Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Transkriptio

1 Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet Hallituksen päättämä (korvaa periaatteet) 1

2 Sisällysluettelo 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät Tavoitteet Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen keskeiset periaatteet Rahoituksen suunnittelu Ulkoinen velkarahoitus Tavoitteet Velkarahoitusinstrumentit, sallitut vastapuolet ja lainaehdot (kovenantit) Sisäinen velkarahoitus Helsingin yliopistokonsernin sisäinen velkarahoitus Osakkuusyhtiöiden rahoitus Sisäisessä velkarahoituksessa noudatettavat periaatteet Takaukset ja vakuudet Pääomarakenteen hallinta Likviditeetin hallinta Tavoitteet Helsingin yliopiston likviditeetin periaatteet Helsingin yliopiston rahastojen ja Helsingin yliopistokiinteistöt Oy:n likviditeetin periaatteet Konsernitili Korkoriskin hallinta Periaatteet Valuuttariskin hallinta Raportointi

3 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät 1.1 Tavoitteet Helsingin yliopistokonsernin tavoitteena on strategian toteuttamisen edellyttämän rahoituksen saatavuus, joustavuus ja kohtuullinen hinta kaikkina aikoina. Rahoitus hoidetaan keskitetysti, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen suunnitelmallisen toiminnan ja mittakaavaetujen hyödyntämisen. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan näitä periaatteita noudattaen. Helsingin yliopiston hallitukselle (Helsingin yliopistokonsernin hallitus) ja johdolle raportoidaan säännöllisesti Helsingin yliopiston (HY), Helsingin yliopiston rahastojen (HYR) ja Helsingin yliopistokiinteistöt Oy (HYK), lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitus- ja laina-asemasta, rahoitusriskeistä sekä omavaraisuusasteesta. Rahoitus kattaa seuraavat osa-alueet: Riittävän likviditeetin ylläpitäminen Ulkoisten ja sisäisten lainojen hallinta Yritystodistusohjelmien hallinta (HYR ja HYK) Korkosuojausten hallinta Omavaraisuusasteen seuranta konserni-, emo ja tytäryhtiötasolla Rahoitusriskien tunnistaminen ja hallinta sekä niistä raportointi johdolle ja hallitukselle Rahoitukseen liittyvien periaatteiden ja prosessien kehittäminen Pankkisuhteiden ja maksuliikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen Konsernin luottokelpoisuuden ja kiinnostavuuden edistäminen rahoitusmarkkinoilla Rahoituspalveluiden sekä tarvittavan asiantuntijatiedon välittäminen yliopistokonsernin eri yksiköille. Palvelut koskevat mm. toiminnan rahoitusta ja vakuuksia, kassavirtojen ennustamista ja hallintaa, korko- ja muiden rahoituskulujen optimointia sekä yleisten rahoitusriskien hallintaa. Näitä periaatteita sovelletaan Helsingin yliopistokonsernin tytäryhteisöissä (mukaan lukien HYR) sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöissä. Konsernin johtamisen ja hallinnon periaatteissa on ohjeistettu konsernin rahoitukseen liittyvästä päätöksenteosta. 3

4 1.2 Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen keskeiset periaatteet Helsingin yliopistokonsernin rahoitustarpeet katetaan yliopiston ja sen tytäryhteisöjen tulorahoituksella, ulkoisella ja/tai sisäisellä velkarahoituksella sekä tarvittaessa realisoimalla sijoitusomaisuutta tai muuta omaisuutta. Helsingin yliopiston perustehtävien (opetus ja tutkimus) rahoitukseen ei käytetä pitkäaikaista ulkopuolista velkarahoitusta. Helsingin yliopistolla ei ole ulkoista lainarahoitusta mahdollista pankkitililimiittiä lukuun ottamatta. Helsingin yliopistokonsernin investoinnit voidaan rahoittaa ulkoisella tai sisäisellä velkarahoituksella. Ulkoinen velkarahoitus nostetaan joko HYK:in, HYR:in tai näiden tytäryhteisöiden nimissä riippuen siitä, mikä on kokonaisuuden kannalta kulloinkin taloudellisin vaihtoehto. 2 Rahoituksen suunnittelu Helsingin yliopistokonsernin (HY, HYR, HYK) rahoitusta suunnitellaan neljä seuraavaa kalenterivuotta kattavan rahoitussuunnitelman avulla. Hallitus hyväksyy yliopiston tavoiteohjelman ja budjetin yhteydessä yliopiston rahoitussuunnitelman, HYKin ja HYRin investointisuunnitelman, omavaraisuustavoitteet ja pitkäaikaisten lainojen nostovaltuudet. Hallituksen hyväksymä rahoitussuunnitelma määrää ylärajan yliopistokonsernin ulkoisen velkarahoituksen vuosittaiselle hankinnalle. Kulloisetkin takaukset luetellaan osana tilinpäätösaineistoa. 3 Ulkoinen velkarahoitus 3.1 Tavoitteet Ulkoisen velkarahoituksen käytön tulee perustua yliopiston hallituksen hyväksymään rahoitussuunnitelmaan ja sen rakenteen on oltava riittävän hajautettu rahoituslähteiden, takaisinmaksuaikataulujen, maturiteettien ja korkosuojausten osalta. 3.2 Velkarahoitusinstrumentit, sallitut vastapuolet ja lainaehdot (kovenantit) Ulkoinen velkarahoitus hankitaan Suomessa toimivilta ja/tai Euroopan Unionin alueella rekisteröidyiltä hyvän luottoluokituksen (vähintään A+) omaavilta rahoituslaitoksilta Ulkoinen velkarahoitus hankitaan pääsääntöisesti euromääräisenä 4

5 Sallittuja pitkäaikaisia rahoituslähteitä ovat joukkovelkakirjalainat, kahdenväliset rahoituslaitoslainat, syndikoidut (lainan myöntäjänä useita rahoituslaitoksia) lainat ja luottolimiitit Sallittuja lyhytaikaisia rahoituslähteitä ovat konsernitili, tililimiitit ja yritystodistukset sekä muu yliopistokonsernin sisäinen rahoitus Lainasopimuksiin voidaan nk. kovenantiksi hyväksyä ainoastaan konserniyhtiöiden omistukseen liittyviä ehtoja 4 Sisäinen velkarahoitus 4.1 Helsingin yliopistokonsernin sisäinen velkarahoitus HY voi myöntää sisäisen lainan HYRille mikäli HYR ostaa siltä kiinteistöjä-, kiinteistö- tai huoneisto-osakkeita HYR voi myöntää Helsingin yliopistolle ja Helsingin yliopistokonserniin kuuluville yhteisöille sisäisiä lainoja, pääomalainoja ja vaihtovelkakirjalainoja sekä pääomasijoituksia HYK voi myöntää kiinteistöinvestointeihin liittyviä lainoja oman konserninsa yrityksille sekä HYR:ille Konsernien tytäryritykset ja HYR voivat toimia lainanantajina omalle emoyhteisölleen ja lyhytaikaisesti (alle 6 kk) Helsingin yliopistolle. 4.2 Osakkuusyhtiöiden rahoitus Yliopiston innovaatioketjun kautta syntyviä startup yhtiöitä ja muita osakkuusyhtiöitä voidaan rahoittaa lainalla, pääomasijoituksella, pääomalainalla, vaihtovelkakirjalainalla tai osallistumalla yhtiöiden osakeanteihin 4.3 Sisäisessä velkarahoituksessa noudatettavat periaatteet Konserniyhtiöiden välinen korollinen velka hinnoitellaan markkinaehtoisesti niin marginaalin kuin muiden ehtojen osalta. Kvestori määrittelee sisäisten lainojen korkosidonnaisuusjakson (ja konserniyhtiön luottokelpoisuuden pohjalta) korkomarginaalin. Sisäiset vieraan pääoman lainat ovat pääsääntöisesti annuiteettilainoja Kiinteistölainoissa vakuutta ei tarvita niin kauan kuin yhtiö on 100 % HY:n, HYK:n tai HYR:n omistuksessa, muussa tapauksessa kiinteistö otetaan vakuudeksi Laina-aika on enintään 20 vuotta Liitteenä on malli yliopistokonsernin sisäisesti käytettävästä velkakirjasta (vieraan pääoman lainat) 5

6 4.4 Takaukset ja vakuudet Helsingin yliopiston hallituksen päätöksellä yliopisto voi myöntää takauksia omille tytäryhteisöilleen sekä HYR:lle. HYR ja HYK voivat myöntää takauksia omille tytäryhteisöilleen hallituksiensa päätöksellä. 5 Pääomarakenteen hallinta Helsingin yliopiston rahastojen kirjanpitoarvoilla laskettu omavaraisuusasteen alaraja on 60 %. Helsingin yliopistokiinteistöt Oy -konsernin kirjanpitoarvoilla laskettu omavaraisuusasteen alaraja on 50 % (poikkeuksena nykytilanne, josta palataan 50 %:n tasolle lähivuosina). 6 Likviditeetin hallinta 6.1 Tavoitteet Likviditeetin hallinnan tavoitteena on varmistaa maksuvalmius kaikissa tilanteissa. Yliopistokonsernin ja sen yhteisöjen likviditeettiä ja nettorahoituskustannuksia optimoidaan rahavirtaennusteiden avulla. 6.2 Helsingin yliopiston likviditeetin periaatteet Helsingin yliopiston likviditeettitarve määritetään toiminnan kuuden (6) kuukauden rahavirtaennusteen avulla, jonka lisäksi varaudutaan tarpeen mukaan mahdolliseen epävarmuuteen esimerkiksi rahavirtojen epäedullisesta tai ajankohdaltaan epätarkasta ajoittumisesta. Likviditeettitarpeen edellyttämä likviditeettireservi kuuluu kokonaisuudessaan lyhyen likviditeetin piiriin (alle 6 kk) ja käsittää pankkitilien saldot, tililimiitit sekä sijoitukset likvideihin rahoitusinstrumentteihin. Rahoituksen saatavuudesta ja joustavuudesta huolehditaan ylläpitämällä riittäviä kassavaroja, tililimiittejä ja tarvittaessa maksuliiketiliin liitettyä rahastosiirtopalvelua, jolla ylimääräinen likviditeetti siirretään automaattisesti alle vuoden sijoitushorisontin korkorahastoon. Helsingin yliopiston pitkä likviditeetti (yli 6 kk) käsittää operatiivisen toiminnan kumulatiivisen ylijäämän verran likvidejä sijoituksia. Sijoitustoiminnan kumulatiivista ylijäämää ei oteta huomioon laskettaessa likvidien sijoitusten 6

7 tarvetta. Pitkän likviditeetin edellyttämät likvidit varat sijoitetaan korkorahastoihin, joiden sijoitushorisontti on 1-3 vuotta. 6.3 Helsingin yliopiston rahastojen ja Helsingin yliopistokiinteistöt Oy:n likviditeetin periaatteet HYRin ja HYKin likviditeettitarvetta seurataan rahavirtaennusteiden avulla. Lyhytaikaiset kassatarpeet rahoitetaan pääasiassa konsernitilin kautta, tililimiiteillä tai yritystodistuksilla. 6.4 Konsernitili Konsernitilin (-tilien) käytön tarkoituksena on vähentää ulkopuolisten lainojen määrää, säästää korkokuluja sekä vapauttaa vakuuksia. Konsernitili myös vähentää tarvetta lyhytaikaisille sisäisille lainoille. Pitkäaikaiset sisäiset lainat hoidetaan sisäisinä lainajärjestelyinä. HYR on konsernitilin emoyhteisö. Konsernitiliin voidaan liittää yliopistokonsernin tytäryrityksiä sekä Helsingin yliopisto. Konsernitiliin liitetyille tileille voidaan määritellä sisäiset limiitit. Limiittien suuruus määritellään tapauskohtaisesti suhteessa yrityksen kassavirtaan. Konsernitilin sisäinen talletuskorko on Euribor 1 vko + 0,10 % yli 5 miljoonan euron talletukselle. Talletuskorkona maksetaan aina vähintään marginaali, jos viitekorko on negatiivinen. Konsernitilin sisäinen korko limiitin käytölle on Euribor 1 kk + 1 %. Limiittikorkona maksetaan aina vähintään marginaali, jos viitekorko on negatiivinen. Kvestori voi tehdä päätöksiä konsernitilin sisäisistä koroista ja limiiteistä. Konsernitiliin liitettyjen tytäryhtiöiden tulee siirtää ylimääräinen likviditeetti konsernitiliin liitetylle tililleen. Kvestori antaa konsernitilin käytöstä yksityiskohtaisen ohjeen. 7 Korkoriskin hallinta 7.1 Periaatteet Korkoriskiä hallitaan tasapainottamalla korollisen velan korkosidonnaisuutta vaihtuvakorkoisilla ja kiinteäkorkoisilla lainainstrumenteilla sekä korkojohdannaisilla. Kiinteäkorkoisten (mukaan lukien korkosuojattujen) lainojen tavoitteellinen osuus lainakannasta on %. 7

8 Lainojen korkoriskien hallintaan käytetään koronvaihtosopimuksia. Koronvaihtosopimukset tehdään pääsääntöisesti samalle ajanjaksolle kuin suojattava laina. Vastapuolena johdannaistransaktiot voidaan toteuttaa Suomessa toimivien, Euroopan Unionin alueella rekisteröityjen hyvän luottoluokituksen (vähintään A+) omaavien rahoituslaitosten kanssa. 8 Valuuttariskin hallinta Merkittävät hankinta- ja myyntisopimukset solmitaan aina euromääräisinä. Konserni ei suojaudu aktiivisesti valuuttariskiä vastaan. 9 Raportointi Helsingin yliopistokonsernin rahoituksesta ja rahoitusriskeistä raportoidaan hallitukselle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle vähintään budjetin ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Rahoitusraportti sisältää Helsingin yliopiston, Helsingin yliopiston rahastojen sekä Helsingin yliopistokiinteistön rahoitusennusteet (sisältäen investoinnit ja lainojen muutokset) korkoriskiaseman ulkoisten ja sisäisten lainojen erääntymisrakenteen pääomarakenteen (omavaraisuusaste) HYKin lainaennusteen HYRin lainaennusteen 8