Metsäsektorin ja metsäpolitiikan muutokset Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö metsäosasto
Suomen metsäsektori muutoksessa - mistä oikein on kyse
Suomen metsäsektori muutoksessa - mistä oikein on kyse? Globalisaatio Kiina ja Etelä-Amerikka -ilmiöineen -> Suurten metsäyhtiöiden uusinvestoinnit ovat suuntautuneet ulkomaille -> investointiaste Suomeen alhainen Sähköisen viestinnän voimakas kasvu -> vähentää paino- ja kirjoituspapereiden kulutusta Euroopassa 1-3% /a -> tuotantoa suljetaan Viimeisen kymmenen vuoden aikana paperikapasiteettia suljettu Suomessa lähes 20% -> puunkäyttö on vähentynyt entisen kasvun sijasta Sahauskapasiteetti ja -määrät alentuneet - 25-30 % (Metla) Ilmaston ja ympäristön tilan muutokset sekä niihin liittyvät kansainväliset velvoitteet Energialähteiden muutokset -> hintatason nousu, bioenergian kasvu Kehittyneiden talouksien palveluvaltaistuminen -> teolliset työpaikat vähentyvät Metsiin ja niiden käyttöön liittyvien arvojen ja tavoitteiden muutokset -> metsälainsäädännön muutokset
Metsäteollisuuden puunkäyttö asettunut tasolle 60-65 Mm3/a Lähde: Metsäteollisuus ry
Suomen tavaraviennin arvon kehitys Lähde: Metsäteollisuus ry
Metsäteollisuuden reaaliset investoinnit Suomeen laskeneet merkittävästi Lähde: Metsäteollisuus ry
Metsiimme kertyy koko ajan lisää raaka-ainetta - hakkuita voitaisiin kasvattaa 10-15 Mm3/a lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2011
Raakapuun hintakehitys vakaata - markkinoiden toimivuus? 250 Ind. 2005=100 225 200 175 150 OMX Helsinki Cap 125 100 Kuusitukin kantohinta 75 50 25 0 94 Öljyn hinta 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Lähteet: Reuters, Metsäntutkimuslaitos, IEA
Raakapuun hintakehitys vakaata - markkinoiden toimivuus?
Suomen metsäsektorin on uudistuttava - taas kerran! Julkinen sektori luo edellytyksiä uusille innovaatioille ja kilpailukykyiselle metsiin ja puuhun perustuvalle teollisuudelle ja palveluille Metsälainsäädännön ja metsähallinnon kokonaisuudistus Metsiin perustuvan liiketoiminnan aktivointi (puumarkkinaryhmä, hintaindeksit ja -informaatio, Metsään.fi -palvelut) Yritystoiminnan aktivointi (MSO/TEM) > VALTIO LUO EDELLYTYKSIÄ - YRITYKSET KEHITTÄVÄT TOIMINTAANSA KILPAILLUILLA MARKKINOILLA
MMM:n keskeiset muutosprosessit 2012 Metsähallinnon kokonaisuudistus (Metsäkeskusuudistus 2012-, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2012-, Metsähallitus 2014-) Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen tasapuolisen kilpailuaseman varmistamiseksi Metsälain uudistaminen metsänomistajien aktivoimiseksi Uusiutuvan energian kasvavan käytön varmistaminen (Petu-laki) v. 2012- Metsänhoidon tukijärjestelmän uudistaminen - Kemera 2014-
MMM:n keskeiset muutosprosessit 2012 Puutavaranmittauslaki Metsätuholaki FLEGT - laittomat hakkuut Sähköisten palvelujen käyttöönotto (Metsään.fi) metsänomistajille v.2012- Puumarkkinoiden yhteistyötä ja toimintaa kehitetään; puumarkkinatyöryhmä, ajantasainen ja avoin hintainformaatio, sähköinen puupörssi, hintaindeksit Metsätilarakenteen kehittäminen (tilakoko ja kuviokoko); ehdotukset tilakoon kasvun mahdollistamiseksi on tehty - metsälaki muuttuu)
Suomen metsäkeskuksen perustaminen 1.1.2012 fuusioitiin 13 maakunnallista metsäkeskusta yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi, joka toimii MMM:n ohjauksessa Yhteiset valtakunnalliset prosessit ja yhdenmukaiset ratkaisut koko maassa - yksi organisaatio Valvoo metsälakeja ja edistää metsiin perustuvia elinkeinoja Haasteena metsävaratietojen käytön tehostaminen ja hyödyntäminen sekä asiakaslähtöisen palvelun rakentaminen valtakunnalliselle organisaatiolle (esim. pääkaupunkiseutu) Metsään.fi -palvelun käynnistäminen Omien liiketoimintojen eriyttäminen ja kilpailuneutraalisuus v. 2012 aikana
Metsähallituksen toimintamallin muutos Metsähallitusta koskevan lakimuutoksen taustalla on EU:n komission liikelaitos Destiaa koskenut päätös, minkä perusteella liikelaitosmalli ei enää soveltunut Euroopan yhteismarkkinoille (konkurssikelvottomuus ja veroedut). Lisäksi halutaan kasvattaa toiminnan läpinäkyvyyttä. Valmistelutyössä on arvioitu erilaisia organisaatiomalleja: julkisoikeudellinen laitos, rahasto, virasto, erityisliikelaitos Hallituksen ministerityöryhmä (Halke) valitsi 22.5.2012 organisaatiomalliksi erityisliikelaitoksen, jonka liiketoiminnat on siirretty tytäryhtiöihin (liikelaitoskonserni). Malli mahdollistaa toiminnan riittävän läpinäkyvyyden. Julkisten hallintotehtävien nykyinen riippumattomuus turvataan (luontopalvelut) Laki on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien.
Metsälain uudistaminen Metsälain uudistamisella halutaan antaa metsänomistajille enemmän valinnanvapautta, jotta esimerkiksi metsänomistajien taloudelliset, luonnonsuojelulliset ja maisemalliset tavoitteet voidaan ottaa paremmin päätöksenteossa huomioon. Viranomaistoimintaa on tarkoitus tehostaa nykyisestä ja yksityiskohtaista säätelyä vähentää. Metsälain uudistamista on valmistellut kaksi laaja-alaista työryhmää. Työryhmä luovutti oman esityksensä uudistettavasta metsälaista 17.8.2012. Työryhmän ehdotuksessa esitetään muun muassa, että uudistushakkuiden uudistamiskypsyysrajoista luovutaan, eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon menetelmät sallitaan ja metsäluonnon erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohdevalintaa uudistetaan monimuotoisuuden parantamiseksi. Lisäksi puulajeihin ja taimikon perustamiseen liittyviä säännöksiä vähennetään. Metsänhoitosuosituksilla tuetaan metsänomistajien päätöksentekoa. Uudistetun metsälain on tarkoitus tulla voimaan 2014 alusta.
Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain uudistaminen Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain uudistamisella halutaan varmistaa tasapuolinen kilpailu eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla sekä turvata metsänomistajien valinnanvapaus palveluiden hankinnassa. Lainsäädäntöhanketta on valmisteltu keskeisten sidosryhmien kanssa. Uudistamisen keskeistä sisältöä: Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muuttuu vapaaehtoiseksi ja jäsenyydestä voi vapautua ilmoitusmenettelyllä ilman kuluja Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu Yhdistys rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla ja liiketoiminnan tuotoilla Yhdistyksiltä poistuvat toimialuerajat, jolloin metsänomistaja voi vapaasti valita palveluntuottajan haluamastaan yhdistyksestä Yhdistysten toiminnan rajoitteet poistuvat, jatkossa yhdistyksen jäsenet päättävät yhdistyksen toiminnasta ja palveluista.
Puutavaranmittauslain uudistaminen Lain tavoitteena on turvata metsänomistajan asema jalostamattoman puutavaran kaupassa säätämällä menettelyistä, jotka takaavat mittaustuloksen luotettavuuden. Kyseessä on mittauslain kokonaisuudistus, jonka taustalla ovat EU-direktiivien vaatimukset. Lakiin sisällytetään uutena energiapuun mittaus, jonka menetelmät perustuvat nykyisin sopimuksiin. Yleinen mittauslaitelaki ei sovellu hajautetusti metsässä tapahtuvaan puutavaran (myös energiapuu) mittaukseen. Lain säätämät viralliset mittaajat ratkaisevat mahdolliset mittaukseen liittyviä erimielisyyksiä ja antavat maksutonta neuvontaa. Lakia valmistellut työryhmä luovuttaa työryhmämuistion 5.9.2012, jonka jälkeen käynnistyy hallituksen esityksen valmistelu metsäosaston virkatyönä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2013.
Laki pienpuun energiatuesta Lailla on tarkoitus edistää nuorista metsistä ja ensiharvennuskohteilta korjatun puun käyttöä lämmön ja sähkön tuotantoon ja siten osaltaan vastata uusiutuvan energian kansallisiin tavoitteisiin. Puuenergialla korvataan kivihiilen ja öljyn käyttöä. Komissio ilmoitti keväällä 2012, että Suomen aikaisemmin esittämä versio pienpuun energiatuesta ei sovellu valtiotuen suuntaviivoihin. Uudessa mallissa pienpuun energiatukea on tarkoitus maksaa vasta kun pienpuuerä on haketettu. Pienpuun energiatuki korvaisi nykyisen Kemeran mukaisen energiapuun korjuutuen ja komission määräaikaisena hyväksymän haketustuen, joka on voimassa 2012 loppuun. Tukea maksettaisiin 5 /k-m3 ensiharvennuksista ja nuoren metsän harvennuksista kertyvälle haketetulle puulle. Korjuukohteen jäävän puuston keskiläpimitan tulee olla rinnankorkeudelta mitattuna alle 18 cm. Pienpuun energiatuen uusi malli lähetettiin komission tarkasteltavaksi heinäkuussa 2012.
Kestävän metsätalouden rahoituslaki Kemera-lain nojalla tuetaan metsänhoitoa ja perusparannustöitä yksityismetsissä sekä edistetään luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu laki eli kemera-laki voimassaoleva laki (1094/1996) uusi kemera-laki (544/2007, muut. 100/2011) Uudessa kemerassa taimikonhoitoa tuetaan nykyistä selkeämmin. Uudessa kemerassa suometsien hoito korvaa kunnostusojituksen, jolloin vesiensuojelutoimenpiteiden tärkeys korostuu. Uusi kemera-laki tulee voimaan samanaikaisesti pienpuun energiatuesta annetun lain kanssa. Aikatauluun vaikuttaa pienpuun energiatuen notifiointi komissiossa. Tukijärjestelmät tulee sopeuttaa vuosittain käytettävissä oleviin määrärahoihin.
Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain uusiminen Kyseessä on metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain kokonaisuudistus. Uudistuksen taustalla on muun muassa vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamaan laajojen metsätuhojen todennäköisyyden kasvamiseen. Tarkoituksena on kumota vanha laki ja säätää uusi laki metsätuhojen torjunnasta. Lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan turvaaminen. Puutavaran ja vahingoittuneiden puiden poistoon (tyviläpimitta yli 10 cm) esitetään mm. seuraavia keskeisiä muutoksia: Vahingoittuneet havupuut, kuten tuulenkaadot, pitäisi poistaa metsistä, jos niiden määrä ylittää 10 k-m3/ha Poiston määräaikoja aikaistetaan muutamalla viikolla kuusen osalta Etelä- Suomessa, Keski-Suomessa viikolla. Lisäksi laissa tarkennetaan valtion vahingonkorvausvelvoitetta. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta.
FLEGT - laittomat hakkuut Taustalla EU-lainsäädäntö EP ja neuvoston asetus 995/2010, ns. lisätoimiasetus - kotimaisen ja ulkomaisen puun markkinoille saattaminen edellyttää asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää (due diligence) Kansallinen toimeenpano 3.3.2013 lukien neuvoston asetus 2173/2005, ns. tuontilupa-asetus - ns. kumppanimaista tuotavan puuntuonnin edellytyksenä tuontilupa (edellyttää EU:n ja kumppanimaan välistä kv.sopimusta) Säädettävä kansallisesti lailla ainakin seuraavista: toimivaltainen viranomainen metsänkäyttöilmoitus ja muut hakkuuilmoitukset sekä mahdolliset muut EUasetusten toimeenpanoon liittyvät menettelyt viranomaisten välinen tietojenvaihto ja mahdollisesti myös yksityisten tietojenantovelvollisuus tarkastukset seuraamukset
Suomessa erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa metsiin perustuvaa liiketoimintaa ja tuotantoa Infrastruktuuri kunnossa: toimivat liikenneväylät, tehokkaat logistiset ratkaisut, puu liikkuu kaikkina vuodenaikoina tehokkaasti Voimakkaasti kasvavat metsävarat ja hakkuumahdollisuudet: hakkuita mahdollista kasvattaa 10-15 M m3/a Riskitön ja vakaa toimintaympäristö!!! Osaavaa työvoimaa, korkeatasoista teknologiaa ja tutkimusta Maailman 4. kilpailukykyisin valtio (Maailman talousfoorum 2011) Puuhun perustuvia uusia tuotteita: uusiutuva energia, uusiutuvat liikennepolttoaineet, biomuovit, sellukuidun jatkojalosteet, mikrokuidut, puurakentaminen ja rakentamisen ratkaisut
Kiitos mielenkiinnosta juha.ojala@mmm.fi