SVT VI : 61. kieli nimeke. rinnakkaisn. swe. rinnakkaisn. fre. julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue

SVT VI : 6 04 245 246 246 260 440 500 598 650 650 65 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke hum. svt aihealue tietvusi alue fînswefre Kulleisuus- ja elnjäämistauluja vusikymmeniltä 90-90ja 9-920 Dödlighets- ch livslängdstabeller för årtindena 90-90 ch 9-920 Tables de mrtalité et de survie pur les années 90-90 et 9-920 Helsinki : [Tilastllinen päätimist], 924 Sumen virallinen tilast 6:6 Väestötilasta svt Väestö - Beflkning - Ppulatin 90-920 Sumi - Finland

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK VI VÄESTÖTILASTOA 6 KUOLLEISUUS- JA ELOONJÄÄMISTAULUJA VUOSIKYMMENILTÄ 90-90 JA 9-920 VI BEFOLKNINGSSTATISTIK 6 DÖDLIGHETS- OCH LIVSLÄNGDSTABELLER FÖR ÅRTIONDENA 90-90 OCH 9-920 TABLES DE MORTALITÉ ET DE SURVIE POUR LES ANNÉES 90 90 ET 9 920 7Î HELSINKI 924 HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO STATSRÅDETS TRYCKERI

Esipuhe. Förrd. Ensimmäinen meillä virallisesti laskettu kulleisuustaulu sisältyi Tilastllisen Päätimistn vunna 902 julkaisemaan katsaukseen maamme väistöliikkeeseen ajanjaksna 750 890 ja kski vusikymmentä 88 890. Sen jälkeen ei Päätimist le julkaissut varsinaista kulleisuustaulua, vaan ainastaan eri ikälukkien kulleisuuskeffisientteja. Nyt n kuitenkin katsttu levan syytä julkaista kulleisuus- ja elnjäämistaulut vusikymmeniltä 90 90 ja 9 920, ja sisältyvät ne esillä levan niteen iaulustn, samalla kuin tekstissä tehdään selka laskun periaatteista ja tulksista. Tämän työn n lähinnä surittanut ylimääräinen aktuaari, filsfianmaisteri Iisakki Laati. Helsingissä, Tilastllisessa Päätimistssa, lkakuulla 924. Den första fficiellt uträknade mrtalitetstabellen i vårt land ingick i den år 902 av Statistiska Centralbyrån publicerade översikten av beflkningsrörelsen under periden 750-890 ch gällde decenniet 88 890. Därefter har Centralbyrån icke publicerat någn egentlig mrtalitetstabell, utan endast dödlighetskefficienter för de lika åldersklasserna. Numera har det dck befunnits vara skäl att publicera dödlighets- ch livslängdstabeller för årtindena 90 90 ch 9 920 ch ingå desamma i de till föreliggande häfte hörande tabellbilagrna, medan i textavdelningen redgöres för principerna för räkningen samt för dess resultat. Arbetet har närmast utförts av extrardinarie aktuarien, filsfiemagister Iisakki Laati. Helsingfrs, a Statistiska Centralbyrån, i ktber 924. Martti Kver, A. E. Tadeer.

0. Sisällys. Jhdant (siv. 8). Taululiitteitä (siv. 2). Siv. Eri ikälukkien keskiväkiluku vusikymme-. ninä 90 90 ja 9 920 3 Kulleiden luku iän mukaan vusina 90 2. 90 ja 9 920 4 Suraan lasketut kulleisuuskeffisientit vu- 3. silta 90 90 ja 9 920 5 Tasitetut kulleisuuskffisientit vusilta 4. 90 90 ja 9 920 «3 00000 elävänä syntyneestä eln j ääneet vu- 5. sien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteiden mukaan 7 00 000 elävänä syntyneestä eri iässä kulleet 6. vusien 90 90 ja 9 920 kiilleisuussuhteiden mukaan 8 Se vusimäärä, jnka 00 000 elävän-ä synty- 7. nyttä n yhteensä elänyt määrätyn iän saavuttaessaan, vusien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteiden mukaan 9 8. 00 000 elävänä syntyneen vielä elettävänä leva vusimäärä vusien 90 '90 ja 9-920 kulleisuussuhteiden mukaan.. 0 9. Tdennäköinen jäljellä leva elinaika vusien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteiden mukaan 0. Keskimääräinen jäljellä leva elinaika vusien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteiden mukaan 2 Innehåll. Inledning (sid. 8). Tabellbilagr (sid. 2). Sid. Medelflkmängden inm lika åldersklasser, åren 90 90 ch 9 920 3 Antalet döda efter ålder åren 90 90 ch 9 920 4 Observerade mrtalitetskefficienter för åren 90 90 ch 9 920 5 Utjämnade mrtalitetskefficienter för åren 90 90 ch 9 920 «Kvarlevande av 00 000 levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9 920 7 Vid lika åldersår avlidna av 00 000 levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9 920 8 Av 00 000 levande födda tillsammans genmlevda år enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9 920 9 År att genmleva av 00 000 levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9 920 0 Sannlika återstående livslängden enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9 920 Återstående medellivslängden enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9. 920 2 Table des Intrductin Tableaux (pages 2). Page. Ppulatin myenne par âge, 90 90 et 9 920* 3 2. Nmbre de décès par âge, 90 90 et 9 920 4 H. Cefficients de mrtalité bservés, 90 90 et 9 920 5 4. Cefficients de mrtalité ajustés, 90 90 et 9 920 (i iî. Survivants de 00 000 vivants-nés d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920 7 matières. pages 8). Page 6. Décédés de 00 000 vivants-nés par âge d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920 «7. La smme des années qu'aurnt vécues 00 000 nés vivants d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920 9 8. La smme des années qu'aurnt encre à vivre 00 000 nés vivants d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920 0 9. Vie restante prbable d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920 0. Durée myenne de la vie restante d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920 2 Oikaisuja. Siv. 4 n diagrammissa 4-vutiaiden naisten kulleisuuskeffisientiksi merkitty 4.8, pitää lla 2.8. Rättelser. Sid. 4 i diagrammet har mrtalitetskeffieienten för 4-åriga kvinnkön angivits 4.8. bör vara 2.8.

Jhdant. Inledning. Sumen virallisessa tilastssa n varhemmin julkaistu täydellinen kulleisuustaulu vain vusikymmeneltä 88 890, mikä sisältyy katsaukseen maamme väestötilaststa vusina 750 890 ). Vudesta 880 alkaen n myös jatkuvasti julkaistu ikävusittain lasketut kulleisuuskeffisientit kullekin vudelle sekä kymmenvusittaiset keskimäärät näistä, puhumattakaan niistä suurempia ikälukkia ja eräitä muita väestöryhmiä kskevista kulleisuusluvuista, jtka n laskettu sittain aina 700-luvun puliväliin saakka. Sitäpaitsi n yksityisestä alitteesta, lähinnä henkivakuutusyhtiöiden tarpeita silmällä pitäen, laskettu ja julkisuuteen saatettu eräitä kk maan väestön kulleisuussuhteita valaisevia kulleisuustauluja. Valtineuvs L. Lindelöf n täten laskenut kulleisuustaulun klmelle vusijakslle, nim. vusille 86 865, 878 886 ja 89 900, prfessri E. Bnsdrff taas ajanjaksille 90 90 ja 9 95. Lisäksi vidaan mainita eräiden ktimaisten henkivakuutusyhtiöiden timesta julkaistut tutkimukset asianmaisissa yhtiöissä vakuutettujen henkilöiden kulleisuussuhteista. Seuraavassa esitetty kulleisuustaulu kskee varsinaisesti viimeksi päättynyttä vusikymmentä 9 920, mutta vertailun vuksi n samjen perusteiden mukaan laskettu myös vusikymmenen 90 90 vastaavat luvut. Taulu käsittää eri ikälukkien kulleisuuskeffisientit, eri ikälukissa 00 000 syntyneestä vielä elssa levien luvut sekä eri ikälukkien keskimääräisen ja tdennäköisen jäljellä levan elinajan ynnä ne muut lukusarjat, jtka näiden laskemista varten vat tarpeen. I Finlands fficiella statistik har en fullständig mrtalitetstabell tidigare publicerats endast för årtindet 88 890 ch ingår densamma i översikten av vårt lands beflkningsstatistik åren 750 890 ). Från ch med år 880 har jämväl regelbundet publicerats en serie mrtalitetskefficienter för varje ålder sår uträknade för de enskilda åren samt decennievis medeltal av dessa, förutm de mrtalitetssiffrr, sm uträknats för större åldersgrupper samt vissa andra beflkningsgrupper ch vilka uträknats delvis även för senare hälften av 700-talet. Dessutm har på enskilt initiativ, närmast för livförsäkringsblagens räkning, uträknats ch publicerats mrtalitetstabeller belysande mrtalitetsförhållandena i hela riket. Statsrådet L. Lindelöf har sålunda uträknat mrtalitetstabeller för tre perider, nämligen för åren 86 865, 878 886 ch 89 900, prfessr E. Bnsdrff åter för åren 90 90 ch 9 95. Slutligen må nämnas de undersökningar, vilka utarbetats av en del livförsäkringsblag ch sm belysa mrtalitetsförhållandena inm försäkringsstcken i resp. blag. Den i det följande publicerade mrtalitetstabellen har uträknats främst för det senaste decenniet 9 920, men för erhållande av jämförbara siffrr ha mtsvarande siffrr uträknats jämväl för decenniet 90 90 enligt samma principer. Tabellen mfattar mrtalitetskefficienter för de lika åldersklasserna, antalet kvarlevande inm resp. åldersklasser av 00 000 levande födda samt den sannlika återstående livslängden ch återstående medellivslängden för varje ålder sår ävensm övriga sifferserier, vilka är av nöden för en uträkning av nämnda siffrr. J ) Vrt. S. V. T. VI, Väestötilasta 33: Pää- ') Jmfr. F. O. S. VI, Beflkningsstatistik piirteet Sumen väestötilaststa vusilta 750 33: Huvuddragen av Finlands beflkningsstatistik 890. II Väestön muutkset. Helsingissä 902. för åren 750 890. II Flkmängdens förändringar. Helsingfrs 902.

Kulleisuustaulun kaikki laskelmat perustuvat tiselta pulen tietihin kulleiden luvusta, tiselta pulen tietihin väkiluvun jakaantumisesta iän mukaan. Näiden kahden tietlähteen lutettavuudesta riippuu siten kulleisuustaulun kaikkien lukujen tarkkuus. Vasta vudesta 878 alkaen sisältää Sumen virallinen väestötilast niin seikkaperäiset tiedt, kuin kulleisuustaulun laskeminen edellyttää. Siitä alkaen n näet lemassa vusittaiset tiedt kulleiden jakaantumisesta syntymävuden ja ikävuden mukaan, ja vudesta 880 alkaen n jka kymmenluvun päättävältä vudelta lemassa selvitys väkiluvusta jakaantuneena iän mukaan vusilukittain. Nämä tiedt perustuvat papistn seurakuntakirjjen njalla antamiin tietihin, jihin viime vusilta tulee lisäksi vastaavat tiedt siviilirekisteriin merkityistä henkilöistä. Kska tätä väestönkirjanpita haittaavat erinäiset puutteellisuudet, niinkuin virallisessa väestötilastssa mnet kerrat n humautettu *), n julkaistuihin virallisiin tietihin eri ikälukissa kulleista henkilöistä tehtävä erinäisiä ikaisuja, samaten kuin myös tarvittavien keskiväkilukujen laskeminen vaatii erikisia ikaisutimenpiteitä. Ensiksikin n tettava humin* että Sumessa ei le kskaan suritettu kk maan käsittävää tdellista väenlaskentaa ja että väestökirjanpitn perustuvat tiedt väkiluvusta ilmittavat tämän tdellista suuremmaksi. Syynä n etupäässä siirtlaisuus; siirtlaiset luetaan näet virallisessa väestötilastssa maamme väkilukuun kuuluviksi, vaikka suuri sa heistä ei kskaan palaa entiseen ktimaahansa. Tämän lisäksi tulee tinen seikka. Kska näet kirknkirjista ei saa pistaa ketään, ennenkuin n tullut ilmitus hänen kulemastaan tai muuttamisestaan tiseen seurakuntaan, ja kska maasta pistuneiden tai ktimaassa vieraalla paikkakunnalla kulleiden kulemasta ei aina tule ilmitusta asianmaiselle väestökirjanpidn hitajalle, lasketaan väkilukuun jkunen määrä henkilöitä, jita ei enää vi pitää maan asujaimina. Vusina 90 ja 920 n, J ) Vrt. m.m. S. V. T. VI 56:, Sumen väkiluku julukuun 3 päivänä 920. I nide. Väkiluku ja kielisuhteet. Helsingissä 920. Mrtalitetstabellens samtliga uträkningar grunda sig å ena sidan på uppgifter m antalet avlidna, å andra sidan på uppgifter m flkmängden ch dess fördelning efter ålder. Dessa båda källrs tillförlitlighet är avgörande för exaktheten av samtliga siffrr i mrtalitetstabellen. Först från ch med år 878 är uppgifterna i Finlands fficiella statistik så detaljerade, sm uträkningen av en mrtalitetstabell förutsätter. Från ch med nämnda tidpunkt finnas nämligen för varje år uppgifter m de avlidnas fördelning efter ålders- ch födelseår ch från år 880 har för utgången av varje decennium insamlats uppgifter m beflkningens fördelning efter ålder i ettårsklasser. Dessa uppgifter grunda sig på av prästerskapet enligt församlingsböckerna avgivna uppgifter, vartill för senaste år kmmer mtsvarande uppgifter för de i civilregistret upptagna persnerna. Enär dessa uppgifter, såsm i den fficiella beflkningsstatistiken upprepade gånger framhållits ), lida av vissa bristfälligheter, böra de publicerade, fficiella uppgifterna. angående antalet avlidna vid lika åldersår krrigeras i särskilda hänseenden; på samma sätt är även de medelflkmängdssiffrr, vilka behövas för uträkningarna, i behv av vissa rättelser. För det första bör man beakta, att i Finland aldrig utförts någn faktisk flkräkning, sm skulle mfattat hela riket, ch att de enligt kyrkbkföringen meddelade siffrrna rörande flkmängden är större än de faktiska. Orsaken härtill ligger främst i emigratinen. Emigranterna inräknas nämligen enligt den fficiella beflkningsstatistiken i rikets flkmängd, fastän större delen av dem icke återvända till sitt frna fädernesland. Härtill kmmer en annan mständighet. Från kyrkböckerna får icke avföras någn persn, utan att underrättelse m hans frånfälle eller inflyttning till annan församling inkmmit, ch enär sådan uppgift angående från landet avvikne eller på annan rt i hemlandet avlidna icke alltid inkmmer till vederbörande persöner, sm mhänderha beflkningsbkföringen, inräknas i rikets flkmängd ett antal persner, vilka icke kunna ') Jmfr. F. O. S. VI 56:, Finlands flkmängd den 3 december 920. I delen, Flkmängd ch språkförhållanden. Helsingfrs 922.

kerättäessä tietja väkiluvusta, ketettu välttää tästä syntyvää virheellisyyttä siten, että papist n saanut jakaa seurakunnan väkiluvun läsnälevaan ja pissalevaan, jiden kummankin ikärakenteesta n tiedt lemassa. Oikeinta lisi tietenkin laatia kulleisuustaulu humin ttaen vain läsnäleva väestö. Tällainen menettely ei kuitenkaan le mahdllinen kahdestakin syystä. Ensiksikään ei jaitusta läsnälevaan ja pissalevaan väestöön, annetuista hjeista hulimatta, vi pitää yhdenmukaisesti suritettuna kaikissa seurakunnissa, ja suurimmissa kaupungeissa se, papist kun ei vinut antaa mitään tietja, perustuu arviimisiin. Tiseksi kskevat tiedt väestönmuutksista periaatteellisesti kk, eikä vain läsnälevaa väestöä. Käytännössä n tsin niin, että pissalevista ei saada täydellisiä ilmituksia taikka että ne sittain saapuvat niin myöhään, ettei niitä le vitu ttaa humin asianmaisen vuden väestönmuutstaulua täytettäessä. Näin llen n katsttu parhaimmaksi panna kk väestöä kskevat luvut seuraavien laskelmien phjaksi. Eri ikälukkia kskevien lukujen virheellisyydestä saa havainnllisen kuvan, js vertaa tisiinsa tiselta pulen väkilukutaulustn ilmaisemat, eri ikälukkiin kuuluvien henkilöiden määrät ja tiselta pulen ne vastaavat luvut, jtka saadaan, kun vusikymmentä vanhempaan ikälukitukseen tehdään ne muutkset, jtka santun vusikymmenen aikana tapahtuneet väestönmuutkset edellyttävät, tisin sanen kun seurataan kunkin ikälukan kehitystä kysymyksessä levan vusikymmenen aikana. Js seurakuntien väestönkirjanpit lisi ehdttaman tarkka, vastaisivat mlemmat lukusarjat täsmällisesti tisiaan, ja sillin vitaisiin myös yhden väenlaskennän tietjen ja seuraavien vusien väestönmuutslukujen njalla tarkin tuntea seuraavien vusien väkiluku ja kuinka mnta henkeä kuului mihinkin ikälukkaan. Tdellisuudessa ei, niinkuin edellisestä näkyy, meillä, enempää kuin muissakaan maissa, väestönkirjanpit täyt!i näin krkeita vaatimuksia. Js vusikymmeniin 90 90 ja 9 920 nähden anses tillhöra landets beflkning. Åren 90 ch 920 har man sökt undvika denna felkälla därigenm, att prästerskapet fått fördela församlingarnas beflkning i närvarande ch frånvarande sådan ch insända uppgifter för bägge gruppernas åldersfördelning skilt för sig. Det riktigaste vre tvivelaktigt att uppgöra mrtalitetstabellen med beaktande endast av den närvarande beflkningen. Ett sådant förfarande har dck icke varit möjligt av följande rsaker. För det första kan beflkningens uppdelning på närvarande ch frånvarande, trts meddelade anvisningar, icke anses vara enhetligt genmförd i samtliga församlingar, ch för de större städerna grundar sig densamma, då prästerskapet icke kunnat lämna några sm helst uppgifter, på ungefärlig uppskattning. För det andra avse uppgifterna m beflkningsrörelsen i princip hela beflkningen ch icke endast den närvarande, I praktiken ställer sig saken visserligen så, att för de frånvarande icke kan erhållas fullständiga uppgifter eller att desamma inkmma så sent, att de icke mera kunna beaktas vid uppgörandet av mrtalitetstabellen för ifrågavarande år. Under sådana förhållanden har det befunnits riktigast att taga siffrrna för hela flkmängden till grund för följande uträkningar. Man får en tydlig föreställning m huru felaktiga siffrrna för de lika åldersklasserna är, m man sinsemellan jämför å ena sidan antalet persner i de lika åldersklasserna enligt decennietabellerna samt å andra sidan de mtsvarande siffrr, vilka erhållas genm att i den åldersfördelning, sm avser förhållandet ett årtinde tidigare, genmföra de av beflkningsrörelsen under nämnda decennium betingade förändringarna m. a.. genm att följa utvecklingen av varje årsklass under ifrågavarande tiårsperid. Om beflkningsregistreringen vre abslut riktig, skulle de sålunda erhållna sifferserierna fullständigt överensstämma med varandra, ch då vre det även möjligt att på grundvalen av uppgifter från en decennieräkning ch m beflkningsrörelsen under de följande åren, erhålla exakta siffrr för flkmängden ch antalet persner i varje åldersklass. I verkligheten kan beflkningsbkföringen icke, såsm tidigare framhållits, hs ss lika litet sm i andra länder, uppfylla så stra frdrin-

suritetaan yllä puheena llut vertailu, saadaan seuraavassa taulukssa esitetyt lukusarjat. Kun väestönmuutslukujen ja kymmenen vutta vanhempien väkilukutietjen phjalla saatu luku n suurempi kuin ajanjaksn päättävän väkilukutietjen mukainen, n ertus merkitty + merkillä, millin edellinen taas n pienempi kuin jälkimmäinen, n ertuksella merkki. gar. Om man anställer nyssnämnda jämförelse för åren 90 90 ch 9 920, erhållas sifferserierna i följande tabell. Då de på grund av siffrrna för beflkningsrörelsen ch åldersfördelningen för början av tiårsperiden erhållna siffrrna överstiga mtsvarande antal enligt decennietabellerna vid utgången av periden har skillnaden erhållit + märke, i mtsatt fall åter märke. Lasketun väkiluvun ja kymmenvutistilastn ilmaiseman väkiluvun er. Skillnaden mellan den beräknade flkmängden ch flkmängden enligt decenniestatistiken. FP Miespuliset Mankön i r 9: h* S Naispuliset Kvinnkön rœr 0 + 692 + 558 + 600 + 346 + 307 907 9 02 2 56 02 395 004 3 67 664 000 65 4 679 633 90 008 5 838 68 69 483 6 645 586 980 727 7 708 69 953 755 8 909 608 94 589 9 928 46 65 937 0 790 403 655 444 693 869 755 78 2 06 746 230 850 3 238 380 385 248 4 + 65 + 7 50 89 5 29 269 + 0 3 6 350 25 256 5 7 49 + 63 32 4 jb 8 + 3 232 83 9 3 + 227 89 0 20 + 52 + 2 + 9 + 94 2 93 70 4 + 86 22 + 62 29 86 45 23 + 89 98 + 22 24 238 7 407 + 52 25 33 + 222 86 24( 26 + 4 27 + 385 27 + 44+ 54 + 229 + 22 28 28 08 38 + 52 29 + 70 + 06 + 55 + 85 30 3 + 62 8 76 3 + 74 + 82 247 + 6 32 + 4 56 97 + 259 33 + 5 + 245 vu + 03 34 83 + 342 47 + 335 35 + 87 + 265 + 80 + 4 36 57 + 283 + 9 + 93 37 + 77 + 326 + 27 20 S S CD m & [0 S3 38 39 40 4 42 43 44 45 46 47 48 49 50 5 52 53 54 55 56 57 58 59 60 6 62 63 64 65 66 67 68 69 70 7 72 73 74 75 Miespuliset Mankön r O S \ I O O! Naispuliset Kvinnkön 90 S 9] S II Miespuliset Mankön g + 242 307 + 90 76 + 7 + 78 + 93 + 26 + 85 + 32 20 77 + 09 + 90 + 8 + 03 + 55 + 274 7 2 78 8 + 269 28 + 30 57+ 57 + 287 + 92 79 + 28 + 4 + 6 + 22 8; + 533 6 + 236 80 + 38 + 65 + 4 + 24 + 42+ 209 + + 96 8 + 69 + 98 7 + 38 2+505 26 + 230 82 9 + 5 + 8 + 53' 6 + 63 69 + 3 83 + 47 + 80 27 + 20 + 4+ 202 + 37 + 59 84 + 37 + 6 27 + 63 66 + 272 + 83 + 37 85 + 48 + 03 + 2 + 23 + 22 + 37 + 8 + 43 86 + 27 + 75 62 + 56 + 6 + 280 + 25 + 99 87 + 28 + 75 22+ 65 + 27 + 389 + 7 + 268 88 2 + 69 4 + 56 + 90 + 40 + 23 + 63 89 + + ' 84 36 + K) + 320 22 02 + 4 90 + 7 + 202 + 66 + 43 + 255 + 99 + 209 + 43 9 + 63 + 58 + + 02 + 5 + 90 + 5 + 366 92 + 27 + 79 + 2 + 04 + 76 + 327 + 73 + 244 93 + 33 + 29 + 5 + 7 + 58 + 408 + 64 + 92 94 + 38 + 57 + 66 + 34 + 74 + 27 + 9 + 73 95 + 32 + 29 + 38 + 88 + 203 + 85 + 4 + 7 96 + 8 + 23 + 33 + 06 + 50 + 369 + 259 + 34 97 + 30 + 0 + 2 + 80 + 27 + 29 + 0 + 228 98 + 25 + 88 + 50 + 68 + 36 + 2 + 35 52 99 + 2 + 77 + 36 + 88 + 76 + 58 + 220 + 224 00 + + 27 + 5 + 25 + 29 + 02 + 48 3 0 + 2 + + 6+9 + 90 + 96 2c + 297 02 + 5+ 32 ^+ 27 + 75 + 6 + 43 + 87 03 ± + 5 + 9 + 45 + 32 + 4 27 + 63 04 + Ci + 7 + 5 + 20 + 0 + 59 + 63 + 60 05 + 6 + 7+ 4+ 3 45 + 0 6 4 06 + + 3+ 5 + 78 + 44 + 6 + 77 07 + 3+ 3 + 5 + 4 + 6 66 + 48 08 + 6 + 3 + 69 + 58 78 + 26 09 + 2 + 2 + 99 42 + 35 0 + + 3 + 49 3 5 + 62 + + 55 + 56 8 + 200 2 \ + + 64 22 db + 8 90 9 <= + 7 Naispuliset j Kvinnkön 90[-9 9

Miespuliset Mankön 90 90 9 920 + 6 533 + 4 005 0 339 0 336 Niinkuin tästä näkyy, vat eravaisuudet eräissä ikälukissa sangen suuret. Kaikkiaan livat pikkeukset eri suuntiin seuraavat. Tähän virheellisyyteen n eräältä salta vaikuttanut se seikka, ettei le saatavissa tieta maahan- ja maastamuuttaneiden ikärakenteesta, jten tämä n arviitu määrättyjen perusteiden mukaan. Samaten syntyy tietenkin pieniä eravaisuuksia siitä syystä, että tiedt, niinkuin kaikki ihmistyö, vat jssain määrin puutteelliset. Tärkeämpi syy eravaisuuksiin n kuitenkin se äsken mainittu tsiasia, että sa ilmituksia saapuu väestörekisterinpitäjille niin myöhään, etteivät kaikki syntymän- ja kulemantapaukset sisälly vusittaiseen tilastn, kun ne sensijaan kyllä n tettu humin vusikymmenen päätyttyä laaditussa väkilukutaulustssa. Tarkastaessa edellisellä sivulla esitettyjä lukusarjja vidaankin havaita eräs tärkeä säännöllisyys. Laskettu väestö li näet kymmenvutistaulustn esittämää väkilukua suurempi sin ensimmäisessä ikälukassa, sin useimmissa ikälukissa alkaen 7 9 vutiaista, kun taas se li jälkimmäistä pienempi ikälukissa 7 vutta. Nyt n ilmeistä, että kulemantdistusten myöhästyminen vaikuttaa eri ikälukissa sitä enemmän, mitä suurempi niiden kulleisuus n ja mitä suurempi sa väestöstä kuuluu pissaleviin. Täten n siis ymmärrettävää, että laskettu väkiluku vanhemmissa ikälukissa tulee liian suureksi. Samalla tavalla n selitettävä, että laskettu väkiluku niissä ikälukissa, jtka eivät lleet mukana edellisessä väenlaskennassa, syntymäilmitusten myöhästymisten takia n tullut liian pieneksi. Nämä seikat n, niinkuin alempana esitetään, tettu humin kulleisuuskeffisientteja laskettaessa. Såsm härav framgår är skillnaderna i några åldersklasser avsevärda. Sammanlagt vr avvikelserna i vardera riktningen följande. Naispuliset Kvinnkön 90 90 9 920 + 5 034 + 0 534 4 470 458 Dessa skiljaktigheter är delvis en följd därav, att uppgifter icke finnas för de inresp. utflyttades åldersfördelning, vilken man därför varit tvungen att uppskatta enligt vissa principer. Likaledes uppstår det naturligtvis små skiljaktigheter på grund därav, att uppgifterna, såsm allt mänskligt arbete, icke är exakta. En viktigare rsak till skiljaktigheterna ligger dck i den nyss påpekade mständigheten, att en del av anmälningarna inkmma så sent till församlingsföreståndarna, att alla födelse- resp. dödsfall icke ingå i den årliga statistiken över beflkningsrörelsen, medan de däremt ng beaktats vid uppgörandet av decennietabellen. Betraktar man sifferserierna å förestående sida, kan man även finna en viktig regelbundenhet i siffrrna. Den beräknade flkmängden var nämligen större än flkmängden enligt decennietabellerna dels inm åldersklassen 0 år, dels i de flesta åldersklasser från ch med 7 9-åringarna, medan den åter var mindre än sistnämnda inm åldersklasserna 7 år. Nu är det tydligt, att inverkan av dödsanmälningarnas försening är dest större inm de särskilda åldersklasserna, ju större deras dödlighet är ch ju större del av beflkningen, sm är frånvarande. isålunda är det naturligt, att den beräknade flkmängden inm de högre åldersklasserna blir för str. Detta sakförhållande förklarar även, att den beräknade flkmängden i de åldersklasser, vilken icke medräknats i föregående decennieräkning, på grund av att ett antal födelseanmälningar försenats, kmmer att vara för liten. Dessa mständigheter hava, såsm av det följande framgår, beaktats vid uträkningen av mrtalitetskefficienterna. Kulleisuustaulun valmistamisen ensimmäisenä asteena li eri ikälukkien kul- Det första arbetet vid utarbetandet av mrtal itetstabellen är beräkningen av mr-

leisuuskeffisienttien laskeminen. Tämä n suritettu n. s. suranaista menetelmää nudattaen. Määrätyssä iässä vusikymmenen aikana kulleiden henkilöiden luku n siis verrattu vastaavan ikälukan keski väkilukuun samalta vusikymmeneltä. Tereettisesti lisi tietysti ikeampaa näin saatuihin keskiväkilukuihin lisätä pulet asianmaiseen ikälukkaan kuuluvien, vusikymmenen kuluessa kulleiden henkilöiden luvusta, mutta katsen siihen, että kirknkirjjen mukainen väkiluku, varsinkin ylemmissä ikälukissa, hulimatta niistä ikaisuista, jista edempänä tulee puhe, yleensä n melkista suurempi kuin tdellinen, n katsttu ikeammaksi piketa muuten yleisesti nudatetusta menettelytavasta. vutta nurempiin nähden n kuitenkin llut pakk käyttää vähän tisenlaista, tarkempaa menetelmää. Svelluttaen Rutsin virallisessa tilastssa ) nudatettuja laskuperusteita n, kska lsuhteet meillä eivät kvin palja pikkea sikäläisistä, edellytetty, että määrättynä vunna syntyneistä ja vutta nurempana kulleista % U kuli syntymävuden kuluessa ja /t seuraavana vunna sekä samin että määrättynä vunna tässä iässä kulleista S U li syntynyt samana vunna ja l U edellisenä vunna. Täten n tulksena, että vusikymmenen 90 90 aikana kulleiden, vutta nurempien luku n verrattava samina vusina elävänä syntyneiden yhteenlaskettuun määrään, kun tähän n lisätty i /t vunna 900 syntyneiden ja siitä vastaavasti vähennetty /i vunna 9 syntyneiden luvusta. Samalla tavalla n saatu vusikymmenen 9 920 0 -vutiaiden kulleisuuskeffisientti. Krkeimpiin ikälukkiin nähden aineist, niinkuin n mainittu, n siksi epälutettavaa, ettei luvuille vi antaa täyttä arva. 85 vutta vanhempiin henkilöihin nähden n sittain llut pakk arviida luvut eri tietjen njalla. Viralliset tiedt kulleiden luvusta n, niinkuin edellä j n humautettu, llut pakk ikaista ennen kulleisuuskeffisienttien laskemista. Kska näet lasketun väkiluvun liiallinen suuruus, mikäli n kysymys 8 vutta vanhemmista henkilöistä, tdennäköisesti jhtuu etupäässä kulemanilmitusten myöhästymisestä, vat siis kulleiden luvut liian pienet. talitetskefficienter för de lika åldersåren. Dessa hava uträknats enligt den s. k. direkta metden. Antalet under årtindet avlidna persner av viss ålder har alltså ställts i relatin till medelflkmängden i samma åldersklass. Teretiskt taget vre det naturligtvis riktigare att till de erhållna medelflkmängdssiffrrna lägga halva antalet under årtindet avlidna persner av vederbörande ålder. Emedan den kyrkskrivna flkmängden främst i de högre åldersklasserna, aktat de rättelser, varm senare blir tal, överhuvud är större än den faktiska, har det befunnits riktigare att avvika från den annars allmänt följda metden. Beträffande barn under år har det dck varit nödvändigt att använda ett annat ch nggrannare tillvägagångssätt. På samma grunder sm i Sveriges fficiella statistik *) har, enär våra förhållanden bltt föga avvika från de där rådande, i det följande förutsatts, att inm en viss årskull 3 A av de dödsfall, sm tima under första levnadsåret, inträffa under födelseåret ch Vs under det följande året ävensm att av samtliga i ifrågavarande ålder under ett visst år avlidna 3 A vr födda under samma år samt i /i under det föregående året. Resultatet är sålunda, att antalet persner, vilka avlidit under årtindet 90 90 innan de fyllt år, bör ställas i relatin till antalet levande födda under samma perid, sedan härtill summerats i U av antalet födda år 900 ch härifrån avdragits U av antalet födda år 9. På enahanda sätt räknas mrtalitetskefficienten för barn i åldern 0 år för decenniet 9 920. Vidkmmande de äldsta ålderskategrierna är materialet, såsm redan påpekats, så bristfälligt, att kefficienterna icke kunna tillskrivas fullt värde. För åldersklasserna från ch med 85 år uppåt har man delvis varit tvungen att uppskatta siffrrna med stöd av särskilda uppgifter. Man har, såsm tidigare påpekats, funnit det nödvändigt att krrigera de fficiella uppgifterna angående antalet avlidna innan man kunnat lägga dem till grund för uträkningen av mrtalitetskefficienterna. Emedan den mständigheten, att den beräknade flkmängden i åldersklasserna över 8 år är för str, tydligen främst berr därpå, att en del dödsanmäl- ') Dödlighets- ch livslängdstabeller för årtindet 90 90 av Kungl. Statistiska Centralbyrån. Stckhlm 96.

Js letetaan, että lasketun ja kymmenvutistilastn ilmaisemien väkilukujen välinen ertus, mikäli edelliset vat jälkimmäisiä suuremmat, n kknaisuudessaan jhtunut kulemantapausten vajanaisesta humin ttamisesta väestönmuutstaulustissa, saadaan kulleiden ikea luku siten, että kk puheena leva ertus lisätään kulleiden lukuun. Vaikka tämä edellytys ei tdellisuudessa aivan tarkin pitänekään paikkaansa, kska, niinkuin j n humautettu, n lemassa muitakin virhelähteitä, n seuraavassa kuitenkin tehty ikaisu mainitun edellytyksen phjalla, kska ei le tieta siitä, millä tavalla muut virhelähteet vat vaikuttaneet. Kulleisuuskeffisienttien laskemiseen tarvittava tinen perustus, eri ikälukkien kymmenvutiset keskiväkiluvut vusikymmeniltä 90 90 ja 9 920, n laskettu ttamalla aritmeettinen keskiarv asianmaisten vusien keskiväkiluvuista, mikä laskutimitus taas suritettiin siten, että yhdentista vuden (900 90 ja 90 920) väkiluvut laskettiin yhteen, summasta vähennettiin pulet ensimmäisen ja viimeisen vuden väkiluvusta, minkä jälkeen jäännös jaettiin kymmenellä. Näin saadut keskiväkiluvut kaipasivat kuitenkin, niinkuin edellä n humautettu, ikaisemista, ennenkuin niitä vitiin käyttää. Krjaukset n tehty seuraavilla perusteilla. Kska puuttuvien syntymäilmitusten vaikutus keskiväkilukuun vaikuttaa j vusikymmenen ensimmäisenä vunna ja edelleen samalla tavin kaikkina muinakin vusina, n puheenalaiset, alempien ikälukkien keskiväkiluvut ikaistu siten, että niihin n lisätty lasketun väkiluvun ja kymmenvutistaulustn vastaavain lukujen väliset ertukset kknaisuudessaan, mikäli edelliset livat jälkimmäisiä pienemmät. Tereettisesti lisi tehtävä vieläkin suurempi lisäys, kska sa niistä, jiden syntymäilmitus jäi ttamatta humin väestönmuutstilastssa, tietysti n kullut ennen seuraavaa väenlaskentaa. Kska väkilukir yleensä n tdellista suurempi, ei tällaista lisäystä kuitenkaan le tehty. Niissä ikälukissa taas, jissa laskettu väkiluku kulemanilmitusten myöhästymisen takia n tdellista suurempi, n ikaisu tehty edellyttämällä, että puuttuvat kulemantapaukset jakaantuvat taningar försenats, är således antalet avlidna för litet. Om man utgår ifrån antagandet, att skillnaden mellan den beräknade flkmängden ch den enligt decennieräkningen erhållna i de åldersklasser, där den förra är större än den senare, helt ch hållet är en följd av att dödsanmälningarna bristfälligt beaktats vid uppgörandet av mrtalitetstabellerna, erhålles det riktiga antalet avlidna genm att addera hela skillnaden till antalet avlidna. Om ck nämnda förutsättning i verkligheten icke helt håller sträck, då ju, såsm tidigare påpekats, även andra felkällr finnas, har krrigeringen i det följande dck utförts i enlighet med ifrågavarande antagande, enär man icke har sig bekant, på vilket sätt övriga felkällr verkat. Den andra grundvalen för uträkningen av mrtalitetskefficienterna, medelflkmängden för de lika åldersåren för decennierna 90 90 ch 9 920, har erhållits genm att taga det aritmetiska medeltalet av de enskilda årens siffrr; uträkningen skedde sålunda, att flkmängden för elva år (900 90 resp. 90 920) adderades, från summan subtraherades halva flkmängden för det första ch det sista året, varefter återstden dividerades med ti. De på detta sätt erhållna medeltalen vr dck, såsm tidigare framhållits, före sin användning i behv av krrigering. Denna har utförts enligt följande principer. Enär den mständigheten, att ett antal födelseanmälningar uteblivit, utövar inflytande redan under decenniets första år ch frtfarande under de följande åren med samma styrka, ha de ifrågavarande medeltalen för de lägre åldersklasserna krrigerats genm att till desamma adderats hela skillnaden mellan den beräknade flkmängden ch den enligt decennieräkningen erhållna, därest den förra varit mindre än den senare. Teretiskt taget brde tillägget vara ytterligare någt större, enär en del av dem, vilkas födelseanmälan icke ingår i statistiken över beflkningsrörelsen, naturligtvis hunnit avlida före följande decennieräkning. En sådan ökning har dck icke verkställts, då ju flkmängden överhuvud har en tendens att överstiga den faktiska. I de åldersklasser åter, för vilka den beräknade flkmängden på grund av förseningen av dödsfallsanmälningarna översteg den faktiska, har krrigeringen utförts under an-

saisesti vusikymmenen eri vusille. Tämän njalla n kymmenvutisjaksn keskiväkiluvusta vähennetty pulet lasketun väkiluvun ja kymmenvutistaulustn sittaman luvun ertuksesta, mikäli edellinen li jälkimmäistä suurempi. Kun kulleisuuskeffisientit li laskettu esitettyjen perusteiden mukaan, humattiin niissä erinäisiä epäsäännöllisyyksiä ja hyppäyksiä, jllaisia yleensä aina syntyy tällaisia lukusarjja laskettaessa. Näiden epätasaisuuksien tasittamiseksi n ulkmailla ja tieteellisessä kirjallisuudessa käytetty erilaisia karkeampia tai hienmpia menetelmiä, jista tiset edellyttävät sangen mnimutkaisia laskuja. Katsen siihen, että aineist laatunsa pulesta ei täytä aivan krkeita vaatimuksia, ei seuraavassa le katsttu levan syytä turvautua hienihin, suurta työtä vaativiin tasitusmenetelmiin, kska tulksille ei missään tapauksessa vida antaa täyspätevää tieteellistä arva. Tämän jhdsta n käytetty kahta yksinkertaista menetelmää, jista tinen saa aikaan vimakkaamman, tinen lievemmän tasituksen. Vimakkaampi tasitus n saatu aikaan siten, että klme tisiaan seuraavaa kulleisuuskeffisienttia n laskettu yhteen, summa jaettu klmella ja samäärä pantu keskimmäisen kulleisuuskeffisientin tilalle uudeksi kulleisuusluvuksi. Js tasitettava kulleisuusluku merkitään K x :llä jllin siis x ilmaisee ikälukan, sen edellä käynyt luku K x -iillä ja seuraava K x _j_i:.llä sekä uusi kulleisuuskeffisientti K ' x :llä vidaan selitetty menetelytapa lyhyesti ilmaista seuraavalla kaavalla: tagande av, att de saknade dödsfallen jämnt fördelat sig på decenniets lika år. I enlighet härmed har från medelflkmängden för årtindet avdragits halva skillnaden mellan den beräknade flkmängden ch den flkmängd, sm framgått enligt decennieräkningen i de fall, där den förra överstigit den senare. Sedan mrtalitetskefficienterna uträknats enligt vanmeddelade principer utvisade sif ferserierna särskilda jämnheter ch språng, vilka alltid uppstå vid uträkning av dylika serier. För utjämning av dessa jämnheter har utmlands samt i den teretiska litteraturen använts lika, dels grövre, dels finare metder, av vilka några frdra rätt invecklade uträkningar. Med beaktande av, att materialet till sin kvalitet icke fyller alltför stra frdringar, har det i det följande icke ansetts vara på sin plats att använda fina, arbetsdryga utjämningsmetder, då ju resultaten ej i någn händelse kunna tillskrivas ett högre vetenskapligt värde. Därför har man använt två enklare metder, av vilka genm den ena erhålles en kraftigare, genm den andra en lindrigare utjämning. Den förra utjämningen har erhållits därigenm, att tre efter varandra följande kefficienter adderats, ch summan dividerats med tre, varefter det sålunda erhållna talet fått ersätta den mellersta mrtalitetskefficienten. Betecknas den mrtalitetskefficint, sm skall utjämnas, med K x då alltså x avser åldersklassen, föregående kefficient med Kx-! ch följande med K x+ samt den nya mrtalitetskefficienten med K ' kan ifrågavarande utjämningsmetd uttryckas på följande sätt: Kx-i 3 - = K'x Lievempi tasitus n saatu aikaan siten, että tasitettava luku n tettu klminkertaisena ja tuln n lisätty lähinnä edellä käynyt sekä seuraava luku, minkä jälkeen summa n jaettu viidellä ja samäärä pantu uudeksi luvuksi. Edellisen kaavan merkkejä käyttäen saadaan tätä ilmaisemaan kaava: Den lindrigare utjämningen har åstadkmmits på så sätt, att den siffra sm det gällt att utjämna har tagits tredubbel ch därtill adderats närmast föregående ch efterföljande siffra, varefter summan dividerats med fem ch kvten fått utgöra den nya kefficienten. Användas samma beteckningar sm van, erhåller man följande frmel: a K x + K x+ i

Mitä pienempi aineist n, sitä vimakkaampaa tasitusmenetelmää n yleensä käytettävä, kska satunnaisuuksien aiheuttamat hyppäykset vat pienessä aineistssa tuntuvammat kuin suuressa. Kun n kysymys niin suuresta aineiststa kuin kk Sumen väestöstä, eivät kvin tuntuvat tasitukset le tarpeen. Osittain, nimittäin ikälukkien 0 5 khdalta, n laskettuja kulleisuuslukuja vitu käyttää sellaisinaan ilman minkäänlaista tasitusta. Edellä selitettyä vimakkaampaa tasitusmenetelmää n käytetty vain 6 54 ikäluikkien keffisientteja tasitettaessa, vanhempien ikälukkien kulleisuuslukuja tasitettaessa taas n käytetty yllä mainittua lievempää tasitusmenetelmää. Vielä tämänkin tasittamisen jälkeen esiintyy kulleisuuskeffisienttien sarjassa pienempiä epätasaisuuksia, jtka sittavat, että aineistssa n melk suuria puutteellisuuksia. Kuitenkaan ei le katsttu levan syytä sen enempää tasittaa lukuja. Taululiitteissä 3 ja 4 n julkaistu sekä tasittamattmat että tasitetut kulleisuuskeffisientit. Samaten sisältyy. ja 2. taululiitteesseen yksityiskhtaiset tiedt eri ikälukkien keskiväkiluvusta ja kulleista, sellaisina kuin ne ikaisemisen tapahduttua livat. Kulleiden luku kussakin ikälukassa, laskettuna 00 000 samana vunna elävänä syntyneestä, saadaan taas siten, että asianmaisen ikälukan henkilöluvusta vähennetään lähinnä vanhemman ikälukan henkilöluku (6. taululiite). Jäljellä levan elinajan saamiseksi n Ju mindre materialet är, en dest kraftigare utjämning måste man överhuvud tillgripa, enär tillfälligheternas spel ch därav uppkmna jämnheter är mycket större beträffande ett litet än i fråga m ett större material. När det gäller ett så mfattande material sm Finlands hela flkmängd, är icke alltför starka utjämningar av nöden. Delvis, nämligen för åldersklasserna 0 5 år, har man kunnat använda de uträknade dödssiffrrna förändrade utan någn sm helst utjämning. Den nyss refererade starkare utjämningen har tillämpats endast för utjämning av åldersklasserna 6 54 år, medan man för de högre åldersklasserna använt van meddelade svagare utjämning. Ännu sedan dessa utjämningar verkställts, göra sig smärre jämnheter i serien av mrtalitetskefficienter märkbara ch utvisa de, att materialet behäftas av icke betydliga brister. Det aktat har det icke befunnits nödigt att företaga vidare utjämningar. I tabellbilagrna 3 ch 4 meddelas såväl de ursprungliga sm de utjämnade kefficienterna. Ävenledes ingår i tabellbilagrna ch 2 detaljerade siffrr för medelflkmängden i de lika åldersklasserna samt för antalet avlidna, utvisande dessa i deras definitiva, krrigerade frm. På grund av de sålunda uträknade mrtalitetskefficienterna har man sedan uppgjrt övriga delar av mrtalitetstabellen. användande av mrtalitetskefficienterna medels multiplikatin ch subtraktin. Då mrtalitetskefficienten för det första levnadsåret multipliceras med 00000 ch resultatet subtraheras från 00 000 arhållas antalet kvarlevande vid års ålder. När dessas antal multipliceras med mtsvaran- Näin saatujen kulleisuuskeffisienttien avulla n sitten laskettu kulleisuustaulun kaikki muut sat. Ensiksikin n laskettu, kuinka mnta 00 000 elävänä syntyneestä n jäljellä eri ikälukissa vusien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteiden mukaan. Nämä luvut n saatu kulleisuuskeffisienteista kert- ja vähennyslaskun avulla. Kun ensimmäisen ikälukan kulleisuusluku kerrtaan 00 000:a ja tul vähennetään looooorsta, saadaan elssa levat -vutiaat. Kun niiden luku kerrtaan vastaavalla kulleisuuskeffisientilla ja tul vähennetään, saadaan elssa levat 2-vutiaat j. n. e. de mrtalitetskefficient Först uträknades antalet kvarlevande i lika åldersklasser av en kull m 00 000 levande födda enligt mrtalitetsförhållandena under decennierna 90 90 ch 9 920. Nämnda siffrr ha erhållits med erhålles antalet kvarlevande vid 2 års ålder. s. v. Antalet avlidna inm varje åldersklass, beräknat i förhållande till en kull m 00000 levande födda, erhålles åter genm att från antalet persner i vederbörande åldersklass subtrahera antalet persner i närmast högre åldersklass (tabellbilagan 6). För erhållande av den återstående livs-

0 viimeksi mainittujen lukujen njalla laskettu eletty aika, t. s. se määrä vusia, minkä 00 000 elävänä syntynyttä yhteensä n elänyt määrätyn iän saavuttaessaan. Tätä määrää laskettaessa n letettu, että jkainen määrätyllä ikävudella kullut henkilö n elänyt pulen vuden ajan viimeisiellä ikävudellaan, jten siis elssa levien yhteensä elämiin ikävusiin n lisätty pulet kunkin ikälukan kulleiden luvusta. vutta nurempien n kuitenkin laskettu eläneen keskimäärin vain Va vutta. Kun eletty aika näin lasketaan yhteen ikävusi ikävudelta, päätytään lukuihin, jtka eri vusikymmeninä ja eri sukupuliin nähden vaihtelevat 4.3 ja 4.9 milj. vuden välillä (7. taululiite). Vähentämällä näistä luvuista, s.. 00 000 elävänä syntyneen yhteensä elämästä vusimäärästä, ne luvut, jtka sittavat kunkin ikälukan j elämien vusien määrän, saadaan se aika vusissa, mikä kullakin ikälukalla vielä n elettävänä (8. taululiite). ikunkin ikälukan keskimääräinen jäljellä leva elinaika saadaan siten, että tämän ikälukan vielä elettävänä levien vusien luku jaetaan ikälukassa elssa levien määrällä (9. taululiite). Tdennäköinen jäljellä leva elinaika taas n se vusimäärä, jnka kuluessa määrättyyn ikälukkaan kuuluva henkilöluku n vähentynyt puleen määräänsä, jten siis alkuperäisestä henkilöluvusta tinen puli n kullut ja tinen puli vielä n elssa (0. taululiite). Seuraavassa esitetty kulleisuustaulu kskee maan kk väestöä erttaen vain sukupulet tisistaan. Olisi kyllä llut sutavaa, että lisi vitu laskea kulleisuuskeffisientit ja muut kulleisuutta valaisevat kulleisuustaulun lukusarjat myös pienemmille, eri tavin määritellyille väestöryhmille, mutta se ei le sittautunut mahdlliseksi. Kska maamme väestötilastssa ei kulleita le ryhmitetty yhtaikaa siviilisäädyn ja ikävuden mukaan, jten siis lisi llut pakk erittäin laajassa mitassa käyttää interplatsinia, li ilman muuta selvää, ettei kannattaisi laatia eri siviilisäädyille kulleisuustaulua. Sensijaan li alkuaan tarkituksena laatia eri kulleisuustaulut kaupunkien ja maaseudun väestölle. Työn kestäessä havaittiin kuitenkin, että kaupunkeja kskevat tiedt niin hyvin väkiluvusta kuin väestöntiden har man med användande av van meddelade siffrr uträknat den genmlevda tiden d. v. s. det antal år, sm 00 000 levande födda sammanlagt levat i varje ålder. Vid uträknandet av nämnda siffrr har man utgått från den förutsättning-en, att varje vid en viss ålder avliden persn levat ett halvt år av sitt sista åldersår; sålunda har till antalet år, sm upplevats av de kvarlevande, adderats hälften av antalet döda i resp. ålder. Dck har man beräknat att de persner, vilka icke uppnått sitt första levnadsår, i medeltal levat V3 år. Summeras det sålunda uträknade antalet genmlevda år årsklass fr årsklass, erhålles för de lika decennierna samt för mankön ch kvinnkön till resultat siffrr, vilka variera mellan 4.3 ch 4.9 milj. år (tabellbilagan 7). Genm att från nyssnämnda siffrr, d. v. s. det antal år, sm 00 000 levande födda genmlevat, subtrahera det antal år, sm resp. åldersklass redan genmlevat, erhålles det antal år, sm resp. åldersklasser ännu ha att genmleva (tabellbilagan 8). Den återstående medellivslängden för varje åldersklass erhålles genm att dividera det antal år, sm vederbörande åldersklass ännu har att genmleva, med antalet persner i åldersklassen (tabellbilagan 9). Med sannlika återstående livslängden åter avses den tidrymd sm förflyter, till dess antalet persner i en viss åldersklass blivit reducerat till sin halva numerär, sålunda att halva antalet av det ursprungliga persntalet avlidit, medan andra hälften ännu är vid liv. Den mrtalitetstabell, sm här meddelas, gäller hela rikets beflkning med särskiljande endast av könen. Det hade visserligen varit önskvärt att få uträknat mrtalitetskefficienter ch övriga i mrtalitetstabellen ingående, mrtaliteten belysande sifferserier jämväl för mindre, ur lika synpunkter begränsade beflkningsgrupper, men detta har icke visat sig möjligt. Enär i den finska beflkningsstatistiken de avlidna icke grupperas samtidigt efter civilstånd ch åldersår, utan man varit tvungen att i synnerligen str utsträckning använda interplatin, var det utan vidare klart, att det icke skulle löna sig att uppgöra mrtalitetstab eller för de lika civilståndsgrupperna. Däremt var det ursprungligen meningen att uppgöra mrtalitetstabellen med särskiljande av städernas ch landsbygdens beflkning.

muutksista livat siksi epätarkat, ettei niiden perustalla katsttu vitavan laatia kulleisuustaulua. Varsinkin muuttliikettä kskevien tietjen niukkuus vaikeutti työn surittamista. Kun seurakunnasta tiseen muuttavia henkilöitä ei papistn ensitauluissa le ryhmitetty iän mukaan, lisi llut pakk arviimalla laskea muuttliikkeen vaikutus eri ikälukkiin. (Kk maan väestöön nähden, jhn kirjihin merkityn muuttliikkeen lppuvaikutus n sangen vähäinen, n tällainen arviinti, niinkuin edellisessä n mainittu, käynyt päinsä, mutta kaupunkien ja maaseudun väestöön nähden n asia tinen. Muuttliikkeen lpputuls n niihin nähden paljn suurempi, jten arvita käytettäessä paksta syntyvä virhe tulee suuremmaksi. Varsinkin kskee tämä kaupunkien väestöä, jnka kasvamisessa muuttliike n niin tärkeänä tekijänä, että sen vaikutus eri ikälukkiin pitäisi vida täsmällisesti määrätä, ennenkuin asianmaisten ikälukkien kulleisuussuhteet vidaan selvittää. Tämän lisäksi n myös tettava humin, että kaupunkien väestössä n suhteellisesti paljn enemmän seurakunnasta pissalevaa väestöä kuin kk maan väestössä, jsta taas n seurauksena, että kaupunkien kirknkirjissa levan väestön keskuudessa myös sattuu enemmän sellaisia syntymän- ja kulemantapauksia, jtka jäävät aikanaan viranmaisille ilmittamatta. Näin llen vat tiedt varsinkin vanhemman väestön kulleisuussuhteista kaupungeissa hyvin epälutettavat. Kun ei le llut varmaa perustetta näidenkään tietjen ikaisemiselle, n llut pakk jättää kaupunkien kulleisuustaulu laskematta. Maaseudun väestöä kskevat luvut lisi tietenkin vitu laskea melkista suuremmalla varmuudella, mutta kska ne vat siksi lähellä kk maan vastaavia lukuja ja näitä epätarkempia, ei le katsttu levan syytä surittaa tarvittavia laskutimituksia. Olisi myös llut erinmaisen mielenkiintista laskea erikseen eri läänien sekä samin suurimpien kaupunkien kulleisuustaulut, mutta muuttliikettä kskevien tietjen niukkuus, t. s. muutta- Under arbetets gäng visade det sig dck, att uppgifterna för städerna beträffande såväl beflkningen sm dess förändringar icke vr så nggranna, att de kunde läggas till grund för uträkningen av en mrtalitetstabell. Främst var det knapphet i uppgifterna m flyttningsrörelsen, sm vållade svårigheter. Enär de persner, vilka flytta från en församling till en annan, icke i det av prästerskapet uppgjrda primärmaterialet grupperas efter ålder, hade man varit tvungen att enligt uppskattning beräkna flyttningsrörelsens inverkan på de lika åldersklasserna. För hela rikets beflkning är flyttningsrörelsens slutresultat ganska ringa, varför även en sådan uppskattning kunnat äga rum, såsm tidigare meddelats, men för städernas ch landsbygdens beflkning ställer sig frågan alldeles annrlunda. Slutresultatet av flyttningsrörelsen är för dessa mycket större varför även det fel, sm vid uppskattningen icke kan undvikas, bleve betydligt större. Framför allt gäller detta städernas beflkning, sm ju till så str del tillväxer genm flyttningsrörelsen, att det vre nödvändigt att exakt kunna bestämma dess inverkan på varje åldersklass för att med säkerhet kunna uträkna dödlighetsförhållandena inm densamma. Dessutm får man inte glömma, att det i städernas beflkning ingår ett relativt taget mycket större antal frånvarande persner än i hela rikets flkmängd. Härav är naturligtvis följden, att det inm städernas beflkning inträffar flere sådana födelse- ch dödsfall, vilka icke i tid anmälas till myndigheterna. På grund härav är uppgifterna i synnerhet m de högre åldersklassernas dödlighet i städerna i mycket ringa grad tillförlitliga. När det dessutm icke fanns någn säker grund för krrigeringen av ifrågavarande uppgifter, var man tvungen att avstå från att uppgöra en mrtalitetstabell för stadsbeflkningen. För landsbygdens beflkning hade detta naturligtvis låtit sig göra med betydligt större säkerhet, men då siffrrna för densamma i ganska ringa mån skulle avvika från de för hela riket ch vre säkrare än de sistnämnda, har man icke funnit det vara skäl att utföra en dylik uträkning. Ävenledes hade det naturligtvis varit av strt intresse att uträkna mrtalitetstabeller för de lika länen ävensm för de större städerna, men bristen på ingående uppgif-

neiden ikäjaituksen puuttuminen, tekisi tulkset siksi epätarkiksi, että tästäkin ajatuksesta luvuttiin. Niin llen li pakk tyytyä kk maan väestöä kskevan kulleisuustaulun laskemiseen. ter angående flyttningsrörelsen, d. v. s. bristen på uppgifter m de flyttande persnernas åldersfördelning, skulle haft till resultat, att siffrrna blivit alltför säkra, varför man avstd även från denna tanke. På grund härav har man varit tvungen att nöja sig med mrtalitetstabellen för hela rikets flkmängd. Tulkset niistä laskelmista, jista edellä n tehty selka, n yksityiskhtaisesti esitetty taululiitteissä 0. Olisi mielenkiintista verrata näitä lukusarjja aikaisemmin julkaistuihin kulleisuustaulustjen lukuihin ja siten täydentää sitä kuvaa kulleisuussuhteiden viimeaikaisesta muuttumisesta, jka n esitetty väestönmuutstilastssa *). Katsen siihen, että aikaisemmat laskut n suritettu nyt käytetystä menetelmästä sittain hiukkasen pikkeavalla tavalla, saattaisivat vertailut kuitenkin, kun n kysymys niin pienistä luvuista kuin yksityisten ikälukkien kulleisuudesta, lla vähemmän täsmällisiä. Tästä syystä n luvuttu vertailusta nyt saatujen ja varhempia aikja kskevien lukujen välillä. Seuraavassa ludaan siis vain lyhyt silmäys vusikymmenien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteisiin. Verrattaessa tisiinsa näiden kahden ajanjaksn kulleisuussuhteita n tettava humin, että lsuhteet mnessa suhteessa livat erilaiset. Tämä tsin ei tule näkyviin yleisissä kulleisuusluvuissa, jtka livat edellisenä vusikymmenenä 7.9 %, jälkimmäisenä 7.8 %, siis melkein samansuuruiset. Mutta kun kulleisuus muuten vusikymmenenä 90 90 li nrmaalinen ja verraten säännöllisesti aleneva, li se vusikymmenenä 9 920 hyvin vaihtelevainen. Aluksi se li pienempi kuin kskaan varhemmin maamme väestöhistriassa, mutta sitten se vudesta 95 alkaen alki jälleen kasvaa saavuttaen huipun vunna 98, jllin kulleisuus tunnetuista syistä ylitti syntyneisyydenkin, mitä ei llut tapahtunut puleen vusisataan sitä ennen. Myös vusina 97 ja 99 kulleisuus elintarvepulan ja tautisuuden takia li erikisen epäedullinen. *) Vrt. S. V. T. VI: 59, Väestönmuutkset vusina 99 920. Helsingissä 923. Resultaten av de uträkningar, för vilka van redgjrts, framgå i detalj ur tabellbilagrna 0. Det vre av strt intresse att anställa jämförelser mellan dessa sifferserier ch mtsvarande siffrr i de tidigare publicerade mrtalitetstabellerna samt sålunda kmplettera den bild av mrtalitetsförhållandenas utveckling under senaste tider, sm erhålles ur statistiken m beflkningsrörelsen ). Enär de tidigare uträkningarna verkställts enligt principer, vilka i någn mån avvika från de nu använda, kunde resultaten dck bliva någt missvisande, då det ju är fråga m så små siffrr sm de lika åldersklassernas dödlighetssiffrr. Av denna rsak har man avstått från att jämföra de nu erhållna siffrrna med mtsvarande från tidigare perider. I det följande meddelas därför endast en krt översikt av mrtalitetsförhållandena under decennierna 90 90 ch 9 920. Vid en jämförelse mellan siffrrna för ifrågavarande två perider bör man beakta, att mrtalitetsförhållandena i flere avseenden vr lika. Det sagda framgår visserligen icke av de allmänna dödstalen, vilka vr i det närmaste lika stra eller 7.9 % för det förra årtindet ch 7.8 / för det senare. Men medan mrtaliteten åren 90 90 i övrigt var nrmal med en ganska regelbundet sjunkande tendens, var densamma åren 9 920 mycket varierande. Till en början var den lägre än någnsin tidigare i vår beflknings histria, men sedan började den åter stiga från ch med år 95 för att nå sitt maximum år 98, då mrtaliteten av kända rsaker översteg nativiteten, vilket icke inträffat under det senaste halvseklet. Även åren 97 ch 99 hade på grund av livsmedelsbrist ch sjuklighet att uppvisa synnerligen gynnsamma siffrr. Mrtaliteten under dessa år, J ) Jmf. F. O. S. VI: 59. Beflkningsrörelsen åren 99 920. Helsingfrs 923.

3 Näiden vusien, varsinkin vuden 98, kulleisuus li myös sikäli pikkeuksellinen, että kulleisuus ei kasvanut tasaisesti kaikissa ikälukissa vaan erikisesti keskilukissa, ennen kaikkea miesten keskuudessa, ja vanhemman väestön keskuudessa. Nämä seikat pistävät ensimmäiseksi silmään, kun katselee nyt laskettuja kulleisuuskeffisientteja. Aina 5. ikävudesta alkaen vat vusien 9 920 keffisientit, eräitä pieniä pikkeuksia lukuun ttamatta, suuremmat kuin edellisen vusikymmenen vastaavat luvut. Kaikista suurin n ertus 8 26-vntisten miesten keskuudessa, näissä ikälukissa kun kulleisuus vapaussdan ja punakapinan takia vunna 98 li 4 6 kertaa suurempi kuin säännöllisinä vusina. Sitä ilahduttavampaa n tdeta lastenkulleisuuden melkisesti vähentyneen viime vusikymmenellä verrattuna lähinnä edelliseen. Väheneminen kskee sekä pikkulapsia että myös vähän varttuneempia lapsia aina 3. ikävuteen asti ja ilmenee sekä pika- että tyttölasten kulleisuudessa. Tämä paraneminen selittää sen äsken mainitun tsiasian, että yleinen kulleisuus mlempina vusikymmeninä n llut melkein sama, vaikka se useimmissa ikälukissa n hunntunut. Eri ikälukkien kulleisuuden havainnllistuttamiseksi esitetään seuraavassa (siv. 4 5) kulleisuuskäyrät vusilta 90 90 ja 9 920, kumpanakin kymmenvutiskautena miespulinen ja naispulinen väestö erikseen tettuina. Graafinen esitys sittaa, että ensimmäisellä ikävudella sekä mies- että naispulisessa väestössä esiintyvää melkisen suurta kulleisuutta seuraa hyvin jyrkkä kulleisuuden aleneminen 5. ikävuteen saakka, jsta aleneminen muuttuu hitaammaksi, jatkuen sellaisena 3. 4. ikävuteen miespulisessa ja. 2. ikävuteen naispulisessa väestössä. Saavutettuaan nin 3. 4. ikävudella alimman khtansa, miesten kulleisuus nusee verraten jyrkästi aina 22. ikävuteen, minkä jälkeen kulleisuus pysyy verraten muuttumattmana vusikymmenenä 9 920 se aleneekin nin 35. ikävuteen, jsta jälleen alkaa nusu, ensin verkkainen, sitten, varsinkin 50. ikävuden jälkeen, npeasti kasvava. Naispulisten kulleisuus n sikäli tisenlaiframför allt år 98, var abnrm även i det avseendet, att stegringen av dödligheten icke jämnt drabbade alla ålderskategrier utan främst medelåldersåren, isynnerhet bland männen, ävensm de högre ålderskategrierna. Nämnda mständigheter falla genast i ögnen då man betraktar de nu uträknade mrtalitetskefficienterna. Ända från ch med det 5 åldersåret är kefficienterna, med särskilda smärre undantag, för åren 9 920 större än mtsvarande siffrr för närmast föregående decennium. Allra störst var skillnaden för mankön i åldersåren 8 26 år berende därpå, att dödligheten i nämnda beflkningskategrier på grund av frihetskriget ch det röda upprret år 98 var 4 6 gånger större än under nrmala år. Dest mera glädjande är det att knstatera, att barndödligheten avsevärt sjunkit under det senaste decenniet i jämförelse med det närmast föregående. Denna utveckling gäller såväl spädbarnen sm de någt äldre barnen intill 3 års ålder ch både gsse- ch flickebarn. Nämnda utveckling förklarar den mständigheten, att de allmänna dödstalen för ifrågavarande båda årtinden varit ungefär desamma, aktat mrtaliteten i de flesta ålderskategrier ökats. I syfte att giva en översiktlig bild av mrtaliteten i lika åldersklasser meddelas här nedan (sid. 4 5) en grafisk framställning av mrtalitetskefficienterna för decennierna 90 90 ch 9 920 med särskiljande av könen. Såsm av kurvrna framgår, följes den avsevärda dödligheten under det första levnadsåret av en stark nedgång intill det 5 levnadsåret. Därefter följer en svag nedgång ända till 3 4 års ålder för mankön ch till 2 års ålder för kvinnkön. Efter att vid 3 4 års ålder hava nått sitt minimum visa dödssiffrrna för mankönet en ganska skarp stegring intill det 22 åldersåret, varefter dödligheten håller sig någrlunda förändrad under årtindet 9 920 sjunker den till ch med ungefär till det 35 åldersåret för att därefter stiga, först långsamt men sedan, isynnerhet från det 50 åldersåret, allt hastigare. Kvinnkönets dödlighet avviker från mankönets däri, att densamma icke vid sitt minimum sjunker så djupt sm mankönet ch icke 2578 24

i Miespulisten ja naispulisten kulleisuuskäyrät vusikymmeneltä 90 90. Dödlighetskurvr för mankön ch kvinnkön under decenniet 90 90. Curbes des qutients de mrtalité pur les hmmes et les femmes en 90 90. miespuliset mankön hmmes. naispuliset kvinnkön femmes. = -- ^ r - -. î --, a - - ~" -, -. - ^ ^ - N i \ S s.! i ; [ y \ - ], \ H - - IL -4- i v 4^! T- r fx lit i - '-r _ \. p L \ \ î J \ î\ j L r V j \l ; \! 'J '/ ;/ '"I ft r C as: H = = 8 Q

Miespulisten ja naispulisten kuueisuuskäyrät vusikymmeneltä 9 920. Dödlighetskurvr för mankön ch kvinnkön under decenniet 9 920. Curbes des qutients de mrtalité pur les hmmes et les femmes en 9 920. miespuliset mankön hmmes. naispuliset kvinnkön femmes. 5 O O C O

6 nen, että se ei niinimikhdassaan painu niin alas kuin miespulisten eikä taas siitä khtessaan nuse niin jyrkästi kuin viimeksi mainittujen, vaan pysyttelee lähes 50. ikävuteen melkein tasaisena. Sekä mies- että naispulisten kulleisuus sivuuttaa nin 79. ikävuden vaiheilla pikkulasten kulleisuuden. ikulleisuus n yleensä miespulisen väestön keskuudessa suurempi kuin naispulisen. Pikkeuksen mudstaa tavallisina aikina, kuten vusikymmentä 90 90 kuvaava käyrä sittaa, 5. ja 8. ikävuden välinen aika, jllin naispulisten kulleisuus n tuntuvasti suurempi kuin miespulisten. Melkein yksiin käyvät kummankin sukupulen kulleisuusluvut 25. ja 40. ikävuden välisenä aikana. Viimemainitusta ikävudesta lähtien mudstuu taas era naispulisten hyväksi, ja se säilyy niin pitkälle, kuin kulleisuutta vidaan jssakin määrin lutettavilla numerilla sittaa. Sen menettelytavan mukaan, jsta edellä n tehty selka, saadaan lasketuksi tdennäköinen ja keskimääräinen jäljellä leva elinaika miespulisen ja^ naispulisen väestön kussakin ikälukassa. Määrätyn ikälukan tdennäköinen jäljellä leva elinaika merkitsee sitä, että kullakin kysymyksessä levaan ikälukkaan kuuluvalla henkilöllä n yhtä suuri mahdllisuus lla elssa kuin lla kullut tämän ajan päättyessä. (Keskimääräinen jäljellä leva elinaika taas n se aika, jnka määrättyyn ikälukkaan kuuluvat henkilöt tsiasiallisesti keskimäärin elävät edellytettynä, että kulleisuussuhteet pysyvät muuttumattmina. Niinkuin näistä lukusarjista näkyy, vähenee jäljellä leva elinaika yleensä vusi vudelta iän lisääntyessä. Väheneminen n kuitenkin niin hidasta, että eri ikälukkien yhteenlaskettu j eletty ja vielä jäljellä leva elinaika vähitellen kasvaa, niin että henkilöllä, jka j n elänyt kauemmin kuin tinen, myös n tiveita saavuttaa krkeampi ikä kuin jälkimmäinen. Tästä säännöstä vat vain ensimmäiset ikävudet pikkeuksena. Niinkuin 9. ja 0. taululiitteistä ilmenee, n vastasyntyneiden seka tdennäköinen että keskimääräinen jäljellä leva elinaika 5 6 vutta lyhyempi kuin vutta j täyttäneiden dtettavissa leva elinaika, jten jälkimmäisellä siis n tiveita tulla edellisiä 6 7 vutta vanhemheller, dä den därefter stiger, gör detta så skarpt sm mankönets, utan håller sig jämförelsevis förändrad ända till det 50 åldersåret. Mrtaliteten för såväl man- sm kvinnkönet överstiger barndödligheten ungefär vid det 79 åldersåret. överhuvud är dödssiffrrna större för mankönet än för kvinnkönet. Ett undantag bildar under nrmala tider, såsm framgår av kurvrna för decenniet 90 90, tiden mellan det 5 ch det 8 åldersåret, då dödligheten bland kvinnkönet är betydligt större än bland mankönet. För åldersklasserna från det 25 till det 40 åldersåret sammanfalla siffrrna för de båda könen i mycket hög grad. Från sistnämnda ålder uppstår åter en skillnad till förmån för kvinnkönet ch den består så långt dödligheten med någrlunda säkerhet kan uträknas. Enligt de principer, för vilka tidigare redgjrts, uträknades den sannlika återstående livslängden ävensm den återstående medellivslängden för varje åldersklass med särskiljande av könen. Den sannlika återstående livslängden innebär, att varje persn av ifrågavarande ålder har lika stra utsikter att vara i livet sm att vara död vid utgången av den nämnda tidsrymden. Den återstående medellivslängden åter utvisar det antal år, sm persnerna av en viss åldersklass faktiskt i medeltal genmleva under förutsättning av förändrade mrtalitetsförhållanden. Såsm av de publicerade sifferserierna framgår, avtager den återstående livslängden i regeln år för år jämnsides med att åldern ökas. Denna utveckling är dck så långsam, att den ännu återstående livslängden adderad till den redan uppnådda åldern småningm ökas, så att en persn, sm uppnått en högre ålder än en annan, även har utsikter att få leva längre än den senare. Från denna regel bilda endast de första åldersåren ett undantag. Såsm framgår ur tabellbilagrna 9 ch 0 är såväl den sannlika återstående livslängden sm den återstående medellivslängden för de nyfödda cirka 5 6 år krtare än mtsvarande siffrr för de barn, vilka redan nått en ålder m år. De sea senare

niiksi. Tämä n seurausta siitä, että pikkulasten kulleisuus n niin kvin paljn suurempi kuin seuraavan ikälukan. Vähemmän jyrkässä mudssa sama ilmiö jatkuu vielä seuraavina ikävusina, niin että keskimääräinen jäljellä leva elinaika n suurimmillaan 3-vutiailla, tdennäköinen jäljellä leva elinaika j 2-vutiailla. Tarkastaessa puheenalaisia lukusarjja tekee edelleen sen humin, että miespulisen ja naispulisen väestön välillä n humattava er, jka pääpiirteittäin samanlaisena tulee näkyviin sekä tdennäköisessä että keskimääräisessä jäljellä levassa elinajassa. Naisten tdennäköinen elinaika n vusikymmenenä 90 90 nuremmissa ja keski-ikälukissa llut nin 3 4 vutta pitempi kuin miesten. Vanhempiin ikälukkiin tultaessa ertus vähitellen pienenee, ja ylimmissä ikälukissa sukupulten luvut käyvät melkein yhteen. On kuitenkin muistettava, että vanhempia lukkia kskevat luvut vat siksi epätarkkja, ettei niiden njalla vida tehdä varmja jhtpäätöksiä. Vapaussdan aiheuttama miespulisen väestön suuri kulleisuus vusikymmenenä 9 920 n vaikuttanut, että miespulisen ja naispulisen väestön tdennäköisten elinaikjen välinen ertus n kysymyksessä levan vusikymmenen ljen phjalla laskettujen lukujen mukaan vielä melkista suurempi kuin edellisen vusikymmenen tilaa sittavien lukujen mukaan. Naisten tdennäköinen jäljellä leva elinaika li vusikymmenen 9 920 ljen mukaan nuremmissa ikälukissa 8 9 vutta, vutta nurempien keskuudessa jpa vutta, sekä keski-ikälukissa 4 5 vutta pitempi kuin samanikäisten miesten. Js sitten verrataan keskenään vusikymmenen 90 90 ja vusikymmenen 9 920 lukuja, humataan, että miesten tdennäköinen jäljellä leva elinaika n viimemainitun vusikymmenen lukujen mukaan melkein kauttaaltaan, sittain aivan yllättävän suuressa määrässä, lyhentynyt edelliseen vusikymmeneen verrattuna. Ainastaan 60 vutta vanhempien miesten jäljellä leva elinaika n eräissä vusilukissa hiukkasen parantunut. Hunneminen ei, niinkuin visi luulla, le suurin niissä ikälukissa, jiden kulleisuus pikkeuksellisten ljen takia enim- 7 hava alltså utsikt att uppnå en 6 7 år högre ålder än de förra. Denna mständighet får sin förklaring däri, att dödligheten bland spädbarnen är så avsevärt mycket större än inm följande åldersklass. I en mindre framträdande grad visar sig samma förhållande även i de närmast följande åldersklasserna. Den återstående medellivslängden var sålunda störst för 3-åringarna, den sannlika återstående livslängden redan för 2-åringarna. Vid en granskning av ifrågavarande sifferserier fäster man sig även vid de betydliga likheter siffrrna för de båda könen utvisa, vilka likheter i strt sett är desamma för både den sannlika återstående livslängden ch den återstående medellivslängden. Den sannlika livslängden för kvinnrna steg under åren 90 90 i de yngre ävensm i medelåldersåren till cirka 3 4 år mera än för männen. Vid de högre åldersåren avtager skillnaden småningm ch i de högsta åldersklasserna sammanfalla siffrrna för de båda könen i det närmaste. Man bör dck icke glömma att siffrrna för de äldsta åldersklasserna icke är så tillförlitliga att man på grund av desamma kan draga säkra slutsatser. Den stegring av männens dödlighet under decenniet 9 920 sm frihetskriget hade till följd, medförde, att skillnaden mellan kvinnrnas ch männens sannlika livslängd under nämnda årtinde ännu var betydligt större än under närmast föregående decennium. Kvinnrnas sannlika återstående livslängd var enligt förhållandena under årtindet 9 920 i de yngre åldersklasserna cirka 8 9 år, för barn under år icke mindre än år, samt i medelåldrarna 4 5 år längre än för männen i samma ålder. Jämför man vidare siffrrna för decennierna 90 90 ch 9 920 sinsemellan, finner man, att den sannlika återstående livslängden nästan genmgående uppvisar lägre siffrr för den senare än för den förra periden. Delvis är tillbakagången alldeles överraskande str. Endast ifråga m mankön över 60 år utvisar den sannlika återstående livslängden för några årsklasser en liten förbättring. Tillbakagången har icke, såsm man hade kunnat vänta, varit störst i de åldersklasser, vilka på grund av de abnrma för-

8 min lisääntyi, vaan pikkulasten jäljellä levassa elinajassa, vaikka näiden kulleisuus n parantunut. Tämä saa tietenkin selityksensä siitä, että keskilukkien jäljellä levaan elinaikaan vaikuttaa vain kutakin ikälukkaa vanhempien ikäjukkien kulleisuus, fcim taas pikkulasten dtettavissa levaan elinaikaan vaikuttaa kaikkien muiden ikälukkien kulleisuus. Kun siis kulleisuus useimmissa ikälukissa n llut epäedullisempi vusikymmenenä 9 920 kuin 90 90, n heidän tdennäköinen jäljellä leva elinaikansakin tuntuvasti lyhentynyt. Naisiin nähden ei kysymyksessä levassa suhteessa le havaittavissa santtavia eravaisuuksia -mlempien vusikymmenien välillä, vaan kulkevat lukusarjat hyvin lähellä tisiaan. Lukuun ttamatta eräitä pikkeustapauksia vidaan kuitenkin tdeta naisten tdennäköisen jäljellä levan elinajan yleensä kasvaneen vähän. Miesten ja naisten keskimääräiseen jäljellä levaan elinaikaan nähden pitää verraten tarkalleen paikkansa se, mitä edellä n santtu tdennäköisestä jäljellä levasta elinajasta. Ertukset eri sukupulia kskevien lukujen välillä vat kuitenkin yleensä pienemmät kuin jälkimmäiseen nähden. Verrattaessa taas tisiinsa tdennäköistä ja keskimääräistä jäljellä levaa elinaikaa humataan, että edellinen pikkeuksetta n jälkimmäistä suurempi alemmissa ikälukissa aina 53. 55. ikävuteen miehiin ja 59. ikävuteen naisiin nähden, kun suhde ylemmissä ikälukissa yhtä säännöllisesti n päinvastainen. Nurimmissa ikälukissa ertus n hyvin tuntuva, nusten 9 0 vuteenkin, mutta sitten se npeasti pienenee, llen kuitenkin vielä 20. 30. vuden iässä 3 4 vutta. Js kulleisuus lisi yhtä suuri kaikissa ikälukissa, kävisivät tdennäköinen ja jäljellä leva elinaika aina yhteen, mutta kun kulleisuus vaihtelee, niin nämäkin kaksi kulleisuuden mittaa jutuvat antamaan erilaisia tulksia, kska ne lasketaan eri tavalla. Ne valaisevatkin kulleisuussuhteiden eri pulia ja aina sen asianhaaran mukaan, mitä tahdtaan selvittää, n käytettävä tisella tai tisella tavalla laskettuja lukuja. hållandena uppvisade den största försämringen av mrtalitetsförhållandena, utan för de yngsta åldersåren, aktat dödligheten för dessa har förbättrats. Förklaringen till denna mständighet ligger naturligtvis däri, att den sannlika återstående livslängden för medelåldersåren påverkas endast av dödligheten i de senare åldersåren, medan åter mrtaliteten i samtliga åldersklasser trycker sin prägel på den livslängd de nyfödda sannlikt ha för sig. När alltså mrtaliteten i de flesta åldersklasser varit mindre fördelaktig under decenniet 9 920 än åren 90 90, har deras sannlika återstående livslängd avsevärt minskats. Beträffande kvinnkönet finner man inga synnerliga likheter mellan ifrågavarande tvenne årtinden, utan löpa sifferserierna någrlunda parallellt. Frånsett en del undantag kan man dck knstatera, att kvinnrnas sannlika återstående livslängd överhuvud någt ökats. Det sm van framhållits beträffande männens ch kvinnrnas sannlika återstående livslängd håller i strt sett sträck även beträffande deras återstående medellivslängd. Skillnaden mellan siffrrna för de båda könen är överhuvud dck mindre för den senare än för den förra. Jämför man åter den sannlika återstående livslängden med den återstående medellivslängden finner man, att den förra genmgående är större än den senare i samtliga lägre åldersklasser intill åldern 53 55 år för männen samt intill 59 år för kvinnrna, medan förhållandet i de högre åldersklasserna lika regelbundet är det mtsatta. I de yngsta åldersklasserna är skillnaden avsevärd, uppgående ända till 9 0 år, men sedan minskas den hastigt, men utgör ännu för åldersklasserna 20 30 år cirka 3 4 år. Om dödligheten vre lika str i alla åldersklasser, skulle den sannlika återstående livslängden alltid sammanfalla med den återstående medellivslängden, men då dödligheten varierar, är följden den, att dessa två mått på mrtaliteten giva lika resultat, enär de ju uträknas efter lika principer. De belysa även lika sidr av mrtalitetsförhållandena ch bör man, berende av vilka synpunkter man vill hava klarlagda, begagna siffrr sm uträknats än på det ena, än på det andra sättet.

TAULULIITTEITA. TABELLBILAGOR TABLEAUX.

. Eri ikälukkien keskiväkiluku vusikymmeninä 90 90 ja 9 920. Medelflkmängden inm lika åldersklasser, åren 90 90 ch 9 920. Ppulatin myenne par âge, 90 90 et 9 920. I Ikävi I g ldersår. 90 0. h-» O 20. 06 0. j 9 20. -4 i. ldersår. Age. 0. 20. t 0. 9 20. i. i.ldersår. Age. i 0. 20. Sexe fêminin. S 9 t 0 2 3 4 56 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 46 284 38 40 36 924 36 290 35 250 34 66 34 79 32 997 32 53 3928 32 034 30 5 2945 29 230 28 797 28 576 28 490 27 979 27 807 27 404 26 765 26 486 25 90 25 330 24 966 24 487 23 662 239 22 579 22 079 2779 42 902 38634 38 597 3863 3897 3890 37 985 37 732 37 299 36 649 3763 36 099 35 46 34 430 ' 33 329 32 946 32 203 3298 30 465 29 673 28 95 28 29 27 68 27 056 26 856 26 444 26 089 25 868 25 770 25 256 24 800 43 843 37 437 36 377 35 944 34 84 34 369 33 476 32 696 3983 334 3749 30 240 2938 28 97 28 466 27 894 27 802 27 487 27 49 26 838 26 249 26 083 25 574 2504 24 766 23 96 23 675 22 88 22 670 2824 2644 40 350 37 380 37 36 36 902 37 40 36 94 37 084 36 896 36 354 36 294 36 385 3552 34 773 33 552 32 745 394 3288 30 588 29 948 2966 28 564 27 9 3 32 33 34 35 36 37 38 39 40 4 42 43 44 45 46 47 48 49 50 5 52 27 368 53 26 947 54 26 69955 26 563 56 25 966 57 25 77858 25 59259 2558 60 24 774 6 2262 20 447 9 452 8 87 7 923 7 487 6 994 6 548 6 088 5 579 567 5 003 5 003 4 869 4 77 4 295 3 995 3 598 3 28 2 90 2 57 2 2 899 588 266 0 904 0 507 047 9 766 9 336 8 934 24 470 242 23 538 2324 22 545 2945 2430 20 863 20 428 20 066 9 596 8 798 7 827 7 00 6 327 5 807 5 358 4 86 4 365 3 848 3 354 36 3 038 2 789 2 477 2 045 59 7 0 750 0 32 9 877 2 328 20 384 9 393 8689 7 85 7 38 6 979 6 96 665 5 784 5 260 5 327 5 260 5 33 594 4 736 4 406 42 3 854 3 558 3 290 367 2 84 2 569 2 290 983 655 39 054 0 673 0 308 24 390 62 23 95363 23 392 64 22 99265 22 382 66 2858 67 235 68 20 772 20 396 20 077 9 585 8 805 7 90 752 6 536 6 080 5 699 5 277 4 843 4 395 3 973 69 70 7 72 73 74 75 76 77 78 79 80 8 82 3 86983 3 866 84 3 70685 3 48 86 337 87 2 76088 2 40489 2 042 672 368 8 503 8 033 7 587 70 6 679 6 20 5 732 588 4 759 4 363 3 993 3 632 3 285 2 934 2 582 2 263 2 005 77 455 98 985 783 69 477 357 258 22 4 9 460 9 06 8 647 8 227 7 784 7 33 6 890 6 425 5 936 5 477 5 02 4 57 40 3 68 3 242 2 829 2 44 2 043 732 447 97 983 80 647 522 49 338 273 9 852 9 378 8 96 8 460 8 043 7 52 6 943 6 406 5 989 5 550 5 099 4 664 4 296 3 902 3 490 35 2 804 2 424 2 085 76 448 23 984 752 635 460 346 283 0 98 0 653 0 262 9 859 9 45 9 009 8 596 89 7 595 7 086 6 527 5 977 5 442 4 900 4 375 3 850 3 322 2 864 2 435 2 055 724 442 86 969 763 608 478 378

2. Kulleiden luku iän mukaan vusina 90 90 ja 9 920. Antalet döda efter ålder åren 90 90 ch 9 920. Nmbre de décès par âge, 90 90 et 9 920. Ikäv c t a M -î. ; 46 90 9 h Ikävi s i *i 90 0. k Sexe f iminin. L Ikävv b Ï > ldersår. tu SS l 9-90- 0-90- 9-90- 0. 9 20. 0 2 3 4 5 6 78 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 62 23 8 608 978 6 64 4 46 3 764 2 944 2 460 2 090 747 573 33 243 68 53 86 309 5 704 778 974 908 97 86 729 743 627 666 599 644 57 5886 5 34 839 5 997 446 3 459 2 757 2 363 2 002 734 72 533 398 296 338 622 2 053 2 724 3 724 3 823 4 239 4 066 3 974 3 728 3 274 3 333 399 3 200 2 824 2 734 2 788 49 573 6 525 8 360 6 344 4 443 3 750 2 959 2 47 284 857 74 556 50 586 593 772 769 699 64 522 735 592 674 574 527 626 577 828 604 698 585 40 985 3 959 7 66 5 824 453 3 52 2 82 2 246 2 005 796 784 642 649 677 770 99 2 078 2 058 2 035 886 278 2 23 2 036 99 2 080 950 2 36 937 2 053 995 860 3 32 33 34 35 36 37 38 39 40 4 42 43 44 45 46 47 48 49 50 5 52 53 54 55 56 57 58 59 60 6 595 478 392 353 583 330 468 278 426 498 49 503 520 573 703 683 660 87 768 249 2 058 2 396 2 257 2 205 2 475 2 458 2 582 2 600 2 66 2 969 3 066 2 7 2 59 2 640 2 740 2 59 2 546 2 69 2 54 2 343 2 733 2 435 2 868 2 494 2 726 2 304 2 533 2 575 2 780 2 553 2 76 2 723 2 469 2 769 2 930 3 227 3 394 3 330 3 353 3 50 3 44 3 423 478 399 503 276 526 408 533 335 395 334 578 286 227 279 340 434 365 i 33 i 363 563 68 480 76 686 950 2 049 2 008 2 094 2 29 2 340 2 455 867 62 220 63 862 64 203 65 660 66 945 67 744 68 777 69 675 70 666 7 844 72 763 73 605 74 633 75 56 76 543 77 575 78 944 79 64 80 727 8 685 82 625 83 742 84 2 086 85 22 86 234 87 232 88 2 265 89 2 300 2 753 2 487 3 066 349 3 028 33 3 070 35 332 308 3 249 2 992 3 046 3 07 2 957 3 099 3 040 2 823 2 493 2 335 2 289 2 052 666 483 99 067 823 639 442 357 3 528 3 609 3 726 3 753 3 884 3 739 4 042 3 992 492 427 3 830 3 899 3 878 3 73 3 576 3 44 3 276 2 868 2 75 2 343 255 806 64 275 029 902 77 525 2 670 2 692 2 697 2 868 2 888 3 00 3 060 3 09 3 447 390 3 476 3 436 3 325 3 46 3 407 3 366 3 23 3 20 2 982 2 632 2 355 2 20 754 670 275 970 803 582 2 778 2 73 3 366 3 468 3 360 3 7 3 692 3 905 4 384 4 406 4 40 4 363 4 357 4 562 4 49 4 027 3 793 3 594 3 62 397 2 874 2 552 2 236 956 690 340 5 887

3. Suraan lasketut kulleisuuskeffisientit vusilta 90 90 ja 9 920. Observerade mrtalitetskefficienter för åren 90 90 ch 9 920. Cefficients bservés de mrtalité, 90 90 et 9 920. I 34.5 48.5 24.9 8.3 2.5 0.9 8.5 7.5 6.4 5.5 4.9 4.3 4.2 4.0 4.0 4.2 4.6 5.4 6. 6.5 7.4 7.2 7.6 7.3 6.9 7. 6.9 7.2 7. 7.4 7.2 20.9 39.7 2. 5.7 0.9 9. 7.3 6.3 5.4 4.7 4.6 4.2 3.9 3.8 4.0 4.9 6.4 8.7 2.2 2.9 4.7 4.4 4.4 3.8 2.2 2.6 2.3 2.4 0.9 0.8.2 3. 44. 23.0 7.6 2.8 0.9 8.8 7.6 6.8 6.0 5.4 5. 5.2 5.5 5.6 6.4 6.4 6.2 6.0 5.7 6.6 6. 6.5 6.3 6.2 6.8 6.7j 8.i 7.l! 7.8 7.3! 0.6 3 37.3 32 20.4 33 5.8 34. 35 9.5 36 7.6 37 6.38 5.5 39 4.9 40 4.9 4 4.7 42 4.7 43 5.0 44 5.4 45 6.0 46 6.6 47 6.7 48 6.8 49 6.5 50 7.6 5 8.0 52 7.4 53 7.54 7.8 55 7.3 56 9.57 7.5 58 8.0 59 7.9 60 7.5 6 7. 7.2 7.2 7.2 8.8 7.6 8.6 7.7 8.9 9.6 9.4 0.0 0. 0.6.6.8.9 3.4 3.3 6.7 6.4 9.6 9.0 9.0 22.0 22.5 24.6 25.6 27.2 3.8 34.3. 0.4.2.8.4.6 2.6 2..5 3.6 2.4 5.3 4.0 6. 4. 6.0 6.8 8.7 7.8 9.6 20.4 8.8 2.2 22.9 25.9 28.2 28.7 30.0 32.7 33.4 34.7 6.9 6.9 7.8 6.8 8.5 8. 9.0 7.9 8.6 8.5 0.3 8.4 8.0 8.4 8.8 9.7 9.5 9.4 9.8.5 2.2.2 3.7 3.4 5.9 7. 7.2 8.4 20.7 2.9 23.8 7.7 8.9 8.0 9. 7.4 8.9 8.2 8.6 8.2 8.3 9.3 9.4 9.0 9 5 9.*4 9.6 0.0 2.7 0.9 2.0 2..7 2.6 5.2 5.7 6.2 6.7 8.3 9. 23.6 2.9 36. 39.2 39.9 44. 46.0 50.7 54.6 59.9 68.3 68.6 76.3 84.6 90.0 05.6 7.7 24.8 24.3 36.0 57.3 7.3 69. 89.5 93.7 223.5 230.5 247.5 208.9 253.4 37.3 39.8 43. 45.6 49.9 5. 58.7 62. 70.6 75.3 76.3 85.3 94.4 0.4 0.3 2.6 35.7 40.4 56.7 62.0 80. 83.7 204.8 97.2 97.0 25. 2.9 92. 27. 28.7 30. 33.9 35.9 39.9 44. 48.2 57.6 57.5 68.2 73.7 77.4 88.7 97^6 08.0 5.2 32. 43.0 49.5 62.6 8.4 78.3 222.0 200.7 2. 232. i 205.4! 25.3 25.5 32.8 35.2 35.6 4.2 43.0 48. 57.7 62.2 67.4 73.0 80. 93. 02.7 04.6 4.2 25.5 48.4 55.6 66.7 77.0 88.4 20.9 22.4 220.5 233.2 234.8

6 4. Tasitetut kulleisuuskeffisientit vusilta 90 90 ja 9 920. Utjämnade mrtalitetskefftcienter för åren 90--90 ch 9 920. ' Cefficients de mrtalité ajustés, 90 90 et 9 920. I Ikiivr ' T \ S Sç t 0 2 3 4 5 6 7 8 9 0 H 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Ki 34.5 48.5 24.9 8.3 2.5 0.9 8.5 7.5 6.4 5.5 4.9 4:3 4.2 4.0 4.0 4.2 4.7 5.4 6.0 6.7 7.0 7.4 7.4 7.3 7. 7.0 7. 7. 7.2 7.2 7.4 20.9 39.7 2. 5.7 0.9 9. 7.3 6.3 5.4 4.7 4.6 4.2 3.9 3.8 4.0 4.9 6.7 9..3 3.3 4.0 4.5 4.2 3.5 2.8 2.4 2.4.9.4.0.0 i 3. 44. 23.0 7.6 2.8 0.9 8.8 7.6 6.8 6.0 5.4 5. 5.2 5.5 5.6 6.4 6.3 6.2 6.0 6. 6. 6.4 6.3 6.3 6.4 6.6 2 7.3 7.6 7.4 7.3 0.6 37.3 20.4 5.8. 9.5 7.6 6. 5.5 4.9 4.9 4.7 4.7 5.0 5.4 6.0 6.4 6.7 6.7 7.0 7.4 7.7 7.5 7.4 7.7 8. 8.0 8.2 7.8 7.8 7.7 Ikävi. & ï 3 32 33 34 35 36 37 38 39 40 4 42 43 44 45 46 47 48 49 50 5 52 53 54 55 56 57 58 59 60 6 i i 7.3 7.3 7.2 7.7 7.9 8.3 8.0 8.4 8.7 9.3 9.7 9.8 0.2 0.8.3.8 2.4 2.9 4.5 5.5 7.6 8.3 9.2 20.0 2.5 22.8 24.4 25.7 27.8 3.4 34.2 I 0.9 0.9..5.6.9 2. 2. 2.4 2.5 3.7 3.9 5. 4.7 5.4 5.6 7.2 7.8 8.7 9.3 9.6 20. 2.0 23.3 25.8 27.8 28.9 30.3 32.3 33.5 35.0 Sexe f i T 7.0 7.2 7.2 7.7 7.8 8.5 8.3 8.5 8.3 9. 9.0 8.9 8.3 8.4 9.0 9.3 9.5 9.6 0.2.2.6 2.4 2.8 4.3 5.6 6.9 7.4 8.6 20.5 22.0 24. éminin. ï 8.0 8.2 8.7 8.2 8.5 8.2 8.6 8.3 8.4 8.6 9.0 9.2 9.3 9.3 9.5 9.7 0.8.2.9.7.9 2. 3.2 4.5 5.7 6.2 6.9 8. 9.8 22.4 22.9 Ikävi s fe" ï 62 63 64 65 66 67 68 69 70 7 72 73 74 75 76 77 78 79 80 8 82 83 84 85 86 87 88 S g 36.4 38.7 40.6 43.6 46.6 50.5 54.9 60.5 66.7 70. 76.4 84.0 92.0 04.9 6.7 23.3 26.7 37.9 55.8 68. 73.6 86.3 98.8 28.9 232.5 236.4 225.5 37.3 40.0 42.9 46-0 49.3 52.4 57.9 63. 69.8? 6 77.9 85.3 94.0 0.8 0.8 22.2 33.8 42.7 54.5 64.6 77.2 87.2 99. 98.7 200.7 20.8 208.6 ï 26.8 28.7 30.6 33.5 36.3 39.9 44. 49.3 55.7 59.7 67.2 73.3 78.9 88.2 97.9 07.4 7. 30.9 42. 50.8 63.7 77.0 87.7 209.0 207.0 23.2 222.6 S 24.7 26.9 3.8 34.8 36.6 40.4 43.7 49.0 56.7 62.3 67.5 73.3 8.3 92.4 0.2 06. 4.5 27.8 45.3 56.4 66.5 77.2 88.8 203. 27.3 223.2 23.0

5. 00 000 elävänä syntyneestä eln jääneet vusien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteiden mukaan. -- Kvarlevande av 00 000 levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9 920. Survivants de 00 000 vivants-nés d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920. Ikävv is A ; Z 2 M ' S! 9 20. 90 0. 9 20. Ikävt ï t: 2 E «S 90 0. i è 90 0. 9 20. Ikävi c I <? Sexe / êminin. T 9 20. 90 0. 9 20. 0 ; 2 ' 3! 4 i 5! 6 ' 7 89 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 00 000 86 550 82 352 80 285 78 86 77 83 76 983 76 329 75 757 75 272 74 859 74 492 7472 73 860 73 565 73 27 72 963 72 62 72 229 7796 735 70 86 70 292 69 772 69 263 68 77 68 290 67 798 67 37 66 832 66 35 00 000 87 90 84 420 82 639 8342 80 455 79 723 794 78 642 78 27 77 849 77 49 7766 76 865 76 573 76 267 75 893 75 385 74 699 73 855 72 873 7853 70 8 69 805 68 863 67 982 6739 66 306 65 57 64 770 64 058 00 000 88690 84 779 82 829 837 80 329 79 453 78 754 7855 77 624 7758 76 726 76 335 75 938 75 520 75 097 74 66 7446 73 67 73 229 72 782 72 338 7875 7422 70 972 70 58 70 053 69 549 6904 68 56 68 009 00 000 3 89 840 32 86489 33 84 725 34 83 386 35 82 460Î36 8 677 37 8056 38 80 562 39 809 40 79 726 4 79335 42 78 962 43 78 59 44 7899 45 77 77746 77 30 47 76 85 48 76 300 49 75 789 50 75 259 5 74 702 52 7427 53 73 57 54 73 027 55 72 465 56 7 878 57 730358 70 78 59 7066 60 69 69 6 65 860 65 379 64 902 64 435 63 939 63 434 62 907 62 404 6880 6342 60 772 6083 59 593 58 985 58 348 57 689 57 008 56 30 55 575 54 769 53 920. 52 97 52 002 5004 49 984 48 909 47 794 46 628 45 430 4467 42 780 63 353 62 662 6979 629 60 586 59 883 5970 58 454 57 747 57 03 56 38 55 546 54 774 53 947 5354 52 335 559 50 633 49 732 48 802 47 860 46 922 45 979 45 03 43 964 42 830 4639 40 436 39 2 37 944 36 673 67 53 67 040 66 557 66078 65 569 65 058 64 505 63 970 63 426 62 900 62 328 6767 627 60 709 6099 59657 5902 58 54 57 979 57 388 56 745 56 087 55 392 54 683 53 90 53 060 5263 5255 50 302 4927 4887 69 083 68 530 67 968 67 377 66 825 66 257 65 74 6549 64 608 64065 63 54 62 942 62 363 6783 6208 60 627 60 039 59 39 58 726 58 027 57 348 56 666 55 980 55 24 54 440 53 585 52 77 5 826 50 888 49 880 48 763 62 63 64 65 66 67 68 69 70 7 72 73 74 75 76 77 78 79 80 8 82 83 84 85 86 87 88 89 90 437 39 83 38 272 36 78 358 33 482 379 30 046 28 228 26 345 24 498 22 626 20 725 8 88 6 844 4 878 3 044 39 9 820 8 290 6 896 5 699 4 637 3 73 2 900 2 226 700 37 983 35 389 47 026 34 069 45 766 32 706 44 453 3 303 43 093 29 863 4649 28 39 4037 26 903 38 536 25 345 36 837 23 746 35 02 22 089 33 070 20 44 3096 8 849 29 006 7 24 26 880 5 620 24 759 4030 22 575 2 475 20 365 0 95 878 9486 6 049 833 3 948 6 876 966 5 744 0 62 4 726 8 498 3 84! 6 994 3 076 5 68 2 465 4 494 970! 3 564 555! 2 804 23 2 80 995: 732 47 646 46 469 45 29 43 78 42 257 40 70 39 065 37 358 35 527 33 53 3425 29 304 2756 24 948 22 643 20352 893 60 4 05 2 009! 03 8 444 6 948 5 636 4 49! 3 55 2 730 2 099 606 i

i 6. 00000 elävänä syntyneestä eri iässä kulleet vusien 90 90 ja 9-920 kulleisuussuhteiden mukaan. - Vid lika åldersår avlidna av 00 000 levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9-920. Décédés de 00000 vivants-nés par âge d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920. Ikäv I S ip* T* i L90 0. L9 h.90 9 20 Ikävi - Ålders p. t S f 0. L9 20 Sexe f êminin. 90 0. f I - Ålders Age. j k.9-90- h-* 9 20. Sexe f étninin. 06 9- -20. 0 i 2 3 45 6 78 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3450 498 2 067 469 985 848 654 572 485 43 367 320 32 295 294 308 342 392 433 48 499 524 520 509 492 48 492 48 485 48 49 2 090 3 490 78 297 887 732 582 499 425 368 358 325 30 292 306 374 508 686 844 982 020 042 006 942 88 843 833 789 747 72 705 30 3 9 950 458 042 876 699 599 53 466 432 39 397 48 423 48 470 475 442 447 444 463 453 450 454 465 504 508 525 507 496 060 3 3 35 32 764 33 339 34 92635 783 36 6237 49438 443 39 393 40 39 4 37342 3743 392 44 422 45 46746 495 47 5548 549 530 50 5575 57552 55653 544 54 562 55 58756 57557 58558 55259 54760 5366 48 477 467 496 505 527 503 524 538 570 589 590 608 637 659 68 707 726 806 849 949 969 998 020 075 5 66 98 263 387 463 69 683 688 705 703 73 76 707 76 73 772 772 827 793 89 86 886 90 930 942 938 943 966 049 34 9 203 225 267 27 284 473 483 479 509 5 553 535 544 526 572 56 550 508 50 542 555 56 562 59 643 658 695 709 782 84 897 908 953 03 084 6 553 562 59 552 62 63 64 65 568 66 543 67. 565 68 54 69 543 70 55 7 572 72 579 73 580 74 575 75 58 76 588 77 648 78 665 79 699 80 679 8 682 82 686 83 739 84 80 85 855 86 868 87 89 88 938 89 008 7 7 504 54 554 600 636 69 745 88 883 847 872 90 907 974 966 834 653 57 530 394 97 062 924 83 674 526 383 334 320 363 403 440 472 488 558 599 657 648 592 608 62 590 555 524 465 353 257 32 08 885 765 6 495 45 324 236 260 33 360 444 52 60 699 86 95 974 2 090 226 22 284 2 20 287 229 20 982 804 664 504 33 87 930 760 624 448 77 250 438 524 547 645 707 83 2 04 2 088 22 248 2 208 2 305 2 29 259 2 083 2 059 2 042 878 687 496 32 45 976 785 63 493

7. Se vusimäärä, jnka 00 000 elävänä syntynyttä n yhteensä elänyt määrätyn iän saavutettuaan, vusien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteiden mukaan. Av 00 000 levande födda tillsammans genmlevda år enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9 920. La smme des années qu'aurnt vécues 00 000 nés vivants d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920. M!~ II Sexe masculin 0 0 0 0 3 2 280 396,2 32370 2 340432 407 964 62 4 09 428 3906 584 462 747 4 258 785 89 93 90 933 958 92 380 32 2 346 06 2 38678 2 407 709 2 476 77 63 4 059 993,3 9433 4 20943,4 305 843 74364 77 098 78253 80 545 332 4572 448 499 2 474 508 2 545 020 64 4 099 036 3 974 70Î4 254 2534 35687 255 683 260 628 262 057 26652 342 475 826 2 5034 2 540826 2 62693 65 436 53 4 006 706'4 298 026'4 39687 335 234 342 69 34457 350 208 35 2 540 03 2 57073 2 606 650 2 679 794 66 472 449 4 037 2894 340397 4439206 43 558 423 58 425007 4333 36'2603 700 2 63308 2 67 964 2 746 335 67 4 206 749 4 066 46 4 38 290! 4 480 690 490 965 503 607 504 898 55 200 37,2 666 87J2 690 835 2 736 746 2 82 32 68 4 239 386 4 094063 4 420 627J4 520 578 567 62 583 039 584 002 596 567 38 2 729 527 2 749 647 2 800 984 2 877 753 69 4 270 305 42087 4 458 34J4 558 790 643 664 66 93 662 457 677376 392 79669 2 807 748 2 864682 2 942632 70 4 299 442 444 733 4 494 2434 595 233 7979 740 36 740 347 757 77 40'2 853 2802 86537 2 927 845 3 006 969 7 4 326 729 467 65'4 528 289 4 629 753 794 245 88 394 87 738 837 640 4 2 94 337 2 9282 2 990459 3 070 759 72 4 352 5 488 96 4 560 3724 662 222 868 92 896 064 894680 977 42 2 974 852 977 744 3 052 507 3 33 987 73 4 375 73 4 208 56:4 590 423Î4692 587 943 253 973 393 972 996 320 43 3 034 703 3 032 904 33 999 396 640 74 4 397 389 4 226 606 4 68 366 4720 87 07 269050 409 047 348075 097 44 3 093 992 3 087 265 374 962 3 258 73 75 4 47 64 243 037 4 644864 746 869 090 982 27 28 23 077 53 492 45 352 659 340 86 3 235 46 3 320 209 76 4 434 992 4 257 862 4 667 8534 770 665 64400203 54898386 23480 46 3 20 678393 56 3 295 344 3 3827 77 4 450 853 4 2754 689 323! 4 792 63 237 57jl 279 628273 243 309 024 47 3 268 0273 245 488 3 354 724 3 44460 78 4 464 84 4 282 828 4 708 595J4 8 436 30 309355 267 347 624 386 087 48 324 682 3 296 564 43 546 50 75 79 4 477 032 4 293 047:4 725 709 4 828 588 8382 734430 30942533 462 645 49 3 380 620>3 346 747 3 47806 3560 234 80 4 487 638 4 30 857 4 740 708 4843 669 9454 747 504 586 494 983 538 690 50 3 435 792 3 396 04 3 529 490 3 686 8 4 496 693 4 309 3624 753 665 4 856 699 20 526 303 577 950 567 989 64 24 53 49037 3 444 345 3 586 557 3 676 299 82 4 504 286 4 35 672 4 764 729 4867 769 597 369:650 33 640 54968995 5235435833497363642973 3733306 83 4 50 584'4320 907 4774 059 4 877 057 667 923, 72645 72 656 763 6053 3 596 0703 53887 3 698 73 789 629 84 4 55 752 4 32594 78805 4884 753 737 955 79 953 784 305 837 459 54 3 647 573 3 583 683 3 753 75 3 845 240 85 4 59 927 4 328 650 478843! 4 89045 24 807 473 86 287 855 502 90 75855 3 698 067 3 62872 3808 043 3900 08 86 4 523 234 4 33 424 793 23! 4 89609 25 876 490 929 70 926 247 983 504 56 747 54! 367569 86524 3 954 094 87 4 525 797 4 333 639 4 797 260 4900 2 26 945 02 997 27 996 533 2 055 676 57 3795 866J3 73 804 3 9436 4 007 245 88 4 527 760 4 335 402 4 800 444 4 903 235 27 2 03 065 2 063 994 2 066 334 2 27 267 58 3 843 077 3754 842 3 965 845 4 059 57 89 4 529 269 4 336 795 4 802 936 4905 650 28 2 080 623 29 906J2 35 629 98 278 59 88906 794 666 4 06 624 40 874 90 4 530 49 4 337 908 4 804 892 4907 503 292 47 698 2 95 050 2 204 408 2 268 720 60 3 933 905 3 833 244 4 066 446 258 302 24 290 2 259 464 2 272 67 2 338 63 6 3 977 3793 870 553 4540! 4 20 580

0 8. 00 000 elävänä syntyneen vielä elettävänä leva vusimäärä vusien 90 90 ja 9 920 kulleisuus suhteiden mukaan. År att genmleva av 00000 levande födda enligt dödlighetsförhållandena åren 90 9< ch 9 920 La smme, des années qu'aurnt encre à vivre 00 000 nés vivants d'après la. mrtaliu en 90 90 et 9 920. "" j \ 0 4 532 877 4 340 595 4 809 568J4 9260 3 2 252 48 2 07 425 2 46936 2-50496 4 440 506 4 246 975 4 73 374 4 85 23 32J2 86 86 95447 2 40 859 2 435 389 2 358 53Î463 497 6335 7365 33 22 720 892 096 335 060 36740 3 4 277 94 4 079 967 4 547 54 646 008 34 2 057 05 830 46 2 268 742 2 299 467 4 497 643 3 997 976 465 44 56952 35992 864769 522 2 202 98 2 232 366 49 39!3 97 077 4 384 564 479 029 36 l 92977 709 287 2 37 604! 2 65 825 6 4 04 92Î3 836 988 4 304 670 4 396 960 37 866 006 649 760 2072 822>2 099 839 7 965 256 757 556'4 225 566 4 35 593 38 S03 350590 948 2 008 584 2 034 407 8 3 889 23 3 678 664 447 4 234 784 39, 74 208 532 847 944 886 969 528 0 9 3 738 83 632 698Ï3 3 522 600 20 234 3 4 99 069 830;4 22 454 074 443 520 40 4 679 597 475 458 88 723 9059 68 54048 783 8909!l84l40 3 663 956 3 444 53Î3 94 888 3 994 989 42 558 062 362 85 757 0677873 2 589 624 367 202,3838 357 95 840 43 49874 307 69 695 56975 520 3 3 55 608 3 29986 3 762 220 3 837 063 44438 885253 330 634 606:653447 4 3 44895 3 23 467 3 686 493 758 668 45 380 28 99 77957452 5995 5 3 368 477 337 047 3 6823 680 680 46 322 9947 034 54 224J53033 6 295 360 3 060 967 3 536 3253 6033647 264 85009507 454 844470700 7 3222 568 2 985 328,3 46 944 3 526 073 48 20895 044 03 396 022 40 985 8350432 90286'3388035344955 4952257 993 848 337 762 35926 i 9 3 07830 2 836 009!334 585 3 373 470 097 085 94458 280 078 293 549 203 006 574 2 762 645*3 24 579 3 297 946 042 740 896 250 223 0235 86 ;2 2 935 508 2 690 282! 369 09 3 222965 989 294 848 85966 59578 854 22 2 864 954 2 68 950:3 096 92 3 48550 936 807 802 408 0 855 22 53 '23 2 794 922 2 548 642 3 025 263 3 07470 885 304 756 92 24 2 7254042479308'2954066300402 83480 055 87 066 920 72 423 00525 02 079 25 2 656 387 2 40 885 2 883 32 2 928656 785363 669 026 948 044 958066 26 587 856 343 324 83 035 856 484 57 7370 626 79 895 432 904 95!27 2 59 82 2 276 60 2 743 234! 2 784893 689 800 585 753 843 723 852643!28 2 452 254 2 20 689 2 673 939 2 73 882 643 77 545 929 792 944 80286 29j2 38579 2 45 545 2 605 602 643 440 598972 " 507 35 74357 750 902 30 2 38 587Î2083J2 536 8972573 547 6 555 498 470 042 694428 70580 53 449 472 884 433 84 396 346 360 428 326 28 293 49 262 572 233 435 206 48 80 726 57 64 35 488 5 76 97 885 82 024 68 063 55 845 45 239 3684 28 59 22 293 725 2 950 9 643 7 080 57 3 608 2 458 4340 399 282! 365 894 333 889 303 306 27479 246 532 220 408 95 862 72 944 5679 32 034 3 989 97 558 82 733 69480 57 767 47 548! 38 738 3233 24 923 9688 5 404 945 974 6 956 593 3 800 2 687 646 82 600 425 555 35 5542 4697 428 278 38894 35254 35 325! 28 279 24996 2945 9202 65382 475 20 245 00 973! 83 859 68860 55 903 44 839 35 509 27 763 2425 6 337 2 308 924 6 632 4676 653 375 606 37 560 473 55 973 472 954J 43470; 39582 353 370; 36 927! 282 407! 249 938: 29 573! 9343 65 29 4 495 9 997 00 724! 83 572! 68 49! 55 46 44 39lj 3503 27 407! 25 6 05 2 048 8 925 6 50 4 657

9. Tdennäköinen jäljellä leva elinaika vusien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteiden mukaan. Sannlika återstående livslängden enligt dödlig hets förhållandena åren 90 90 ch 9 920. Vie restante prbable d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920. Ikävi - Aide! 03 JS.»a 90- l 9-20. 90-0. 9-20. I-H - Ålder Age. I 90-0. I 0. 9 20. ï Ikävi ** s!x> Ide] si i 0. L9 20. Sexe f éminin. 90-0. 9 ils 0 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 54.98 59.64 60.09 59.78 59.26 58.58 57.86 57.07 56.25 55.4 54.54,53.66 52.76 5.86 50.96 50.05 49.5 48.25 47.38 46.5 45.66 44.82 43.98 43.4 42.30 4.45 40.59 39.75 38.89 38.04 37.8 48.70 54.0 54.52 54.27 53.80 53.7 52.47 5.7 50.9 50.08 49.23 48.37 47.50 46.6 45.73 44.85 43.99 43.20 42.47 4.80 4.8 40.58 39.99 39.37 38.73 38.06 37.37 36.67 35.96 35.23 34.48 59.29 63.08 63.49 63.5 62.64 6.98 6.26 60.47 59.66 58.83 57.97 57.0 56.22 55.33 54.46 53.58 52.72 5.86 5.00 50.2 49.25 48.37 47.50 46.62 45.74 44.87 44.00 43.3 42.26 4.39 40.52 59.88 3 63.2 32 63.35 33 62.93 34 62.36 35 6.66 36 60.92 37 60. 38 59.26 39 58.40 40 57.5 4 56.63 42 55.75 43 54.86 44 53.98 45 53.0 46 52.24 47 5.38 48 50.54 49 49.69 50 48.84 5 48.00 52 47.6 53 46.3 54 45.46 55 44.6 56 43.77 57 42.93 58 42.08 59 4.22 60 40.36 6 36.33 35.47 34.6 33.75 32.89 32.0 3.!» 30.34 29.49 28.64 27.8 26.97 26.4 25.30 24.48 23.66 22.85 22.04 2.23 20.45 9.67 8.93 8.9 7.46 6.73 6.02 5.32 4.63 3.95 3.29 2.65 33.73 32.98 32.22 3.46 30.70 29.95 29.9 28.43 27.67 26.92 26.6 25.42 24.67 23.95 23.2 22.5 2.27 2.02 20.30 9.59 8.88 8.7 7.46 6.75 6.06 5.4 4.77 4.4 3.52 2.92 2.32 39.65 38.77 37.89 37.02 36.4 35.27 34.4 33.55 32.69 3.82 30.97 30.0 29.23 28.35 27.48 26.6 25.7 4 24.87 24.0 23.5 22.30 2.45 20.62 9.78 8.97 8.7 7.38 6.59 5.82 5.06 4.30 39.49 62 38.63 63 37.77 64 36.9 65 36.05 66 35.8 67 34.3 68 33.45 69 32.58 70 3.7 7 30.84 72 29.98 73 29. 74 28.25 75 27.39 76 26.52 77 25.66 78 24.82 79 23.97 80 23.4 8 22.29 82 2.45 83 20.6 84 9.78 85 8.97 86 8.6 87 7.36 88 6.56 89 5.78 90 5.00 4.25 2.03.43 0.83 0.23 9.64 9.05 8.49 7.93 7.42 6.93 6.48 6.05 5.65 5.27 4.9 4.6 4.3 4.00 3.74 3.53 3.33 3.07 2.86 2.70 2.65 2.6 2.59 2.54 2.50.72.3 0.55 9.98 9.43 8.90 8.37 7.87 7.40 6.94 6.50 6.05 5.64 5.26 4.89 4.56 4.25 3.98 3.74 3.53 3.33 3.2 3.2 3.05 2.99 2.9 2.S7 2.85 2.70 3.57 2.86 2.6.47 0.79 0.4 9.50 8.89 8.3 7.77 7.24 6.74 6.26 5.79 5.38 4.99 4.64 4.3 4.02 3.77 3.5 3.26 3.09 2.95 2.89 2.87 2.79 2.74 2.70 3.49 2.74 2.0.33 0.66 0.00 9.38 8.77 8.2 7.69 7.9 6.7 6.24 5.77 5.37 4.98 4.6 4.26 3.95 3.72 3.50 3.4 2 3.39 3.34 3.27 3.23 3.4 3.05 2.90 2573-24

0. Keskimääräinen jäljellä leva elinaika vusien 90 90 ja 9 920 kulleisuussuhteiden mukaan. Återstående medellivslängden enligt dödlighetsförhållandena åren 90 90 ch 9 920. Durée myenne de la vie restante d'après la mrtalité en 90 90 et 9 920. Ikävi ;ii a».. ildersår. Age. 0 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 i 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 i 45.33 5.3 52.93 53.28 53.20 52.93 52.50 5.95 5.34 50.67 49.94 49.9 48.40 47.60 46.79 45.97 45.6 44.38 43.6 42.87 42.6 4.45 40.76 40.06 39.35 38.63 37.90 37.7 36.43 35.69 34.94 I 43.4 48.3 49.32 49.37 49.5 48.69 48.3 47.48 46.7 8 46.03 45.24 44.45 43.64 42.80 4.97 4.3 40.33 39.60 38.96 38.40 37.9 37.44 36.99 36.5 36.00 35.46 34.90 34.33 33.74 33.3 32.49 S 0. 48.0 53.4 54.63 54.90 54.88 54.58 54.8 53.66 53.06 52.42 5.74 5.02 50.28 49.54 48.8 48.09 47.39 46.69 45.99 45.26 44.54 43.8 43.09 42.36 4.62 40.89 40.6 39.44 38.45 38.02 37.30 9- k 49.2 53.60 54.7 54.84 54.70 54.32 53.83 53.24 52.57 5.85 5. 50.36 49.59 48.82 48.07 47.32 46.6 45.90 45.2 44.5 43.82 43.4 42.48 4.79 4.0 40.4 39.74 39.06 38.38 37.67 Ikävi Se» Idersår. Age. \ 3 32 33 34 35 36 37 38 39 40 4 42 43 44 45 46 47 48 49 50 5 52 53 54 55 56 57 58 59 60 36.96 6 90 0. 34.20 33.45 32.69 3.92 3.7 30.4 29.66 28.90 28.4 27.38 26.63 25.89 25.4 24.39 23.65 22.92 22.9 2.46 20.73 20.03 9.34 8.68 8.0 7.36 6.70 6.06 5.42 4.79 4.7 3.56 2.98 9 k 3.84 3.9 30.53 29.87 29.2 28.2 27.88 27.22 26.54 25.87 25.9 24.54 23.87 23.23 22.57 2.92 2.26 20.62 9.98 9.36 8.73 8.09 7.45 6.82 6.20 5.62 5.05 4.49 3.92 3.37 2.82 Sexe féminin. T 36.57 35.83 35.08 34.33 33.60 32.86 32.3 3.40 30.66 29.92.29.9 28.45 27.70 26.93 26.5 25.38 24.62 23.85 23.07 22.3 2.55 20.80 20.05 9.3 8.58 7.87 7.7 6.46 5.76 5.08 4.4 9-20. 36.25 35.54 34.83 34.3 33.4 32.69 3.96 3.23 30.48 29.73 28.99 28.25 27.5 26.76 26.0 25.25 24.50 23.76 23.02 22.29 2.55 20.80 20.05 9.3 8.59 7.88 7.7 6.45 5.75 5.05 4.39 Ikävi Idersår. u» 62 63 64 65 66 67 68 69 70 7 72 73 74 75 76 77 78 79 80 8 82 83 84 85 86 87 88 89 90 90-0. 2.43.88.34 0.79 0.26 9.74 9.23 8.74 8.27 7.82 7.38 6.95 6.54 6.5 5.8 5.5 5.22 4.90 4.6 4.36 4.5 3.9 3.69 3.49 3.33 3.8 3.0 2.74 2.50 h-" 20 2.26.72.9 0.67 0.6 9.66 9.6 8.69 8.25 7.83 7.42 7.00 6.6 6.25 5.90 5.57 5.28 5.0 4.76 4.54 4.34 4.7 4.0 3.88 3.72 3.53 3.35 3.09 2.70 06 0. 3.75 3.2 2.49.87.20 0.67 0.09 9.54 9.00 8.5 8.0 7.56 7. 6.68 6.28 5.90 5.55 5.23 4.94 4.67 4.4 4.8 3.97 3.77 3.64 3.45 3.25 3.04 2.70 9 k 3.7 3.05 2.39.78.9 0.60 0.02 9.46 8.92 8.43 7.95 7.49 7.05 6.63 6.25 5.90 5.54 5.9 4.87 4.62 4.38 4.6 3.94 3.75 3.57 3.43 3.27 3.0 2.90