Vuosisopimus ja talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-16

Vuosisopimus ja talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-16 Kyhallitus 31.10.2013 136

SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset 1 1.3 Strategian mukaiset kehittämisalueet 2 2. Vuosisopimus 4 2.1 Hallinto 4 2.1.1 Hallinto ja toimistopalvelut 4 2.1.2 Hankkeet 4 2.1.3 Tukipalveluyksikkö 6 2.1.4 Tilintarkastus 6 2.2 Lasten ja perheiden palvelut 6 2.2.1 Neuvola 7 2.2.2 Äitiys- ja lastenneuvola sekä perhesuunnittelu 7 2.2.3 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 8 2.2.4 Varhaiskasvatus 9 2.2.5 Lastensuojelu. lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö 12 2.3 Psykososiaaliset palvelut 14 2.3.1 Aikuissosiaalityö 14 2.3.2 Vammaispalvelut 14 2.3.3 Terapiapalvelut 16 2.4 Hoito- ja vanhustyön palvelut 18 2.4.1 Painopistealueet 18 2.4.2 Kotihoito 19 2.4.3 Asumispalvelut 20 2.4.4 Vuodeosastohoito 21 2.4.5 Laadullisten tavoitteiden toteutuminen 21 2.5 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 22 2.5.1 Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut 22 2.5.2 Täydentävät palvelut 23 2.5.3 Työterveyshuolto 24 2.5.4 Suun ja hampaiden terveydenhuolto 25 2.5.5 Erikoissairaanhoito 25 2.6 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 27 2.6.1 Palvelutasosuunnitelman mukaiset painopistealueet 27 2.6.2 Toiminnalliset tavoitteet 27 2.6.3 Ympäristöterveysvalvonta 27 2.6.4 Eläinlääkintähuolto 28 2.6.5 Ympäristönsuojelu ja maa-ainesvalvonta 28 2.6.6 Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta 28 2.6.7 Palvelutasosuunnitelman mukaiset suoritteet 28 2.7 Palvelulinjojen suoritetaulu 30 3. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa 34 3.1 Tuloslaskelma (vertailu TP2010, TP2011, TP2012, TA2013 ja TAE2014 ja tunnusluvut) 34 3.2 Yhteenveto talousarvioesityksestä 2014 kunnittain 35 3.3 Talousarvio kunnittain tuloslaskelmamuodossa (vertailu TP2011, TP2012, TA2013 ja TAE2014) 38 3.4 Talousarvio kunnittain ja palvelulinjoittain (vertailu TP2011, TP2012, TA2013 ja TAE2014) 40 3.5 Yhteenveto kuntien maksuosuuksista 2014 43 3.6 Talousarvion sitovuus 43 4. Investointiosa 44 5. Rahoitusosa 45 6. Taloussuunnitelma 2015-2016 46 6.1 Jäsenkuntien maksuosuudet ja tuloslaskelma 46 6.2 Investoinnit 47 6.3 Rahoituslaskelma 47 7. Liitteet 48 7.1 Talousarvio kustannuspaikoittain 48 7.2 Vakanssit ja henkilöstön vähentämistavoite 71

1. Yleisperustelut 1.1 Yleistä Suomen hallitus valmistelee kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. sote-uudistus). Sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelurakennetta valmistellaan järjestämislain valmisteluryhmässä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan 2014. Oulun Eteläisenalueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet selvittävät erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Keväällä 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki toi muutoksia mm. ensihoidon järjestämiseen. Uusi vanhuspalvelulaki on tullut voimaan 1.7.2013. Lain tavoitteena on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä osallistumista palvelujen kehittämiseen kunnissa. Laki tulee lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia nykytasosta. Myös omaishoidon tuen saajien määrää on tarkoitus lisätä hallitusohjelman mukaisilla tavoitteilla. Kuntatalouden kehittymiseen vaikuttaa osaltaan valtiontalouden linjaukset sekä euroalueen vakauttamiseen ja EU:n yhteisen talouspolitiikan vaatimukset. Kunta-alalla on saavutettu liittokohtainen ratkaisu, jonka mukaan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti palkkakustannukset nousevat vuonna 2014 noin 0,8 %. Myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut nousevat edellisvuodesta. Talousarviossa on varauduttu yhteensä 22,31 %:n sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin. 1.2. Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenkuntia ovat Haapajärven kaupunki, Kärsämäen kunta, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta. Kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Talousarviovuosi on kuntayhtymän neljäs toimintavuosi. Kuntayhtymän luottamushenkilöiden ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii yhtymähallitus. Perussopimuksen mukaisesti merkittävät asiat, kuten esimerkiksi talousarvio ja tilinpäätös, hyväksytään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Muita luottamushenkilöiden toimielimiä ovat ympäristö-, tarkastuslautakunta sekä yksilöjaos. Jäsenkuntien asukasluku oli 31.12.2012 yhteensä 19.214 asukasta. Alueen asukasmäärä on vähentynyt koko 2000 -luvun ajan. Kunta 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 Muutos Muutos 11/12 11/12% Haapajärvi 7.714 7.639 7.611 7.640 29 +0,4 Kärsämäki 2.918 2.872 2.820 2.763-57 -2,0 Pyhäjärvi 6.001 5.946 5.890 5.850-40 -0,7 Reisjärvi 3.020 2.973 2.998 2.961-37 -1,2 Yhteensä 19.653 19.430 19.319 19.214-105 -0,5 Kuntien asukasluvun perusteella jaettujen menojen osalta tapahtuu muutos edellisiin vuosiin verrattuna. Haapajärven osuus nousee 39,8 %:iin ja Pyhäjärven 30,4 %:iin. Kärsämäen osuus laskee 14,4 %:iin ja Reisjärven osuus 15,4 %:iin. 1

Jäsenkuntien väestön ikärakenne vaihtelee kunnittain. 0-14 v. osuus väestöstä 31.12.2011 % Työpaikkojen määrää, työssäkäyntiä ja muuta toimintaa kuvaavat seuraavat tilastoluvut. Valtion veronalaiset tulot euroa/tulonsaaja 2011 15-64 v. osuus väestöstä 31.12.2011 % Asuntokuntien lukumäärä 31.12.12 yli 65 v. osuus väestöstä 31.12.2011 % Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.10 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.11 Haapajärvi 21540 3192 3026 2853 57,1 Kärsämäki 19821 1175 852 1004 53,1 Pyhäjärvi 20996 2750 1820 1997 49,4 Reisjärvi 21382 1190 1049 1157 58,2 Yhteensä 20 935 2 077 1686 1 753 54,5 Jäsenkuntien taloutta kuvaavat seuraavat luvut vuoden 2012 tilinpäätöksissä. perheiden lukumäärä 31.12.2011 kpl Haapajärvi 20,6 60,4 19 1969 Kärsämäki 18,8 58,4 22,7 683 Pyhäjärvi 14,6 58,8 26,6 1579 Reisjärvi 19,9 58,3 21,8 758 Yhteensä/ka 18,5 59,0 22,5 4 989 Työssä käyvien hlöiden osuus 18-74 - vuotiaista, % 31.12.11 Vuosikate euroa/asukas Valtionosuudet euroa/asukas Verotulot euroa/asukas Lainakanta euroa/asukas Haapajärvi 180 2 945 2 741 3 713 3 Kärsämäki 42 3 707 2 325 4 712-151 Pyhäjärvi 109 2 882 3 136 365-87 Reisjärvi -168 3 120 2 613 5 842-341 Yhteensä/ka 41 3 164 2 704 3 658-144 Tilikauden tulos euroa/asukas Myös jäsenkuntien taloudellinen tilanne vaihtelee ja se on huonontunut vuoden 2011 tilinpäätöksiin verrattuna. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne heijastuu myös kuntayhtymän talouteen. Jäsenkunnat ovat asettaneet kuntayhtymän kustannusten nousulle 0-2,62 %:n tavoitteen verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. 1.3. Strategian mukaiset kehittämisalueet Visio: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on yhtenäinen kuntayhtymä, jolla on yhteinen tahto toteuttaa perustehtäväänsä sekä kyky ja halu sopeutua tulevaan. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vaikuttaa osaltaan tuottamillaan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluilla alueen säilymiseen vetovoimaisena asukkaille. Se kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti laadukkaita lakisääteisiä palveluja kehittämällä jatkuvasti toimintaansa. 2

Alue tunnetaan aktiivisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Selänne on arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua Selänteen kehittämistoimintaan. Asukkailla on vastuu omasta terveydestä, jota Selänne tarvittaessa tukee. Toiminta-ajatus: Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi. Selänteen tehtävänä on vahvistaa alueen asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointi tuottamalla kustannustehokkaasti näihin liittyviä palveluja. Selänne järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Arvot: Kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa että palveluissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. Arvoina ovat: oikeudenmukaisuus: oikeudenmukaisuus toteutuu, kun toimitaan palvelutasosuunnitelman, kuntien antaminen taloudellisten edellytysten, hyvän hallinnon vaatimusten sekä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan mukaan asiakaslähtöisyys: palveluprosessit perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Prosesseissa asiakas on aktiivinen toimija ja vastuussa omalta osaltaan hyvinvoinnistaan ja elinympäristönsä turvallisuudesta. tuloksellisuus: tuloksellisuudella tarkoitetaan palvelutoiminnan taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja palvelukykyä. Toimintaprosessien lyhyen ja pitkän tähtäimen tulokset tunnistetaan. Tuloksia arvioidaan ja saatua tietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet toiminnan alussa palvelutasosuunnitelman, jossa määriteltyjen palvelujen perusteella laaditaan vuosittain palvelujen vuosisopimus ja talousarvio. Vuoden 2014 alkupuolella saatetaan loppuun kuntayhtymän strategian laadinta vuosille 2016-20 ja palvelutasosuunnitelma vuosille 2014-2016. Suunnitelmakauden henkilöstöstrategian laadinta kuuluu osana strategiatyöhön. Talousarviovuoden aikana käynnistetään organisaatiomuutoksen valmistelu, mikä toteutetaan vuoden 2015 alusta. Vuoden 2014 alusta suunnitellaan yhdistettäväksi lasten ja perheiden palvelujen ja psykososiaalisten palvelujen palvelulinjat, eläkkeelle jääntien jälkeen palvelulinjojen palvelujohtajat vähenevät yhdellä. Perussopimusneuvotteluissa jäsenkunnat ovat suunnitelleet varhaiskasvatuksen siirtämistä vuonna 2015 palautettavaksi jäsenkuntiin. Henkilöstöpolitiikan kehittäminen on kuntayhtymän keskeinen toiminnallinen tavoite, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltainen ala, jolla on ollut pitkään pula eri alojen työntekijöistä. Selänteessä ei ole saatu täytettyä mm. kaikkia avoimena olleita psykologien, sosiaalityöntekijöiden, terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien vakansseja. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin jatkuvalla kehittämisellä taataan nykyisen henkilöstön työskentely ja ylläpidetään Selänteen hyvää työnantajakuvaa uusille työntekijöille. Vuonna 2013 tehdyn työhyvinvointikyselyn pohjalta tehdyt kehittämissuunnitelmien toteutumista arvioidaan keväällä 2014 työyksiköissä. Toisaalta jäsenkuntien taloudellinen tilanne vaatii Selänteen toiminnan kehittämistä siten, että vakanssien määrää voidaan vähentää eläköitymisen myötä. Yksityiskohtainen palvelulinjoittainen tavoite henkilökunnan vähentymisestä on esitetty liitteessä 7. Lisäksi laaditaan periaateohjelma sijaisten käytölle. Vuoden 3

2014 aikana jatketaan sijaiskieltoa eli sijaisia ei oteta kolmen päivän sijaisuuksiin, jos minimimiehitys. Bonusjärjestelmää sairauslomien vähentämiseksi valmistellaan. Päivätyössä olevien vakanssien täyttö tuodaan päätettäväksi kuntayhtymähallitukseen. 2. Vuosisopimus 2.1. Hallinto 2.1.1 Hallinto ja toimistopalvelut 2.1.2 Hankkeet Kuntayhtymän toimintoja ja palvelulinjojen välisiä palveluketjuja kehitetään. Tavoitteena on varmistaa alueen asukkaille hyvä ja tasapuolinen palvelujen saatavuus. Toiminnan kehittämisessä käytetään tasapainotettua mittaristoa ja IVA arviointia. Laki potilaan oikeuksista edellyttää, että potilasasiakirjat ovat valmiina viiden päivän sisällä tarvittaessa asiakkaan nähtävillä ja tämä edellyttää tekstinkäsittelyn tehostamista. Talousarviossa on varauduttu tarvittaessa sijaistyövoiman käyttöön tekstinkäsittelyssä. Projekti earkiston käyttöön ottamiseksi vaatii lisäresurssien palkkaamista puolen vuoden ajaksi. Talousarviovuonna on tavoitteena toimistopalveluista vähentää yksi henkilötyövuosi. Hallinto ja toimistopalvelujen kustannuspaikkaan kuuluvat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, toimistosihteerit sekä palvelusihteerit eri toimintayksiköissä. Hallinnon määräraha on vuona 2014 yhteensä 2.548.420 euroa, joka sisältää myös Tukipalveluyksikkö Selman kustannukset. Hallinnon kustannukset jakautuvat asukasluvun mukaisesti jäsenkuntien maksettavaksi. Lisäksi hallinnon kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan työterveyshuollon kustannukset ja muut henkilökunnan luontoisedut mm. uimahallimaksut sekä potilasasiamiehen kustannukset. Luottamushenkilöhallintoon kuuluu kuntayhtymähallitus (11 jäsentä), yksilöajos (4 jäseninen) ja tarkastuslautakunta (8 jäseninen). Toiminnan kehittämiseksi kuntayhtymä on vuonna 2014 mukana useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa. Hankkeisiin varattu määräraha on yhteensä 40.850 euroa. Kuntayhtymä toimii hallinnoijana Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen (TerPS2) Oulun eteläisen osahankkeessa, jossa edelleen kehitetään ja vahvistetaan alueen kunnissa, kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmien toimintaa. Päämääränä on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkyminen strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. Lisäksi kehittämistyössä panostetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöhön peruskuntien ja yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien välillä. Hanke päättyy 31.10.2014, ja Selänteen rahoitusosuus kustannuksista on 9.050 vuonna 2014. Koko Oulun eteläisen osahankkeen kustannusarvio vuodelle 2014 on 109.150, josta valtionavustus kattaa 75 %. Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö (Sonectus 2) -hanke kestää 31.5.2014 saakka. Hanketta hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan alueyksikkö, ja Selänne 4

on hankkeen osatoteuttaja. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa ja soveltaa aiemmassa tutkimus ja kehittämistyössä esiintuotuja monialaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ikääntyvien palveluihin. Selänteen kehittämiskohde Elämisen makuinen Vanhuus on ikäihmisen hyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen liittyvä kehittämiskohde. Selänteessä kehitetään geriatrista osaamista ja eettisiä taitoja. Ensisijaisena palveluiden kehittämiskohteena on saattohoidon kehittäminen eri toimintaympäristöissä ja kotisairaalatoiminnan aloittaminen. Selänteen kuntaosuus vuodelle 2014 on 1.593. MuKeva -projekti (henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ikääntyneen muistisairaan kehitysvammaisen tutkimuksessa ja hoidossa) on Suomen Dementiayhdistys ry:n hallinnoima kehittämisprojekti, joka toteutetaan vuosina 2013 2014. Selänne on hankkeessa mukana yhteistyökumppanina ja osarahoittajana. Vuoden 2014 rahoitusosuus on 5 104. Kuntayhtymä avustaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin ennaltaehkäisevää lapsi- ja perhetoimintaa, joka täydentää Selänteen palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Toiminta kuuluu lastensuojelulain edellyttämiin ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. Selänteeltä vuodelle 2014 haettu avustussumma on 10 000. Pohjois-Suomen Lasten Kaste on jatkoa Lasten hyvä arki I ja II -hankkeille, joissa kuntayhtymä on ollut mukana. Uusi hanke sisältää kolme kehittämisteemaa: perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskeluhuolto sekä lastensuojelu. Kuntayhtymä osallistuu Eteläisen osahankkeen lastensuojelu- ja perhekeskusosioihin. Koko hankkeen kustannusarvio vuosille 2014 2016 on 2 milj. euroa, josta kuntarahoitusosuus on 25 %. Eteläisen osahankkeen kuntarahoitusosuudesta kuntayhtymän osuus (2014 2016) on 15 067, mikä sisältää myös oppilashuollon osuuden. Avustajatoiminta-hanke Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n hallinnoima työvoimapoliittinen hanke, jossa palkataan pitkäaikaistyöttömiä veteraaneille kotiin avustamaan kaikissa kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi projektin tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen mahdollisuuksien mukaan. Keski- Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry on pyytänyt kuntayhtymää hankkeeseen mukaan Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungin ja Reisjärven kunnan osalta. Kuntalisää haetaan neljän avustajan palkkaamiseen ajalla 1.1.2014-31.12.2016. Kuntalisän suuruus on 36.000 euroa/vuosi. Kuntalisä on varattu hoito-ja vanhustyönpalvelujen kotihoidon menoihin kohtaan avustukset yhteisöille (Haapajärvi 14.400, Pyhäjärvi 14.400 ja Reisjärvi 7.200 ). Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean hankkeessa Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi tavoitteena on kehittää ja selkiyttää moniammatillisia käytännön toimintamalleja Suomessa sekä tukea niiden paikallista käyttäjälähtöistä juurtumista käytäntöön. Kuntayhtymässä hankkeen tavoitteena on kehittää moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia asiakkaiden/potilaiden lääkehuollon turvalliseen toteuttamiseen. Moniammatilliseen kehittämistiimiin kuuluvat farmaseutit, lääkäri sekä sairaanhoitajat eri toimintayksiköistä. Tavoitteena on myös farmaseuttien tehtävänkuvien tarkistaminen osana kehittämistyötä siten, että heidän osaamistaan voidaan käyttää yhä enemmän asiakkaiden lääkehoidon turvaamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin. Hanke on haettu ajalle 1.10.2013-31.12.2015 ja hankkeen omarahoitusosuus muodostuu henkilökunnan tekemästä työstä. 5

2.1.3 Tukipalveluyksikkö Selma 2.1.4 Tilintarkastus Palvelusopimukset, joissa määritellään tukipalveluyksikkö Selman:n ja asiakkaiden työnjako, on tarkistettu vuoden 2013 aikana ja sopimukset allekirjoitetaan vuoden 2014 aikana. Uutena toimintona otetaan käyttöön E-laskujen lähettäminen. Tukipalveluyksikkö Selma tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä IT-palvelujen palvelut jäsenkunnille ja kuntayhtymälle. Henkilökuntaa tukipalveluyksikössä on 24. Tukipalveluyksikkö Selman määräraha on yhteensä 1.111.540 euroa vuonna 2014. Tilintarkastajan ostopalvelujen ja tarkastuslautakunnan toiminnan määräraha on 28.200 euroa. Hallinto TP2011 TA2013 muutettu TP2012 alkuperäinen TAE2014 Hallinto ja toimistopalvelut 68 800 055 73 383 679 70 959 385 75 781 660 Tukipalveluyksikkö -1 235 487-1 232 892-1 044 580-1 111 540 Tarkastustoimi -25 750-29 157-31 090-28 200 Yhteensä 67 538 818 72 121 630 69 883 715 74 581 115 74 641 920 2.2. Lasten ja perheiden palvelut Lasten ja perheiden palveluissa tavoitteena on toiminnan kokonaisuuden rakentaminen asiakasnäkökulmasta ja prosessien kautta. Lasten ja nuorten palvelut koskevat lähes aina tavalla tai toisella koko perhettä. Tämän palvelulinjan palvelutarvetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Palvelutarpeen arvioinnin välineitä on kehitetty Selänteen toiminnan aikana yhteneväksi ja ajanmukaiseksi. Palvelulinjalla toimii monialaisia työryhmiä ja toimintojen sisäisiä kehittämistiimejä. Lasten lukumäärä tilastojen perusteella vähenee lyhyellä aikavälillä hitaasti. Lakisääteiset palvelut toteutetaan Selänteen kuntien asettamassa laajuudessa kaikille lapsille ja perheille tarkoitettuna lähipalveluna. Palveluihin voi hakeutua koko yhteistoiminta-alueella. Erityispalveluina tarjotaan Selänteen alueelle lastensuojelupalvelut. Kuntien hyvinvointiohjelmien tavoitteet ja toimenpiteet huomioidaan toiminnan toteutuksessa ja talousarviossa (kuntakohtaisesti). Lasten ja perheiden palveluissa keskeiseksi painopisteeksi nostetaan varhaisen vaikuttamisen keinot, kuntalaisten osallisuus ja työntekijöiden ennalta ehkäisevä työote. Palvelut tarjotaan joko lähipalveluina että alueellisina tuotettuna asiakkaan tilanteesta johtuvina turvaavina palveluina. Henkilöstön osaamisen laadusta ja hyvinvoinnista huolehditaan mm. käymällä kehityskeskustelut, työnohjauksella ja ajanmukaisella täydennyskoulutuksella. Mahdolliset tulevat hankkeet tukevat myös peruspalvelujen rinnalla toiminnan kehittämistä. Perhekeskustoiminta juurrutetaan Selänteen kuntiin joko verkostomaisena tai fyysisenä perhekeskuksena ja samalla kehittämistyötä jatketaan hyväksy todettujen käytänteiden pohjalta. 6

2.2.1 Neuvola Perhekeskustoimintaan tarvitaan Selänteen kuntien yhteistä koordinaattoria, koska toiminnassa ovat mukana kolmannen sektorin sekä vapaaehtoisten toimijoita haasteena myös näiden toimijoiden lisääminen. Ennalta ehkäisevä toiminta vaatii myös ylisektoroitua johtamista (yli hallintokuntarajojen). Kuntien Hyvinvointiohjelmien tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi linkittyvät Selänteen toiminnassa toimenpiteiden tasolle ja näin ollen eri ohjelmien päivittämiseen, suunnitteluun, asiakkaiden osallistumiseen ja arviointiin käytännössä tarvitaan omaa koordinoijaa. Hallinto: Haasteena tulevina vuosina on palvelulinjan toiminnan eriyttäminen nykyisestä kokonaisvaltaisesta lasten ja perheiden palvelukokonaisuudesta (neuvolat, varhaiskasvatus). Nykyisessä toiminnassa lasten palveluissa on vahvasti huomioitu yhteistoiminnallinen ennaltaehkäisevä toiminta ja niihin on kehitetty erilaisia työvälineitä sekä menetelmiä (jatkuvuuden turvaaminen). Hallinnossa tarvitaan myös lastensuojeluprosessiin lain edellyttämä pätevyys. Yksi hallinnon tehtävistä on eri lakien kautta tuleva valvontavelvoite (yksityiset palvelujen tuottajat). Eri lakien pojalta annettavien selvitysten määrä viime vuosina on lisääntynyt, koska palvelujen käyttäjien eli asiakkaiden arviointi oikeuksistaan on yleistynyt. Tämä tarkoittaa lakien syvällisempää tulkintaa lastensuojelussa ja lasten huoltoon liittyvissä ratkaisuissa (asiantuntijaostoja myös). Ulkopuolista valvontaa vuositasolla on säädöksiin myös lisätty. Eri säädöksissä mainittujen määräaikojen noudattamista kunnissa valvoo Aluehallintoviranomainen (AVI) ja THL - vuositasolla useita kyselyitä. Tavoitteet Selänteen lasten ja perhepalveluiden päätavoite on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeätä tunnistaa ja huomioida perheiden erilaisuus, erilaiset voimavarat ja erityistarpeet sekä tarjota varhaisessa vaiheessa tukea kasvatukseen ja vanhemmuuteen matalan kynnyksen leimaamattomina palveluina (mm. vertaisryhmät, perhevalmennus). Kehitetään ylisektoroitua ennaltaehkäisevän työn ja työmenetelmien organisointia. Toinen painopiste on perinteisten kansantautien ennalta ehkäiseminen aktivoimalla perheitä heidän omista lähtökohdistaan. Laadulliset tavoitteet Asetuksen mukaisten terveystarkastusten toteuttaminen. Ennalta ehkäisevän työn näkyminen lapsiperheiden arjessa. Asianmukaiset tilat, resurssit ja välineistö käytettävissä. Henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvointi Asiakkaiden käyntien kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen THL:n ohjeiden mukaiseksi. Asiakaspalautteiden tekeminen ja niiden arvioiminen (asiakastyytyväisyyskyselyt) 2.2.2 Äitiys- ja lastenneuvola sekä perhesuunnittelu Painopistealueet: Tarjotaan yksilölliset/perhekeskeiset palvelut alueen asiakkaille. Koko vastuualueelle on suunniteltu kolmen toiminnon hanketta, johon kuuluvat perhekeskuksen, lastensuojelun ja oppilashuollon kehittäminen (Kaste hanke). Terveydenhoitajat ovat omalta osaltaan mukana näissä kaikissa osioissa kehittämässä palveluja ja omaa osaamistaan. Äitiysneuvola ja perhesuunnittelussa perhevalmennusta järjestetään yhteisesti kaikissa Selänteen kunnissa; osa valmennuksista on kaikissa kunnissa, osa keskitetään. Seurakunnat ovat mukana perhevalmennuksen toteutuksessa. Synnytykset hoidetaan pääasiassa Oulaskan- 7

kaalla, osa OYS:ssa ja Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa. Kotikäynnit toteutetaan synnytyksen jälkeen ja osin ennen synnytystä mm. perhetyön kanssa. Neuvolan perhetyö on uusi toimintamuoto äitiys- ja lastenneuvolan tukena. Neuvolassa tarjotaan myös ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita. Vapaaehtoiset seulontatutkimukset tarjotaan äideille joko omana toimintana tai ostopalveluina. Lastenneuvolan tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja tutkiminen sekä terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja poistaminen. Kahdenkeskeisissä keskusteluissa vanhempia autetaan löytämään ratkaisuja perheen ongelmiin ja kannustetaan luottamaan omiin kykyihinsä kasvattajana. Vertaistukea tarjotaan erilaisin ryhmämuodoin, mm. perhekeskuksessa, yhdessä muiden lasten parissa työskentelevien kanssa. Yksi terveydenhoitaja kouluttautuu perhekerhojen toteuttamiseen perhetyöntekijän kanssa. Tarkastukset: 0-12 kk lapset, 9 tarkastusta, joista 3 lääkärillä (4-6 vk., 4 kk ja 8 kk); 1-6 v. lapset 6 tarkastusta, joista myös lääkärillä 1,5v. ja 4 v. Lapsia 0 6 v. (v. 2012): Haapajärvi 693; Kärsämäki 230, Pyhäjärvi 412 ja Reisjärvi 249 lasta Terveydenhoitajat myös huolehtivat pääsosin syksyisistä rokotuskampanjoista ja mammografiatutkimusten järjestämisestä seulontaryhmille, matkailijoidenrokotusneuvonnasta, naisten joukkotarkastuksista sekä gynekologisista tutkimuksista. Lähipalveluja ovat: Edellä todetut neuvolapalvelut, jotka sisältävät määräaikaiset terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset; perhevalmennus ja perhesuunnittelu Keskitetyt palvelut: Perhevalmennus ja puheterapia, lastenlääkärin palvelut Etäpalvelut eli alueelliset palvelut (keskittämistä arvioidaan jatkossa): Ravitsemusterapeutin etäpalvelut OYS:n kautta, riskiraskauksien seuranta, lapsettomuushoidot, keskenmenot ja keskeytykset, Erityissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot. Raskausajan vapaaehtoisia seulontatutkimuksia (niskaturvoke- ja rakenneultraäänitutkimus) suoritetaan nykyisin sekä lähipalveluina että etäpalveluina Suoritteet, liitteenä 2.2.3 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Painopistealueet Koulu- ja opiskeluterveydenhoidossa tavoitteena on koko kouluyhteisön ja oppilaiden terveydenedistäminen sekä terveen kasvun kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Opiskelijaterveydenhuollon tehtävä on vastata näistä palveluista opiskelijoille heidän kotipaikkakunnasta riippumatta. Peruskoululaisten tarkastukset: terveystarkastus joka vuosi ja lisäksi lääkärin tarkastus 1., 5. ja 8. lukilla (vanhampi/huoltaja mukana). Opiskelijat ammattikoulu ja lukio: terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus kaikille, ammattikorkeakoulussa terveyskysely ensimmäisenä vuonna ja tarvittaessa terveystarkastus. Kouluterveyskyselyjen tuloksia v:ta 2013 hyödynnetään ohjaus- ja neuvontatyössä. Kouluterveyskyselyiden tuomat tulokset antavat lisätietoa vuosittaisen painopisteen kohdentamiseen. Pitkittäistutkimuksesta nousevia aiheita ovat mm.: päihteiden käyttö ja ongelmaan varhainen puuttuminen; lasten ja nuorten terveelliset elintavat; mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus haasteena laajempi yhteistyö; koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ennalta ehkäisy. 8

2.2.2 Varhaiskasvatus Laadulliset tavoitteet Uuden asetusten mukaisten tarkastusten järjestyminen, kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin resurssin riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen kaikissa kunnissa. Haasteena tulevaisuuteen: Moniammatillisen työn kehittäminen koululaisten ja opiskelijoiden terveellisten elintapojen ylläpitämiseksi koulunkäynnin ja opiskelun tukena. Kaste hankkeen rahoitushakemus ja päätös mahdollistaa kehittämisen. Seurannassa mittarina käytetään kouluterveyskyselyn tuloksia monipuolisesti. Perhekeskukset Perhekeskustoimintaan on laadittu toimintasuunnitelma, jossa tarkemmin määritellään toiminnan tavoitteet, toteutus ja arviointi. Toimintaa on kehitetty Lapsen hyvä arki hankkeen rinnalla ja hanke päättyy lokakuuss-2013. Toiminnan jatkokehittämiseen on hankehakemus jätetty Kaste hankkeen rahoituksesta. Perhekeskustoiminta jatkuu Pyhäjärvellä Aarnolan kiinteistössä yhteistyössä esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoidon kanssa (määräraha varattu neuvolan vastuualueeseen) ja Haapajärvellä Kukkaniemen kiinteistössä (määräraha varattu varhaiskasvatuksen vastuualueeseen). Toiminnan sisällöstä ja aikatauluista on valmiit esitteet, joita on saatavilla eri toimipisteissä. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään Selänteen perhekeskustyöryhmässä - samoin seurataan käyntejä/suoritteita. Tavoitteet Perhekeskuksessa pyritään edistämään koko perheen hyvinvointia ja tukemaan vanhemmuutta. Toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Perhekeskusta ohjaa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn toimintaperiaatteet sekä vanhempien itsensä osallisuus toiminnassa. Perhekeskus yhdistää ammattilaisten, kolmannen sektorin toimijoiden ja asiakkaiden osaamista ja asiantuntijuutta. Kunnallisen päivähoidon tarve vähenee niillä perheillä, joilla toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Tutkimusten mukaan taloudelliset vaikutukset näkyvät ennaltaehkäisevässä työssä. Haasteena toiminnalle on kerhoihin ja vertaisryhmiin paikkakuntakohtakohtaisesti lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin (järjestöt) ja seurakunnan kanssa. MLL:n kanssa tehtyä kumppanuussopimusta jatketaan. Opiskelijoiden osallisuutta mahdollistetaan jatkossakin. Asiakkaiden osallistuus toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa (asiakaskehittäjät) on toivottavaa ja toiminnan koordinoimiseen tarvitaan vakanssia (perhekeskuskoordinoija). Selänteen jäsenkunnat ovat yhteisissä perussopimusneuvotteluissa sopineet varhaiskasvatuksen siirtymisestä osaksi kuntien opetus- ja sivistyspalveluita. Siirtymistä valmistellaan vuoden 2015 aikana tapahtuvaksi. Selänteen varhaiskasvatuspalvelut vastaavat alueen perheiden tarpeisiin järjestämällä 0-6-vuotiaille lapsille kunnallisia päivähoitopalveluita. Lähtökohtana on vastata päivähoitolain antamaan lapsen subjektiiviseen oikeuteen osallistua päivähoidon piirissä toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Maksuperusteet voivat muuttua 2014. Painopistealueet Varhaiskasvatuksen pedagoginen kehittäminen - Rakennetaan kasvatuskumppanuuteen perustuvaa kasvatusyhteistyötä ja yhteistä varhaispedagogiikkaa perheiden kanssa - pienryhmätoiminnan kehittäminen ja lisääminen hoitopaikoissa Yhteistyöverkoston vahvistaminen - perhe on ensisijainen yhteistyökumppani ja tätä kasvatuskumppanuutta vahvistetaan 9

- varmistetaan yhteistyön hyvä toimiminen muiden perheen kanssa toimivien tahojen kanssa (mm. neuvola, perhetyö, lastensuojelu, koulu) - selvitetään palvelusetelin mahdollinen käyttöönotto yksityisessä päivähoidossa Perhekeskustoiminnan kehittäminen - avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen koko Selänteen alueella Toimitaan lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäen - ennaltaehkäisevä työote - varhainen puuttuminen - arvioidaan rakennusten ja tilojen kunto sekä terveellisyys Lähipalvelut: Jokaisen kunnan alueella tarjotaan lähipalveluna perhepäivähoitoa (hoitajan kotona tapahtuvana perhepäivähoitona, lasten kotona tapahtuvana perhepäivähoitona, kolmiperhepäivähoitona tai ryhmäperhepäivähoitona) ja päiväkotihoitoa. Lisäksi avointa varhaiskasvatusta on Haapajärvellä perhekeskustoiminnan yhteydessä avoimena päiväkotitoimintana. Pyhäjärven avoin varhaiskasvatus on lastenneuvolan palveluvalikossa. Kärsämäen ja Reisjärven osalta avointa varhaiskasvatusta suunnitellaan ja kehitetään alkuvuoden 2014 aikana siten, että toiminta käynnistyisi 1.9.2014. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvontavelvollisuus on kuntakeskusten palvelutoimistoja hoitavilla varhaiskasvatuksen ohjaajilla. Keskitetyt palvelut: Erityisvarhaiskasvatus Erityisvarhaiskasvatusta tarvitsevien lasten hoito järjestetään yhdessä muiden lasten kanssa, integroiden normaaleihin päivähoitoryhmiin. Lapsen erityistarpeet huomioiden pyritään löytämään hänen hoitonsa ja kuntoutuksensa kannalta sopivin hoitomuoto. Lapsen erityisen tuen tarpeesta riippuen lapsiryhmän kokoa voidaan pienentää tai ryhmään lisätään henkilökuntaa. Jokaiselle erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä perheen ja eri asiantuntijoiden kanssa. Erityisvarhaiskasvatuksen resurssitarve Selänteen alueella on yhden erityis-lastentarhanopettajan työpanokselle. Erityislastentarhanopettajan vakanssi on varattu Haapajärven ja Pyhäjärven vakansseihin (50% / kunta). Erityislastentarhanopettaja on käytettävissä koko Selänteen alueella varhaiskasvatuksen toimipisteissä konsultaatio- ja ohjausperiaatteella. Kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteella kuntien kesken. Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Varhaiskasvatuksen palvelutoimisto Päiväkoteja 3 kpl, yhteensä 110 hoitopaikkaa Ryhmäperhepäivähoitokoteja 2 kpl, hoitopaikkoja 16 Perhepäivähoitajia 16 vakinaista + 2 määräaikaista (6.9.2013 tilanne) Avoin päiväkoti (eskareiden ap/ip, 21 hoitopaikkaa) ja perhekeskus Varhaiskasvatuksen palvelutoimisto Päiväkoti Kuusipiha, hoitopaikkoja 42 Ryhmäperhepäivähoitokoteja 1 kpl, hoitopaikkoja 12 Perhepäivähoitajia 7 vakinaista (6.9.2013 tilanne) Esioppilaiden ap/ip-hoito Rekolassa yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa (päiväkodin ryhmä, 14 hoitopaikkaa) Varhaiskasvatuksen palvelutoimisto Päiväkoti Muksuteekki, hoitopaikkoja 42 +21 eskareiden ap/ip Aarnolassa Ryhmäperhepäivähoitokoteja 8 kpl, hoitopaikkoja 76 Perhepäivähoitajia 4 vakinaista (6.9.2013 tilanne, palkka varattu 3:lle 10

Reisjärvi Varhaiskasvatuksen palvelutoimisto Päiväkoti Tuulenpesä, hoitopaikkoja 21 Ryhmäperhepäivähoitokoteja 2 kpl, hoitopaikkoja 20 Perhepäivähoitajia 7 vakinaista (6.9.2013 tilanne) Suoritteet, liitteenä Laadulliset tavoitteet ja niiden toteutuminen: Perheille tarjottu palvelu vastaa lapsen ja perheen tarpeisiin. Seurataan tekemällä säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt - tulosten arviointi. Tarjotut palvelut vastaavat lain asettamiin jonotusvaatimuksiin, seuranta jonotusajoista. Varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään kattavasti kaikille lapsille ja niitä toteutetaan sekä arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa. Määrällinen seuranta suhteessa hoidossa oleviin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla kuntoutussuunnitelmien määrä suhteessa lasten määrään. Haasteet tulevaisuuteen: Tavoitteena on kehittää Selänteen alueelle laadukas ja joustava varhaiskasvatus, joka vastaa mahdollisimman hyvin alueen perheiden tarpeisiin. Erityisvarhaiskasvatuksen resurssi pitää saada Selänteeseen - tulee olla tarvittavan suuri. Erityislastentarhanopettajan palveluilla pyritään varmistamaan tarvittavien erityispalveluiden saanti yhteistoiminta-alueelle (on lakisääteistä). Henkilöstön työhyvinvointiin varhaiskasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota, jotta taataan nykyisen henkilöstön työssä pysyminen sekä varmistetaan uuden henkilöstön rekrytointi. Varhaiskasvatuspalveluiden vakituisen henkilöstön kokonaismäärä Selänteessä on yhteensä 113. Lisäksi päivähoidon tarpeen mukaisesti palkattu määräaikaista henkilöstöä yhteensä 10. Henkilöstömäärä 6.9.2013 yhteensä 123. Perhekeskustoimintaa kehitetään yhteistyössä muiden Selänteen toimijoiden, kuntien edustajien sekä kolmannen sektorin kanssa ja laajennetaan koko Selänteen alueelle (Kärsämäki ja Reisjärvi). Kaikessa toiminnassa varhaiskasvatuksessa huomioidaan kasvatuskumppanuus perheiden kanssa sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät toimenpiteet. Haapajärvellä tulee käynnistää uuden päiväkotirakennuksen suunnittelu vuosina 2014-2017, jotta saadaan kaikki päivähoitoyksiköt (ryhmis Lemmikit evakossa perhekeskuksen tiloissa, Kartanosta ryhmis Hippiäiset ja päiväkoti Peukaloinen, avoin päiväkoti Ruusunnuput) asianmukaisiin, päivähoitokäyttöön suunniteltuihin tiloihin. Tämän hetkiset tilat ovat päivähoitotoimintaan epäkäytännöllisiä (Kartano, Kukkaniemi). Erilliset tilat aiheuttavat henkilökunnan määrässä lisätarvetta, mm. sijaisten kohdalla (henkilöstön yhteiskäyttö mahdotonta). Lisäksi vanhat tilat tulevat tarvitsemaan jatkossa vähintään ylläpitoremonttia, joka nostaa kustannuksia (mm. Kartano). Tähän suunnittelutarpeeseen vaikuttaa myös perhepäivähoitajien huomattava väheneminen vuosien 2014-2017 aikana. Tavoitteena saada asianmukaiset tilat uudelle päiväkodille 1.8.2018 alkaen. Pyhäjärvelle valmistuu uusi päiväkoti vuoden 2014 aikana, mihin Selänteen varhaiskasvatuksen organisaatio niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin on valmistautunut vuoden 2014 suunnitelmissa. Kunnallisten päivähoitopalveluiden rinnalle suunnitellaan varhaiskasvatuksen palveluseteliä. Palvelusetelijärjestelmän vaatimat valmistelut tehdään 1.3.2014 mennessä. 11

2.2.3 Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö Tavoitteet Tavoitteena ja painopistealueena on tuottaa Selänteen kunnissa vaikuttavia, laadukkaita ja monimuotoisia lastensuojelupalveluita lain edellyttämiä määräaikoja noudattaen. Lain edellytykset täyttyvät mikäli kasvavaan lastensuojelutarpeeseen osoitetaan riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kaikissa Selänteen kunnissa lastensuojelun toimenpiteet ovat lisääntyneet ja suositukset sosiaalityöntekijän kohdalla asiakkaat/työntekijä ylittyvät, (35 lasta / sos.työntekijä), asiakasmäärät liitteessä. Painopistealue on erittäin haasteellinen. Lapsia ja perheitä tuetaan avun tarpeessa siten, että vaihtoehtoisia palvelupolkuja arvioidaan asiakkaan tarpeesta käsin. Informaatiota eri vaihtoehdoista on mm. THL.n tekemän tutkimuksen perusteissa, jossa kuvataan ennaltaehkäisevän työn vaikutuksia sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Selänteessä lastensuojelutyö hoidetaan lastensuojelun erityisyksiköstä käsin lähipalveluna. Lastensuojelutyötä tehdään siellä, missä lapset, nuoret ja perheet ovat tai asuvat. Lastensuojeluyksikön työntekijät tekevät parityötä kuntakohtaisilla vastuualueillaan. Näin turvataan Selänteen kunnissa yhtäläinen lastensuojeluprosessien hallinta. Lastenvalvojan tehtävät ja asiakkaat hoidetaan samoin koko Selänteen alueella. Kehittämisalueena on perhehoidon suunnittelu ja organisointi, johon tulee varata riittävästi aikaa ja resurssia. Tämä mahdollisesti voidaan toteuttaa tulevan Kaste -hankkeen turvin. Lastensuojeluyksikön hallinnollinen keskus on Haapajärvellä kaupungintalolla,. Kirkkokatu 2. Perhetyössä perheitä tuetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa avohuoltopainotteisesti. Perhetyön painotus ennaltaehkäisevään tarpeeseen tulee olla yhtenä painopisteenä. Tähän haasteeseen tulisi olla riittävät perhetyön resurssit (mm. neuvolatyöhön). Varhaisen vaiheen tukimuotona perhetyö on nostettu yhdeksi tavoitteeksi kuntien Hyvinvointisuunnitelmissa ja joka päätöksenteossa tulee huomioida. Perhetyö on lähipalvelua. Painopistealueet lastensuojelussa ja perhetyössä Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota säännöllisten työpaikkapalavereiden ja työnohjauksen keinoin. Täydennyskoulutuksiin osallistutaan määrärahojen puitteissa. Henkilöstöresurssi jokaiseen kuntaan kohdennetaan kuntien asiakasmäärien suhteessa. Lastensuojelussa jatketaan yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. PELA:n kanssa perhesijoitusten ja tukiperhetoiminnan lisäämiseksi tehdään yhteistyötä ja kehitetään ennalta ehkäiseviä lastensuojelun tukipalveluita. Perhetyötä jatketaan avohuollon tukitoimena yhteisen toimintamallin mukaisesti. Intensiivinen perhetyö on vaikuttava ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö. Perhetyössä akuttiin kriisiavun tarpeeseen voidaan käyttää tilapäistyövoimaa, koska perhetyön painopiste tulee kasvamaan entisestään. Asiakasmäärät ovat nousseet painopisteen siirtyessä varhaisen tuen puolelle. Perhetyön tarvetta on myös vertaistukiryhmien toteuttamiseen mm. perhekeskuksessa ja neuvoloissa. Varhaista tukea annetaan edelleen lapsiperheiden kotipalvelussa sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla (maksullinen). Osallistutaan vuonna 2014 mahdollisesti alkavaan alueelliseen lastensuojeluhankkeeseen. Jälkihuollon palveluita kehitetään. Tarkoituksena on turvata itsenäistyvälle nuorelle sijoituksen jälkeen tasapuolinen, jatkuva ja riittävä tuki 21 ikävuoteen saakka. 12

Laadulliset tavoitteet: Lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset pyritään tekemään lain määräaikojen puitteissa. AVI seuraa edelleen määräaikojen toteutumista ja syksystä 2013 alkaen - myös THL:n seuranta. Lastensuojelun ja lastenvalvojan asiakasmäärät ovat lisääntyneet huomattavasti ja asiakastapaukset ovat yhä haastavampia. Suurena haasteena on pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi. Nykyisillä resursseilla ei voida tehdä lastensuojelutyötä avohuoltopainotteisesti lain edellyttämällä tavalla ja henkilökunnan jaksamista vaarantamatta. Työn kehittämiseen sekä ennaltaehkäisevän työn, että korjaavan työn osalta on osoitettavissa työmuotoja, jotka vaativat laaja-alaista monitoimijaverkostoa (laajasti oppilashuolto, aikuisten päihdepalvelut, mielenterveystyö, neuvolan perhetyöntekijä, neuvolapsykologi jne.). Haasteena on myös turvata johtavan viranhaltijan työosuus lastensuojeluprosessiin, koska hallinnossa tulee muutoksia v.2014. Lastensuojelun laatusuosituksia uudistetaan v. 2014. Perhetyössä työntekijöitä kuntakohtaisesti on: Haapajärvellä 2 (lastensuojelu) + 1 lapsiperheiden kotipalvelu; Kärsämäellä 1 (lastensuojelu) + 1 (lapsiperheiden kotipalvelu), Pyhäjärvellä 1 (lastensuojelu) ja 1 (lapsiperheiden kotipalvelu) ja Reisjärvellä 1 (lastensuojelu että lapsiperheiden kotipalvelu). Perusteltua olisi, että ennaltaehkäisevään työhön voidaan palkata tilapäisesti työntekijöitä, jotka auttavat perheen lyhytaikaisen avun tarpeessa mm. kriisiytyneet elämäntilanteet ja jolloin voidaan ehkä välttää huostaanottoja. Palvelut Lastensuojeluyksikön yleisiä tehtäviä, palvelut asiakaslähtöisesti - lastensuojeluilmoitusten vastaanottaminen - lastensuojelutarpeen selvitykset - avohuollon tukitoimet ja avohuollon tukitoimena tehtävät sijoitukset - sijaishuolto ja jälkihuolto - muiden lausuntojen ja selvitysten, kuten alle 18-vuotiaiden henkilötutkinnat, antaminen - ohjaus ja neuvonta Alueelliset erityispalvelut lastensuojeluyksikössä/ostopalvelut - lastensuojelulaitokset - ensi- ja turvakodit - perheterapia/oys etäpoliklinikka - yhteistyö Pelastakaa Lapset ry:n kanssa sijais- ja tukiperheasiassa - sosiaalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut (Selänteen alueella) - avioliiton ulkopuolella syntyneiden isyyden selvitykset - sopimukset lapsen asumisesta, huollosta ja tapaamisesta - elatussopimukset - huolto- ja tapaamisriitoja koskevat oikeudelle annettavat selvitykset - lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon sovittelut Perhetyö, lähipalveluna: lastensuojelun perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu Suoritteet. liitteenä 13

TA2013 Lasten ja perheiden palvelut TP2011 TP2012 muutettu alkuperäinen TAE2014 Hallinto 274 220 281 461 266 270 269 300 Neuvola 886 808 915 638 1 162 670 1 088 400 Varhaiskasvatus 5 934 503 6 239 525 6 336 520 6 624 030 Lastensuojelu 3 016 409 3 245 918 3 138 830 3 469 550 10 904 290 Yhteensä 10 111 940 10 682 542 11 485 890 11 451 280 2.3. Psykososiaaliset palvelut 2.3.1 Aikuissosiaalityö 2.3.2 Vammaispalvelut Psykososiaalisissa palveluissa painopistealueena on kotikuntoutuksen, tuetun asumisen sekä tehostetun palveluasumisen kehittäminen Selänteen omissa palveluissa. Palvelujohtajan ja palvelupäälliköiden hallinnon työpanos on jaettu asukasluvun suhteessa jäsenkuntien kesken. Aikuissosiaalityön tavoitteena on tukea lisääntyvän aikuisväestön/-asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä, vastuullisuutta, syrjäytymisen ehkäisyä sekä ennaltaehkäistä ja puuttua ongelmien syntyyn ja tukea omatoimista suoriutumista. Aikuissosiaalityö tuottaa toimeentulotuki-, vaikeavammaisten-, kuntouttavan työtoiminnan- ja välitystiliasiakkaiden palveluita Työttömien aktivointiin liittyvää työtä tehdään yhteistyössä te-toimiston, yhdistysten, järjestöjen ja kuntien kanssa. Kuntien tulisi myös jatkossa palkata ohjaajia, jotka etsivät kuntouttavalle työtoiminnalle työpaikkoja sekä ohjaavat ja suunnittelevat työtoimintaa. Vammaispalvelulain mukaisissa menoissa kuljetus-, asumispalvelut ja henkilökohtaisen avun hakemukset lisääntyneet, ohjeistuksessa niihin kiinnitetään erityistä huomiota. Toimiva kunnan sisäinen palveluliikenne (kuntien järjestämää) tukee aikuissosiaalityötä. Painopistealueet - Pitkäaikaistyöttömien aktivointi sekä nuorten työttömien kannustaminen opiskeluun tai työhön - Asiakas-, palvelu- ja aktivointisuunnitelmien laatiminen ja säännöllinen seuranta - Verkostotyön kehittäminen Asiakassuunnitelmien tekemiseen kiinnitetään edelleen huomiota. Niissä panostetaan asiakkaiden omatoimisuutta ja vastuullisuutta. Aikuissosiaalityön palvelut tuotetaan lähipalveluina. Vammais- ja kehitysvammapalveluissa edistetään vammaisten henkilöiden suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvataan heidän tarvitsemansa asumispalvelut, hoito ja muu huolenpito. 14

Painopistealueet - Asumispalvelun kehittäminen omana toimintana - Laitoshoidon purkaminen Haapajärven palveluohjaaja työajasta käytetään 60 % Haapajärvellä ja 40 % työajasta Reisjärven palveluohjaukseen. Vammaispalveluiden vs. johtajan työajasta 40 % käytetään Haapajärven Männistökodin esimiestyöhön. Männistökodin lähihoitajan toimi esitetään muutettavaksi 1.8.2014 alkaen ohjaajan toimeksi koulutusvaatimuksena sosionomi (AMK)/lähihoitaja. Ohjaajan toimeen sisällytetään tiimivastaavan työtehtävät. STM:n suositusten(2007:14) mukaan hoitohenkilöstöstä vähintään 1/3:lla tulee olla soveltuva opisto- tai AMK -tasoinen sosiaali- ja terveysalan tutkinto ja muualla henkilöstöllä sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto. Työllistämistuella palkattu hoitoapulaisen vakanssi muutetaan varahenkilön vakanssiksi (lähihoitaja). Varahenkilö toimii ensisijaisesti Männistökodissa, mutta tarvittaessa hän työskentelee muissa vammaispalveluiden yksiköissä. Varahenkilö työskentelee lyhytaikaisten sairauslomien sijaisena. Lisäkustannuksia ei synny, koska sijaismäärärahat ovat jo talousarviossa. Perustelut: Valviran vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluita koskevan valvontaohjelman 2012-2014 (julkaistu helmikuussa 2012) mukaan henkilöstömäärän ja rakenteen tulee vastata asiakkaiden tarpeita: 0,50 työntekijää / asukas (yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on henkilökohtaisia avustajia, 0,8 tai yli työntekijää / asukas muissa kuin edellä mainitussa tapauksessa, lisäksi avustavaa henkilöstöä 0,1 0,15 / asukas =siivoukseen, ruokahuoltoon ja muihin tehtäviin). Männistökodilla tämä tarkoittaa 11 työntekijää. Kodin henkilökuntamäärää tarkastellaan kehitysvammaisten määrän lisääntyessä. Haapajärven nuorten kehitysvammaisten palvelujen tarve on kasvanut. Tämä näkyy kasvuna tehostettujen asumispalvelujen tarpeessa (lisäys 730 hvrk) ja omaishoidon tuessa. Kärsämäen toimintakeskuksen järjestetään kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien päivä- ja työtoiminta. Toiminnan kehittäminen on vakiintunut puolentoista vuoden aikana ja näin ollen voidaan panostaa tuettuun asumiseen. Tuetun asumisen ohjaajan käyntimäärät ovat kasvaneet, mikä hidastaa palveluasumiseen siirtymistä. Tämän vuoksi esitetään ohjaajan toimen vakinaistamista. Vastaava ohjaajan työpanosta käytetään kuntouttavaan työtoimintaan mahdollisuuksien mukaan. Palveluohjaajan työajasta käytetään 40 % Pyhäjärven palveluohjaukseen. PPKY Selänteen alueen alle 18 -vuotiaiden kehitysvammaisten tilapäishoidon järjestäminen/- kehittäminen omana toimintana aloitetaan Toimintakeskus Rantapääskyn tiloissa. Tilapäishoitoa tulee käyttämään kaikki alle 18-vuotiaat kehitysvammaiset, joilla ei ole tilapäisen perhehoidon mahdollisuutta. Ohjaajien ja varahenkilön työpanosta tarvitaan ko. toiminnan pyörittämiseen. Kukin jäsenkunta maksaa omien asukkaittensa tilapäishoidosta aiheutuvat kustannukset. Pyhäjärven toimintakeskus Pyhähiiden määräaikaisen ohjaajan toimi esitetään vakinaistettavaksi. Päivätoiminnan asiakkaat ovat vaikea vammaisia, joten kahden ohjaajan työpanos tarvitaan. Pyhäjärven palvelujen tarve on kasvanut myös alle kouluikäisten ja kouluikäisten osalta. Tämä näkyy kustannusten kasvuna koululaisen päivähoidossa. Koululaisen päivähoitoon palkataan määräaikainen 0,5 työntekijä. 15

2.3.3 Terapiapalvelut Reisjärvellä kehitysvammaisten tuettu asuminen on lisääntynyt entisestään, joten osa-aikainen ohjaaja jatkaa tehtävässään määräaikaisena. Asumispalveluja tarvitseville järjestetään palvelut ensisijaisesti Selänteen omista asumispalveluista ja vasta toissijaisesti asumispalveluja hankitaan ostopalveluina. Terapiapalvelujen tavoitteena on tuottaa toiminta-alueen asukkaille tasavertaiset, laadukkaat ja helposti saatavilla olevat psykososiaalista hyvinvointia edistävät mielenterveys-, päihde- ja perheneuvolapalvelut sekä osan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista. Suurin osa kuntalaisten tarvitsemista palveluista tuotetaan lähipalveluna omassa kunnassa. Lastenpsykiatrin palvelut ostetaan Pohjoispohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Psykiatri ja päihdelääkäri ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Painopistealueet - kotikuntoutus ja asumispalvelut Tavoitteena asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja kohentuminen siinä määrin, että kotona asuminen olisi mahdollista pidempään ja jo palveluasumisessa asuvien osalta ei tulisi tarvetta siirtyä tuetumpaan asumiseen. Haasteena tällä hetkellä on moniongelmaiset nuoret, joiden yksinasuminen ei onnistu. Syrjäytyminen on ongelma nuorelle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Nuoret käyttävät paljon erilaisia palveluja, mutta otetta elämänhallintaan ei synny. Haapajärvellä nuorten (n. 1900 hpv/alle 30 v.) ja myös muiden mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen vähentämiseksi avohoitoon tarvitaan lisää henkilöstöresursseja. Esitetään määräaikaista lähihoitajan palkkaamista, jonka toimenkuvaan kuuluu mm. asumisvalmennus, aktivointi, mielenterveyden tukeminen (esim. selvitä elämään kuuluvista kriiseistä), hoitosuunnitelmat ja arviointi. Työntekijä tekee sekä kotikäyntejä että terapiatyötä vastaanotolla. Pääpainona on elämäntaitoja ja selviytymiskeinoja painottavan hyvän mielenterveyden tukeminen. Työntekijän tukena on moniammatillinen tiimi. Edellä mainitun yhden työntekijän lisäyksellä saataisiin työjärjestelyjen avulla lisäresurssia myös päihdetyöhön. Päihdetyössä kehitetään korvaushoitoa, minkä järjestelyt vaativat henkilökuntaa. Päihdetyössä kehitetään yhdessä mielenterveyspuolen kanssa ryhmätoimintaa akupunktiohoitoon. Perheneuvolatyön sisällön ja toimintamallin kehittämisessä jatketaan yksilöpainotteisesta hoidosta siirtymistä pari- ja perhekeskeiseen työskentelyyn. Haasteena on psykologipalvelujen järjestäminen. Reisjärvellä mielenterveystyössä on työpanosta lisätty osa-aikaisella ja määräaikaisella hoitajalla vuoden 2013 aikana tilapäisesti. Tämän esitetään jatkuvan myös v. 2014. Pyhäjärven Päiväkeskus Virikkeessä on tällä hetkellä 1 lähihoitajan ja 0.5 sairaanhoitajan tointa. Esitetään, että sairaanhoitajan 0.5 toimi siirretään Mielenvireyskeskukseen ja perustetaan toinen lähihoitajan toimi Virikkeeseen. Virikkeessä olisi 2 lähihoitajaa ja MVK saisi sairaanhoitajan työpanoksen kokonaan käytettäväksi kotona asuvien pitkäaikaissairaiden mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaiseen hoitoon. Kotiin annettavan tuen yhtenä tavoitteena on vähentää asumispalvelujen tarvetta. Pyhäjärven päihdetyössä on 1.5 sairaanhoitajaa. Päihdetyöhön esitetään osa-aikaisen sairaanhoitajan toimen muuttaminen kokoaikaiseksi. Päihdetyön tarve on lisääntynyt ja työs- 16

sä näkyy yhä enemmän moniongelmaisuus. Myös päihdeperheiden ja päihdeongelmaisen parisuhteen hoitoon on lisääntyvää tarvetta ja se edellyttää työparityöskentelyä. Kun päihdetyöhön saataisiin kaksi koko-aikaista hoitajaa, olisi mahdollista kehittää myös yhteisiä hoitomuotoja perheneuvolan ja mielenterveyspuolen kanssa. Tällä hetkellä päihdetyöntekijöiden työaika menee täysin korjaavaan työhön. Pyhäjärven päihdepalveluista hoidetaan myös Kärsämäen päihdetyö. Kärsämäen mielenterveystyössä, päivätoiminnassa ja kotona asumisen tukemisessa, on määräaikainen ohjaaja, joka on yhteinen työntekijä kehitysvammahuollon kanssa. Ohjaajan toimen vakinaistaminen vähentää paineita asumispalveluihin. Terapiapalvelujen asumispalvelut Pyhäjärven Ryhmäkodin toiminta esitetään muutettavaksi vuoden 2014 aikana tehostetuksi palveluasumiseksi (yövalvottu). Kehittämissuunnitelman teko on käynnistynyt syksyllä 2013. Suunnitelmassa otetaan kantaa henkilökuntaan, tiloihin, tukipalveluihin yms. Yövalvontaan siirtyminen edellyttää henkilökunnan lisäämistä vähintään 3 ohjaajalla. Tällä hetkellä henkilökunta hoitaa valvonnan päivä- ja ilta-aikaan, yöpartio toteuttaa yövalvonnan sovituilla käynneillä tiettyjen asukkaiden luona. Ryhmäkoti toimii puskurina sairaalaan joutumiselle niille mielenterveyskuntoutujille, jotka eivät kykene itsenäiseen asumiseen. Näille kuntoutujille on tärkeää turvallisuus ja hoidon jatkuvuus pienessä yhteisössä. Kodinomaisuus, omaehtoisuus, vastuu omasta toiminnasta sekä kuntouttava työote erottaa Ryhmäkodin palvelun laitoshoidosta. Hoidon toteuttamisessa on mukana päiväkeskus Virike ryhmätoiminnalla sekä Mielenvireyskeskus terapiapalveluilla. Terapiapalvelujen asumispalveluja ostetaan lisäksi yksilölliseen tarveharkintaan perustuen ensisijaisesti Selänteen alueen palvelujentuottajilta. Yhteistyötä asumispalvelujen järjestämisessä yli palvelulinjojen tiivistetään ja kehitetään. Psykososiaaliset palvelut TP2011 TP2012 TA2013 muutettu alkuperäinen TAE2014 Hallinto 176 856 166 111 174 340 162 790 Aikuissosiaalityö 2 287 656 2 646 694 2 461 830 2 692 070 Vammaispalvelut 4 552 919 5 164 495 4 924 490 5 241 850 Terapiapalvelut 2 564 011 2 922 336 2 933 780 3 530 420 10 494 440 Yhteensä 9 581 442 10 899 636 11 881 440 11 627 130 Psykososiaalisten palvelujen palvelutasosuunnitelman mukaiset suoritteet vuodelle 2014 ovat erillisessä liitteessä. 17

2.4. Hoito- ja vanhustyön palvelut 2.4.1 Painopistealueet Hoito- ja vanhuspalveluiden toimintaa kehitetään 1.7.2013 tulleen vanhuspalvelulain velvotteiden mukaisesti. Painopisteenä on iäkkään henkilön toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja kotona asumisen turvaaminen kotiin annettavia palveluja kehittämällä. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan myös kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmien painopistealueet. Hoidonporrastuksen kehittämistä jatketaan Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten ja Vanhuspalvelulain mukaisesti. Lain tavoitteena on turvata iäkkäille ihmisille hyvä hoito ja huolenpito.tämä edellyttää moniammatiilista yhteistyötä sekä ammattitaitoista ja riittävää henkilökuntaa jokaisella hoidonporrastuksen tasolla. Toimien vapautuessa arvioidaan mikä koulutuspohja parhaiten vastaa työyksikön kulloistakin tarvetta. Tehtävät, joita hoidetaan palkkatuella tai kouluttamattomalla henkilökunnalla muutetaan esim. oppisopimuksen kautta lähihoitajien toimiksi ja lähihoitajien toimia sairaanhoitajien toimiksi toiminnan niin vaatiessa. Toimiva hoidonporrastus ja laadukas hoitoketju vaativat säännöllisten lääkäripalvelujen turvaamista kaikilla hoidon portailla. Kokonaisuutta kehitettäessä kuntouttavaa työotetta korostetaan koko palveluketjussa. Sonectus projekti jatkuu ja tarjoaa runsaasti koulutusta henkilökunnalle. Selänne on mukana myös valtakunnallisessa Voimaa vanhuuteen projektissa, mikä päättyy keväällä 2014. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kuntoutumisen tukemisen erityisopintoihin. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota mm apuvälineitä (sähkösänkyjä, nostureita) hankkimalla sekä koulutuksen ja toimintojen järkeistämisen keinoin. Henkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota osallistavalla johtamisella ja mm työnohjauksen keinoin. Hoitotyön tunnettevuutta tehdään yläkouluissa, lukioissa ja rekrytointia ammatillisissa oppilaitoksissa. Hoitotyön henkilöstön lääkehoidon osamisen ylläpitämiseksi ja varmistamiseksi lääkehuollon koulutus ja tenttiminen suoritetaan suunnitelmallisesti ATK-pohjaisen lääkehuollon tenttiohjelman kautta. Potilasturvallisuussuunnitelma valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä ja vuonna 2014 jokainen yksikkö ottaa suunnitelman käyttöön ja lisää siihen oman yksikkönsä tiedot. Samalla työstetään hoivapalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat Valviran ohjeistuksen mukaan. Yksiköt nostavat painopistealueekseen mm kaatumistapaturmien ehkäisyn. Vuoden 2014 aikana on laadittava Selänteen jäsenkuntiin ja Selänteeseen Ikälain 5 :n mukaiset suunnitelmat ikääntyneen väestön tukemiseksi ja tätä tehtävää suorittamaan kuntien ja kuntayhtymän avuksi olisi tarpeen nimetä erillinen henkilö. Muuta: Kotihoidon toiminnan yhdenmukaistamiseksi ja tehostamiseksi Selänteen kuntien kotihoitoon varataan 200000 euroa kotihoidon toiminnanohjaus järjestelmän hankkimiseen (ohjelma, mobiilit, sähkölukot yms). Tämän ohjelman avulla toivotaan kaikki kotihoidon voimavarat saamaan sellaiseen käyttöön, jossa henkilöstöresussit ja asiakkaiden tarpeet kohtaavat optimaalisella tavalla. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää arvioidaan osavuosikatsauksissa. Investointeihin varataan Haapajärvellä tehostetun palveluasumisen kalusteisiin 20000 euroa. Köpsinrinteen palvelukeskukseen hankitaan hoitokalusteita 20000 eurolla. Kärsämäen Koi- 18