Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Samankaltaiset tiedostot
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Sanginjoen ekologinen tila

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Lapinlahden Savonjärvi

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Vesien tila ja vesiluvat

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Helsingin pienvesiympäristöt

Joroisten vesienhoito

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Karhijärven kalaston nykytila

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Toimenpiteiden suunnittelu

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Kemiallisen tilan luokittelu ja Watchlist - katsaus. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus SYKE Haitallisten aineiden päivä Kuva: K.

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Ajankohtaista vesienhoidossa Antton Keto Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi , Vaasa

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Kehittämispäällikkö Seppo Hellsten ja tutkija Minna Kuoppala, Suomen ympäristökeskus: Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Vanha Ortopedia, neuvotteluhuone Becker, Jyväskylä

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Haitallisten aineiden päivä. Juhani Gustafsson

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Veranta neuvotteluhuone, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylä

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

Vesienhoitokysely. Pirkanmaan ELY-keskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Transkriptio:

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1

Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella ensimmäisen kerran v. 2008 (vuosien 2000-2007 aineiston perusteella) Toinen luokittelukierros tehtiin v. 2012-2013 vuosien 2006-2012 aineistojen perusteella Luokittelujärjestelmässä muutoksia ensimmäiseen luokittelukierrokseen verrattuna tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia! Paljon uutta aineistoa, osittain käytetty samoja aineistoja. Luokittelujärjestelmä kehitetty SYKEssä, luokitus tehty ELY-keskuksissa. UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 2

Uusia vesimuodostumia otettu mukaan Vesimuodostuma = järvi, joki, puro tai niiden osa tai rannikkoveden osa Tyypittelyssä ja luokittelussa UUDELYssä on mukana: Merialue kokonaan (37 muodostumaa) Kaikki yli 50 ha järvet ja muutamia pienempiä (177 muodostumaa) Kaikki uomat, joiden valuma-alue yli 40 km 2 (103 muodostumaa) Yhteensä 317 vesimuodostumaa (aiemmin luokittelemattomia 26 jokea ja 16 järveä) UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 3

Vesien tyypittelyä tarkistettu Tyypittelyn perusteena mm. järven koko ja syvyys, valuma-alueen maaperä, veden väri ja sameus. Tyypittelyperusteissa ei muutoksia. Kullekin tyypille ja muuttujalle määritelty luokkarajat, vertailualueena ns. luonnontilainen vesistö Tyypittelyä tarkistettu luokittelun kuluessa: muutamia muutoksia tehty UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 4

Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 4.11.2013 5 4.11.2013

Luokittelukategoriat (luokittelun taso) (0) Ei luokittelua: aineisto puuttuu tai on riittämätöntä. (1) Vedenlaatuluokitus: riittävästi vedenlaatutuloksia, järvissä myös a-klorofyllituloksia. (2) Suppeaan aineistoon perustuva luokittelu: vedenlaatutuloksia ja niukasti biologista aineistoa. (3) Laajaan aineistoon perustuva luokittelu: aineistoa vedenlaadusta ja vähintään kahdesta (joet) tai kolmesta (järvet) biologisesta muuttujasta. Rannikolla vedenlaatu, klorofylli ja/tai pohjaeläimet, makrolevät. (4) Arvioidaan muiden vesimuodostumien perusteella. (5) Asiantuntija-arvio. UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 6

Luokittelussa käytettävät laatutekijät Laatutekijä Joet Järvet Rannikkovedet Kasviplankton/a-klorofylli x x Piilevät x x Vesikasvit x rakkolevä Pohjaeläimet x x x Kalat x x Fys.-kem. tekijät (veden laatu) x x x Hydrologis-morfologiset tekijät (säännöstely, vaellusesteet ym.) x x x Mustalla merkityt muuttujat pysyneet ennallaan Punaisella merkitty muuttuneet ja uudet luokittelutekijät Vihreällä merkitty muuttujat, joissa pieniä muutoksia UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 7

Mikä luokittelussa on muuttunut? Uusia muuttujia: mm. järvien kasviplankton ja syvännepohjaeläimet Vertailuolojen tarkentaminen vertailuarvojen ja luokkarajojen täsmentyminen Biologisten tekijöiden yhteismitallistaminen (ns. skaalattu ELS) tarkentaa ekologisen tilan arviointia Tarkasteltava ajanjakso: 2006-2012 (aik. 2000-2007) Hertan VEMU-järjestelmän laskennassa pieniä täsmentäviä muutoksia (keskiarvo vs. mediaani jne.) UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 8

Haitalliset aineet luokittelussa Ekologisen tilan luokitukseen kuuluvat kansalliset haitalliset aineet: ei havaittu ympäristönlaatunormin ylityksiä ei vaikutuksia ekologiseen tilaan (VnA 1022/2006 liitteen 1D aineet). Erillinen pintavesien kemiallisen tilan luokittelu määräytyy EU:ssa tunnistettujen haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella (VnA liitteen 1C aineet) tehdään vasta 2013 lopussa tai 2014 alussa! Luokat: hyvä tai hyvää huonompi. UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 9

UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 10

Yhteenveto vesien tilasta UUDELYssä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen 30 % 20 % 10 % 0 % Joet (pituus) Järvet (pinta-ala) Rannikkovedet (pinta-ala) UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 11

Luokan muutokset Suurin osa luokan muutoksista johtuu menetelmällisistä muutoksista ja uusista aineistoista (64 muodostumaa) Luokka on muuttunut oikeasti vain muutamissa kohteissa Varsinkin biologista aineistoa paljon enemmän kuin viime luokituksessa! Muutoksen todellista syytä vaikea arvioida! Luokittelu antaa yleiskuvan vesistöistä! UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 30.10.2013 12

Luokituksen tuloksia / joet 103 jokea/jokijaksoa luokiteltu Suurin osa jokivesistä edelleen tyydyttävässä tilassa, mm. Vantaanjoen pääuoma Korkeita ravinne- ja bakteeripitoisuuksia, osoittavat kuormitusta Pienissä uomissa usein vain vedenlaatuluokitus Piilevä-, pohjaeläin- ja kalastoaineistoa melko runsaasti Pohjaeläinindeksin soveltuminen savimaiden joille? UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 13

Luokituksen tuloksia / järvet 177 järveä tai järven osaa luokiteltu hyvä tila: 69 järveä, tyydyttävä tila: 51 järveä erinomaisessa tilassa 23 järveä, yleensä latvavesistöjä välttävässä tilassa 23 järveä, voimakkaasti kuormitettuja huonossa tilassa 11 järveä, erittäin reheviä ja kuormitettuja, yleensä pieniä ja matalia osasta järviä hyvin vähän tietoa, osasta todella paljon samantyyppisten ja lähekkäin sijaitsevien järvien tuloksia on verrattu toisiinsa lisää luotettavuutta luokitteluun UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 14

Luokituksen tuloksia / Itä-Uusimaa Porvoonjoki luokiteltu Uudelyn alueella tyydyttävään ja osin välttävään luokkaan Itä-Uudenmaan joet pääosin tyydyttävässä luokassa, paikoin myös välttävää luokkaa (tyyppinä savimaiden joet) Itä-Uudenmaan järvistä Hopjärvi, Veckjärvi, Särkjärvi hyvässä luokassa, Tiiläänjärvi ja Hunttijärvi tyydyttäviä, Lapinjärvi välttävä, Savijärvi ja Niinijärvi huonoja UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 30.10.2013 15

Luokituksen tuloksia / rannikkoalue Rannikkovedet luokiteltu kokonaan Suurin osa rannikkovesistä välttävässä tilassa muutokset johtuvat luokittelukriteerien muuttumisesta, uusista aineistoista ym. Happivajetta pohjalla ja vesimassassa, niukasti tai ei ollenkaan pohjaeläimiä. Pohjaeläinindeksi ei sovellu Suomenlahdelle kovin hyvin. UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 16

Luokituksen tuloksia / Itä-Uudenmaan rannikkoalue Suomenlahden rannikko on jaettu kahteen tyyppiin, sisäja ulkosaaristoon veden vaihtuvuuden mukaan Maalta tuleva kuormitus näkyy korkeina ravinnepitoisuuksina vedessä Voimakas levätuotanto -> happivajetta pohjalla ja vesimassassa Vain harvat pohjaeläinlajit elävät kuormittuneilla ja vähähappisilla pohjilla UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 30.10.2013 17

Luokitustuloksia sisä- ja ulkosaaristo Sisäsaaristo -korkeimmat ravinnepitoisuudet sisälahdilla -pohjien tila vaihtelee, myös happivajealueita -eniten surviaissääsken toukkia ja harvasukasmatoja Ulkosaaristo -ravinnepitoisuudet ilmentävät tyydyttävää/välttävää tilaa -pohjilla happivajetta -monisukasmato Marenzelleria yleisin laji -hapekkaan ja hyvinvoivan pohjan lajeja satunnaisesti UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 30.10.2013 18

Luokittelun kehitystarpeita Jokien koskipohjaeläinindeksi ei sovellu kovin hyvin savimaiden jokiin. Kosket ovat jokien parhaita paikkoja, eikä niiden tilanne kuvaa koko joen tilaa. Rannikon pohjaeläinindeksiä (BBI) tulisi kehittää myös Suomenlahdelle soveltuvaksi. Runsasravinteisille järville ei ole kasviplanktonmuuttujien vertailuarvoja (edelleenkään). Tietojärjestelmien kehittäminen (SYKE): rekisterit, indeksien laskenta, tulosten käsittely, Biologisen aineiston kerääminen edelleen tärkeää! Resurssit? UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 19

Luokitteluehdotus jatkossa Luokitteluehdotus julkistetaan tässä vaiheessa karttoina ja uudessa karttapalvelussa (www.syke.fi) Luokittelutiedot avataan www.ymparisto.fi/oiva - palvelussa vasta myöhemmin (2014?) Luokitteluehdotus sisällytetään vesienhoitosuunnitelmaan, jonka kuulemisaikana sitä voi kommentoida (lokak.2014 - maalisk.2015) Lopullinen luokittelu ja EU-raportointi kuulemisen jälkeen, v. 2015 Kemiallisen tilan luokittelu tehdään talvella 2013/2014. UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 20

Lisätietoja Vuori ym. 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. SYKE. Aroviita ym. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012-2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. SYKE. www.syke.fi. Uudenmaan ELY-keskus: Mikaela Ahlman, Jaana Marttila, Sirpa Penttilä, Heidi Åkerla www.ymparisto.fi/oiva KIITOS! UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 21