Aikatutkimuksia kuusipaperipuiden

Transkriptio

1 METSITEHON TIEDOITUKSIA METSITEBO REPORT 48 HELSINKI 958 SÅILYTYS: OLLI MAKKONEN Aikatutkimuksia kuusipaperipuiden valmistuksesta rasnnkaatoa käyttäen (Time Studies on Summer Felling and Prtparation of Spntce Pulpwood) Johdanto Etsittäessä keinoja kuusipaperipuiden pintasinistymän ja varastotahon torjumiseksi on kokeiltu mm. rasiinkaadon käyttämistä ( f:etsätehon tiedoituksia 43). Nämä kokeilut o at välittömästi herättäneet kysymyksen, aiheuttaako rasiinkaato muutoksia kuusipaperipuiden valmistuksen työajan menekkiin ja siten myös palkkaukseen. Tutkittaessa rasissaoloajan aikutusta kuusipaperipuiden laatuun Nokia :n työmailla oli Metsäteholla samalla tilaisuus yhteistoimin mainitun yhtiön kanssa suorittaa aikatutkimuksia 2- metristen puolipuhtaiden kuusipaperipuiden valmistuksesta ta alliseen tapaan ja rasiinkaatoa käyttäen. Erityisesti kiinnitettiin huomiota rasissaoloajan pituuden vaikutukseen kuorimisen työajan menekkiin ja sen vuoksi seurattiin kuusipaperipuiden valmistusta kahden viikon, yhden kuukauden ja kahden kuukauden rasiajan jälkeen. Vertailukohteena oli kuusipaperipuiden valmistus saman tien valmiiksi asti touko-kesäkuun vaihteessa. Vertailukohde edustaa siis kuorinnan kannalta helpompaa tapausta kuin esim. paperipuiden syyshakkuu, koska kasvukausi oli jo alkanut. Aineisto Aineisto hankittiin Nokia Oy:n työmaalta Lempåålästå. Rastinkaatoa seurattiin ja 2-metristen puolipuhtaiden kuusipaperipuiden valmistusta normaaliin tapaan Rasiinkaadettujen kuusien valmistusta paperipuiksi tutkittiin , ja Aineistoa kertyi normaaliteosta n. 2 p-m, kahden viikon rasista n. p-m, yhden kuukauden rasista n. p-m, kahden kuukauden rasista n. I r p-m Tutkimukseen osallistui kaksi hald."uumiestä, joiden kesken edellä mainitut tavarammrat jakaantuvat kussakin tapauksessa jokseenkin tasan. Tut-

2 . li"uautf,, rar lm7å 'r.rt.mmr jc,,j '...2,i'ltM 2W6 tr'.rmmcr fil,;,! ' X IJI.,,.,aa t,;,.,;,,rl.- t 7YotliliiMGjclln V> \ J.i.r, 7. '......,- "' \ t; r:: - J - 6..; ,'. '_....,.,''? '. _:. ( Runko)" fujumo'å'rö - Jum Öe,- o Jlcrns ' !J.3 j I!J (( aoso ad7o alod - - ' ,, - - _, J Ol!l.o aid oi7s ku.- "" fo lt-m uli,"zd l'"rloj rllh>, c-um l'rl oxc&a rlt R""!J'"' l-å"yfösan J.uufo, V..fu - oj useimmissa rungonsuuruusluokissa käyneen jonkin verran nopeammin kuin kuorinta muissa tapauksissa. Rasiajan pituudella tuskin kuitenkaan on mitään tekemistä tämän ilmiön kanssa, vaan syynä on h.lloren laadun poikkeaminen keskimääräisestä. Palsta, jolta puut valmi tettiin paperipuiksi kahden viikon rasissaolon jälkeen, sijaitsi tuoreessa notkelmassa, jossa kuori oli keskimäärin pehmeämpää, väriltäänkin jonkin erran punertavampaa h.'u.in muilla saman hakh.'llumiehen palstoilla. Mahdollisesti se oli myös hiukan ohuempaa kuin muissa tapauksissa. Kun h.llori rasiaikana kuivuu, sen paksuus (kuoren pinnan ja puun pinnan välimatka) pienenee. Jos kuori olisi ollut kaikissa tapauksissa alun perin yhtä paksua ja laadultaan samanlaista, olisi se ollut sitä ohuempaa, mitä pitempi rasiaika oli kysymyksessä. Pölkh.ryjen päistä pölkytyksen jälkeen suoritetut mittaukset kuitenkin osoittivat, että kuoren paksuus lausuttuna prosentteina kuoretlomasta läpimitasta oli työntekijällä I normaaliteossa 3-4 %. kahden viikon rasin jälkeen 3. %. yhden kuukauden rasin jälkeen 3-I % ja kahden h.llukauden rasin jälkeen 3. %- Piirros - Fig. I Kuorinta-ajan riippuvuus rungon koosta. Työntekijä r Dependence of barking time on the size of slem. W orker I rkimusleimikko oli melk:o tasarakenteista. Oksaisuusluok.ka oli keskimäärin III ja kuoriluokka I. Maasto oli jonkin verran kumpuilevaa, mutta ei aiheuttanut merkittäviä työskentelyvaikeuksia. Maaston kohokohdissa oli kalliopohja eräin paikoin sangen lähellä maanpintaa. ja tällaisissa paikoissa puiden kuori oli jonkin verran sitkeämpää k-uin notkopaikoissa. Leimattujen runkojen käyttöosien keskikuutio oli työntekijällä o.o56 kuoretonta k - m ja työntekijällä :: o o62 kuoretonta k-m. Keskikuution vaihtelu oli eri tapauksissa melko vähäistä. Myös tiheydeltään tutkimusleimikko oli sangen tasalaatuista ja kuului I tiheysluokkaan (yli 3 p-mjha). J ll() f t 6. Tutkimustulokset Koska pinotavaran valmistuksen yhteydessä esiintyviä osatyöaikoja ja niiden riippuvuutta runkojen koosta on tarkasteltu lukuisissa aikaisemmissa tutkimuksissa, puututaan tässä lähemmin vain kuorinta-aikaan, johon rasissaoloajan pituuden voidaan olettaa vaikuttavan. Piirroksissa I ja 2 on esitetty runkoa kohti lasketun h.llorintaajan riippuvuus käyttöosan kuutiosta tutkituissa tapauksissa. Työntekijän I kohdalla näyttävät kuorintaajan tasoittamattolr!at kuvaajat asettuvan muuten melko hyvin päällekkäin, mutta kahden viikon rasiajan jälkeen tapahtunut kuorinta näyttää 2 q!j 5.,. ',. \ 2 - ( ;) V'.. 7. _:, j l. r:.?,? :.. " i -!J '- v 2cwu-.Jn roo 2.,onJh..u,.,, j.jj,,, t.,,jgu;,,.,, toltiiji SMnllftlr r #,,, ,,; Jron r os 2 -' Js '",.,'' f llut )Y.,.'"of,,.,,sWJ r,:..;;f..,oal Ui"!J 7 I,Q..,.fOJ" J..L.,.,.;,.a- JJG,.,6.,. LJicmJ ID -tj - -H ' ' f ' - - $ -$ tl :z.t-- -o , ID------s '.t.s--{ I S ''6 S D.JISD.Q"""" V ()7f QIOD 2$ liiyltiardd l - lio,.,,.,.l>nlo Q.57) 7.f Ie-,.,, o.t."...'"'.,;...,,., UJ... J..-4 Piirros - Fig. 2 Kuorinta-ajan riippunms rungon koosta. Työntekijä _ Dependm&e of barki-ng time on the size of slem. ll'orker 2

3 Kahden viikon rasin jälkeen valmistetut rungot olivat siis ilmeisesti joko olleet alun perin hiukan ohuempikuorisia kuin rungot muissa tapauksissa tai sitten laadultaan muita pehmeämpi kuori oli kutistunut enemmän. - Kaiken kaikkiaan ei työntekijän I kohdalla voida todeta rasissaoloajan pituden sanottavasti vaikuttaneen kuorintaaikaan. Työntekijästä z puheen ollen asettuvat välittömästi kaadon jälkeen suoritetun kuorinnan sekä kahden viikon Ja kahden kuukauden rasiajan jälkeen suoritetun kuorinnan työajan kuvaajat hyvin lähelle toisiaan, mutta sen sijaan näyttää kuorinta yhden kuukauden rasin jälkeen vaatineen enemmän aikaa kuin kuorinta muissa tapauksissa. Syy on ilmeisesti jälleen kuoren laadussa, sillä kysymyksessä oleva palsta oli kalliopohjan läheisyyden vuoksi jonkin verran karumpaa kuin muut saman työntekijän palstat, ja sen vuoksi puiden kuori oli sitkeämpää kuin muissa tapauksissa. Taulukko - Table I Työaika valmistettaessa 2-metrisiä puolipuhtaita kuusipaperipuita normaaliin tapaan ja rastinkaatoa käyttäen. Työntekijä W orking time in connectio with traditicmal felling and preparation of z-m. barked spruce pulpwood and with summer felling and preparation. Worker I T yön osa Työmuoto Work phase K id of work.25 Rungon käyttöosan kuutio, kuoretonta k-m3 Volume of utilized part of stem, cu.m. {s) excl. bark o.oso.75. Työaika runkoa kohti, min O.J75.2 Working time per stem, min. Siirtyminen puulta annaaliteko toiselle O.J9.]9.]9.]9.] ]9 M oving from one R asiteko tree to another annaaliteko Kaato.62 o.bo Felling R asiteko.!.7 I.J6!.54! !.43 r.68! annaaliteko Karsinta.9 I.82 Branching I J annaaliteko Pölkytys.86 r.so 2.JI s.r6 Rueking LJ2! ] s.6o ormaaliteko Kuorinta Traditioal felling Barking 2.J Ristikon pohjan teko, pölkkyjen.6.4 I kerääminen ja ris- J.J Making!he jotmdation, tikointi collecting of bolts and piling o.6r I.J4 I J.J J4 cross-wis Keskeytykset Tradition.al felling.62 I.OO I.J8.7-f 2.8 I ntermptions J J5 Yhteensä 6.J7.4 J] T otal 24.! J-58 Surmner felling J ! J I.5J Suhde JOO JOO IOO JOO JOO Ratia JO] 3

4 Taulukko - Table 2 Työaika valmistettaessa z-metrisiä puolipuhtaita kuusipaperipuita normaaliin tapaan ja rastinkaatoa käyttäen. Työntekijä 2 Working time in cotmection with traditionai felling and preparation of 2-m. barked spruce pulpwood and with smmner felling and preparation. Worker 2 Työn osa Work phase Rungon käyttöosan kuutio, kuoretonta k-m 3 Volume of tdilized pari of stem, cu.m. {s) excl. bark Työmuoto Kind of work Työaika runkoa kohti, min Siirtyminen puulta toiselle M oing from one tree to another Kaato Felling Normaali teko Traditionai jellitg Karsinta BrancJing Pölkytys Bucking Kuorinta Barking Ristikon pohjan teko, pölkkyjen kerääminen ja ristikoioli Making the faundation, collecting of bolts and pilling cross-wise Keskeytykset I nterruptions Yhteensä Total Suhde Ratio T raditional felling Summer fell-ing Summer jt'llig o o.8o I.Ol r.65 r ! o.88 I !. r I.OO T I.J ] ] I.J :!.]7 :!.75 ] J ] ].] l I.4] 5 73 J ].47 ]! JOO JOO! 9Q Kuoren paksuus oli työntekijän 2 kohdalla normaaliteosta lähtien pitempiin rasiaikoihin päin 3 3 %. 3. %. 2.8 % ja 2.5 % kuorettomasta läpimitasta. Kuori näyttää siis tässä tapauksessa ohentuneen jotakuinkin tasaisesti kuivuruisajan pidentyessä. Yhden kuukauden rasiajan jälkeen kuorituiksi tulleiden puiden kuoren paksuus ei niin ollen liene alun perin sanottavasti poikennut muista tapauksista, joten pelkästään kuoren sitikeys lienee pääasiallinen syy kuoriata-ajan pitem- 4 ' 5 ummer frlli m: Warking time per stem, min. T raditionai felling.25 - myyteen muihin tapauksiin errattuna. - Tarkasti ottaen näyttää heti kaadon jälkeen tapahtunut kuorinta käyneen työntekijäitä 2 hiukan nopeammin kuin eripituisten rasiaikojen jälkeen tapahtunut kuorinta, mutta ero on sangen pieni. Työntekij än I kohdalla taas näyttäisi pikemminkin siltä, että älittömästi kaadon jälkeen tapahtunut.."lorinta on vaatinut keskimäärin hiukan enemmän aikaa kuin kuorint a rasissaolon jälkeen. Erot t ässä kohden saatta at johtua kuorimisväli-

5 neen kunnostamisen ja kuorimistekniikan erilaisuudesta. Lopputoteamuksena voidaan kuorinnan osalta sanoa, ettei tutkimus ole osoittanut rasissaolon sanottavast. vaikuttavan kuusipaperipuiden kwrimisaikaan. Kun rasissaoloajan pituuden ei voida odottaa merkittävästi vaikuttavan muihin työn osiin kuin kuorintaan ja kun t ällaistakaan vai.b.."utusta- ehkä vastoin odotuksia - ei voitu todeta, on eripituisia rasiaikoj a koskevat tulokset yhdistetty. Taulukeiden I ja 2 perusteella voidaan verrata tasoitettuja t yöaikoja valmistettaessa lmusipaperipuita toisaalta normaaliin tapaan ja toisaalta rasiinkaatoa käyttäen. T yöskentelyolosuhteet edellytetään kummassakin t apauksessa samanlaisiksi, mm. siirtymismatka puulta toiselle kaadon yhteydessä keskimäärin yhtä pitkäksi. Työntekijän I kohdalla on todettavissa, että hän on siirtynyt puulta toi elle nopeammin kaataessaan puita rasiin.b.."uin valmistaessaan ne välittömästi kaadon jälkeen paperipuiksi. T ämä suurempi nopeus on ehkä osaltaan vaikuttanut siihen, että varsinainen kaato on tällöin vaatinut enemmän aikaa kuin normaalivalmistuksen yhteydessä. Aikaisemmissakin tutkimuksissa on todettu, että siirtymisnopeudenlisääntyminen on omiaan pidentämään varsinaista tehotyöaikaa (Uetsätehon julk. n :o g, ss. 6 ja 7). -Työntekijä 2 käytti siirtymiseen puulta toiselle rasiinkaadon yhteydessä melkein yhtä paljon aikaa kuin normaalivalmistuksen yhteydessä, mutta sen sijaan hän suoritti kaadon ensiksi mainitussa tapauksessa selvästi nopeammin kuin jälkimmäisessä, siis päinvastoin kuin työntekijä. Syynä hakkuumiesten eroavuuteen tässä kohden saattaa olla pelkästään erilainen asennoituminen uuteen työmuotoon. Karsinta-aikaan rasiinkaato ei ole vaikuttanut lainkaan. Pölkytys on käynyt kummaltakin mieheltä rasiinkaadon jälkeen jonkin verran hitaammin kuin normaalivalmistuksen yhteydessä. Suoritettaessa jatkuvaa rasiinkaatoa ei ehkä kiinnitetä yhtä paljon huomiota kaatosuunnan valintaan seuraavien työvaiheiden helpottamiseksi kuin valmistettaessa pieni osa leimikkoa kerrallaan valmiiksi tavaraksi. Erityisesti juuri pölkytystä voidaan helpottaa sopivalla kaatosuunnan valinnalla. Kuoriota-aj an osalta todettiin jo edellä, ettei rasiinkaato ole siihen merkittävästi vaikuttanut. Ristikoiden pohjien tekoon, pölkkyjen keräämiseen ja niiden ristikoimiseen kuluvaan aikaan ei rasiinkaato aiheuttanut muutoksia normaalivalmistukseen verrattuna. Keskeytysten määrä on laskettu siten, että se on kaikissa tapauksissa ro % koko työajasta. Kokonaistyöaika oli työntekijällä r rasiinkaatoa käytettäessä keskimäärin 3 % suurempi.b.."uin valmistettaessa paperipuita normaaliin tapaan, työntekij ällä 2 taas kummassakin tapauksessa melkein sama, vieläpä rasiinkaadossa hiukan pienempi kuin normaalivahnistuksessa. Rasiinkaadon vaikutus kuusipaperipuiden valmistuksen työajan memkkiin näyttää siis olevan niin vähäinen, että sitä tuskin tarvitsee oltua pal.kkavksessa huomioon. Time Studies on Summer Felling and Preparation of Spruce Pulpwood By Olli Makkonen SUMMARY Experiments have been conducted in Finland with summer felling with a view to preventing blue-staining and rot defects. u=er felling means that the trees are allowed to lie and season as felled with tops intact and that the branching, bucking and barking are done only later, after weeks. These experiments have been accompanied by time studif's to find out whether su=er felling call&s changes in the time expended on the preparation of spruce pulpwoorl. Especial attention was paid to the barking time since the bark dries in su=er felling and this is assumed to slow down the barking. Barked 2-metre pruce pulpwood was aso prepared in the normal wav in connection with the study; when using su=er felling the trees were allowed to lie a nd season as felled for two weeks, one month and two m onths. The lcngth of this period was not found to affect the barking time to any appreciable cxtent (Figs. and 2). The difference in the barking time was attributable in some cases primarily to the variations in bark thickness and toughness which were caused not by the seasoning perid but by the growing site. Nor were any changes found in the other working phases in which surumer felling affected the total working time to a decisive degree (Tables and z). It seems that sumrner felling can be applied without changing the wages for spruce pulpwood preparation. 5

6 EripaitlOS Paperi ia Puu, tl :sta 7 I958 Helsinki 958, Frenc.kellin Kirjapaino Osakeyhtiö.