ASIAKAS HALUAA KUITENKIN MITÄ HALUAA?

HITTÄMINN JA UUDN AJAN AUNTOINNOVAATIOT AIAA HALUAA UITNIN MITÄ HALUAA? 11.09.2013 AUNTO 2013 INI OTILAINN ARITHTI AFA, TUTIJA, PROJTIPÄÄLLIÖ sini.kotilainen@tut.fi 040 849 0427 "ehittäminen ja uuden ajan asuntoinnovaatiot: Asiakas haluaa kuitenkin mitä haluaa?" AUNTO 2012 - asuntosijoittamisen edellytykset ja tulevaisuus - iinko, 11.9.2013. ini otilainen Arkkitehti AFA, Projektipäällikkö, Arkkitehtuurin laitos, Tampereen teknillinen yliopisto. sini.kotilainen(at)tut.fi, p. 040 849 0427 1900 -LUVUN UURI HAAT OLI RIITTÄVIN LINOLOUHTIDN TURVAAMINN AIILL MIÄ ON AIAMM UURI(N) HAAT? kuva: Olli Häkämies / I 1900-luvun asuntorakentamisen päätavoitteena oli riittävien asumisolojen turvaaminen kaikille, mutta 2000-luvun asuntorakentaminen etsii ratkaisuja täysin toisenlaisiin haasteisiin. Näyttää siltä, ettei asuntorakentamisen seuraava haaste ole ainakaan yksioikoinen. Ainakin kallis asuminen, asuntovarallisuuden merkityksen muutos, luonnonvara- ja energiakriisi luovat kaikki suuria haasteita asuntorakentamiselle. uva Olli Häkämies / I. [Viitattu: 15.4.2013]. aatavilla: <http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288385592164.html>.

MITÄ JO, AIAA AUA HALUAA UITNIN MITÄ HALUAA? MITÄ JO, AUALÄHTÖIYY JA AUAIDN TARPIDN YVÄLLINN YMMÄRTÄMINN OLII AUNTOIJOITTAMIA MNTYMIN DLLYTY? hkä yksi suurimmista haasteista on kuitenkin se, että yhä erilaistuvat asukkaat ja asumisen tavat luovat painetta asukaslähtöisten ja monimuotoisten asumisen vaihtoehtojen luomiseen. Asumistoiveiden, elämäntapojen, työelämän ja toimintatapojen monimuotoistuminen vaikuttaa tulevaisuuden asuntorakentamiseen ja myös vuokra-asuntomarkkinoille sekä asuntosijoittamiseen. Tämän esityksen aikana voidaan työntää hetkeksi pää pilviin, ja pohtia, mitä jos asukkaiden tarpeiden aito ymmärtäminen on tulevana aikana asuntosijoittamisessa menestymisen edellytys? Mitä jos asiakas haluaa kuitenkin mitä haluaa? AIAA- LÄHTÖIYY ULUTTAJA- LÄHTÖIYY IHMINN ÄYTTÄJÄ- LÄHTÖIYY AUA- LÄHTÖIYY Yhä useammalla allalla sekä yrityksellä asiakaslähtöisyys, käyttäjälähtöisyys tai kuluttajalähtöisyys ovat nousemassa ykköstavoitteeksi. äsitteiden käyttö on löysää ja niiden määrittely on haastavaa, sillä kuluttaja- ja asiakaslähtöisyyttä tulkitaan ja määritellään eri tavoin eri konteksteissa. äsitteiden runsaaseen käyttöön liittynee myös asiakkuuden muuttuminen: "aikamme asiakas" on itsetietoinen, epäilee ja kilpailuttaa tuottajia ja auktoriteetteja, on vaativa - ja yksilöllinen. Tässä esityksessä puhutaan asukkaasta, joka yhtälailla on asiakas asuntosijoittajan näkökulmasta.

AIAAAN AIA? Mika Pantzar 2011. Asiakkaan aika ja talouden rytmiliike. uluttajan aseman muutoksesta passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi puhuvat lukuisat aikamme raportit, julkaisut ja artikkelit. Mika Pantzarin (2011) julkaisu on jo otsikoitukin nimeävästi Asiakkaan aika. lämmekö kiinteistö-, rakennuttamis- ja vuokra-asuntoalallakin asiakkaan aikaa? Onko yksilöllisiä ratkaisuja asukkaiden saatavilla? Pantzar, Mika. 2011. Asiakkaan aika ja talouden rytmiliike. [Viitattu: 15.7.2012]. aatavilla: <http://www.ttt-saatio.fi/wp-content/uploads/2011/06/ pantzar.pdf>. Autio, Huttunen ja Autio 2011. Uniikkia vai bulkkia uuteen kotiin? Palveluiden kuluttajalähtöisyys luottamusneuvotteluna asuntomarkkinoilla rokforsin (2006, 21) mukaan: "Asukkaan valintamahdollisuudet asumisensa suhteen ovat kohdistuneet pitkälti erilaisiin sisustusvaihtoehtoihin, mutta todellisten tilallisten vaihtoehtojen kehittäminen on ollut vielä vähäistä." amaa tuovat esiin myös Autio, Huttunen ja Autio (2011, 29): "kovin mielikuvituksellisia ratkaisuja ei asuntomessuilla tai asuntomarkkinoilla ylipäätänsäkään tarjota, vaan yksilöllisyys liittyy ideaaleihin kuten merinäköalaan ja keittiön varustelutasoon." rokfors, arin 2006. Aika asuntoarkkitehtuurissa. Typologinen joustavuus pientalosuunnittelun uudistamisen välineenä. Lisensiaatintyö. Teknillisen koulun arkkitehtiosaston tutkimuksia. Arkkitehtuuri II. Teknillinen korkeakoulu. spoo. Autio, M. M., Huttunen, H. & Autio, J. 2011. Uniikkia vai bulkkia uuteen kotiin? Palveluiden kuluttajalähtöisyys luottamusneuvotteluna asuntomarkkinoilla. ulutustutkimus.nyt: ulutustutkimuksen seuran julkaisu. p. 24-41. [Viitattu: 15.6.2013]. aatavilla: <http://www.kulutustutkimus. net/nyt/wp-content/uploads/2011/12/5_autio_huttunen_autio_asumispalvelut_t_nyt_2_2011.pdf>.

OONAIVALTAINN (MYÖ OLOGINN) TÄVYY MATRIAALIT DTALJIT MITOITU JOUTAVUU AUNNOA PALVLUN JA AUMIN INTGROINTI UTOMOITAVUU JA YHTI- HITTLYN MUODOT AUA- LÄHTÖIYY AUNTORANTAMIN MONIPUOLIUU JOUTAVUU RI AUNTOJN N AUNTO- TAIT ULOTILAT AUINYMPÄRITÖN TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT OITTUNT TOIMINNOT AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY ärjistetysti voidaan sanoa, että poikkeuksia lukuunottamatta asuntorakentamisen yksilöllisyys liittynee aikanamme enemmänkin pintamateriaaleihin ja laitevarustelutasoon, kun asumisen erilaisiin vaihtoehtoihin. Harvassa ovat vielä ne ratkaisut, jossa asukkaalle annetaan esimerkiksi pientalomaisia laatuominaisuuksia sisältäviä urbaanin asumisen vaihtoehtoja, työn ja asumisen toimivia yhdistelmiä, taloudellisesti järkeviä tapoja muuttaa elinneliöiden määrää elämäntilanteen muuttuessa itse asumisen paikkaa muuttamatta. Tässä esityksessä asukaslähtöisyys nähdään laajana käsitteenä, joka lisää asukkaiden valinnanmahdollisuuksia asumisessa. MONIPUOLIUU: Asumismuotojen ja asuntotypologian monipuolistaminen on lähtökohta. Materiaalit, detaljit, mitoitus: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttaminen niin, jotta jokainen voi toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Materiaalien ominaisuudet; tapa johtaa lämpöä, toimia akustisesti, tuntua, heijastaa valoa ja vanhentua. Rakentamisen yksityiskohtien ja detaljien viesti. Joustavuus asunnoissa: Asunnoon muutettavuus, muunneltavuus, monikäyttöisyys, monireittisyys, yleispätevyys... Joustavuus asuntojen kesken: Asuntojen yhdistäminen, jakaminen tai uudelleensijoittelu, huoneistojakauman säätelymahdollisuudet, sivuasunnot, samaan tilayksikköön toteutettavat erilaiset pohjaratkaisut. Monipuoliset asuntokohtaiset ulkotilat: Pientalomaiseen rakentamistapaan kuuluvien laatutekijöiden hyödyntäminen: monipuolisten toimintojen, itseilmaisun ja harrastusten mahdollistaminen asuntokohtaisten ulkotilojen myötä, asuntokohtaisen ulkotilan toiminta purkurivyöhykeenä. Asuinympäristön kokonaisvaltainen käytettävyys: Asumisen reviirin hahmottaminen asunnon sisäosan tasoa laajempana tilojen ja toimintojen moniulotteisena kudelmana: edellyttää puolijulkisia ja puoliyksityisiä tiloja rakennus-, kortteli- ja aluetasolla. ekoittuneet toiminnot: Asumisen, työn ja vapaa-ajan toimintojen lomittuminen samaan elinympäristöön. Tiiviysaste ja viherympäristöt: Asuinympäristöjen korkean laadun tavoittelu ihanteellisen tiiviysasteen (ks. yttä 2010) ja toiminnan mahdollistavien viherympäristöjen yhteisvaikutuksena. ustomoitavuus ja Yhteiskehittely: Avoimen asuntorakentamisen tavoite, massakustomointi, vorovaikutteinen ja osallistuva suunnittelu, toimijoiden vastavuoroinen oppiminen, asukkaiden kokemustiedon huomioiminen suunnitteluratkaisuissa. Asumisen ja palvelujen yhdistäminen: Asuminen rakennetun tilan ja palvelutarjonnan kokonaisuutena. kokonaisvaltainen kestävyys: Asukaslähtöisyyden vuoksi tehtävät nykyiset valinnat eivät saa aiheuttaa ongelmia tai tarpeettomia kustannuksia tuleville asukkaille: edellisten lisäksi huomioitava myös ekologinen kestävyys, kuten tekninen pitkäikäisyys, materiaalivalinnat, vedenkulutus, jätteidensynnyn vähentäminen ja kierrätys, uusiutuvien energiamuotojen suosiminen.

MII NÄÖULMA TAUTAVAIUTTAJAT sityksessä teemaa käsitellään kolmesta näkökulmasta käsin. nnen "parannusehdotuksia" pitää miettiä, mikä on meneillään olevan muutoksen taustavaikuttaja tai mahdollinen poistettava ongelma. sityksessä tuodaan esiin - hyvin lyhyesti - yhteiskunnallisia taustavaikuttajia. Taustavaikuttajia tuodaan esiin vaikka samalla täytyy huomata, että eri taustavaikuttajat ajavat asumista ja tilojen käyttöä jopa ristiriitaisiin lopputulemiin. MII NÄÖULMA TAUTAVAIUTTAJAT MITÄ RILAIT RATAIUMALLIT Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan tänä päivänä laajasti, että asumisen tulee olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää, monimuotoisempaa ehkä joustavampaa ja monimuotoistakin. Mitä näillä laajoilla termeillä todella tarkoitetaan? eskustelun herättelemiseksi esityksessä esitetään konkreettisia, vaikkakin hyvin yleisen tason ratkaisumalleja siitä, mitä nämä yleiset tavoitteet voivat pitää sisällään.

MII NÄÖULMA TAUTAVAIUTTAJAT MITÄ RILAIT RATAIUMALLIT MITN IMRIT sityksessä tuodaan esiin myös valittua teemaa jossain valossa esitteleviä visioita ja esimerkkikohteita - toteutettuja tai rakennettavia, vanhoja tai tuoreita, kilpailuehdotuksia tai rakennettuja esimerkkikohteita. (simerkkikohteita ei ole esillä tässä tiivistelmässä.) NÄÖULMA sityksessä korostetaan vain kaupunkiympäristön, kaupunkirakentamisen ratkaisuja ja edetään pienemmästä mittakaavasta kohti suurempaa.

YILÖIDN AIA? TAUTATIJÄ??????? Mielenkiintoisen kertomuksen tulevasta yhteiskunnasta tarjoaa Rolf Jensen (1999) kirjassaan The Dream ociety. Jensenin mukaan informaatioyhteiskunnan sisältä alkaa kehkeytyä erilaistumisen ja unelmien yhteiskunta. Massakulttuuri hajoaa. Ihmiset ovat halukkaampia rakentamaan tai pikemminkin Baumanin (2000) sanoin "shoppailemaan" oman elämäntyylinsä. Myös asuminen lienee tulevaisuudessa yhä merkittävimmässä määrin identiteetin luomisen ja ilmentämisen väline. Asuminen, ellei nyt oteta huomioon sisustusratkaisuja, ei ole helpoin keino toteuttaa itseään, sillä yksilöllisiä ratkaisuja on homogeenisen asuntotuotannon uomessa verrattain vähän tarjolla. Haasteena onkin se, että asumisen monimuotoistuminen ja tuloerokehitys pitävät sisällään kaksi mahdollisuutta. Jos samassa saavutettavuusluokassa ei pystytä toteuttamaan erilaisia asumisen vaihtoehtoja, pieni- ja keskituloisten asukkaiden valinnanvapaus vähenee, eriarvoistuminen lisääntyy. Jos taas samassa hintaluokassa pystytään luomaan mielekkäitä erilaisia asumisvaihtoehtoja, ei erilaistuva asuminen kasvata sosiaalisia eroja. (Juntto 2008.) Juntto, Anneli 2008. Asumisen muutos ja tulevaisuus. Rakennetarkastelu. rilaistuva asuminen, osaprojekti I. uomen ympäristö 33/2008, Asuminen. Ympäristöministeriö. Helsinki. Jensen, Rolf. 1999. The Dream ociety: How the Coming hift from Information to Imagination will Transform your Business. Bauman, Zygmunt. 2000. Liquid Modernity.

TUOTANNON HITORIALLIT HITYVAIHT MAA- TUOTANTO PROIN PARANTAMINN ARJA- RÄÄTÄLÖINTI YHTI- HITTLY ÄITYÖ Victor & Boynton 1998, 233. Mäntysalo and Puustinen 2008. Victorin ja Boyntonin tuotannon historiallisissa kehitysvaiheissa (eskitalo 2006, Mäntysalo ja Puustinen 2008) tuodaan esiin viisi tuotannon vaihetta, jotka ovat kaikki esillä suomalaisessa asuntotuotannossa. Victorin ja Boyntonin teoriassa rakentamisen tuotantotavat ovat kehittyneet käsityömäisestä tavasta teollistumisen seurauksena massatuotantoon ja lopulta prosessien parantamisen aikaan. dellä mainittu asuntotuotannon vaihe ei tuonut parannusta asukkaan vaikuttamisedellytyksiin, vaan kehitys on ollut jopa päinvastaista. eskitalo, immo 2006. ehittävä työntutkimus rakennusalalla: Tulosta ja työhyvinvointia.tutkimusraportti. eskinäinen läkevakuutusyhtiö tera, Topnova. Helsinki. Mäntysalo, Raine; Puustinen, ari 2008. ohti urbaanin asumisen konseptien yhteiskehittelyä. Teoksessa Norvasuo, Markku. (toim.) Asuttaisiinko toisin? aupunkiasumisen konsepteja kartoittamassa. Teollinen korkeakoulu, yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja, 361 389. spoo. YILÖLLIYYDN TARPN VATAAMINN uva 3. arjaräätälöinnin pioneerina on toiminut esimerkiksi autoteollisuus. Nykyajan edistyksellinen autoteollisuuden sarjaräätälöinnin esimerkki on BMW:n suunnitteluohjelma internetissä, jossa asiakas voi rakentaa unelmiensa auton lähes mistä tahansa esitetyistä malleista ja millä tahansa esitetyillä ominaisuuksilla. uva: BMW Build Your Own 2013. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://www.bmwusa.com/standard/content/byo/default.aspx>.

AUAAN PÄÄTÄNTÄVALLAN LIÄÄMINN IÄÄNTULOIVU TALOTNIIA PORRAHUONA MÄRÄTILAT IÄÄNTULOIVUTA 2000mm 54,3 m 2 AL. TYÖ/ AUOTU MÄÄRITLTY Asukkaiden haluamien ratkaisujen tuottamisessa tarvitaan lisää vaihtoehtoja, mutta kustannusten kurissa pitäminen edellyttää pitkiä teollisia sarjoja. arjaräätälöinnillä voitaneen tarjota teollisesti valmistettuja ratkaisuja, jotka joustavat yksilöllisten tarpeiden mukaan. arjaräätälöintiä on nähty jo pitkään suomalaisessa pientalotuotannossa, mutta sitä ollaan vasta laajemmin ottamassa käyttöön kaupunkimaisessa monikerrosrakentamisessa. AL. TYÖ/ AL..AAR AL. IÄÄNTULOALU 54,3 m 2 TYÖ/ TYÖ/ AL. AL. AL. TYÖ/.AAR AL..AAR.AAR AL. AL. AL. O AUOTU MÄÄRITLTY TYÖ/ AL. AL. AL...AAR TP AL. AL.... AL. TP TP TP 1-2. AL. TYÖ/..AAR TP 1-2 AL. 1-2 AL. HH Pienemmässä mittakaavassa sarjaräätälöinti voi tarkoittaa sitä, että asukas voi tehdä ennen varsinaista rakennusprosessia mieleisiä 1-2 valintoja ennalta laaditusta asuntoratkaisuiden valintapaletista. AL. AL. estävä asukaslähtöisyys sallisi kuitenkin asukkaiden valinnan mahdollisuuksia paitsi rakentamisprosessin yhteydessä myös myöhemmässä vaiheessa. iksi tässä esityksessä tuodaan esiin myös ratkaisuja, jotka lisäävät asumisen joustavuutta. "". TP IVUA. / HH WC HH HH HH IVUA. / IVUA. / HH HH IVUA. / 1-2 HH WC WC HH WC HH

YHTIHITTLY AUTORITTTI PÄÄTTÄÄ HITTÄÄN YHDÄ Mäntysalo and Puustinen 2008. Mäntysalon ja Puustisen (2008, 371) mukaan sarjaräätälöintiin vaaditaan syvällistä tietoa siitä, mitkä tekijät luovat asukkaalle todellista lisäarvoa ja mitkä tekijät ainoastaan nostavat asuin- tai hankintakustannuksia. Asukkaiden elämäntapojen ja asumisvaatimusten tunnistamisessa onkin paljon haasteita, sillä elämäntyylien suosio ja kesto vaihtelee tulevaisuudessa yhä kiihtyvällä tahdilla. Realistisesti voidaan todeta, ettei yksikään rakentaja voi tarjota asukkaille mitä tahansa standardituotteen hinnalla. arjaräätälöintikin pystyy vastaamaan vain rajallisesti tulevan yhteiskunnan asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä tuo esiin kysymyksen, toteutetaanko tulevaisuuden asuntorakentamisessa asukaslähtöisyyttä tuomalla asukkaat asuntosuunnittelun keskiöön eli siirtymällä lopulta massaräätälöinnistä kohti monitoimijaista yhteiskehittelyä? Mäntysalo, Raine; Puustinen, ari 2008. ohti urbaanin asumisen konseptien yhteiskehittelyä. Teoksessa Norvasuo, Markku. (toim.) Asuttaisiinko toisin? aupunkiasumisen konsepteja kartoittamassa. Teollinen korkeakoulu, yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja, 361 389. spoo. JOUOITAMINN AUINRANTAMIA esim. CLICFIX esim. FIXMYTRT Aitamurto, Tanja 2012. kuva 4. Tulevaisuudessa asukkailla voi olla yhä suurempi rooli asumisratkaisuiden ja asuinympäristöjen kehittelijöinä. Yhteiskehittelytuotannossa tuottaja ja käyttäjä muuttavat tuotekokonaisuuden sisältöä keskinäisen oppimisen tuloksena. eskeistä tälle on digitaalisen tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja kehitys, joka parantaa jatkuvasti eri tahojen yhteistoiminnan ja käyttäjien osallistumisen mahdollisuuksia. Digitaalisten mahdollisuuksien myötä esimerkiksi joukkoistamisesta on tullut suosittu keino osallistaa ihmisiä suunnittelemaan elinympäristöänsä koskevia muutoksia. Aitamurron (2012, 4) mukaan joukkoistamiselle tunnusomaista on selkeästi määritelty, rajattu tehtävä kuten mielipiteen kertominen tai asumiskokemuksen jakaminen (esimerkkinä ee Click Fix ja Fix My treet -palvelut), ei niinkään yhteinen tiedon tuottaminen. uva: Chicago ee Click Fix. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://seeclickfix.com/>. Virkkunen, Jaakko 2002. onseptien kehittäminen osaamisen johtamisen haasteena, teoksessa Virkkunen, Jaakko (toim.): Osaamisen johtaminen muutoksessa. Ideoita ja kokemuksia toisen sukupolven knowledge managementin kehittelyyn. Työelämän kehittämisohjelma 20, Helsinki. 11 51. [Viitattu: 19.5.2012]. aatavilla: <http://www.tekes.fi/fi/gateway/ptarg_0_201_403_994_2095_43/http%3b/tekes-ali1%3b7087/publishedcontent/ publish/programmes/tyke/documents/raportit/raportti20.pdf>. Aitamurto, Tanja 2012. Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 1/2012.

TÄVYY TAUTATIJÄ INOT TÄVÄÄN RANTAMIN? HYVÄ LÄMMÖNRITY HYVÄ ILMANPITÄVYY LÄMMÖN TALTNOTTO RANTAMIN LAATU PAIIVINN VIILNTÄMINN 120 100 80 HUONITOJN IMÄÄRÄINN PINTA-ALA (m 2 ) m 2 UUIA AUNNOIA UOMA 1970 2010 60 40 20 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010. AUNTORATAIUIDN JOUTAVUU JA MONIÄYTTÖIYY uomessa on kiinnitetty huomiota asuinrakentamisen kestävyyteen erityisesti rakentamisen energiatehokkuuden näkökulmasta. nergiamääräyksillä voidaan vähentää asumisen energian kulutusta neliötä kohden. estävässä rakentamisessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen kestävyyteen. Rakenteiden energiatehokkuudella voidaan kyllä vähentää energiankulutusta, mutta saatu hyöty hupenee osin asuntojen pinta-alojen laajentuessa ja asumisen muuttuessa yhä monipaikkaisemmaksi. nergiankulutuksen mittaaminen asuinneliötä kohden on siis auttamattoman vajavainen mittari, kun ajatellaan asumisen kokonaisuuden ympäristövaikutuksia.

k TP TP PARVIMAHDOLLIUU TP TP ALL BUILDING AR PRDICTION TP TP ALL PRDICTION AR WRONG Brand, tewart 1994. AL. TP AL. TP AL. TP TYÖ AL. ARVIMAHDOLLIUU PARVIMAHDOLLIUU TP./ R TYÖ säilytyskalusteet säilytyskalusteet AL. teward Brand on osoittanut osuvasti jäykkien ratkaisujen lyhytikäisyyden ja kestämättömyyden kirjassaan How Buildings Learn. Pystyykö joustava asuntorakentaminen vastaamaan sellaisiinkin tulevaisuuden haasteisiin, mitä emme pysty vielä ennustamaan? TP TYÖ tewart Brand. 1994. How Buildings Learn. AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU MUUNNLTAVUU: TILAT PRUTUVAT MUUNNLTAVIIN OIIN PARVIMAHDOLLIUU AL. AL. TP AL./ säilytyskalusteet TYÖ TP TYÖ TP AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU AL. P TP TP AL. AL. TYÖ 2!250 150 2!000 TP RIOIORU 5m TYÖ TP 2!250 150 2!000 RIOIORU 5m RIOIORU 5m nergiatehokkaastikin rakennettu asuinympäristö vaatii ekologisesti ja taloudellisesti suuria investointeja, mikäli asunnon sijainti vaatii asukkailta laajaa päivittäistä liikkumista tai asunnon tilat eivät pysty mukautumaan elämäntilanteiden ja -tyylien muutoksiin. Asuinneliöiden tarve asukasta kohden riippuu paljolti siitä, mihin toimintoihin ja ratkaisuihin tuo asuinneliömäärä asukkaan arjessa taipuu. iten asuntoratkaisuiden joustavuus nousee asuntorakentamisen tärkeäksi avainasiaksi. Päivittäinen tai viikoittainen muunneltavuus asunnossa voi tapahtua esimerkiksi asunnon sisäisillä muunto-osilla tai kalusteilla. Teknisen muunneltavuuden esimerkkejä ovat kalusteseinät, taiteseinät, liukuseinät ja paljeseinät, kääntyvät ovet, seinälle nostettavat sängyt, istuimet ja tasot, avautuvat ja liikuteltavat kalustejärjestelmät sekä esimerkiksi erilaiset tilanjakajat.

TILAN RATAIU / R... TÄTYÖ TTO..... TÄTYÖ TTO. MUUNNLTAVUU: AUNNON MUUNTO-OA /. YHDN AVOIMN TILAN RATAIU.. TÄTYÖ TTO..... TÄTYÖ TTO.. H Toisaalta, tekninen asunnon muunneltavuus saattaa edellyttää asukkaalta liian vaikeita toimenpiteitä, tai toimintoja, joita vain hyväkuntoiset asukkaat voivat tehdä. Lisäksi tekniset ratkaisut voivat vanheta nopeasti. HH H H H H MonIäyTTöIyy IT T IÖ H H V H/ V A R P H V H/ V A R P H IMRI TöölöläIaunnon onpti arithtuuri- ja MuoToIluToIMITo TallI kuva: Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Asukkaan laajempien vaikutusmahdollisuuksien ei toki tarvitse perustua asunnon fyysisesti muunneltaviin osiin: asunto voi olla joustava, vaikka sitä ei fyysisesti muunneltaisikaan. Ilonen ym. (2006, 56 57) esittävät ns. neutraaleihin monikäyttöisiin huoneisiin perustuvan asumisen konseptin, joka perustuu 1920- ja 1930-lukujen kaupunkiasunnon esimerkkiin. uvassa näkyy toisinto monikäyttöisen "töölöläisasunnon" tilahierarkiasta: monikäyttöiset huoneet sijoittuvat kulmiin, joiden väliseen tilaan sijoittuu liikennettä ohjaava hallimainen sisäänkäynti aputiloineen. Ilonen, Pia; Lukander, Minna; Niska, Ari / Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy 2006. Helsinkiläinen kerrostaloatlas 2006. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006/6. Helsinki.

A MONIÄYTTÖIYY: ULOTILA TOIMINNALLINA VYÖHYNÄ TP WC AULA (esim. HH) P H IT T IÖ W C H AL. / HH NÄÖYHTY AUNNON ULOTILAN LÄPI AULA 1-2 un asukas pystyy muokkaamaan asunnon lisäksi myös asuntokohtaisia ulkotiloja, asunnon joustavuuden ja personalisoinnin mahdollisuudet paranevat. Asuntokohtaisten ulkotilojen osittaisella sulkemisella voidaan lisätä asuntoon uusia toiminnallisia vyöhykkeitä, jotka laajentavat asunnon käyttömahdollisuuksia. Merkitykselliseksi ja toimintaa määritteleväksi ominaisuuksiksi nousevat asuntokohtaisen ulkotilan koko, suojaisuus, valoisuus ja asunnon liittyminen asuntokohtaiseen ulkotilaan. errostaloasumisessa lasitetut asuntokohtaiset ulkotilat voivat toimia myös puskurivyöhykkeenä, puolilämpimänä tilana asunnon ja ulkotilan välillä. Puskurivyöhyke voi säästää lämmitykseen käytettävää ulkopuolista energiaa keräämänsä ilmaisenergian avulla ja HH/ vähentämällä ilmanvaihdon mukana / karkaavan energian määrää. (s. Hilliaho 2010.) WC AULA 2 x A P UMO D UUL I Hilliaho, immo 2010. Parvekelasituksen energiataloudelliset vaikutukset. Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Tampere. MONIÄYTTÖIYY, IAATIO: RROORUDN NOTO PARVIMAHDOLLIUU AL./ säilytyskalusteet TP 5 m WC PARVIMAHDOLLIUU TP 5 m rilaiset parviratkaisut erityisesti pienissä asunnoissa lisäävät asunnon käyttömahdollisuuksia. Jo esimerkiksi 5 metrin koko korkeudella tai jopa sitä pienemmillä kerroskorkeuksilla ja parviratkaisuiden hyödyntämisella saadaan monia käyttömahdollisuuksia pieneen asuntoon.

INOJA MONIÄYTTÖIIIN, JOUTAVIIN AUNTOIHIN PARVIMAHDOLLIUU PARVIMAHDOLLIUU PH 5 m 2 / Asunnon pientilat, kuten parvet ovat mielenkiintoinen kehitettävä aihe myös suuremmissa asinnoissa, sillä erilaisten perhemallien tarvitsemat tilat eivät ole enää vakioitavia. rilaiset asunnon pientilat, kuten parvet, voivat palvella monipuolisesti perhettä esimerkiksi tilanteissa, jossa asukkaiden määrä asunnossa muuttuu tietyllä aikaperiodilla (esimerkiksi ns. osa-aikalapset, jotka asuvat PARVIMAHDOLLIUU osan aikaa toisessa kodissa). 5 m AL./ säilytyskalusteet säilytyskalusteet TP MUAUTUVAT JULIIVUJÄRJTLMÄT PARVIMAHDOLLIUU AL./ kuva: chittich 2008. (Lainattu Palm 2009.) kuva: Palm 2009. Pohjaratkaisun joustavuudella taataan joustavuutta osin yksipuolisesti. en lisänä tulisi tarkastella julkisivun aukotuksen suhdetta muunneltavaan pohjaratkaisuun. Vasemmalla nähdään karikatyyri 20-luvun kaupunkiasumisesta, jossa asukas saisi valita julkisivunsa - tähän ei taida olla pelkoa. Mukautuva julkisivu voisi antaa asukkaalle mahdollisuuksia vaikuttaa asuntoonsa, parantaa kalustettavuutta sekä edesauttaa toimintojen uudelleen sijoittumista erityisesti muunneltavassa pohjaratkaisussa. uva: Palm, Michael. 2009. Tilavuutta asumiseen asunto tilakappaleena avoimessa asuntorakentamisessa. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin koulutusohjelma. Tampere. uva: chittich, Christian. 2008. High-Density Housing: Concepts, Planning, Construction. Birkhäuser, Basel.

YILÖLLIT LÄMÄNTYYLIT & RILAITUVAT PRHRANTT MONINAITUVAT AUNTOUNNAT TAUTATIJÄ AUNTOUNTIN MÄÄRÄN HITY 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1960 YINAUVAT AHDN HNILÖN AUINUNNAT PRHT 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Vainio ym. 2012, 22. amassa asunnossa pysyvästi asuvien henkilömäärä on pienentynyt jo pitkään hyvin tasaisesti. Vuonna 1960 asuntokunnan keskikoko oli 3,34 henkeä ja vuonna 2011 enää 2,07 henkeä. (uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010.) ehityksen valossa voi olettaa, että pienperheiden määrä myös lisääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. (Vainio ym. 2012, 21.) Perheasuntojen tarve taas ei kasva, mutta tulevaisuudessa nähdään yhä enemmän yhden vanhemman perheitä, eri kotitalouksissa asuvien perheenjäsenten muodostamia perheitä, uusperheitä ja samaa sukupuolta olevien puolisoiden perheitä. (s. ukko 2006.) ukko, Heikki 2006. Asuntokuntien koon kehitys uomessa suurperheistä yksinasujiksi. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 82. Helsinki. Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa 2012. Asuntotuotanto 2030. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: 20.5.2012]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010. IN=1798-6745. yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta 2010. Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: 20.1.2013]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_2011-10-20_kat_001_fi.html>.

IÄÄNTYNIDN OUU YINAUVITA vuosi 1pers. 2pers. 3pers. 4pers. keskiarvo VUONNA 2011 UURIN OA (42%) YINAUVITA 35 64 -VUOTIAITA uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2011. VUONNA 2011 YLI 65-VUOTIAITA YINAUVITA RUNA OLMANN uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2011. uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010. rityisesti yksinasuminen on kasvussa. (uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010.) Aikuisten yksineläjien suuri prosenttiluku kertoo siitä, että yksin asuminen on yhä useammin tietoinen valinta. (s. ärkkäinen 2010.) Yksinasuminen voi siis olla toivottu ja haluttu elämäntapa, mutta se saattaa sisältää myös syrjäytymisen ja huono-osaisuuden riskin. Tulevaisuudessa pienten asuntokuntien asukkaista suuri osa on ikääntyneitä. uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot 2010. IN=1798-6745. yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta 2010. Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: 20.1.2013]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_2011-10-20_kat_001_fi.html>. ärkkäinen, irkka-liisa 2010. Yksin asuminen uomessa. Teoksessa Hänninen, akari; Palola, lina; aivonurmi, Maija (toim.) 2010. Mikä meitä jakaa? osiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki. 65+ VUOTIAIDN OUU UOMN VÄTÖTÄ 2010 2020 2030 2040 Työ- ja elinkeinoministeriö, uomen Aluestrategia 2020, 51. 80 % 70-80 % 60-70 % 50-60 % 50 % enioreiden suuri määrä on uomessa aivan lähitulevaisuutta, ja vanhusten suhteellisen suuren määrän aika koittaa vuosina 2020 2040. (s. Mikkola ja Rasila 2006.) eniorien ja jälkeenpäin vanhusten suuri määrä tulevaisuudessa on myös asuntosuunnittelun ja asuntomarkkinoiden näkökulmasta merkittävää. eniorit ovat tärkeä ryhmä esimerkiksi asumisen palveluiden kuluttajina, asunnonvaihtajina ja 2. asunnon omistajina. Ikääntyneet asukkaat edustavat yhä monimuotoisempaa väestönryhmää, joka vaatii diversiteettiä myös asumisen ratkaisuihin. Vanhusten suuri määrä taas haastaa asuinympäristöjemme esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä lisää asumiseen liittyvien palveluiden suosiota ja erilaisia palvelu- sekä laitosasumisen tarvetta. Mikkola, ati; Rasila, Heidi 2006. enioriasuminen uomessa ja ulko-mailla. Teoksessa Tuppurainen, Yrjö (toim.) Tulevaisuuden senioriasuminen hanke: Loppuraportti 2006. 14 49. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://herkules.oulu.fi/isbn9514281594/isbn9514281594.pdf>.

W C MUUNNLTAVAT AUNTOOOT IVUAUNTO- MAHDOLLIUUDT AUNTO IVUAUNTO TAI LIÄTILA / AL./ TYÖ / AL./ TYÖ Naihin lukuisiin muutoksiin voitaneen vastata esimerkiksi toisaalta muuntuvien asuntokokojen tarpeen esiinnostamisella, toisaalta monipuolisilla sivuasuntoratkaisuilla. Asunnon laajenemisen ja kutistumisen mahdollistama jousto ei pyri vastaamaan niinkään yhden yksilön, asukkaan tai perheen elämäntilanteen HM muutoksiin, vaan asumisen tapojen ja asuntokuntien koon vaihteluun pitkällä aikaulottuvuudella. W C PH HH IT T IÖ P H / WC HH/ IVUA./ W IV UA UNT O / P H / AL./ TYÖ / AL./ TYÖ / AL./ TYÖ / AL./ TYÖ P H A L A L P H T P A L A L HM AM TP TP T P A L P H / WC V H/ V A R T P P H HH/ IVUA./ T P A L IT T IÖ / AL./ TYÖ / AL. AL./ TYÖ / WC IV UA UNT O / TP TP / AL IVUA./ AL. WC / IVU- AUNTO / AL IVUA./ Asunnon koon supistamista tai laajentamista on helppo moittia nimittämällä se nykyrakentamisessa epärealistiseksi ratkaisuksi. Asunnon koon joustavuuden asettamat tavoitteet korostavat ennakoivan suunnittelun merkitystä. un asunnosta on mahdollista erottaa huonetiloja tai huonetilakokonaisuuksia, voi erotettavia osia käyttää esimerkiksi sivuasuntona, vuokra-asuntona, harrastus-, työ- tai elämystilana tarpeen mukaan. Tuoreessa Concells-hankkeen tutkimusjulkaisussa muuttuvien asuntokokojen mahdollisuuksia on tutkittu niin, ettei märkätilojen sijoittumista tarvitse muuttaa. otilainen, ini. 2013. Moduulirakentaminen. Ratkaisumalleja tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteisiin. Laitosraportti. ampereen teknillinen yliopisto. Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta. Arkkitehtuurin laitos.

P H P H IV UA./ AM HH HM HM AM AM AM / AM HM AM HH/ V A R IT T IÖ P H HH HH V A R/ V H P H TP IVUA/ IVUA/ / AL./ TYÖ T P V H/. P H IV UA./ P H IT T IÖ V H/. HH AULA / HH IVUA/ IVU- AUNTO IT T IÖ IV UA./ TP IVUA/ IVUA/ / / PH ITTIÖ IVUA/ P H + WC WC WC P H... P H H H P H HH IVUA/ IT T IÖ W C P H WC. IT T IÖ P H V H IT T IÖ IVUA/ P H IV UA./ W C V H/ V A R/ H H IT T IÖ V H/. T P TP + Tällainen joustavuus voisi auttaa myös asuntovuokraajia vastaamaan todelliseen kysyntään, kun asuntojen lopulliset koot voisi määrittää aina uudelleen todellisen tarpeen mukaisesti. A AM HM TP AM

?? HAATT ALURANTIA??? TAUTATIJÄ UOMI AUPUNGITUU... VUOTN 2030 MNNÄ AUNTOTUOTANNOTA NOIN AI OLMAOAA (67 %) ITTYY NIMNOMAAN HLINGIN, TAMPRN, TURUN, LAHDN, JYVÄYLÄN JA OULUN UTUUNNILL AUNTOTUOTANTOTARV ALUITTAIN < 1 1,0-2,5 2,5-4,5 > 4,5 Vainio ym. 2012, 20, 29. kuva: VTT 2012. Parhaiten asukkaita houkuttelevat tulevaisuudessa alueet, joilla on riittävästi monipuolista yritystoimintaa ja osaamista sekä toimiva infrastruktuuri. Tällaisia alueita ovat uomessa Helsingin metropolialue ja suuret yliopistokaupunkiseudut. VTT:n ennusteiden perusteella 2012-2030 rakennettavista asuntotuotannosta noin kaksi kolmasosaa keskittyy nimenomaan Helsingin, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän Oulun seutukunnille, itseasiassa niin että jopa 37 % nimenomaan Helsingin seutukunnalle. (Vainio ym. 2012, 20, 29.) Vähiten uusia asuntoja tarvitaan pienissä, yksipuolisen elinkeinorakenteen seutukunnissa ja syrjäisillä maaseutu- ja saaristoalueilla. (uomen aluekehittämisstrategia 2020 2010. 35 36) Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa 2012. Asuntotuotanto 2030. Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: 20.5.2012]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. uomen aluekehittämisstrategia 2020 2010. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 23/2010. [Viitattu: 15.7.2012]. aatavilla: <http://www.tem.fi/files/26330/aluhittamitratgia_2020.pdf>.

...UOMI MYÖ HAJAANTUU TYÖMATALIINTN TAIA TYÖVOIMAN I TARVIT ITTYÄ AMAA UHTA UIN TYÖPAIOJN: PNDLÖINTI MUOAA ALUITA JA AUMITA ULOPNDLÖIVIN OUU (%) UNNITTAIN 8,4-21,5 21,6-30,2 30,3-40,6 40,7-57,2 57,23-90,0 kuva: uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot 2009. Liikkuminen ja monipaikkainen eläminen mahdollistavat asumisessa ristiriitaisten toiveiden samanaikaisen toteutumisen. Niinpä kasvavat alueet pikemminkin levittäytyvät ja kasvavat - eivät tiivisty. Yhdyskuntarakenteen hajautumista voidaan ehkäistä vetovoimaisella kaupunkiasumisella. VTOVOIMAIUU AUPUNIAUMIA PÄIVITTÄIN LIIUMIN JA ODOTUAJAN VÄHNTÄMINN......VÄHNTÄÄ Ä OLOGITA UORMAA......TTÄ LIÄÄ PÄIVITTÄITÄ IHMIN ONNLLIUUTTA! Alanen ym. 2010, 11 viittaa tutzer ja Frey 2004. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja sitä kautta päivittäisen matkustuksen vähentäminen voi olla paitsi kestävän kehityksen, myös asukkaiden elämänlaadun puolesta merkittävää. tutzerin ja Freyn tutkimuksen mukaan pitkät matkustus- ja odottamisajat vähentävät nimittäin päivittäistä onnellisuutta merkittävästi. (Alanen ym. 2010, 11 viittaa tutzer and Freyn 2008 artikkeliin.) Alanen, Olli; askinen, Tuuli; Laitio, Tommi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Onnela, atu ilfverberg Outi; Vassinen, imo 2010. Onnellisuuspoliittinen manifesti. Demos. WWF. Helsinki. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://demos.fi/files/onnellisuusmanifesti_nw.pdf>. tutzer, Alois; Frey, Bruno 2008. tress that Doesn t Pay: The Commuting Paradox.

MITÄ MRITYIÄ "PIHAAN" IÄLTYY? TOIMINNALLIT MAHDOLLIUUDT YHTNOPIVUU AUAAN LÄMÄNTAPAAN OMAHTOIUU TRRITORIOT uomessa on nähtävissä kaksijakoinen kategorisointi asumisen mahdollisuuksista: asuminen urbaanisti ja tiiviisti palveluiden läheisyydessä tai väljästi ja luonnonläheisesti keskusta-alueiden ulkopuolella, mutta samalla epäekologisesti pitkien ajomatkojen päässä päivittäin tarvittaviin palveluihin. Näiden kahden vastapoolin välimuotoja, omaehtoisempia kaupunkiasumisen vaihtoehtoja ei ole juuri saatavilla. Merkittävä tekijä pientalomaisten laatutekijöiden toteutumisessa urbaanissa asuinympäristössä lienee asunkohtaiset ulkotilat. Pihat ovat oleellinen osa pientaloasumista: niitä arvostetaan, muokataan omaan persoonaan ja elämäntapaan sopiviksi. A B MODUULI MODUULI simerkkejä kiinnostavista asuntokohtaisista ulkotilatyypeistä: A) simerkiksi terassoidut kerrostalotyypit integroivat kerrostalon ja pientalon positiivisia ominaisuuksia, sillä asuntokohtaiset ulkotilaterassit sallivat pientalomaisen tontin kaupunkiasunnossa. Terassoidulta pihaportaalta on avarat näkymät ympäröivään kaupunkiin, ja se on valoisa ja yksityinen. Pihaporras on myös erillään ulkopuolisten kulkureiteiltä. un ulkotila on asunnon huonetilaa korkeampi, se ei varjosta sisätilaa. Pihaportaiden suunnittelussa tulee huomioida säänsuojaus, sillä ne voivat olla tuulisia ja sateen armoilla. Pihaportaiden ongelmana voi olla myös se, että alakerran ulkotilaan on suora näkyvyys. B) Rakennusmassan väliin muodostuvan asuntokohtaisen ulkotilan etuja ovat yksityisyys ja suojatut näkymät. Massan välisessä taskussa asuntokohtainen ulkotila on intiimi ja suojassa säältä. Ulkotilaa voi hyödyntää myös kylmien varastojen sijoittamisessa asunnon yhteyteen. Tuoreessa Concells-hankkeen tutkimusjulkaisussa muuttuvien asuntokokojen mahdollisuuksia on tutkittu niin, että asunnon eri osia linkitetään yhteen asuntokohtaisen ulkotilan kautta. otilainen, ini. 2013. Moduulirakentaminen. Ratkaisumalleja tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteisiin. Laitosraportti. ampereen teknillinen yliopisto. Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta. Arkkitehtuurin laitos.

PAHOINVOINTI "UOMI UULUU HYVINVOINTIVALTIOIHIN, UOMALAIT PAHOINVOINTIANOIHIN" AMULI PARONN Hautamäki 2001. TAUTATIJÄ PUOLIJULITN TILOJN MRITY ITOLLINN YHTIUNTA TOLLINN YHTIUNTA JÄLITOLLINN YHTIUNTA DYTOPIA UTOPIA?? YITYINN YITYINN YITYINN YITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN JULINN JULINN JULINN JULINN siteollisessa yhteiskunnassa puolijulkinen ja puoliyksityinen tila olivat tärkeä osa elinympäristöä. Nykyaikana yksityinen ja julkinen tila ovat historiaan verratuna toisistaan eriytyneitä ja samalla puolijulkista tilaa on niukemmin. Mikäli kehitysuunta jatkuu, yksityiset ja julkiset tilat saattavat polarisoitua yksityisen ja yleisen välimuotojen hävitessä. Miksi tämä on haaste eikä vain fatka?

JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ YITYINN AUINYMPÄRITÖÄ TÄRITÄ OVAT "HIOT OIAALIT UHTT" JOTA PRUTUVAT ARIPÄIVÄIN, UIN PUOLIYITYIN TAI PUOLIJULIN TILAN TOITUVAAN JAAMIN AUINYMPÄRITÖN LÄHIONTATIN ON HUOMATTU LIÄÄVÄN AUAIDN UBJTIIVITA HYVINVOINTIA HÄIMÄLLÄ YINÄIYYTTÄ PUOLIYITYINN!PUOLIJULINN JULINN Asuinympäristössä tärkeitä ovat heikot sosiaaliset suhteet (Juntto 2008, 13), jotka perustuvat arkipäiväisen tilan toistuvaan jakamiseen, kuten esimerkiksi naapuriasukkaiden tapaamiseen pihalla tai postilaatikolla. Parhaimmillaan asuinympäristön puolijulkinen tai puoliyksityinen tila toimii lähiyhteisön satunnaisten kohtaamisten otollisena näyttämönä. Puolijulkisessa tilassa tapahtuvat heikot sosiaaliset kontaktit, satunnaiset tapaamiset ja spontaani yhdessäolo monipuolistavat asumisen kokemuksellista sisältöä.(hasu 2009, 145 148.) Hyyppä (2002) terveystutkijana näkee yhteyden nimenomaan heikkojen sosiaalisten siteiden ja yksilöiden terveyden välillä. Juntto, Anneli 2008. Asumisen muutos ja tulevaisuus. Rakennetarkastelu. rilaistuva asuminen, osaprojekti I. uomen ympäristö 33/2008, Asuminen. Ympäristöministeriö. Helsinki. Hasu, ija 2009. oti pihalla. odin ulkotilat yksityisestä julkiseen. Asukkaiden kokemuksia asumisesta ja asumisen laadusta. Diplomityö. Teknillinen orkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. spoo. Hyyppä, Markku T. 2002. linvoimaa yhteisöstä. osiaalinen pääoma ja terveys. P-ustannus. Jyväskylä. JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ A B C Tämänhetkisessä asuntotuotannossa talotyyppi usein määrittää, millaisia reviireitä asuinympäristö tarjoaa. A) Rivi- ja pientaloissa omassa hallinnassa oleva alue rajautuu usein ensin omaan kuistiin, omaan pihaan ja lopulta omaan pihakatuun. Näiden rajapintojen kautta on luontevaa luoda yhteyksiä ympäröivään elinpiiriin. B) errostalossa yksityinen reviiri päättyy usein eteiseen, joka avautuu julkiseen porraskäytävään, jota ei voi osoittaa omakseen. Reviirien ei kuitenkaan tarvitse olla talotyyppikohtaisia. C) Myös kerrostalossa voidaan korostaa puoliyksityisen ja -julkisen reviirin merkitystä suunnittelun keinoin. uvat: Bing Maps. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://www.bing.com/maps/>. uva C: Tietgen kollegiet. [Viitattu: 20.5.2013]. aatavilla: <http://tietgenkollegiet.dk/>.

AJAN JA PAIAN MUUTO TAUTATIJÄ YILÖN RI TOIMINTOJN AMANAIAITUMINN esim. Mannermaa 2008. Aika- ja paikkasidonnaisuudet ovat murtuneet, ja tämä näkyy tarkasteltaessa etenkin asunnon ja työpaikan tilojen käyttöä ja toimintoja. Uusi ajan ja paikan ymmärrys muuttaa tulevaisuuden tilankäytön tarvetta jopa paradoksaalisilla tavoilla. Toisaalta liikkuminen on kasvanut sekä virtuaalisesti että fyysisesti maapallo on joka tavalla pienentynyt. Liikkuvuus lisääntyy ja ainakin joidenkin asukkaiden elämä ja asuminen monipaikkaistuu. Toisaalta koko kehitys tähtää siihen, että lähes kaikki asiat voi hoitaa tarvittaessa kotoa käsin virtuaalisesti.

YHTIUNNAN TOIMINTOJN RIAIAITUMINN esim. Mannermaa 2008. kuva: Paulo Barcellos Jr. Yksilön eri toimintojen samanaikaistumisen lisäksi kasvaa yhteiskunnan toimintojen eriaikaistuminen. RI TOIMINTOJN YHDITÄMINN RANNUA, ORTTLITOA Ä ALULLITI Asumisen, työn ja vapaa-ajan lomittuminen samaan elinympäristöön lisää lämmitetyn rakennusten käyttötasoa, monipuolistaa asuinympäristöä ja vähentää liikkumisen tarvetta.

AUPUNIRANN JA AUAIDN HYVINVOINTI PUOLIJULIT TILAT TIIVIY VIHR- RANN OIAALINN TRVY FYYINN TRVY PYYINN TRVY Lähde: yttä 2010. Urbaani Onni -hanke. Toimintojen sekoittumisen sekä puolijulkisten ja puoliyksityisten "tapaamisten paikkojen" lisäksi aluetasolla tulisi tavoitella optimaalista tiiviyttä sekä toiminnallisten viherympäristöjen mahdollistamista. osiaalisen terveyden, fyysisen terveyden ja psyykkisen terveyden yhteys tapaamisen tiloihin, tiiviysasteeseen ja viherrakenteeseen perustuu Urbaani onni-hankkeen tuloksiin. ytän (2010) mukaan on löydettävissä ihanteellinen tiiviystaso (n. 100 as/ha) jossa elinympäristön koettu laatu on korkeimmillaan sen kaikilla eri osa-alueilla. Tähän korkean laadun kokemuksen ja mitatun tiiviyden suhteeseen liittyy esimerkiksi palveluiden sijoittuminen lähelle, lihasvoimalla liikkumisen mahdollisuus - ei suoraan itse rakentamisen tiiviys tai tehokkuus. Liian suuri tehokkuus laski ympäristön koettua laatua. Monien tutkimuksien mukaan (esim. orpela ym., 2001) luonnonympäristöillä näyttää olevan kyky rauhoittaa ihmistä ja vähentää stressiä - se pitää sisällään elvyttävyyspotentiaalin. yttä, Marketta 2010. Urbaani onni - sosiaalisesti & rakenteellisesti kestävän yhdyskunnan kartoittaminen. [Viitattu: 11.7.2012]. aatavilla: <http://ytk. aalto.fi/fi/tutkimus/hankkeet/urb_onni_results/>. orpela,., Hartig, T., aiser, F. & Fuhrer, U. (2001). Restorative xperience and elf-regulation in Favorite Places. nvironment & Behavior, 33, 572 589. OONAIVALTAINN (MYÖ OLOGINN) TÄVYY MATRIAALIT DTALJIT MITOITU JOUTAVUU AUNNOA PALVLUN JA AUMIN INTGROINTI JOUTAVUU RI AUNTOJN N UTOMOITAVUU JA YHTI- HITTLYN MUODOT AUNTO- TAIT ULOTILAT AUINYMPÄRITÖN TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT OITTUNT TOIMINNOT AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY Tässä esityksessä käsiteltiin vain pintaraapaisuna erilaisia asukaslähtöisiä ratkaisuja. Tosin lähestymiskulma saattaa sopia aiheeseen - niiden mahdollinen toteutuminenkin saa kernaasti olla osittaista. Tulevaisuus saattaa näyttäytyä eräänlaisena sekä että -aikana, jossa ääripäät kasvavat samanaikaisesti. Tulevaisuuden asuminenkaan ei pidä sisällään yhtä selkeää vahvaa haastetta, vaan useita rinnakkaisia: asuntorakentamisessa on varauduttava ennakoimattomuuteen ja monimutkaistumiseen. Asukkaiden tarpeet saattavat muuttua yhä nopeammin ja jo tämän päivän rakentamisessa on otettava huomioon kestävällä tavalla mahdolliset, tulevat ja erilaistuvat asumistavat.

IDON (2009) OLM LINIÄ ÄYTTÄJÄLÄHTÖIYYTN ALOITA TÄTÄ H A L U T TAV U U IDAT TARPT TOIVT ANNATTAVUU TOTUTTAMI- LPOIUU IDO 2009. Human centered design toolkit 2nd edition. IDOn (2009) mukaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun tulee alkaa aina käyttäjän näkökulmasta eli haluttavuudesta ja vasta sen jälkeen otetaan mukaan toteuttamiskelpoisuus- ja kannattavuuslinssit. tenemisjärjestyksen syynä on se, että kun suunnittelutehtävään lähdetään haluttavuudesta, käyttäjähyöty ei häviä prosessin edetessä, vaikka tuote muokataan toteuttamiskelpoiseksi ja kannattavaksi. sityksen teemat edustavat nimenomaan ensimmäisen linssin lähestymiskulmaa. IDO 2009. Human centered design toolkit 2nd edition, IDObooks. IITO INI OTILAINN ARITHTI AFA, TUTIJA, PROJTIPÄÄLLIÖ sini.kotilainen@tut.fi 040 849 0427 Lyhyen esityksen tavoitteena oli herättää yhä uusia kysymyksiä ja luoda tilaa keskusteluille. Mitä jos...