Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 1 Sisällysluettelo Sivu 1 (H) Luvan antaminen sairaanhoitajan toimen täyttämiseen 3 2 (H) Luvan antaminen lastentarhanopettajan toimen täyttämiseen 5 3 (H) Luvan antaminen lastenhoitajan toimen täyttämiseen 6 4 (H) Luvan antaminen maankäyttöosaston asiakaspalvelupisteen suunnitteluavustajan toimen täyttämiseen 8 5 (H) Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 10 6 Selvitys asuntomessujen järjestämisestä Naantalissa vuonna 2022 11 7 Äijälän ranta-asemakaava ja Nimetön-Patarauta-Renko ranta-asemakaavan muutos Äijälän tilan alueella 20 8 Naviren alueen teollisuustontin vuokraaminen Pohjolan Konepalvelut Oy:lle 22 9 Taloushallinnon raportointisovelluksen vaihtaminen 24 10 Muuttopalveluiden hankinta 25 11 Hälytys- ja kriisiviestintäjärjestelmän hankinta 26 12 Lausunto Varsinais-Suomen liiton alustavasta talousarviosta 2018 ja taloussuunnitelmaluonnoksesta 2018 2019 28 13 Yhdyskuntatekniikan valmistunut hanke: Rantaluikkionmäen kunnallistekniikka 30 14 Kaupunginvaltuuston päätösten 16.10.2017 täytäntöönpano 32 15 Valtuutettu Hannele Vienosen ym. valtuustoaloite koulujen turvallisuuden parantamisesta 33 16 Valtuutettu Vilhelm Junnilan ym. valtuustoaloite oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä 34 17 Valtuutettu Elina Mälkiän ym. valtuustoaloite Naantalin liittymisestä HINKU-verkostoon 36 18 Valtuutettu Saara Seppälän ym. valtuustoaloite luontopolkujen kehittämisestä 38 19 Valtuutettu Harri Palomäen ym. valtuustoaloite kaupungin työntekijöille maksettavasta tulospalkkiosta 40
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 2 Aika 23.10.2017 kello 17:30 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Tuuna Markku puheenjohtaja Junnila Vilhelm 1. varapuheenjohtaja Hagsberg Sirpa 2. varapuheenjohtaja Aho Kimmo jäsen Forsblom Toni jäsen Gustafsson Hanna jäsen Jalkanen Heini jäsen Maine Mirva jäsen Seppälä Saara jäsen Sipponen Kaisa jäsen Wilenius Jasper jäsen Rönnholm Mikko valtuuston pj. Urpolahti Annika valtuuston 1. varapj. Lindström Jan valtuuston 2. varapj. Tavio Tero valtuuston 3. varapj. Paju Marja-Terttu henkilökunnan edustaja Hirvi Mika yhdyskuntatekniikan päällikkö asia 6 Lehikoinen Elise maankäyttöpäällikkö asia 6 Suonpää Kimmo tekninen johtaja asia 6 Uurasmaa Oscu kaupunginarkkitehti asia 6 Mutanen Jouni kaupunginjohtaja Luotio Riitta pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Tarkastusvuorossa ovat Heini Jalkanen ja Mirva Maine.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 3 1 Luvan antaminen sairaanhoitajan toimen täyttämiseen Kaupunginhallitus Osastonhoitaja Tarja Hakunti: Terveyskeskuksen vuodeosastolla vapautuu sairaanhoitajan toimi (vakans si 1554123) toimenhaltijan irtisanoutumisen johdosta 10.10.2017 alkaen. Vuodeosasto on 36-paikkainen sekä akuutti- että pitkäaikaispotilaita hoi tava kuntouttava yksikkö. Sairaanhoitajat toimivat pienryhmien vetäjinä ja osal lis tu vat potilaiden perus- sekä erikoishoitoon. He vastaavat osaston lää ke hoi dos ta lääkärin ohjeiden mukaan. Sairaanhoitajat osallistuvat lääkä rin kiertoon ja toteuttavat lääkärin määräyksiä. He vastaavat potilaiden si sään- ja uloskirjoituksista sekä hoitosuunnitelmien teosta. He huolehtivat po ti laan kotiuttamisesta ja jatkohoidon suunnittelusta yhdessä kotihoidon kans sa. Sairaanhoitajia tarvitaan osastolla sekä erikoissairaanhoidosta että terveyskeskuksen poliklinikalta tulevien potilaiden hoitamiseen ja seuran taan sekä vaativan lääkehoidon toteuttamiseen. Vuodeosaston kolme sairaanhoitajaa on aloittanut kotisairaalatoiminnan pi lo toin nin 2.10 2017 alkaen. Vuodeosastolla on yhdeksän sairaanhoitajan tointa, yksi apu lais osas tonhoi ta jan toimi ja yksi osastonhoitajan virka. Vuodeosastolla tehdään kol mivuo ro työ tä, joten sairaanhoitajia pitää riittää kolmeen vuoroon seitsemänä päi vä nä viikossa. Vuodeosaston kuormitusprosentti oli 96,36 % ja keskimääräinen hoitoaika oli 13,5 päivää ajalla 1.1. - 30.9.2017. Hoitajamitoitus on 0,7 hoitajaa/potilas. Pyydän lupaa sairaanhoitajan toimen täyttämiseen. Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola 5.10.2017: Osaston potilaiden hoidontarpeet vaihtelevat suuresti ja potilaina on kaiken ikäi siä kuntalaisia. Toimintaa kehitetään akuuttisairaanhoidon ja kun toutuk sen osalta, lisäksi parhaillaan pilotoidaan kotisairaalatoimintaa. Ko ti sairaa la pi lo tin aikana kerätään potilaiden kokemuksia kotisairaalasta ja saadaan näyttöä siitä, onko kolmen sairaanhoitajan työpanos uudessa tiimissä riit tä vä. Hoitajamitoitusta ei tule vähentää tilanteessa, jossa kokonaan uutta toimintaa käynnistetään olemassa olevin henkilöstöresurssein. Osasto on toiminut tehokkaasti (vrt. kuormitus) ja joustavien hoi to käy tän töjen avulla on onnistuttu välttämään myös siirtoviivepäiviä hyvin. Puollan osastonhoitajan esitystä sairaanhoitajan toimen (va kanssi 1554123) täyttämiseksi vuodeosastolla. Talousarviossa on varauduttu palk ka kus tan nuk siin.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 4 Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Naantalin kaupungin hoito- ja vanhuspalvelujen sekä vuodeosaston toi minnan ja laadukkaan hoidon ja suositusten täyttämisen varmistamiseksi puollan hoito- ja vanhuspalvelujen johtajan ja vuodeosaston osastonhoitajan esi tys tä avoimeksi tulleen toimen täyttämiseksi. Henkilöstömitoitusta ei ole tar koi tus muuttaa eikä tehtävää voida muulla tavoin hoitaa (ostopalveluna tai sisäisenä siirtona), joten toimen täyttäminen on perusteltua. KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveyspalveluille luvan sai raan hoi ta jan toimen (vakanssi 1554123) täyttämiseen.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 5 2 Luvan antaminen lastentarhanopettajan toimen täyttämiseen Kaupunginhallitus Varhaiskasvatuksen johtaja Kaisa Rantala: Rymättylän päiväkodin lastentarhanopettaja (vakanssi nro 1627104) on irti sa nou tu nut 1.11.2017 alkaen. Yksikön toiminnan kuvaus Rymättylän päiväkodissa (Poikon Rantatie 1) toimii kaksi ryhmää; al le kolmi vuo tiai den ryhmä sekä yli kolmivuotiaiden ryhmä. Henkilökuntana työsken te lee kaksi lastentarhanopettajaa ja kolme lastenhoitajaa. Keit tiös tä ja sii vouk ses ta huolehtii palvelutyöntekijä ja lounas toimitetaan Me ri mas kun kou lul ta. Päiväkoti on avoinna klo 6.00-17.00. Rymättylän päiväkodin toiminta on mitoitettu 30 lapselle, tällä hetkellä yk sikös sä on kirjoilla 29 lasta. Toiminnan toteuttamisen vuoksi Rymättylän päivä ko tiin tarvitaan riittävä määrä henkilökuntaa. Lastentarhanopettaja on omas sa lapsiryhmässä päävastuussa lasten hoidosta, kasvatuksesta ja ope tuk ses ta sekä lapsiryhmänsä toiminnan suunnittelusta ja arvioinnista. Päi vä ko din varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajan vastuulla on lain mu kaan myös lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laa timi nen ja arviointi. Tehtävän täyttäminen sisäisellä siirrolla Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen muista yksiköistä ei voida siirtää Ry mätty lään työntekijää. Lapsilukumäärät ja lain säätämät tur val li suus vaa ti mukset edellyttävät, että kussakin päiväkodissa toimii riittävä määrä hen ki lökun taa. Ylimääräistä työntekijäresurssia ei ole. Vakanssia ei täytetä Vs. sivistystoimenjohtaja Kimmo Kuusimäki: Mikäli vakanssia ei täytetä, ei Rymättylän päivähoitoa pystytä tarjoamaan ny kyi ses sä laajuudessaan. Lapsia ei myöskään pystytä siirtämään toisiin toi min ta yk sik köi hin niiden ollessa täynnä. Esitän, että kaupunginhallitus antaa luvan lastentarhan opettajan toimen ko ko ai kai seen täyttämiseen 1.12.2017 alkaen. Puollan lastentarhanopettajan toimen täyttämistä edellä mainituin pe rustein 1.12.2017 alkaen KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus antaa sivistyspalveluille luvan las ten tarhan opet ta jan toimen (vakanssi 1627104) täyttämiseen esi tyksen mukaisesti.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 6 3 Luvan antaminen lastenhoitajan toimen täyttämiseen Kaupunginhallitus Varhaiskasvatuksen johtaja Kaisa Rantala Viialan päiväkodin lastenhoitaja (vakanssi nro 1625102) on irtisanoutunut 1.4.2018 alkaen. Yksikön toiminnan kuvaus Tällä hetkellä Viialan päiväkodissa (Käkölänraitti 14) toimii kaksi ryhmää; 1 4 -vuotiaiden ryhmä, jossa 17 lasta (ns. sisarusryhmä) ja 5 6 -vuo ti aiden ryhmä, jossa lapsia 22. Viialassa lasten kanssa työskentelee kolme las ten tar han opet ta jaa, kolme lastenhoitajaa, yksi ryhmäavustaja ja yksi pal ve lu vas taa va, joka vastaa ruokahuollosta ja siisteydestä. Viialan päiväkodin toiminta on mitoitettu 36 lapselle, tällä hetkellä yk si kössä on kirjoilla 39 lasta. Toiminnan toteuttamisen vuoksi Viialan päiväkotiin tar vi taan riittävä määrä henkilökuntaa. Pedagoginen vastuu varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä on las ten tar hanopet ta jal la, mutta lastenhoitaja on omassa lapsiryhmässä myös vastuussa las ten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta sekä lapsiryhmänsä toi minnan suunnittelusta ja arvioinnista. Lastenhoitajan työ painottuu yh teis työhön lasten huoltajien kanssa, lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen sekä työskentelyyn ennaltaehkäisevin menetelmin. Varhais kas va tuk sen lastenhoitajan tehtäviin ovat päteviä lähihoitajat (sosiaalija terveydenhuollon perustutkinto) sekä lastenohjaajat (lapsi- ja perhetyön pe rus tut kin to). Viialan päiväkodin toiminnan sujuvuuden ja lasten turvallisuuden to teu tumi sen vuoksi toimen täyttöä haetaan ennen irtisanoutumisen ajankohtaa. Näin nykyiselle toimenhaltijalle pystytään mahdollistamaan kertyneiden vuo si lo mien ja mahdollisten muiden pitämättömien vapaiden toteutuminen en nen irtisanoutumista. Tehtävän täyttäminen sisäisellä siirrolla Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen muista yksiköistä ei voida siirtää Vii a- laan työntekijää. Lapsilukumäärät ja lain säätämät turvallisuusvaatimukset edel lyt tä vät, että kussakin päiväkodissa toimii riittävä määrä hen ki lö kuntaa. Ylimääräistä työntekijäresurssia ei ole. Vakanssia ei täytetä Mikäli vakanssia ei täytetä, ei Viialan päivähoitoa pystytä tarjoamaan nykyi ses sä laajuudessaan. Lapsia ei myöskään pystytä siirtämään toisiin toimin ta yk sik köi hin niiden ollessa täynnä. Esitän, että kaupunginhallitus antaa luvan lastenhoitajan toimen ko ko ai kaiseen täyttämiseen 1.2.2018 alkaen.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 7 Vs. sivistystoimenjohtaja Kimmo Kuusimäki: Puollan lastenhoitajan toimen täyttämistä edellä mainituin perustein 1.2.2018 alkaen KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus antaa sivistyspalveluille luvan las ten hoi tajan toimen (vakanssi 1625102) täyttämiseen esityksen mukai ses ti.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 8 4 Luvan antaminen maankäyttöosaston asiakaspalvelupisteen suunnitteluavustajan toimen täyttämiseen Kaupunginhallitus Maanmittausinsinööri Birit Keva: Maankäyttöosaston asiakaspalvelupisteen toimen vakituinen suun nit te luavus ta ja Veera Henriksson on valittu kiinteistörekisterihoitajan toimeen maan käyt tö pääl li kön viranhaltijapäätöksellä 19.9.2017 ja hän aloittaa kiinteis tö re kis te rin hoi ta ja na 1.1.2018. Maankäyttöosaston asia kas pal ve lu pisteen suunnitteluavustajan toimi (vakanssi 1751104) tulee avoimeksi tämän si säi sen siirron vuoksi. Maankäyttöosaston asiakaspalvelupisteen suunnitteluavustajan tehtäviin kuu luu mm. päävastuu maankäyttöosaston asiakaspalveluun liittyvistä tehtä vis tä. Asiakaspalvelun suunnitteluavustaja toimii myös ensimmäisenä kon tak ti hen ki lö nä nähtävillä olevaa kaava-aineistoa koskeviin kyselyihin, ton tin va raus tie dus te lui hin, rakennusluvan kartta-aineistoihin yms. Teh täviin kuuluu myös erilaisten selvitysten tekeminen sekä aineistojen pe ruspa ran nus työt. Oheismateriaali: toimenkuva teknisten palveluiden organisaatiokaavio Vakanssin täyttämisen vaihtoehdot Palvelun hankinta ulkopuoliselta toimijalta Vakanssin tehtävissä on pääasiassa asiakaspalvelua, joka edellyttää koko maan käy tön tehtäväalueen asioiden hallintaa ja ajankohtaisten töiden seuraa mis ta. Tehtävässä käytetään useita kaupungin tietojärjestelmiä ja re kiste rei tä. Tämän palvelun ostoa ulkopuoliselta palveluntuottajalta ei pidetä mah dol li se na. Tehtävän täyttö sisäisillä järjestelyillä Maankäyttöosaston asiakaspalvelupisteen hoitaminen vaatii osaston toimin to jen ymmärtämistä, hyvää maanmittaus- ja kaavoitusalan tuntemusta se kä sujuvaa eri tietojärjestelmien osaamista. Asiakaspalvelupisteen hoitaminen on kokopäiväinen yhden suun nit te luavus ta jan toimen täyttävä työ eikä sitä ole mahdollista yhdistää muiden suun nit te lu avus ta jien nykyisiin työtehtäviin. Töitä osastolla pyritään kui tenkin järjestelemään tarkoituksenmukaisesti. Tehtävän hoitaminen edellyttää teh tä vään soveltuvaa koulutusta, esim. kartoittajan, jota ei ole kaupungin muis sa yksiköissä saatavilla.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 9 Tehtävän täyttämättä jättäminen Asiakaspalvelupisteen suunnitteluavustajan toimi on merkittävä osa pal velua maankäyttöosastolla ja tätä palvelua ei pystytä asiakaspalvelun nä kökoh das ta hoitamaan edes tyydyttävästi, jos nämä tehtävät sisällytettäisiin muil le suunnitteluavustajille osana heidän työtään. Toimen täyttäminen on hen ki lös tö re surs sien ja asiakaspalvelun sujuvuuden kannalta siis vält tä mätön tä. Tehtävän auki julistaminen Maankäyttöosaston asiakaspalvelupisteen suunnitteluavustajan vakanssin hoi ta mi nen vakinaisessa toimessa on maankäyttöosaston ja asia kas pal velun hoitamisessa esitetyistä vaihtoehdoista paras. Tehtävän pä te vyys vaa timuk se na on kartoittajan tai muu vastaava tutkinto. Esitän, että kaupunginhallitus antaa luvan maankäyttöosaston asia kas palve lu pis teen suunnitteluavustajan toimen täyttämiseen ja että toimi voidaan täyt tää 1.1.2018 alkaen. Vakanssin täyttölupavalmistelusta on keskusteltu maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoisen ja tekninen johtaja Kimmo Suonpään kanssa ja he puoltavat toi men täyttämistä. KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus antaa teknisille palveluille luvan suun nit telu avus ta jan toimen (vakanssi 1751104) täyttämiseen.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 10 5 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 486/00.99.00/2017 Kaupunginhallitus Luettelo toimielinten pöytäkirjoista ja viranhaltijapäätöksistä jaetaan kokouksessa.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 11 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 34 09.10.2017 6 Selvitys asuntomessujen järjestämisestä Naantalissa vuonna 2022 865/13.02.00/2017 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 09.10.2017 34 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää, maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen, yhdyskuntatekniikan päällik kö Mika Hirvi ja kaupunginarkkitehti Oscu Uurasmaa: Yleistä, hanke ja asuntomessut Naantalin kaupunki on selvittänyt vuoden 2022 asuntomessujen jär jes tämis tä Luonnonmaalle, Matalahden pohjoispuolelle. Valmistelua on tehty yh des sä Matalahden rannan yksityisten maanomistajien kanssa. Jotta hanke olisi aikataulullisesti mahdollinen, se on valmisteltu si joit tu vaksi siten, että rakentaminen on pääosin yleiskaavan mukaista. Hanke ei edel ly tä yleiskaavan muuttamista. Kaupunki ei omista suunnitellulla messualueella maata. Siksi se on neu votel lut maanomistajien kanssa yhteensä noin 36 ha:n maa-alueen os ta mises ta. Kauppojen syntymisen edellytyksenä on, että kaupunki päättää hakea ja saa asuntomessut, jotka järjestetään Matalahden alueella vuonna 2022. Kaupoista on tehty maanomistajien kanssa esisopimukset. Niillä varmis te taan se, että mahdollista asuntomessualuetta varten on käytettävissä riit tä vät maa-alueet. Varsinaisen asuntomessualueen lisäksi kaupunki ostai si maanomistajilta myös lähialuetta, jonka kunnallistekniikka joudutaan ra ken ta maan osittain messualuetta rakennettaessa. Hanketta arvioitaessa kun nal lis tek nii kan rakentamiskustannukset ja tontinmyyntitulot on arvioitu laa jem mal ta yhtenäiseltä alueelta, koska se antaa luotettavamman kuvan ko ko nais ta lou des ta. Laajennusalueilla voidaan sitten toivottavasti hyö dyntää asuntomessujen synnyttämää vetovoimaa jatkorakentamisessa. Jatkosuunnittelun ja -valmistelun aikana on arvioitu monipuolista asian tunte mus ta ja -näkemystä käyttäen myös suunniteltavan asuntomessualueen ve to voi mai suut ta sekä rakentajien että messuvieraiden näkökulmasta. Asuntomessuhankkeen alustavan valmistelu- ja päätöksentekoaikataulun mu kaan kaupunginvaltuusto päättäisi vuoden 2017 lopussa siitä, hakeeko Naan ta lin kaupunki vuoden 2022 asuntomessuja. Asuintomessupäätöksen tueksi on selvitetty seuraavia asioita: Alueen maankäytön yleissuunnitelma Kunnallistekniikka Kadut ja vesihuolto Ympäristörakentaminen Rannan rakentaminen Matalahden kunnostaminen ruoppaamalla Arvio hankkeen kaavallisesta ja kunnallisteknisestä ko ko nais ta loudes ta
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 12 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 34 09.10.2017 Asuntomessujen suorat ja välilliset vaikutukset Asuntomessujen teema Asuntomessujen hakeminen Hankkeen mahdollisuuksia ja riskejä Yhteenveto Alueen maankäytön yleissuunnitelma Alueelle on laadittu maankäytön yleissuunnitelma jotta alueen kaa va ta loutta voidaan selvittää tarkemmin. Yleissuunnitelma on laadittu koko maa kaupan alueelle, asuntomessut rakentuisivat eteläiselle osalle maakaupan aluees ta, pohjoisosa olisi ensin messujen pysäköintialueena ja rakentuisi myö hem min asuinalueeksi. Yleissuunnitelma on asuntomessujen osalta yleiskaavan mukainen. Pääka dun linjaus poikkeaa hieman yleiskaavasta. Eteläosan korttelirajaukset poik kea vat hieman yleiskaavasta. Suunnittelualueen koillisosan ase makaa voi tus vaatii yleiskaavan muuttamista.maankäytön yleissuunnitelma on liit tee nä. LIITE B1, KHKON 9.10.2017 Alueen parhaat puolet ovat ranta-alueessa ja sinne rakentuvassa ve ne sata mas sa toimintoineen, kallioisessa luonnonkauniissa maastossa sekä pelto mai se mas sa ja sen vanhoissa tilarakennuksissa. Matalahti ja golfkenttä nä ky vät osalle tonteista. Kultaranta Resortin palvelut ovat lähellä. Yleissuunnitelmassa rakennusoikeudesta noin puolet on omakotitaloja ja puo let yhtiömuotoisia pientaloja. Asemakaavaa ja rakentamistapaohjetta laa dit taes sa tarkennetaan rakentamisen ohjaamista yhteistyössä asun tomes su or ga ni saa tion ja hankkeeseen valittavan konsultin kanssa. Messutarpeet ja rakentamisen vaiheistus on huomioitu suunnittelussa. Suun nit te lu alu eel le mahtuisi tarvittavat 2500 autopaikkaa ja ne tu keu tui sivat lopullisiin katulinjauksiin ja liittymiin. Pysäköintipaikat tulisi rakentaa nykyi sel le peltoalueelle ja kunnostaa alue messujen jälkeen tulevaa käyt tötar koi tus ta varten. Messujen portti ja näytteilleasettajien teltat, ravintolat, wc:t ja muut palvelut saataisiin sijoitettua rakennettavien katulinjojen ääreen. Luontoselvityksen vaikutuksesta suunnitelma tulee muuttumaan ete lä osassa olevan suolaikun ja sen ympäristön osalta. Todennäköisesti oma ko titont te ja muuttuu kiinteistömuotoiseksi, katumetrit ja kunnallistekniikka hieman vähenee, liittymismaksut pienenevät. Luontoselvitys on liitteenä. LIITE B2, KHKON 9.10.2017 Rakentamisen määräksi yleissuunnitelmassa alueelle on esitetty: omakotitaloja 52 tonttia, joista kaupungin maille sijoittuisi 41 tonttia. Oma ko ti ton teil la olisi rakennusoikeutta 52 x 250 k-m² = 13.000 k-m². Pientalokorttelialueita 54.000 m² joissa rakennusoikeutta yhteensä noin 10.000 kerrosneliömetriä (tonttitehokkuus e = 0,15-0,25)
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 13 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 34 09.10.2017 Laskennallisesti alueelle tulisi noin 100 asuntoa pientaloissa ja 52 asun toa omakotitaloissa Yhteensä noin 350 asukasta (3 asukasta / omakotitalo, pientaloissa 1 asukas / 50 k-m²) Tarkempi selvitys tontinmyyntitulojen perusteista oheismateriaalissa. Suunnitelmassa rantaan on esitetty toimintoina venesatama laitureineen kahvila (ei sisälly kustannuksiin) kelluva rantasauna ja venevajat (ei sisälly kustannuksiin) loiva rantaosuus rantapuisto / beach volley tms pysäköintialueet Rakentaminen vaiheistettaisiin seuraavasti: Vaihe 1: messualue (27 AO-tonttia ja 3200 k-m² AP-korttelialueita) asemakaava ja rakennustapaohje 2018 kaavan hyväksyminen ja katusuunnitelmat 2019 Matalahden kunnostaminen ja rantarakentaminen 2018 2019 katujen, puistojen, leikkipaikkojen ja vesihuollon rakentaminen 2020 2021 talojen rakentaminen 2020 2022 alueen viimeistelytyöt 2022 asuntomessut 2022 Vaihe 2: loppuosa asemakaavasta (10 AO-tonttia ja 4 100 k-m² AP) rakentamiskelpoinen asuntomessujen jälkeen kun messujen park kialu eet on muokattu tonttimaaksi Vaihe 3: OYK-muutosta vaativat alueet (15 AO-tonttia ja 3 500 k-m² AP) ja kak si katua vaatii osayleiskaavan muutoksen ja uuden asemakaavaprosessin pellon parkkialue tulee kunnostaa tonttimaaksi ja virkistysalueeksi Kunnallistekniikka Kadut ja vesihuolto Maankäytön yleissuunnitelman perusteella on laadittu alustava kun nal listek nii kan yleissuunnitelma, joka pitää sisällään katuja ja väyliä noin 2,5 kilo met riä sekä katulinjoista erillisiä vesihuoltolinjoja noin 1,2 kilometriä. Alueelle johtaa Särkänsalmentieltä noin 700 metriä pitkä kokoojaväylä varus tet tu na erillisellä kevyen liikenteen väylällä. Ranta-alueelle johtaa eril linen kevyen liikenteen väylä ja tonttikadun jatkeelta erillinen katuyhteys. Muu toin kadut ovat luonteeltaan 100 200 metriä pitkiä asuntokatuja. Katujen ajoradat rajataan reunakivillä, joka mahdollistaa tiiviin ra ken ta misen. Pintavedet ohjataan hulevesiviemäreihin ajoradalta hulevesikaivoilla ja edelleen hulevesiviemäreitä pitkin peltoalueen avo-ojiin, johon to teu tetaan hulevesien viivytysjärjestelmä.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 14 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 34 09.10.2017 Vesihuolto liittyy Särkänsalmentien pohjoispuolen saariston suunnan ve sihuol lon runkolinjoihin. Suunnitellulle alueelle on esitetty kaksi jä te ve den pumppaamoa sekä muutamiin kiinteistöihin kiinteistökohtainen pump paamo. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman suunnitelmaselostus sekä asema piir ros ovat liitteenä. LIITE B3, KHKON 9.10.2017 Ympäristörakentaminen Alueelle on kaavailtu kahta toiminnallista leik ki puis toa/ko koon tu mis paikkaa. Leikkipuisto toteutettaisiin sisääntuloväylän K1 keskivaiheilla metsäja peltoalueen rajakohtaan sisältäen lapsille ja aikuisille suunnattuja leikkija kuntoiluvälineitä. Ranta-alueelle toteutettaisiin puistoalue, joka sisältäisi mm. oleskelun mahdollistavia rakenteita sekä pelikentän ja leikkivälineitä. Puu- ja pensas istutuksia toteutettaisiin alueelle johtavalle kokoojakadulle niil tä osin kun Carunan suurjännitelinjat sekä maaperä mahdollistavat. Ympä ris tö ra ken ta mis ta ei ole tarkemmin suunniteltu vielä tässä vaiheessa. Rannan rakentaminen Rannan/venelaitureiden alueelta laadittiin rantarakenteiden geotekninen tar kas te lu. Pohjatutkimuksista todettiin, että maaperä on pintahumuksen al la liejua/liejuista savea, jonka vesipitoisuus näytteissä oli 98 %..169%. Sa vi ker rok sen paksuus vaihtelee 1 14 metriin leikkauslujuuden ollessa alim mil laan 5 kpa. Maaperän todettiin selvityksessä olevan erittäin huonos ti kantavaa ja kuormittaessa runsaasti painuvaa. Rannan käyttö edellyttää vesialueen ruoppaamista 2.5 metrin syvyyteen se kä rannan suuntaisen kallioon ankkuroitavan tukiseinän rakentamista. Ran nan alueen ruoppausten laajuudeksi arvioidaan noin 25 000 m³. Käyttä mäl lä pilari- ja massastabilointia mahdollistetaan alueelle ruop paus masso jen sijoittaminen sekä saavutetaan lähes painumaton rakenne alueelle. Il man stabilointeja kokonaispainumat pohjamaalla ja läjitettävällä ruoppaus mas soil la muodostuisivat yli metrin suuruisiksi. Tukiseinän päälle toteutettaisiin rannan suuntainen puukantinen kä ve ly laitu ri ja vesialueelle kelluva venelaituri. Rantarakentamisen alustava aikataulu: rakennussuunnittelu ja luvat 2018 ponttiseinä talvi 2018 2019 ruoppaus ja läjitys 2018 2019 viherrakentaminen syksy 2021 kevät 2022 Liitteenä on geotekninen tarkastelu 26.9.2017 sisältäen tutkimuskartan, leik kauk set 3 kpl, suunnitelmaluonnoksen painuma-arvion ja sta bi li teet tilas kel man. LIITE B4, KHKON 9.10.2017
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 15 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 34 09.10.2017 Matalahden kunnostaminen ruoppaamalla Aluehallintovirasto AVI on myöntänyt 22.8.2016 luvan Naantali West End Oy:lle ja Naantalin kaupungille luvan Matalahden kunnostamiseen ruoppaa mal la vesialuetta. Lupaa on haettu 30.9.2010 sekä 8.7.2014 ja 22.10.2014 päivitetyllä ns. Meisalmen kunnostussuunnitelmalla. Kun nostus työt ovat aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaisuudesta eli viimeistään syksyllä 2019. Jatkosuunnittelun tarpeiden kartoittamiseksi on laadittu selvitys, jossa arvioi daan AVI:n lupapäätöksen vaikutuksia laadittuun suunnitelmaan sekä sel vi te tään jatkotutkimustarpeita. Päätavoitteena kunnostamisessa on toteuttaa 10 metriä leveä ja 2,5 metriä syvä veneväylä Matalahteen sekä poistaa veneväylän läheisyydestä ruo vik koa. Matalahden veneväylän ruoppauksen laajuudeksi arvioidaan noin 30 000 m³. Selvityksessä todettiin, että keskeinen lisää tutkimuksia ja suunnittelua vaa ti va asia on ruoppauksen läjitysalueiden toimivuus. Suunnitelmassa esi te tyt läjitysalueet sijaitsevat lähes kokonaan tulva-alueella eli kerran kah des sa kymmenessä vuodessa toistuvan vedenkorkeuden alapuolella eli tason +1.41 metriä alapuolella. Suunnitelmassa esitetyt läjitysalueet sijait se vat tyypillisesti tasolla +0 +0.6 metriä. AVI:n lupaehdossa 2 on määrät ty seuraavaa: Ruoppausmassojen läjitykset tehdään edellä mainitun suunni tel ma kar tan mukaisille kuudelle läjitysalueelle tai muualle maa-alu eel le kiinteistönomistajien suostumuksin ve den korkeus vaih te lut huomioon ottaen tulvakorkeuden yläpuolelle ja si ten, että massat eivät pääse valumaan vesialueelle. Lä ji tysalu eet on maisemoitava ympäristöönsä sopiviksi. Selvityksessä todetaan, että tulvan takia läjitysalueet on pengerrettävä. Ra ken net ta vaa pengertä läjitysalueille tulisi luokkaa yksi kilometri. Karkeas ti arvioiden suojapenkereiden rakentamiseen tarvittaisiin noin 4 000 8 000 m³ tiivistämiskelpoista ja tulvaveden kestävää maa-aineksia. Matalahden kunnostuksen osalta on tehtävä vielä paljon ko ko nais suun nitte lua, lisäselvityksiä ja pohjatutkimuksia. Keskeinen Matalahden kun nostus kus tan nuk siin vaikuttava tekijä on läjitysalueille vaadittavien suo ja penke rei den rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Nyt suunnitelmassa esi tet ty kapeahko nauhamainen läjitystapa ei ole optimaalinen pen ger raken ta mi sen kustannusten kannalta. Ensisijaisesti tulisikin selvittää mah dolli suut ta muodostaa yksi yhtenäinen läjitysalue tarvittavine pen ger ra ken teineen ja sen toteuttamisedellytykset sekä vaikutukset kustannuksiin. sel vitys Matalahden kunnostussuunnitelman toteutettavuudesta on liitteenä. LIITE B5, KHKON 9.10.2017
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 16 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 34 09.10.2017 Arvio hankkeen kaavallisesta ja kunnallisteknisestä ko ko nais ta loudes ta Edellä esitettyjen selvitysten ja perustelujen pohjalta hankkeen ko ko nais talous muotoutuu seuraavasti: Tulot Tontinmyyntitulot ja maankäyttösopimukset ja liittymismaksut + 4.800.000 Menot Maanhankinta - 1.400.000 Kunnallistekniikka - 3.975.000 Rantarakentaminen ja laiturit - 2.580.000 Suunnittelu - 200.000 Menot yhteensä - 8.155.000 Kustannusvaikutus yhteensä - 3.355.000 Rahoitustarve hankkeelle investointien osalta on noin 8 M. Hankkeen kus tan nuk set syntyvät pääsääntöisesti jo ennen asuntomessuja, mutta tulot kertyisivät pitkän aikavälin kuluessa maanmyyntitulojen, maanvuokrien ja liittymismaksujen osalta. Asuntomessujen suorat ja välilliset vaikutukset Asuntomessujen kolmen viimeisen vuoden keskiarvo suorista tuloista ja me nois ta järjestävälle kaupungille on ollut seuraavanlainen: Tulot + 600.000 Menot - 2.800.000 Netto - 2.200.000 Hankkeen rahoitustarve asuntomessujen osalta on noin 2,5 M Naantalin Matkailu on selvittänyt asuntomessujen välillisiä vaikutuksia alueel le. Messuilla on käynyt viime vuosina keskimäärin 135.000 vierasta. Tarkemmassa selvityksessä on ollut Jyväskylän, Vantaan ja Seinäjoen asun to mes sut. Selvityksen mukaan suurin osa messukävijöistä on päi väkä vi jöi tä, ja noin neljäsosa yöpyy asuntomessumatkansa aikana messujen kau pun ki seu dul la. Messukävijät käyttävät rahaa messualueella noin 5 M ja messualueen ulkopuolella noin 7 M. Puhelinkeskusteluissa Seinäjoen ja Porin asuntomessujärjestäjien kanssa tu li selvästi esille se, että asuntomessujen saaminen kaupunkiin koettiin hou kut te le vuus te ki jäk si, joka parantaa kaupungin imagoa ja vetovoimaa ja vies tit tää elinvoimaisesta kohteesta. Erityisesti Porissa oli myös nähty että mes su ta pah tu ma lisäsi hotellivierailujen määrää Porissa messuja seu raavien kahden vuoden aikanakin. Selvitys asuntomessujen vaikutuksesta mes su kun nan matkailuun on liitteenä sekä vertailutaulukko Jyväskylän, Van taan ja Seinäjoen asuntomessujen matkailullisista vaikutuksista
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 17 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 34 09.10.2017 LIITTEET B6 - B7, KHKON 9.10.2017 Asuntomessujen teema Messujen teema on oleellinen osa messukokonaisuutta. Mes su ha ke mukses sa tulee olla teema, jota sitten tarkennetaan asun to mes su or ga ni saation kanssa. Teeman tulisi olla luonteva osa messuprojektia ja alueen suun nit te lua. Aiempien Messujen teemoja on ollut: Jyväskylä: Kasvimaa ja kaupungin valot Mikkeli: Asumisen vaikutus ihmisen hyvinvointiin Seinäjoki: Pohjalainen tekemisen tahto Naantalin asuntomessujen teema voisi liittyä saaristoon: messut on saarella, Matalahden rannalla rantarakentaminen on oleellinen osa alueen rakentamista saariston yritysten palvelut voisi tuoda messuilla esille rannassa voisi olla saariston yrittäjien myyntipisteitä vaikka ve neissä kin vesibussi voisi olla yksi tapa kulkea messuille, föli-lipulla Teeman toteuttaminen tulisi olla alueesta ja suunnitelmasta kumpuavaa: alueen palvelut kaiken ikäisille ranta-alue, virkistys ja rakentaminen, kelluvat palvelut vesirakentaminen kaikissa muodoissaan kalliomaaston ja luontoarvojen hyödyntäminen Asuntomessujen hakeminen Mikäli asuntomessuneuvottelut päätetään aloittaa, tarkoittaa se että vä lit tömäs ti käynnistetään sopimuksen valmistelu, asuntomessuhankkeen suunni tel mia tarkennetaan ja messujärjestelyjen kustannuksia arvioidaan tarkem min Naantaliin laadittavien messusuunnitelmien pohjalta. Messujen hakemisesta päättää kaupunginvaltuusto, tavoitteena olisi että kau pun gin val tuus to voisi päättää asiasta joulukuussa. Valtuuston pää töksen jälkeen asuntomessuorganisaatio päättää messujen myöntämisestä. Mi kä li messut saadaan, tehdään asuntomessuorganisaation kanssa pui teso pi mus. Päätöksenteon jälkeen asetetaan asemakaavaluonnos nähtäville jon ka jälkeen vahvistetaan alueen maakaupat kevään 2018 aikana. Seuraavassa vaiheessa perustetaan messuorganisaatio. Messuhankkeen stra te gi nen ohjaus ja päätöksenteko kuuluvat asuntomessutoimikunnalle jo hon nimetään kaupungin ja asuntomessuorganisaation edustajat. Asunto mes su jen prosessi- ja projektiorganisaatiokaavio on liitteenä. LIITE B8, KHKON 9.10.2017
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 18 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 34 09.10.2017 Hankkeen mahdollisuuksia ja riskejä Mahdollisuuksia: Asuntomessukävijämäärien kasvaminen Matalahden kunnostuksen mahdollinen ulkopuolinen rahoitus Imagohyödyt Mediajulkisuus Asukasluvun kasvaminen ja muuttovoiton tukeminen Naantalin ja erityisesti Luonnonmaan vetovoiman lisääntyminen asuin alu ee na Messuvieraiden mukanaan tuomat taloudelliset positiiviset vai ku tukset alueen yrittäjille ja palveluntuottajille ja matkailuelinkeinolle Riskejä: Onko alue riittävän houkutteleva, riittääkö kysyntä? Vaikuttaako voimalinja tonttien kysyntään? Merellisyys, onko riittävän merellinen, uimakelpoisuus ongelmana Tonttien hintataso - Asuntorakentamisen suhdanteet Iso määrä tont te ja kerralla asuntomessuaikataulu etäisyys keskustasta Kaavoituksen etenemisen aikatauluun liittyvät riskit / valitukset Matalahti, kunnostuksen laajuus ja kustannukset, suojavallit ja sta biloin nit Matalahden tulevaisuus, jatkuvan kunnostuksen kohde Vesistörakentamisen luvat Venesataman rantarakentamisen / ruoppaamisen aikatauluriskit Rannan rakennusten toteuttajien löytyminen Tehtyihin selvityksiin liittyvät normaalit riskit lisäkustannuksista ai katau luis ta yms Luontoarvot (luontoselvitys tehty, 3 metsälain suojelemaa kohdetta, suo laik ku muokkaa suunnitelmia) Kaatopaikka, suotovesien määrä ja laatu tulevaisuudessa, myös ima go ris ki Asuntomessujen ajankohta on muutenkin jo vilkas matkailun se sonki ai ka, riittääkö hotellikapasiteetti lisääntyvään tarpeeseen Asuntomessujen vetovoima vuonna 2022, kävijämäärän ke hit ty minen Yhteenveto Edellisten selvitysten mukaan suunnittelualueen kunnallistekninen ja kaava ta lou del li nen nettovaikutus kaupungille on - 3,4 M. Asuntomessuhankkeen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä - 2,2 M. Kustannukset realisoituisivat etupainotteisesti suhteessa tuloihin. Hankkeen rahoitustarve on yhteensä noin 10,5 M josta investointien osuus on noin 8 M. Messut olisivat suuri taloudellinen panostus, jolla Naantalin ja Luon nonmaan imagoa parannettaisiin ja Matalahteen kunnostettaisiin veneilyreitti ve ne sa ta mi neen.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 19 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 34 09.10.2017 Kaupunginhallitus Hankkeeseen sisältyy vielä paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä, jotka liitty vät erityisesti Matalahden kunnostukseen ja rantarakentamiseen. KAUPUNGINJOHTAJA: KONSERNIJAOSTO: Konsernijaosto tutustuu selvityksiin ja päättää esittää kaupun gin hal li tuk sel le neuvottelujen aloittamista osuuskunta Suo men Asuntomessujen kanssa asuntomessujen jär jes tämi ses tä Naantalissa vuonna 2022 sekä antaa ohjeet jat ko valmis te lu jen tekemiseen. Lisäksi konsernijaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, et tä marraskuussa kaupunginvaltuustolle pidetään asun tomes su se mi naa ri. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Liitteinä ovat maankäytön yleissuunnitelma, luontoselvitys, kun nal lis tek niikan yleissuunnitelma, geotekninen tarkastelu, Matalahden kun nos tus suunni tel ma sekä selvitys asuntomessujen vaikutuksista messukunnan mat kailuun. LIITTEET 1-6, KH 23.10.2017 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää, kaupunginarkkitehti Oscu Uurasmaa, maan käyt tö pääl lik kö Elise Lehikoinen ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi toimivat asiantuntijoina kokouksessa. KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus päättää neuvottelujen aloittamisesta osuus kun ta Suomen Asuntomessujen kanssa asun to mes sujen järjestämisestä Naantalissa vuonna 2022 sekä antaa ohjeet jatkovalmistelujen tekemiseen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että marraskuussa kaupun gin val tuus tol le pidetään asuntomessuseminaari.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 20 7 Äijälän ranta-asemakaava ja Nimetön-Patarauta-Renko ranta-asemakaavan muutos Äijälän tilan alueella 744/10.03.06/2017 Kaupunginhallitus Maanmittausinsinööri Birit Keva 27.9.2017 Maanomistaja Reijo Koivurinta ilmoittaa käynnistävänsä ran ta-ase ma kaavan muuttamisen ja uuden ranta-asemakaavan laatimisen Naantalin kaupun gin Äijälän kylässä Rymättylässä kiinteistöllä Äijälä 529-556-1-99. Sijaintikartta, hakemus sekä Nosto Consulting Oy:n laatima osallistumis- ja ar vioin ti suun ni tel ma (OAS) hankkeesta oheistetaan. LIITTEET 7-9, KH 23.10.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmenevät suunnittelualueen sijainti ja muutoksen tavoitteet sekä suunniteltu muutosprosessin kulku. Kaava-alu een pinta-ala on n. 13,5 ha, josta kaavamuutos koskee n. 1,3 ha. Kaa va-alu een rantaviivan pituus on n. 680 m. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa 16.11.2007 voimaan tullut Ete läi sen saariston osayleiskaava, Otava lähisaarineen. Suunnittelualueen ete lä osas sa, Rengon saaressa ei ole voimassa yleiskaavaa. Rengon saaren pohjoisosassa on voimassa 1.12.2000 voimaan tullut Nimetön- Pa tarauta - Renko ranta-asemakaavan muutos. Eteläisen saariston (Otava lähisaarineen) osayleiskaavassa suun nit te lu alueen pohjoisosa on merkitty kaavamerkinnöillä MY, joka tarkoittaa maa- ja met sä ta lous val tais ta aluetta, jolla on ympäristöarvoja, ja MT, joka tar koittaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta sekä W, joka tarkoittaa ve si aluetta. Rantakaavassa, Rengon saaressa, Äijälän tilalle on osoitettu kaksi RM-kort te li alu etta (matkailua palvelevien rakennusten korttelialue), joilla on rakennusoikeutta yhteensä 750 k-m². RM-alueilla yksi rakennuspaikka on rakentamatta. Vapaan rannan osuus on voimassa olevassa kaavassa 54 %. Nyt esitetyn ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavamuutoksen ta voittee na on siirtää rakennusoikeutta Rengon saaresta kaava-alueen man tereen puo lei sel le osalle. Ranta-asemakaavan laajennusalueesta on laadittu luon to sel vi tys 1.9.2017. Kunta voi esittää maanomistajalle osallistumis-ja arviointisuunnitelmaa kos ke vat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täy den tä mi seksi. Muutoksen sisältöön otetaan kantaa, kun kaavamuutoksesta annetaan lau sun to.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 21 Kaupunginhallitus on 21.6.2010 269 hyväksynyt ohjeen ran ta-ase ma kaavo jen käsittelystä Naantalissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavan laatija tiedottaa kaavan valmisteluaineiston nähtävillä pidosta kai kil le osallisille kirjeitse ja ilmoituksella Rannikkoseutu-lehdessä sekä tar vit taes sa kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen sisältö täsmentyy kaa van käsittelyn yhteydessä. Kaavamuutoksen hyväksyy Naantalin kaupun gin val tuus to. KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus toteaa Äijälän ranta-asemakaavan ja Nime tön-pa ta rauta-ren ko ranta-asemakaavan muutoksen käyn nis ty neek si Äijälän tilan 529-556-1-99 alueella. Kaupunginhallitus edellyttää, että ranta-asemakaavan val miste lus sa noudatetaan kaupunginhallituksen ran ta-ase ma kaavo jen käsittelyä koskevia päätöksiä 21.6.2010 269 ja 10.11.2014 441. Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavamuutoksen si sältöön otetaan kantaa kaavaprosessin yhteydessä. Maanomistajan laadituttaman ranta-asemakaavan ja ranta-ase ma kaa van muutoksen käsittelystä kaupunki perii maan omis ta jal ta kaupunginhallituksen päättämän kä sit te lymak sun 1 500 euroa. Lisäksi peritään 250 euroa / uusi raken nus paik ka. Kaupungille kaavan kuuluttamisesta syntyvät to del li set kustannukset peritään samoin maanomistajalta.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 22 8 Naviren alueen teollisuustontin vuokraaminen Pohjolan Konepalvelut Oy:lle Kaupunginhallitus Elinkeinoasiamies Jorma Ranta: Esitän Naviren alueella, osoitteessa Navirenvarsi sijaitsevan 2 662 m²:n suu rui sen teollisuustontin vuokraamista Pohjolan Konepalvelut Oy:lle. Syyskuun alussa (6.9.) yrityksen omistaja Janne Laine otti yhteyttä elin keino asia mies Jorma Rantaan ja osoitti kiinnostuksensa ko. tonttiin. 12.9.2017 hankkeesta pidettiin palaveri, jossa olivat mukana yrittäjän li säksi kaupungilta Pirjo Pitkänen, Seija Malmsten ja Jorma Ranta. Ta paa mises sa Janne Laine kertoi harjoittavansa maanrakennusurakointia ja kul jetus toi min taa. Naantalissa asuvana hän haluaisi toiminnan pääpaikaksi Naan ta lin. Tällä hetkellä hän toimii Maskusta käsin, jossa hänellä on käytös sään 500 m²:n suuruiset tilat. Alkuvaiheessa Laineen omistama yritys vuok rai si tontin, mutta ostaisi sen mahdollisimman pian kokonaan omaksi. Asiakkaan tarkoituksena on rakentaa tontille 500 k-m²:n suuruinen halli, jos ta osa olisi lämmintä ja osa kylmää tilaa koneiden ja kuljetuskaluston säi ly tys tä varten. Maanrakennustyöt hän olisi valmis aloittamaan mah dol lisim man pian. Varsinaisen hallin rakentaminen on tarkoitus aloittaa maanra ken nus töi den valmistuttua, todennäköisimmin keväällä 2019. Pohjolan Konepalvelut Oy (2564923-6) on perustettu vuonna 2013. Toimin taa se harjoittaa pääosin alihankintana isommille yrityksille Turun seudul la. Yrityksen liikevaihto tulee olemaan kuluvana tilikautena noin 250-300 t ja yrittäjän lisäksi se työllistää tällä hetkellä yhden työntekijän ja tois ta haetaan. Sopimuksen tarkoittamana vuokra-alueena on Naantalin kaupungin 106. (Kukola) kaupunginosan korttelin 9 tontti nro 2, kiin teis tö tunnus 529-106-9-2, osoitteessa Navirenvarsi, 21100 Naantali. Tontin pinta-ala on 2 662 m². Tontti on 24.4.2017 voimaan tulleessa asemakaavan muu tok ses sa (Ak-341) osoitettu Teollisuus- ja varastorakennusten kort te lialu eek si (T). Tontin tehokkuusluku e=0,60. Tontin enim mäis ra ken nus oikeus on 1 597 krs-m². Sijaintikartta on liitteenä. LIITE 10, KH 23.10.2017 Tontin vuosivuokra on 6,2 % maapohjan hinnasta eli 1 650 euroa (pe rusvuok ra). Vesihuoltoverkostoon liit ty mi ses tä vuokralainen maksaa en nakkoon 3 150 euroa. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 24.4.2017 36 päät tä nyt alueen tonttien maapohjan arvoksi 10 /m², jolloin tontin vuokran pe rus tee na oleva myyntiarvo on 26 620. Muut sopimusehdot on esitetty ohei ses sa vuokrasopimusluonnoksessa. LIITE 11, KH 23.10.2017
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 23 Yritysvaikutusten arvio Päätös vakiinnuttaa yhden yrityksen Naantaliin lisää ja käynnistää uusien yri tys ten sijoittumisen uudelle Naviren alueelle. Yrityksen palveluille on jatkos sa kysyntää lähellä, kun alueen muita tontteja aletaan louhia ra ken tamis ta varten. KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus hyväksyy oheisen liitteen mukaisen vuokra so pi muk sen Naantalin kaupungin ja Pohjolan Ko ne pal velut Oy:n välillä. Samalla kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan te kemään vuokrasopimukseen vähäisiä muutoksia.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 24 9 Taloushallinnon raportointisovelluksen vaihtaminen Kaupunginhallitus Kaupunginkamreeri Juha Heinonen Kaupungilla on ollut pitkään Talgraf Oy:n Talgraf-niminen ra por toin ti so vellus käytössä, jota on käytetty lähinnä kirjanpidossa. Kyseinen so vel lus versio ei toimi nykyisellä tavalla Pre miumin SaaS-ym pä ris tös sä ja sen ins talloi mi nen toimintakuntoon mak sai si 5 000 eu roa. Tämä ei ole tar koi tuk senmu kais ta, koska nykyinen so vel lus ver sio on jollain aikavälillä tarkoitus pois taa tuotannosta ke hit ty neem män ver sion alta. Talgraf Oy on tarjonnut tilanteen ratkaisuksi yhtiön kehittyneempää so vellus ver sio ta (Accuna), joka on testattu Pro Economica Premiumin SaaS-ym pä ris töön. Tarjouksen mu kaan väliraha sovellusversion vaih ta mises ta on 8 542 euroa. Asentaminen mak saa noin 1 200 euroa eikä vaadi kau pun gin henkilökunnan osuutta. Mi kä li käytöstä järjestetään koulutusta, mak saa se 1 200 euroa päivä. Ac cu nan käyttövelotus on 466 euroa/kk, kun ny kyi sen version kk-maksu on 324 euroa. Tarjous oheistetaan. LIITE 12, KH 23.10.2017 (salainen JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) Yhtiön mukaan kehittyneemmän version raportointitietopohjaa voidaan laajen taa tuomalla taloustiedon rinnalle muuta informaatiota eri jär jes tel mis tä (esi mer kik si suoritteet, tunnit, jne.). Ohjelman ra port ti kir jas to sisältää va likoi man valmiita raportteja, kuten esimerkiksi ver tai lu-, tunnusluku-, ra hoitus- ja kassavirtaraportit. Käyttäjä voi muokata ra port te ja ilman kon sult tiapua. Nykyinen sovellus on ollut teknisesti toimiva, joten uudemman version olete taan olevan vähintään samantasoinen. Koska version vaihtaminen on no pein tapa saada toimiva sovellus käyttöön ja kustannus alittaa kil pai lutta mi sen eurorajan, voimme käyttää suorahankintaa. Tarjouksen mukainen väliraha, asennuskustannus sekä kk-maksun nousu yh teen las ket tu na 48 kk ajalle ovat laskennallisesti noin 17 000 euroa ja sum ma ylittää siten kaupunginkamreerin hankintarajan 15 000 euroa. Tästä syystä esitän hankinnan hyväksymisen kau pun gin halli tuk sel le. Ra portoin ti so vel luk sen vaihtamiseen on varauduttu li sä mää rä ra ha pyyn nös sä (kau pun gin val tuus to 16.10.2017). Lisärahaa tarvitaan tänä vuonna vä li rahan ja asennuksen / koulutuksen maksamiseen. Tämän lisäksi kk-maksu nou see noin 142 eurolla. Esitän kaupunginhallitukselle, että se päättää hyväksyä Talgraf Oy:n tarjouk sen raportointisovelluksen version vaihtamisesta liitteen mukaisesti. KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä raportointisovelluksen vaih ta mi sen esityksen ja tarjouksen mukaisesti.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 25 10 Muuttopalveluiden hankinta Kaupunginhallitus Vs. hankintapäällikkö Riikka Söderlund: Naantalin kaupunki pyysi syyskuussa tarjouksia muuttopalveluista ajalle 1.10.2017 (tavoite) - 30.9.2019. Muuttopalveluita hankitaan vaihtelevasti ja tä män hankinnan arvoksi on arvioitu 140 000 euroa. Tarjouspyyntö ja tarjous ten avauspöytäkirja ovat liitteinä. LIITTEET 13-14, KH 23.10.2017 Tarjouksia tuli yhteensä neljä kappaletta. Sivistysviraston talouspäällikkö Ti mo Saario, va rik ko pääl lik kö Vesa Salonen ja vs. hankintapäällikkö Riikka Sö der lund ovat ar vioi neet laatukriteerejä, ja arvioinnin perusteella hin ta pistey tys ja ko ko nais pis tey tys ovat seuraavat: Hakonen Solutions Oy, hintapisteet 43,85 ja kokonaispisteet 62,85 Niemi Palvelut Oy, hintapisteet 48,54 ja kokonaispisteet 71,54 Muuttohaukat Oy, hintapisteet 65,93 ja kokonaispisteet 86,93 Martela Oyj, hintapisteet 37,97 ja kokonaispisteet 49,97 Maksimipisteet oli sata pistettä. Pisteytyksen perusteella ehdotetaan solmit ta vak si puitesopimus Muut to hau kat Oy:n kanssa. Muuttohaukat Oy:n tarjous oheistetaan. LIITE 15, KH 23.10.2017 (salainen JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus päättä hankkia muuttopalvelut Muut to haukat Oy:ltä 30.9.2019 saakka.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 26 11 Hälytys- ja kriisiviestintäjärjestelmän hankinta Kaupunginhallitus Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama: Turvallisuustilanne on eri kaupungeissa muuttunut oleellisesti viimeisten vuo sien aikana. Naantalissa on selvitetty turvallisuusjärjestelmiä ja todettu, et tä ne ovat nykyvaatimuksiin nähden vajaat ja tulleet elinkaarensa päähän. Tähän liittyen henkilöstöpäällikkö, vs. hankintapäällikkö ja kiin teis tö pääl likkö kil pai lut ti vat kohdennetulla tarjouspyynnöllä hälytys- ja krii si vies tin tä järjes tel män. Koh den net tu tarjouspyyntö lähetettiin kahdelle yritykselle. Määrä ai kaan men nes sä saimme yhden tarjouksen. Liitteinä ovat tarjouspyyntö ja avauspöytäkirja. LIITTEET 16-17, KH 23.10.2017 Tele-Projekti Oy:n tarjous oheistetaan. LIITE 18, KH 23.10.2017 (salainen JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) Kilpailutuksen lähtökohtana oli hälytys- ja kriisiviestintäjärjestelmä 600 käyt tä jäl le eri laitteilta (mobiili, työasema ja irrallinen hälytyspainike). Saa dun tarjouksen perusteella käyttöönottoprojektin kustannus on 4 500 eu roa. Tä män lisäksi koulutuksesta ja käytönopastuksesta, lisä- ja muu tos työs tä ja tietoliikennetyöstä laskutetaan erikseen tarjouksen mukais ten hintojen mu kai ses ti. Projektin edetessä tulee myös huomioida mah dol li set li sä pai nik kei den hankinnat. Järjestelmän käyt tö kus tan nuk set vuositasolla 600 käyttäjälle ovat noin 13 000 eu roa. Käyttöönotto on suunniteltu tehtäväksi vaiheittain. Vuoteen 2017 kohdistuu käyt töön ot onkustannukset ja käyttökustannukset mar ras - jou lu kuul ta ter veys kes kuk sen ja kes kus tan vuo ro hoi to ko din osalta. Käyt tö kus tan nuk set ovat vuo den 2017 osal ta noin 450 euroa (alv. 0 %). Jotta voimme taata henkilöstölle turvalliset työolosuhteet, tulee hälytys- ja krii si vies tin tä jär jes tel mä hankittavaksi. Hankintalain perusteella laskettuna hankinnan käyttökustannukset tulevat ole maan neljältä vuodelta noin 52 000 euroa. Tällöin hankintapäätöksen te kee kau pun gin hal li tus, kos ka yksittäisen viranhaltijan toimivalta ei riitä han kin ta pää tök sen tekemiseen. Vuon na 2017 kustannukset jaetaan eri toimialoille ja vuoden 2018 osalta kus tan nuk set on esitetty sisällytettäväksi henkilöstöhallinnon tulosalueelle.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 27 KAUPUNGINJOHTAJA: KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus päättä hankkia hälytys- ja krii si vies tin tä järjes tel män Tele-Projekti Oy:ltä.
Naantalin kaupunki Esityslista A 28/2017 28 12 Lausunto Varsinais-Suomen liiton alustavasta talousarviosta 2018 ja taloussuunnitelmaluonnoksesta 2018 2019 Kaupunginhallitus Viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää: Varsinais-Suomen liitto pyytää jäsenkuntien lausuntoa liiton alustavasta vuo den 2018 talousarviosta ja taloussuunnitelmaluonnoksesta vuo sille 2018-2019. Esityksiä pyydetään 31.10.2017 mennessä. Jäsenkuntien esi tyk set sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys kä si tellään maakuntahallituksessa 20.11.2017 ja viedään päätettäväksi maa kunta val tuus toon 11.12.2017. Talousarviossa 2018 jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat 3 799 900 eu roa. Ne eivät kasva vuosina 2018-2019. Kuntakohtaiset osuu det määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa ve ro tukses sa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Vuoden 2018 mak su osuu det lasketaan loka - marraskuussa, kun verottajalta on saatu kun tien verokertymätiedot. Naantalin kaupungin vuoden 2017 maksuosuus on 182 423 euroa, joka kasvoi 1,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Maakuntaliiton tilikauden ennakoidaan olevan ensi vuonna 108 500 euroa ali jää mäi nen,joka katetaan edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuoden 2018 talous- ja toimintasuunnitelmaehdotukseen on varattu soteja maakuntauudistuksen valmisteluun 100 000 euroa. Vaikka pe rus pe ri aattee na on, että uudistus on valtion rahoittama, liitto on varautunut omalta osal taan rahoituksen omavastuihin. Koska uudistus lykkääntyi vuodella, ei vuon na 2018 tapahdu oleellisia muutoksia liiton toiminnassa. Var sinais-suo men liiton toiminta tulee jatkumaan vuoden 2019 loppuun asti, jon ka jälkeen uusi maakunta aloittaa toimintansa. Varsinais-Suomen talouden kehitys näkyy liiton toimissa. Merkittävä panos suun na taan positiivisen rakennemuutoksen PORE:n valmisteluun myös tule va na vuonna. Vuonna 2018 vaihemaakuntakaava etenee, merialuesuunnittelu alkaa, uuteen rakennerahastokauteen valmistaudutaan ja kiertotaloutta edistetään. Li säk si liitto on aktiivinen Varsinais-Suomen kehitystä ja nimeä tunnetuksi te ke vis sä projekteissa ja tapahtumissa sekä varsinais-suomalaista infraa kos ke vis sa hankkeissa. Kumppanuusfoorumi on Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 päätoimenpide. Se on eri toimijoiden yhteistyöverkosto, jossa maakun ta stra te gian toteutumista edistetään ja esiin tulleita ideoita välitetään oi keil le tahoille. Oheismateriaali: Varsinais-Suomen liiton alustava talousarvio ja ta lous suun ni tel maluon nos