METSÄ TEHON TIEDOT US

METSÄ TEHON TIEDOT US METSATEHO REPORT 200 SÄILYTYS: 6 K U 0 R E J., L I S T E N K 0 I V U -, S E K A L E H T I P U U - JA HAVUOHUTPUUNIPPUJEN UIMISKYVYSTÄ Buoyancy of Bundles of Unbarked Birch, Mixed Hardwood and Thin Softwood Logs Arno Tuovinen Ilmestynyt myös Pienpuualan Toimikunnan julkaisuna 145 HELSINKI 1963

::.,.... (!

s i s ä 1 1 y s Tulosyhdistelmä........ Tulokset jäälle varastoi nnist a... Koivuniput Sekalehtipuuniput............ Havuohutpuuniput... Tulokset kesäajosta... Koivuniput......... Sekalehtipuuniput... Havuohutpuuniput.... Kirjallisuutta - R e f e r e n c e s... S u m m a r y (in English)... Sivu 4 5 6 8 9 11 11 15 16 17 18

-4 - T u 1 o s y h d i s t e 1 m ä Tutkim~~sessa on pyritty selvittämään kuorellisen, kesällä rasiin kaadetun ja kuitulevytehtaan raaka- aineeksi tarkoitetun koivun sekä pääasiassa haapaa ja leppää sisältävän sekalehtipuun ja mäntyä ja kuusta sisältävän havuohutpuun uimiskykyä nippuina kaatoa seuranneen vuoden aikana. Pölkkyjen pituus oli 2. 2 m, mutta nippujen 4.4 m. Aineisto jakaantui kahteen käsittelytapaan, jäälle varastointiin ja kesällä nippuinn veteen pudotukseen. Koivu Jäälle '~rastointia käytattäessä todettiin rasiinkaadon kuivattava vaikutus, sillä toukokuun ~lussa kellumisprosentti oli n. 20 eli suunnilleen kaksinkertainen tavalliseen kaatoon verrattuna. Vettyminen oli kuite~~in niin nopeata, että niput pysyivät tyydyttävän uimiskykyisinä vain kesä~~un loppuun asti. Heinäkuun lopussa todettiin yli 400 nipun suuruisesta kokonaisaineistosta, että lähellä uppoamista olevia koivunippuja oli 11.8% ja uponneita vähintään 3.7 %. Kesäajonippujen vedessäoloaika Jal niin lyhyeksi (korkeintaan 35 vrk), ettei vettymisestä saanut riittävän selvää kuvaa. Heti veteenpanen jälkeen nippujen kellumisprosentti oli samaa suuruusluokkaa kuin jäälle varastoitujen nippujen toukokuun alussa, j oten lisäkuivumista ei ollut tapahtunut. Vettymisnopeus oli hyvin samanlainen kuin jäälle varastoiduilla nipuilla. Vanerikoivujen latvuksista valmistettu tavara, jota sisältyy jonkin verran myös talviajoaineistoon, ui heikommin kuin varsinainen runkotavara. Suurimittaista puuta sisältäneet niput uivat yleensä heikommin kuin pientä puuta sisältäneet. Sekalehtipuu Pääasiassa haapaa ja leppää sisältäneet ja jäälle varastoidut sekalehtipu~niput uivat toukokmln alussa erittäin hyvin, sillä kellumisprosentti oli yli 30. Vielä heinäkuun puoliväliss~in nippujen keskimääräinen kellumisprosentti oli 13. Todennäköisesti nämä niput olisivat pysyneet uimiskykyisinä ainakin elokuun loppuun, sillä koko sekalehtipuunippuerä oli tyydyttävän uimiskykyinen vielä heinäkuun lopussa. Kesäajoon joutuneet sekalehtipuuniput eivät uineet yhtään paremmin kuin jäälle varastoinut, pikemminkin hieman heikommin. Puulajikokoomuksen ei todettu vaikuttavan uimiskykyyn. Havuohutpuu Jäälle varastoidut havuohutpuuniput uivat yksityiskohtaisen aineiston mukaan samalla tavalla kuin vastaavat sekalehtipuuniput. Mäntypitoisuuden kasvu kuitenkin hieman heikensi uimiskykyä. Kokonaisaineiston perusteella ei uimiskyvystä kuitenkaan saatu yhtä hyvää tulosta, sillä heinäkulm lopussa oli 66 nipun aineistosta uppoamisvaarassa olevia 6.1 %ja uponneita 3. 0 %. Kesäajonippujen uimiskyky oli veteen pantaessa ja tarkastelun ~ttyessä suunnilleen samanlainen kuin sekalehtipuunippujen. 1 j 0 {

- 5 - Viime vuosien aikana on Metsätehon ja Pienpuualan Toimikunnan toimesta kiinnitetty suuri huomio kuorellisen pinotavaran nippu- uittoon ja erityisesti nippujen uimiskykyyn. Tämä on aiheutunut ko. tavaraa jalostavan teollisuuden kasvusta ja osittain myös tehdaskuorinnan kehittymisestä. Tähän mennessä on julkaistu tutkimukset kuorellisten koivupolttoranka- ja paperipuunippujen sekä mäntypaperipuunippujen uimiskyvystä. Tähän tutkimussarjaan liittyy myös käsillä oleva selvitys kuorellisten, OY 1 Hilh. Schauman AB:n Savonlinnan kuitulevytehtaan raaka- aineeksi tarkoitettujen koivu-, sekalehtipuu- j n ha vuohutpuunippujen uimiskyvystä. Tutkimusaineisto koottiin OY Wilh. Schauman AB : n työmaalta Rääkkylän kunnasta, missä voimakkain hakkuin käsiteltiin n. 300 ha:n suuruinen metsäala. Kuorellisen pinotavaran hakkuu suoritettiin kesällä 1959 k e säkuun loppupuolelta juhannuksesta lähtien aina elokuun loppuun ~ ka. Kaadetut rungot saivat olla muutaman päivän rasissa, jonka jälkeen samat kaatomiehet valmistivat ne 2. 2 m: n pölkyiksi ristikolle. Seuraavana talvena ajettiin hevosa jovaiheen jälkeen pääosa pinotavarasta a u toilla Pyhäselän Kata lahden jäälle 4. 4 m:n pituisina nippuina, kertyi yhteensä yli 500 kpl. joita Tästä suuresta nippuvarastosta valittiin lähemmin seurattaviksi koivunippuja 10 kpl, seka lehtipuunippuja, jotka sisälsivät pääosaksi haapaa j9. leppää (ha:rm~a l uppäd.), 7 kpl ha vuohut puunippuja 12 kpl. Loput pinotavara sta ajettiin autoilla nippuina veteen 4.- 20.7. 1960. Koko tämä kesäajoerä otettiin tutkimuksen kohteeksi. Siihen kuului nippuja seuraavasti: - koivunippuja 68 kpl - seka lehtipuunippuja 8 II - havuohutpuunippuja 6 II T u l o k s e t j ä ä l l e v a r a s t o i n n i s t a Jäälle varastoidui s t a nipuista ei saatu nippujen kuutiomääri~ j oten nippujen uimiskykyä l askett a essa on k äytetty nippujen jään t ai veden päällä olevan osan korkeutta j a lisäksi kesäajonippujen vedenpäällisen

- 6 - osan korkeuden ja kellumi sprosentin välisen riippuvuuden mukaan määritettyjä kellumisprosentteja, jotka on tietenkin käsitettävä vain likiarvoiksi, mutta jotka tuskin kovinkaan paljon poikkeavat todellisista kellumisprosen~eista. Koivuniput Koivuaineisto on jaettu kahteen 5 nipun ryhmään. Ryhmä I oli varastoitu jäälle ajon alkuvaiheessa, ja niput olivat vajonneet syvälle jään päälle nousseeseen veteen ja jäätyneet siihen kiinni. Lisäksi tämä ryhmä kuului kesähakkuun alkuaikaan. Ryhmä II vajosi jäihin selvästi myöhemmin ja kuului kesähakkuun jälkipäähän. Koivupölkyt olivat kaikissa nipuissa melko järeitä, sillä mitään koivupaperipuuta ei oltu eroteltu. Vertauksen vuoks i mainittakoon, että kesäajossa koivurunkotavaraa sisältyi p-m3 :iin 44.7 jm. Taulukko - Table 1 Jäälle varastoitujen koivunippujen uimiskyky. Buoyancy of birch pulpwood bundles stored on ice. Mittausaika Ryhmä I Ryhmä II Koko aineisto v. 1960 Group Group Total 1 Date of measurement Kellumis- % (vedenpäällisen osan korkeus, cm) in 1960 BuoJEtncy per cent (height of the above- surface part, cm.) r 22. 2. 25. 1 (58.9) - (172. 2) - (115. 6) 31.3. 21.1 (50.2) - (99. 5) 32. 5 (74. 9) 9.5. Ei voitu mitata No mon.surement 22. 0 (52. 0) - - 15. 6. 8.0 (21.5) 9. 7 (25. 4) 8. 9 ( 23. 7) 15. 7. 6. 3 (17.8) 6. 1 (17. 4) 6. 2 (17. 6) Uimiskykytuloksista (taulukko 1) voidaan havaita, että toukokuun alussa kellumisprosentti oli ryhmässä II 22. 0. Ryhmän I niput ovat

- 7 - tällöin kelluneet ilmeisesti hieman heikommin. Uimiskyky oli paljon parempi kuin tavalliseen tapaan kaadettua koivupaperipuuta sisältävien nippujen Oy Tampella Ab:ssä (Tuovinen 1961). Niinpä esimerkiksi heinäkuun alussa kaadettujen koivupaperipuiden kellumisprosentti oli siellä seuraavan vuoden toukokuun 9. p:nä 10. 7 ja elokuun alussa kaadettujen vain 7. 0. R a s i i n k a a t o 0 1 i s i i s n o s t a n u t k e 1 1 u m i s p r o s e n t i n s u u n n i l - l e e n k a k s i n k e r t a i s e k s i t a v a 1 l i s e e n k a a t o o n v e r r a t t u n a. Vertailun vuoksi mainittakoon edelleen, että talvella rasiin kaadettua koivupolttorankaa sisältävien nippujen kellumisprosentti oli saman vuoden heinäkuun puolivälissä suoritetun veteen pudotuksen jälkeen 16. 9, mutta vertailuaineistona käytetyn tavallisen talvihakkuun 10. 7 (Tuovinen 1960). Talvinen rasiinkaato ei siis aiheuttanut kovinkaan suurta uimiskyvyn parantumista, mutta lehtien muodostuminen jäikin silloin hyvin heikoksi ja lisäksi koivujen latvukset olivat pienet. Rasiinkaadosta saatu uimiskyvyn parantuminen ei kuitenkaan näytä olleen pitkäaikainen, sillä kesäkuun puolivälissä kellumisprosentti oli keskimäärin jo 8. 9, ja mukana oli kolme sellaista nippua, joiden uimiskyky oli uhkaavan heikko. Heinäkuun puolivälissä olikin sitten kaksi näistä huonosti uivista nipuista kadonnut Savcnlinnassa olevalla vesivarastoalueella, joten niitä voitaneen pitää uponneina. L~ kahden nipun uimiskorkeus oli tällöin alle 15 cm (kellumis-% alle 5). Näin ollen voidaankin sanoa tästä aineistosta, että n i p u t o l i v a t t y y d y t t ä V ä n u i m i s k y k y i s i ä v a i n k e s ä - h e i n ä k u u n va i h t e e s e e n. R y h m i e n I j a I I V ä l i l l ä e i 0 l 1 u t u i m i s a j a n j a t - k u e s s a e r o a. Saatuja tuloksia varmantavat samaa nippulauttaa koskevat tiedot 28. 7.1960 Savonlinnassa suoritetusta t arkastuksesta, jossa todettiin, että kohtalaisesti uivia koivunippuja oli 366 kpl eli 84. 5 %, lähellä uppoamista olevia (uimiskorkeus alle 15 cm) 51 kpl eli 11.8% ja uponneita 16 kpl eli 3. 7 %. Lisäksi saattoi olla vielä joitakin hajonneita tai huome.ama tta jääneitä upponippuja, joten u p p 0 a m i s - p r 0 s e n t t i 3 7 m e r k i t s e e v a r m a s t i t 0 - d e t t u a m i n i m i m ä ä r ä ä.

- 8 - Sekalehtipuuniput Sekalehtipuuniput sisälsivät vaihtelevasti pääosaltaan haapaa ja leppää. Tarkkailluissa koenipuissa oli kappaleluvusta laskettuna keskimäärin 51. 1 % haapaaja 39. 9% leppää. Li säksi oli mukana sidepuukoivuja, raitaa ja joitakin havupuupölkkyjä. Nipuittaiset vaihtelut olivat hyvin voimakkaita. Haapaa ja leppää oli kuitenkin ainakin 77 % kappaleluvusta. Kuutiomäärästä laskettuna haa\~n osuus olisi ollut todennäköisesti paljonkin suurempi, sillä suuri osa haapapölkyistä oli järeitä. Tälläkin kerralla aineisto on jaettu kahteen ryhmään. Ryhmä I (ai- ( kainen jäälleajo) käsittää 4 nippua, jotka oli hakattu puoliksi hakkuuajan alku- ja puoliksi loppupäässä. Ryhmän II (myöhäinen jäälleajo) kolme nippua oli hakattu elokuussa. Tulokset muodostuivat seuraaviksi (taul. 2). Taulukko - Table 2 Jäälle varastoitujen sekalehtipuunippujen uimiskyky. Buoyancy of mi~ed softwood bundles stored on ice. Mittausaika Ryhmä Ryhmä II Koko aineisto v. 1960 I Group Group Total fute of measurement Kellumis- % (vedenpäällisen osan korkeus, cm) in 1960 Buoyancy per cent (height of the above- surface part, cm.) 22.2. - (118.9) - - - - 31.3. 38. 3 (87.6) - (110. 2) - (97. 3) 9. 5. 32. 5 (75. 1) 33. 5 ( 77. 3) 33. 0 (76. 1) 15. 6. 19. 2 (46. 1) 14. 3 (3 5. 3) 17. 1 (41. 5) 15. 7. 15.9 (38. 9) 9. 2 (24 ~ 2) 13.o (32. 6) Uimiskyvystä näin saatava kuva on oleellisesti toisenlainen kuin koivunipuista saatu. Toukokuun alussa kellumisprosentti oli keskimäärin 33. 0 (koivulla n. 20 22). Vielä heinäkuun puolivälissäkin alin uimiskorkeus oli 23 cm ja keskimääräinen kellumisprosentti 13. 0. Ryh-

- 9 -. mien I ja II välillä uimisajan loppupuolella vallinnutta suurta eroa on vaikea uskoa nippujen puulajikoostumuksesta tai hakkuun ajankohdasta aiheutuvaksi. Todennäköisesti ero on käsitettävä satunnaiseksi. Sekalehtipuunippujen hyvää uimiskykyä osoittavat myös 28.7.1960 samasta nippulautast a tehdyt havainnot, sillä kaikki 38 nippua luettiin kohtalaisesti uivien joukkoon kuuluviksi. Näiden nippujen uimisaika, ennen kuin sanottavaa uppoamisvaaraa alkaa ilmetä, on todennäköisesti noin kaksi kuukautta pitempi kuin koivunippujen. Haavan hyvä uimiskyky on osoitettu jo aikaisemmin (esim. T u o - v i ne n 1961). Lepän osalta mainittakoon, että raeiinkaadossa sen on todettu menettävän kosteuttaan hieman nopeammin kuin koivun ja saavuttavan jokseenkin täsmälleen saman vesipitoisuuden kuin koivun (V a r s t a 1961 ) Havuohutpuuniput Havuohutpuupölkkyjen latvaläpimitta oli kuoren alta alle 7 cm. Minimiläpimitta oli 4 cm. Mäntyä oli kappaleluvusta keskimäärin 66.7% ja kuusta loput. Mäntypitoisuus vaihteli nipuittain 10:stä 100 %: iin. Tälläkin kerralla aineisto jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmä I käsittää 7 nippua aikaista hakkuuta varastoituina jäälle ajon alkuvaiheessa ja ryhmä II 5 nippua myöhäistä hakkuuta varastoituina jäälle verraten myöhään. Eri mittausaikoina tulokset muodostuivat taulukon 3 (s.10) mukaisiksi. Taulukon 3 luvut osoittavat havuohutpuunippujen uimiskyvyn olleen toukokuun alussa melkein yhtä hyvä kuin sekalehtipuunippujen. Myös uimiskyvyn muutokset näyttävät tapahtuneen samalla tavalla kuin sekalehtipuunipuilla. Heinäkuun puolivälissä oli syvimmässä uivan nipun uimiskorkeus 24 cm. Kahden erotetun ryhmän uimiskyvyissä ei ollut suurta eroa, vaikka etukäteen olisi voinut olettaa, että ryhmän II niput olisivat uineet heikommin myöhäisen hakkuuaikansa vuoksi. On näet todettu, että pienikokoiset kuusi- ja mäntyrungot kuivuvat rasissa y~nsä sitä paremmin, mitä aikaisemmin ne on kaadettu (H a k k i 1 a 1962 a).

- 10 - Taulukko - Table 3 Jäälle varastoitujen havuohutpuunippujen uimiskyky. Buoyancy of bundles of small-sized hardwood stored on ice. Mittausaika Ryhmä I Ryhmä II Koko aineisto v. 1960 Group Group Total Date of measurement Kellumis- % ( vedenpäällisen osan korkeus, cm) in 1960 Buoyancy per cent (height of the above- surface part, an.) 22. 2. 32. 0 (74.2) - (172. 6) - (115. 2) 31.3. 27.8 (64.9) - (98. 3) 34.3 (78. 8) 9.5. 25.0 (58.6) 31.6 ( 73. 1) 27. 7 ( 64. 7) 15. 6. 15.5 (38.0) 15.6 (38. 1) 15. 5 (3 8. 0) 15.7. 12.4 (31. 3) 13 5 (33. 6) 12. 9 (32. 4) Nipun mäntypitoisuudella on todennäköisesti hieman vaikutusta uimiskykyyn. Kun aineisto jaettiin kahteen osaan 75 %: n mäntypitoisuuden kohdalta, saatiin touko-, kesä- j a heinäkuun mittauksissa seuraavat tulokset. Mittausaika Mäntyjä Mäntyjä v. 1960 yli 75 % alle 75 % Uimiskorkeus, cm 9. 5. 64. 7 64. 6 15. 6. 35. 7 42. 1 15. 7. 31. 1 34. 5 0 Runsaasti mäntyjä sisältäneiden nippujen, joita oli 7 kpl, ufuåskorkeus oli kesä- ja heinäkuun mittauksissa tosiaan hieman pienempi kuin kuusivaltaisten nippujen. Edelliset niput sisäls1vät mäntypölkkyjä keskimäärin 91. 6% ja jälkimmäiset vain 31. 8 %. Kaikkien jäälle varastoitujen havuohutpuunippujen uimiskyvyn tarkastus heinäkuun lopulla (28.7. ) Savonlinnassa ei k ui te n k aan antanut h a v u o h u t p u u n i p p u j e n u i m i s -

- 11 - k y V y 8 t ä y h t ä p 0 S i t i i V i B t a k u v a a kuin yksityiskohtaista aineistoa tarkastelemalla on edellä ilmennyt. Kohtalaisesti uivia nippuja oli näet 60 kpl eli 90.9 %; lähellä uppoamista olevia 4 kpl eli 6,1 %ja uponneita 2 kpl eli 3.0 %. Kokonaisainei~ perusteella havuohutpuunippujen uimiskyky oli siis ainoastaan hieman parempi kuin koivunippujen. On mahdollista, että osaan havuohut~uuni~ puista oli aut.oajon yhteydessä sijoitettu koi vupölkkyjä, joi t a vesi varastolla tarkastusta suoritettaessa ei voitu havaita. Syyt voivat kuitenkin olla toisaallakin, joten havuohutpuunippujen uimiskyvyn jatkoselvittelyt ovat varsin aiheellisia. T u 1 o k s e t k e s ä a j o s t a Kesäajo suoritettiin 4.-20.7.1960 Rääkkylän Kotalahdessa olevalle purkamislaiturille eli aivan talvisen jäävarastoalueen luo. Nipuista määritettiin auton lavalla ennen veteen pudottamista nipun toisesta päästä puulajeittain pölkkyluku ja molemmista päistä mitaten p-m3 -määrä, mikäli nippua ei ajettu yön aikana. Pölkkylukua ja p-m3 -määrää ei saatu selville 19 koivunipusta, 5 sekalehtipuunipusta ja 1 havuohutpuunipusta. Puulajisuhteet määritettiin näistäkin nipuista vedenpinnan päällä olevien kappaleiden perusteella. Jokaisesta nipusta mitattiin molemmista päistä heti veteen pudottamisen jälkeen j a viimeistään seuraavana aamuna vedenpinnan yläpuolella olevan nipun osan suurin korkeus ja leveys. Seuraava uimiskyvyn mittaus suoritettiin Savonlinnassa tehtaan vesivarastoa lueella 8.8.1960. Muita mittauksia ei enää päästy tekemään, sillä elokuun lopulla nostettiin ko. nippuerä sattuneen erehdyksen takia maalle. Näin ollen tämän koe-erän uimiskyvyn seuraaminen jäi valitettavan lyhytaikaiseksi. Koivuniput Koivunipuista oli pääosa runkotavar aa, mutta pieni osa myös vanerikoivujen latvaosista katkottua l atvustavaraa. Kuutioitujen runkotavaranippujen (40 kpl) k eskikuutio oli 18.6 p-m3 j a ne sisälsivät keski-

- 12 """ määrin 44. 7 jm/p-m3 Kuutioitujen latvustavaranippujen (5 kpl) keskikuutio oli jonkin verran suurempi eli 19. 4 p- m3 ja ne sisälsivät vain 30. 8 jmjp-m3, joten latvustavarani put sisälsivät varsin järeää tavaraa. Todennäköi sesti myös osa runkotavaranipuiksi luetuista nipuista s i sälsi osittain vanerikoivujen latvustavaraa, joka oli katkaisupinnoiltaan selvästi vaaleampaa kuin runkotavara, sillä vanerikoivurunkojen pölkytys suoritettiin tavdlliseen tapann vasta syys- lokakuussa. Kuutioitujen ja kuutioimattomien koivunippuryhmien uirniskykytulokset muodostuivat taulukossa 4 esitetyn mukaisiksi. Taulukko - Table 4 Kesäajonippujen uimiskyky. Koivu. Buoyancy of summer transport bundles. Birch. Kellumisprosentti ( vaihteluraja) Nippulaji Kpl Buoyancy per cent (range) Kind of bundle Units 4.-20. 7. 1960 8. 8. 1960 Runkotavara, Stern goods, kuutioitu cubed kuutioimaton uncubed 40 21.5 (9. 4-28. 0) 11.5 (4. 0-19. 2) 18 21.6 (19. 2-26. 1) 12. 4 (8. 4-15. 7) kuutioitu Latvustavara, cubed Top goods, kuutioimaton uncubed 5 13. 7 (7. 8-19. 8) 8. 8 (2. 8-14. 4) 1 16. 4 12. 0 Runkotavaranippujen uimiskyky oli siis selvästi parempi kuin latvustavaranippujen ja etenkin heti veteenpanen jälkeen. Ero osoittautui jopa niin suureksi, että on vaikeata uskoa sen pitävän yleisesti paikkaansa. Eron suuntaa voidaan kyllä pitää oikeana, sillä latvuksen vesipitoisuus on rasissaolon jälkeen suurempi kuin muun rungon ja lisäksi paksut latvuspölkyt eivät kuivu ollessaan varastopinossa seuraavan kesän puoliväliin saakka (V a r s ta 1961, He i s k a n en 1959). Vertailu jäälle varastoitujen koivunippujen uimiskykyyn (taulukot 1 ja 4) osoittaa, ettei kevään ja alkukesän kestänyt maalla varastointi ollut tuottanut mitään näkyvää hyötyä. Tulos on hyvin sopusoinnussa

- 13 - kuorellisen koivutavaran kuivumista koskevien tutkimusten kanssa (Heiskanen 1959, V a r s ta 1961). Kelltimiskyvyssä ilmenevän poikkeuksellisen suuren vaihtelun syiden hakemiseksi tarkasteltakoon pölkkyjen koon Vaikutusta uimiskykyyn. Taulukko - Table 5 Kuutioitujen koivunippujen uimiskyky heti veteenpanen jälkeen 4.-20. 7.1960 ja 8.8.1960. Runkotavaraniput alleviivaamatta, latvustavaraniput alleviivattu. Buoyancy of cubed birch bundles, immediately after launching into water July 4-20 and August 8, 1 960. Top goods underlined, stem goods not. Kellumis- Buoyancy % 4.- 20.7.1960 29 2 27 1 4 25 2 Kellumis- Buoyancy % 8.8.1960 23 4 5 4 2 19 1 21 1 3 2 17 1 1 19 1 1 /1.. 1 15 1 3/1 2 2 17 1/1.. 1 13 1 3 6 15 11 1 3 2 13 1 9 1 2 1 2 1 11 1 1 7 1 1 1 9 2 1 5 2 2/1.. 7 1 3 25 35 45 55 65 75 25 35 45 55 65 75 Jm/p-m3 - Running m./piled cu. m. Jm/p- m 3 - Running m./piled cu.m. Veteenpanomittauksesta (4.-20.7.1960) voidaan havaita, että järeää tavaraa sisältäneistä nipuista osa on uinut sangen heikosti, kun taas ohutta tavaraa sisältäneet niput ovat kelluneet paremmin ja melko yhtenäisesti. Latvustavaraniput ovat kuuluneet yleensä (mutteivät poikkeuksetta) heikosti kelluvien joukkoon. Elokuun alussa tilanne oli jo sikäli toinen, että koon vaikutus oli tasaantunut (taulukot 5 ja 6) ja että latvustavaraniput olivat säilyt-

- 14 - Taulukko - Table 6 Uimiskyvyn heikentyminen koosta riippuen. Koivuniput. Deerease in buoyancy, depending on size. Birch bundles. Mittausaika Date of measurement 4.-20.7.60 8.8.1960 Erotus Difference Jm/p-m3 - Running m./piled cu.m. 25 35 45 55 65 i Kellumis-% - Buoyancy per cent 14.50 19.00 23.29 1 23.00 25.67 8.14 11.62 11.86 12.43 11. 00 6.36 7.38 11.43 10.57 14.67 75 23.00 13.00 10.00 Kellumis- % Buoyancy 22 o. 20 18 16 14 12.... Kesäajo XSummer transport...... Talviajo... ~Winter transport........ 'Q 10 8 6~--~--~--~--~--~--~--~--~--~--L---L---L---~--~==~ 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 Uimisaika, vrk... ',... Floating time, days Piirros 1. Koivunippujan uimiskyvyn riippuvuus uimisajan pituudesta. Kesäajo 4.- 20.7.1960, latvustavaraniput poistettu.... Talviajo, laskettu uimisajan alku 1. 5.1960. Sketch 1. Dependence of the buoyancy of birch bundles on the length of floating time. Summer transport, June 4-20, 1960, top goods bundles removed.... Winter transport, estimated beginning of floating May 1, 1960.

- 15 - täneet uimiskykynsä ehkä hieman paremmin kuin muut niput. Vaihtelut olivat silti vielä elokuun alussakin melko suuret, muttei ihmekään, sillä yksityisten nippujen uimisajat vaihtelivat 19 35 vrk, mikä näin lyhytaikaisessa uitossa on jo tuntuva ero. Kuten piirroksesta 1 (s. 14) havaitaan, uimiskyky on heikentynyt 35 vrk:n uiton aikana käytännöllisesti katsoen suoraviivaisesti. Samasta piirroksesta ilmenee myös, että talviajo, so. nippujen jäälle varastointi on antanut jokseenkin yhtäläisen vettymisnopeuden touko- kesäkuun aikana. Sen jälkeen on vettymisnopeus pienentynyt tuntuvasti, mikä on kuitenkin hieman harhauttavaa, sillä kesäkuun mittauksen jälkeen uponneiden kahden nipun vettymistä ei ole laskelmissa otettu huomioon. Tämän tarkastelun perusteella voidaan sanoa, että nippujen tilavuuspaino on ollut veteenpaneaikana hyvin vaihteleva ja melko voimakkaasti pölkkyjen koosta ja latvustavarapitoisuudesta riippuva. Kuivumisolosuhteet eivät tietenkään ole olleet kaikkien nippujen osalta yhtäläiset, mutta etenkin tienvarsivarastolla ne ovat olleet niin samansuunt aiset, että itse puuaineen tilavuuspainon vaihteluiden on täytynyt vaikuttaa asiaan. Hakkuualueen ollessa näinkin laaja ja rasissacloajan vaihteleva tämä on aivan luonnollista. Sekalehtipuuniput Heti veteenpanen jälkeen oli kuutioitujen sekalehtipuunippujen (3 kpl) uimiskyky 28. 8 % ja kuutioimattomien nippujen (5 kpl) likimääräinen uimiskyky 31. 6 %. Kevään ja kesän aikana ei ollut tapahtunut kuivumista, sillä jäälle varastoitujen sekalehtipuunippujen uimiskyky oli toukokuun alussa jopa suurempi eli 33. 0 %. H a k k i l a n mukaan (1962 b, piirros 4) 1 m:n pituiset, tavalliseen tapaan heinäkuussa hakatut, kuorelliset haapapölkyt kuivuivat ristikelle varastoituina talveen mennessä n. 28 % tuorepainosta laskettuna. On kuitenkin selvää, ettei toisena kesänä voi tapahtua näin voimakasta kuivumista, jos on käytetty rasiinkaatoa ja pinoon varastointia ja jos pölkkyjen pituus on 2. 2 m, kuten tässä tutkimuksessa oli asia. Vettyminen oli huomattavan hidasta. Kuutioitujen sekalehtipuunippujen uimiskyky oli elokuun alussa eli n. 25 vrk:n uiton jälkeen 23.8 %.

- 16 - Vettyminen oli tällöin vain 5.0 %, kun se vastaavilla koivunipulua oli tasan kaksinkertainen. Kuutioimattomilla sekalehtipuunipuilla vastaava vettyminen oli vieläkin vähäisempi eli 4.1 %(kuutioimattomalla koivulla taas 9.2 %). Puulajikokoomuksella ei voitu havaita olevan vaikutusta vettymisen suuruuteen, joskin aineiston pienuus estää varmojen päätelmien teon. Kuutioiduissa nipuissa oli leppää keskimäärin 51.3% ja kuutioimattomissa 59.5 % kappaleluvusta. Havuohutpuuniput Kuudesta havuohutpuunipusta on voitu ottaa huomioon vain nelj~ koska kahden nipun päälle oli tehtaan vesivarastolla nostettu uppopuita. Veteenpanen jälkeen uimiskyky oli 29.0 % ja elokuun alussa 24.2 %, joten vettyminen oli 4.8 % eli samansuuruinen kuin sekalehtipuunipuillakin.

- 17 - K i r j a 1 1 i s u u t t a R e f e r e n c e s H a k k i 1 a, P e n t t i. 1962 a. Polttohakepuun kuivuminen metsässä (Summary: Forest seasoning af wood intended for fuel chips). Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja 54.4. Pienpuualan Toimikunnan julkaisu n:o 132. Helsinki. " 1962 b. Kesäaikana valmi-stetun haapapaperipuun kui vurnisesta ja lahoamisesta. (Summary: On the seasoning and decay af aspen pulpwood prepared in summertime). Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja 54. 6. Pienpuualan Toimikunnan julkaisu n:o 13 7. Helsinki. H e i s k a n e n, V e i j o. 1959. Halkaistun, aisatun ja kuorellisen koivupinotavaran kuivuminen ja säilyminen metsävarastossa (Summary: Drying and storage decays of forest- stored split, strip- barked, and unbarked birch cordwood). Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja 50.7. 79. Helsinki. Pienpuualan Toimikunnan julkaisu T u o v i n e n, A r n o. 1960. Kuorellisten koi vupol ttorankanippujen uimiskyky (Summary: The buoyancy af bundles af unbarked birch fuelwood). Metsätehon tiedotus 175. Pienpuualan Toimikunnan julkaisu 106. Helsinki. II 1961. Kuorellisten koivupaperipuunippujen uimiskyvystä (Summary: On the buoyancy of bundles of unbarked birch pulpwood). etsätehon tiedotus 188. Helsinki. V a r s ta, 0 1 1 i. 1961. Rasiin kaadetun koivun ja lepän kuivumisesta. Pienpuualan Toimikunnan tiedotus n : o 43. Helsinki.

- 18 - Buoyancy of Bundles of Unbarked Birch, 111111111111111111" 11111111" "" 1111111111" 1111 "1111" '"' "" 11111111 Mixed Hardwood and Thin Softwood Logs II II 1111 II 111111 II II 111111 II 111111111111 111111111111 II II II II II II II II 1111 II by Arno Tuovinen SUMMARY Metsäteho conducted this study, financed by the Small- Sized Timber Research Commission, in Central Finland, in 1960. The object of the investigation was to ascertain the buoyancy of bundled, unbarked, summer-felled birch (Betula verrucosa & B. pubesccns) (summer- felling = allowing trees t o lie and season as felled with tops intact) raw material for wallboard mills, mixed hardwood logs consisting chiefly of aspen (Populus tremula) and alder (Alnus incana), and thin softwood logs consisting chiefly of pine (Pinus silvestris) and spruce (Picea excelsa) during the year after they were cut. The log length was 2.2 m, but the bundle length was 4. 4 m. The material was divided into two methods of handling: storage on ice and launching into water in bundles in the summer. Birch Storage on ice revealed the drying effect of summer-felling for the buoyancy percentage was c. 20 at the beginning of May, i. e. roughly twice that for ordinary felling. The bundles were soaked with water so quickly, however, that they remained sufficiently buoyant only to the end of June. At the end of July, birch bundles close to sinking accounted for 11. 8 per cent of the total material of over 400 bundles, while sinkers accounted for at least 3. 7 per cent. The in-water time of the bundles hauled in the summer was so short (maximum of 35 days) that it was impossible to obtain an adequate idea of the extent of water-logging. Tne buoyancy of bundles immediately

- 19 - after launching into water was roughly the same as that of bundles stored on ice at the beginning of May; consequently, there had beenno additional drying. The rate of soaking was very similar to that of bundles stored on ice. Tirnber made of the tops of veneer birches, a quantity of which was included also in the winter- haulage rnateria~was less buoyant than stern wood. Bundles containing large- sized logs are generally less buoyant than those eontaining small- sized tirnber. Mixed hardwood Bundles of mixed hardwood, chiefly aspen and alder, stored on ice were very buoyant at the beginning of May: buoyancy percentage over 30. The mean buoyancy percentage was still 13 as late as the middle of July. It is likely that these bundles would have retained their buoyancy at least to the end of August for the total mixed hardwood lot was still sufficiently buoyant at the end of July. The rnixed hardwood bundles hauled in the surnrner had no better buoyancy than the ice- stored bundles; on the contrary, they were slightly poorer in this respect. The assortrnent of timber did not affect the buoyancy. Thin s oftwood Bundles of thin softwood stored on ice were of sirnilar buoyancy to the corresponding bundles of rnixed hardwood in the detail materia!. But when the proportion of pine was increased the buoyancy was reduced somewhat. Judging by the total material, however, tho buoyency was not as good: at the end of July 6. 1 per cent of the material of 66 bundles was on the point of sinking and 3. 0 per cent had sunk. The buoyancy of summer- hauled bundles was approximately the same as that of mixed hardwood bundles both at the tirne of launching into water and at the end of the investigation.