.takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti (kiinteä enimmäismäärä ja rajattu voimassaoloaika) 3.takaus ei kata missään vaiheessa enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä 4.takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta EU-tiedonannossa on myös todettu, että jos jokin edellä mainituista edellytyksistä ei täyty, se ei tarkoita sitä, että takaus katsottaisiin automaattisesti valtiontueksi. Lähtökohtaisesti kunnan jokaisen takauksen tulisi täyttää edellä mainitut vaatimukset. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 10

4.1.2 Riskien arviointi ja vakuudet Kaikissa tilanteissa, riippumatta takauksen saajayhteisön omistussuhteista ja siitä toimiiko saaja kilpailutilanteessa markkinoilla vai ei, kunnan tulee ottaa huomioon, ettei kunnan myöntämä takaus saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää takausta, jos takaukseen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Riskejä arvioidaan hankkeesta saatava hyötyä vasten. Jos hankkeesta ei saa kunnalle ja sen asukkaille hyötyä lainkaan tai hyöty on hyvin pieni, ei myöskään riskiä oteta. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Vastavakuuksien ei tarvitse kattaa koko takaukseen liittyvää riskiä vaan riittää, että ne kattavat kunnan riskien näkökulmasta riittävän osan. Takauksien vakuusmuotoina ovat omaisuuteen kiinnitetyt panttikirjat ja/tai yrityskiinnitykset ja osakekirjojen panttaukset, joita voi täydentää henkilökohtaisilla takauksilla. Kunta ei hyväksy etuoikeusjärjestyksessä muiden vastuutahojen jälkeen olevia vakuuksia. Ennen vakuuden hyväksymistä selvitetään aina pantin todellinen arvo, mahdollisuus pantin realisoimiseen sekä pantin antamishetken arvossa että arvioidaan pantin arvon mahdollinen muutos eri tilanteissa. Tavoitteena on, että pantin arvo kattaa lainasta tai takauksesta kunnalle aiheutuvan koko riskin. Ainoastaan erityistapauksissa laina tai takaus voidaan myöntää ilman vakuutta. 4.1.3 Takausten muut ehdot Taattavan lainan laina-aika on pääsääntöisesti enintään 10 vuotta ja ainoastaan asuntopoliittisissa sekä kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvissa hankkeissa laina-aika voi olla pidempi kuin 10 vuotta. Taattavien lainojen korkojen ja muiden lainaehtojen tulee noudattaa markkinoilla yleisesti noudatettavia ehtoja. Takauksista peritään provisio, joka on 0,5 % nostettavasta lainaerästä ja tämän jälkeen 1 % kunkin vuoden alussa olevasta lainapääomasta. Kunnan tytäryhtiöiltä takausprovision periminen harkitaan tapauskohtaisesti. 4.2 Takaustoiminnan raportointi Kunnan takaustoiminnasta raportoidaan vuosittain kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. 11