Tullin vuosien kehyssuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Tullin vuosien kehyssuunnitelma

TULLIN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2018

Tullin vuosien kehyssuunnitelma

Esitys 1 (5)

Tullin vuosien menokehykset

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/ /2009, ohje Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Tullin vuosien menokehykset

TULLIN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2019

TULLIN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2017

3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Kehyssuunnitelma

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

TUOMIOISTUINTEN VUOTTA 2018 KOSKEVIEN TULOSNEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT

Poliisin sopeuttamissuunnitelma

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Asiakirjayhdistelmä 2014

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Seuraavassa ovat oikeusministeriön vastaukset lakivaliokunnan esittämiin kysymyksiin.

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Puolustusministeriön pääluokka vuoden 2017 talousarvioesityksessä. Puolustusvaliokunta

Rahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan, analytiikan, tekoälyn tai muiden nousevien teknologioiden avulla

Pääluokka 26 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousarvioesitys 2016

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Kehyssuunnitelma

Talousarvioesitys Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Asiakirjayhdistelmä 2014

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Suomi voi hyväksyä komission esityksen lisätalousarvioksi nro 6.

Lisätalousarvioesitystä käsiteltiin ensimmäistä kertaa neuvoston työryhmässä (budjettikomitea)

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

TULLIN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA (VNS 4/2017 VP) JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

Talousarvioesitys 2017

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Asiakirjayhdistelmä 2015

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009

Talousarvioesitys 2017

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Vuoden 2017 talousarvion laadintatilanne

Kehyspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonala

ELY-keskusten ja TEtoimistojen

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 23/2015

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2017

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin EHDOTUS VUODEN 2018 II LISÄTALOUSARVIOON

VEROHALLINTO

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Kirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (6) VK/1134/ /2017

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. OIKAISUKIRJELMÄ nro 3 VUODEN 2010 ALUSTAVAAN TALOUSARVIOESITYKSEEN. MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka II Neuvosto

A8-0014/19

TULLIN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2011

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Valtioneuvoston asetus lausuntomenettelystä tietohallinnon hankintoja koskevissa asioissa

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

TULLIHALLITUS HUHTUKUU

1. Johtaminen ja riskienhallinta 2. Toiminnan jatkuvuuden hallinta 3. Turvallisuus kehittämisessä 4. Turvallisuuden ylläpito 5. Seuranta ja arviointi

ARKISTOLAITOS

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n lausunto

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

ICT-valmistelun tilannekatsaus Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh:

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 232/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Transkriptio:

Esitys 1 (5) 13.10.2017 Dnro H1932/01.05.01/2017 Valtiovarainministeriö Tullin vuosien 2019-2022 kehyssuunnitelma Tulli toimittaa ohessa esityksensä vuosien 2019 2022 menokehyksistä. Esitys on valtiovarainministeriön ohjeen (VM/1570/02.02.00.01/2017) mukaisesti jaettu peruslaskelmaan ja kehittämissuunnitelmaan. Peruslaskelma Kehysehdotus on valtiovarainministeriön 3.8.2017 antaman valmisteluohjeen mukaan laadittava valtioneuvoston 28.4.2017 vahvistaman vuosien 2018 2021 kehyspäätöksen mukaisesti. Valtioneuvoston kehyspäätös huhtikuulta 2017 on alla: Peruslaskelma 2018-2021 2018 2019 2020 2021 Kehyspäätös 04/2016 173 160 000 172 433 000 171 777 000 171 777 000 Verotustehtävien siirto Verohallintoon -12 679 000-12 639 000-12 809 000-12 809 000 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -1 773 000-1773000 Sairasvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -976 000-1 015 000-566 000-566 000 Työajan pidentäminen (Kiky) -1 379 000-1 379 000-1 379 000-1 379 000 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -390 000-781 000-1 171 000-1 171 000 Tietojärjestelmien kehittämisohjelman rahoitusmuutos -3 050 000 Tullilain 20 ilmaistilojen poistuminen 2 930 000 2 930 000 2 930 000 2 930 000 Kehyspäätös 04/2017 158 893 000 157 776 000 158 782 000 155 732 000 Viime huhtikuinen kehyspäätös sisältää kilpailukykysopimuksen vaikutukset, vuoden 2017 alusta tapahtuneen auto- ja valmisteverotustehtävien siirron Verohallinnolle ja tullilain 20 ilmaistilojen poistumisen vaikutukset. Talousarvioesityksen 2018 käsittelyssä viime huhtikuiseen kehyspäätökseen on tullut muutoksia, jotka on sisällytetty alla olevaan päivitettyyn peruslaskelmaan. Postiosoite Puhelinvaihde Sähköposti Y-tunnus PL 512 00101 HELSINKI 0295 5200 kirjaamo@tulli.fi 0245442-8

2 (5) Peruslaskelma 2019-2022 2 018 2 019 2 020 2 021 2022 TAE 2018 163 018 000 Kehyspäätös 04/2017 157 776 000 158 782 000 155 732 000 155 732 000 Toiminnan turvaaminen 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Maahantuonnin arvonlisäverotuksen siirto Verohallintoon -243 000-243 000-243 000-243 000 Tietojärjestelmien kehittämisohjelman rahoitusmuutos -7 780 000 Päivitetty peruslaskelma 04/2017 158 533 000 159 539 000 156 489 000 148 709 000 Tullin toimintamenomomentille on Tullille ilmoitetun mukaisesti tulossa kehyskaudeksi 1 000 000 euron lisäys tulliselvitys- ja yhteiskunnan suojaamistehtävien turvaamiseksi, mikä on lisätty peruslaskelmaan. Samoin menossa olevan tietojärjestelmien kehittämisohjelman rahoituskausi päättyy vuoteen 2021 ja siltä vuodelta poistuva määräraha 7 780 000 euroa on poistettu vuoden 2022 määrärahasta. Komissio on parhaillaan päivittämässä uuteen tullikoodeksiin pohjautuvan tietojärjestelmäkehittämisen aikatauluja eteenpäin ja Tulli ilmoittaa myöhemmin muuttuneista aikatauluista. Tullille toimintamenomomentti on vuodesta 2018 alkaen nettobudjetoitu. Kehittämissuunnitelma Tulli esittää kehittämislaskelmassa muutosta kehyskauden määrärahoihin seuraavilla perusteilla. Toiminnan turvaaminen Tullin henkilötyövuosien määrä on laskenut voimakkaasti tuottavuusohjelman alkamisen jälkeen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laskua on ollut noin 700 henkilötyövuotta. Vähennyksestä noin 200 henkilötyövuotta aiheutui tehtäväsiirrosta Verohallintoon vuonna 2017 loppujen 500 henkilötyövuoden vähennyksen kohdistuttua operatiiviseen toimintaan. Henkilöstön määrää on kyetty vähentämään suunnitelmallisesti ennen kaikkea tulliasioinnin digitalisoinnin ja kohdehakuisen valvonnan kautta. Valitettavasti määrärahojen niukkuus on pakottanut Tullin myös jättämään korvaamatta poistumaa tehtävistä ja alueilta, joissa olisi tarvittu enemmän henkilöstöä, mikä on vaikeuttanut myös Tullin kykyä luoda uudenlaisten teknologian ja toimintamallien käyttöönoton vaatimaa uutta osaamista.

3 (5) Tullin käsityksen mukaan peruslaskelman mukaisilla määrärahoilla Tulli pystynee vakiinnuttamaan henkilöstönsä määrän suunnilleen vuoden 2017 lopun tasolle (noin 1 850 htv) kehyskaudeksi. Tämä mahdollistaa pitkästä aikaa suunnitelmallisen henkilöstön kehittämisen korvaamalla poistuma niihin tehtäviin ja osaamisalueille, joihin Tullin eri tehtävissä on suurin tarve. Määrärahat eivät mahdollista henkilöstön määrän lisäämistä eivätkä siten myöskään ennakoivaa poistuman korvaamista osaamisen jatkuvuuden turvaamiseksi eläköitymistilanteissa kuten eivät kriittisten tehtävien varamiesjärjestelyjäkään. Lähivuosina on näköpiirissä tietojärjestelmien ja teknologian kehittämisohjelmista juontuva henkilöstön osaamisvaatimusten kasvaminen, mihin vastaaminen vaatii sekä uudenlaista osaamista omaavan henkilöstön rekrytoimista, että nykyisen henkilökunnan kouluttamista. Automaatioaste tehtävien suorittamisessa tulee kasvamaan mm. robotiikan ja tekoälyn käyttöönoton myötä, mikä siirtää painopistettä edelleen suorittavasta työstä asiantuntijatyöhön samalla nostaen henkilöstön palkkatasoakin. Tullille on esitetty vuoden 2018 talousarvioon 2 miljoonan euron määrärahalisäystä tulliselvitys- ja yhteiskunnan suojaamistehtävien turvaamiseen. Määrärahan lisääminen Tullin kehyksiin kehyskaudeksi on välttämätöntä Tullin henkilöstön suunnitelmallisen ja ennakoivan kehittämisen tulevien osaamisvaatimusten tasalle samassa tahdissa kuin tietojärjestelmä- ja teknologiauudistukset tulevat tuotantoon. Tulli on lisäksi ottamassa käyttöön viranomaisten turvallisuusverkkoa (Tuve), josta on alustavasti arvioitu aiheutuvan Tullille noin 1,3 euron lisämenot vuosittain. Lisämenoarvio on yllättävän suuri eikä sitä ole otettu huomioon Tullin aiemmissa määrärahaesityksissä. Valvontatoiminnan laitehankintojen tasonnosto Tulli on käyttänyt tuottavuusohjelman alkamisen jälkeen tullivalvonnan ja rikostorjunnan laitehankintoihin varsin vähän määrärahoja. Viimeisen kymmen vuoden ajan laitehankintoihin on käytetty noin 3 miljoonaa euroa vuosittain. Summasta noin 570 000 on kohdistunut auto- ja veneinvestointeihin, kone- ja laiteinvestointeihin on kohdistunut noin 980 000 euroa käsittäen tullivalvonnan, tullilaboratorion ja rikostorjunnan tarvitsemat isot laitteet, ja pienhankintoihin on kohdistunut noin 1 450 000 euroa. Jälkimmäinen ryhmä sisältää alle 10 000 euron pienlaitteet ja kalusteet, joita ei käsitellä investointeina, ja ryhmään kuului vuoteen 2014 saakka myös ICT-päätelaitteet ennen niiden siirtymistä Valtorin hankittaviksi. Määrärahojen ollessa niukkoja välinehankintojen vähentäminen on ollut nopea keino sovittaa menoja käytettävissä oleviin määrärahoihin ja sitä on hyödynnetty menneinä vuosina toistuvasti. Haittapuolena kuitenkin on, että välineet vanhenevat ja niiden uusintavelka on kasvanut vuosi vuodelta samalla kun osa välineistä on ikänsä lisäksi myös ominaisuuksiltaan melko vanhentuneita eivätkä tue toimintaa teknisesti ajan tasalla olevien välineiden tavoin. Tullin henkilötyövuosimäärä on vähentynyt merkittävästi, mikä entisestään korostaa riittävien ja ajan tasalla olevien välineiden tarvetta valvontatoiminnan tason säilyttämiseksi. Ajantasaisin välinein kyetään tukemaan kohdevalintaa liikenne- ja tavaravirroista ja kohdistamaan alueella olevan tai liikkuvan aiempaa pienilukuisemman valvontahenkilöstön toimia tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Entistä harvempiin toimipisteisiin ja liikkuvaan toimintaan pohjautuva valvontamalli ei voi toimia kovin tuloksekkaasti, jos välineistö on vanhentunutta eikä tue toimintamallia. Tulli esittää alla olevaa hankintasuunnitelmaa vuosille 2019 2022. Tarkempi erittely esitetyistä hankinnoista on erillisessä liitteessä.

4 (5) Kaikki esitykset yhteensä Autot 982 000 949 000 851 000 857 000 Lipre 696 000 566 000 566 000 566 000 Läpivalaisulaitteet 3 599 000 6 874 000 852 000 510 000 Laboratoriolaitteet 600 000 630 000 640 000 540 000 Rajanylityspaikkojen / tullivalvonnan laitteet 1 933 000 853 000 2 449 000 749 000 Viestintävälineet 279 000 263 000 209 000 209 000 Rikostorjunnan laitteet 326 000 103 000 85 000 85 000 Yhteensä euroa 8 415 000 10 238 000 5 652 000 3 516 000 Tulli on kehyssuunnitelmansa 2019 2022 peruslaskelmassa varautunut seuraaviin vuotuisiin hankintoihin Autot 750 000 750 000 750 000 750 000 Kone- ja laiteinvestoinnit 1 750 000 1 750 000 1 750 000 1 750 000 Arvoltaan vähäiset hankinnat (< 10 000 euroa) 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Yhteensä euroa 3 500 000 3 500 000 3 500 000 3 500 000 Peruslaskelman arvoltaan vähäisiin hankintoihin 1 miljoona euroa on arvioitu mukaan muitakin kuin rikostorjunnan ja tullivalvonnan hankintoja mukaan lukien kalustehankinnat tulevista toimitilajärjestelyistä. Lisäksi edellä esitetyissä laitehankinnoissa ei ole mukana kaikkia pienvälineitä, kuten mekaanisia ja sähkötyökaluja, joita tarvitaan ajoneuvojen ja kuljetusyksiköiden purkamisessa ja kokoamisessa. Yksiselitteisesti ei voida sanoa, että täsmälleen tietty summa olisi arvioitu nimenomaan tullivalvonnan ja rikostorjunnan pienvälineisiin, koska 1 miljoonan euron määräraha on arvioitu aiemman kokemuksen pohjalta ja menot mukautetaan siihen, mutta kuitenkin oletuksena on ollut suurimman osan määrärahasta kohdistuvan näihin kohteisiin. Käytettäessä oletuksena, että 70 % arvoltaan vähäisiin hankintoihin varatusta summasta kohdistuu rikostorjuntaan ja tullivalvontaan lisäesitys on seuraava. Esitetyn hankintasuunnitelman mukaiset hankinnat yhteensä 8 415 000 10 238 000 5 652 000 3 516 000 Peruslaskelmassa laitehankintoihin varatut määrärahat 3 200 000 3 200 000 3 200 000 3 200 000 Lisätarve yhteensä euroa 5 215 000 7 038 000 2 452 000 316 000 Tulli hakee ENI-rahoitusta itärajan rajanylityspaikkojen kehittämishankkeisiin, jotka sisältävät myös laitehankintoja. Hankkeissa päähakijana on liikennevirasto ja Tulli on mukana yhtenä kumppanina. Luultavasti ainakin osalle hankkeista, joissa Tulli on mukana, myönnetään rahoitusta, joka näillä näkymin olisi 80 % omavastuuosuuden ollessa 20 %. Tulli on esittänyt hankkeisiin mm. isoja läpivalaisulaitteita, joiden hankintahinnat vaihtelevat vajaasta miljoonasta eurosta noin kolmeen miljoonaan euroon yhteisarvon ollessa noin 6,8 miljoonaa euroa. ENI-rahoituksen lisäksi Tulli hakee 796 000 euron rahoitusta OLAF:lta Liprelaitehankintoihin (License Plate and Container Recognision System) kattaen 90 % kokonaiskustannuksista.

5 (5) Mahdollisen ENI-/OLAF-rahoituksen selvittyä Tulli ilmoittaa valtiovarainministeriölle rahoituksen piiriin hyväksytyt hankkeet. Yhteenveto Tulli esittää kehittämissuunnitelmansa mukaisiksi määrärahakehyksiksi vuosille 2019 2022 seuraavaa. Peruslaskelman mukaiset määrärahat 158 533 000 159 539 000 156 489 000 148 709 000 Toiminnan turvaaminen 2 000 000 2 000 000 2 000 000 2 000 000 Valvontatoiminnan laitehankintojen tasonnosto 5 215 000 7 038 000 2 452 000 316 000 Kehittämissuunnitelman mukaiset määrärahat 165 748 000 168 577 000 160 941 000 151 025 000