ICT-valmistelun tilannekatsaus Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh:

Transkriptio

1 ICT-valmistelun tilannekatsaus Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh: Youtube: POPmaakunta

2 Maakuntavalmistelun ICT-muutostuki Valtiovarainministeriö on rahoittanut maakuntauudistuksen valmistelua Rahoitusta on myönnetty maakuntaliitoille (1) yleiseen maakuntavalmisteluun ja (2) ICT-valmisteluun POP maakuntavalmistelussa on tehty kolme ICT-rahoitushakemusta ja ICT-muutossuunnitelma vuosille VM on myöntänyt ICT-rahoitusta maakunnille neljässä osassa VM ICT I ( ), raportoitu VM ICT II ( ), raportoitu VMlle VM ICT III ( ) VM ICT IV ( ) Rahoitusta käytetty tai päätöksillä sidottu noin 1,5 M. Tällä hetkellä ICT-rahoitusta on käytettävissä noin

3 POP ICT valmistelu Aikataulumuutoksella ei ole vaikutusta ICT-muutoksen rahoitukseen (ICT-rahoitus vuodelle 2018 on kunnossa ja VM:n on sisällyttänyt tarvittavaa rahoitusta vuoden 2019 talousarvioon). ICT-muutosohjelman osalta tehdään priorisointia ja uudelleen suunnittelua. Tällä hetkellä ICT-valmistelun eri osa-alueisiin on kiinnitetty yhteensä 12 henkilöä (3 täysija 11 osa-aikaista), jotka tekevät noin 8 henkilötyön panoksen. ICT-valmistelun työpanokset kohdentuvat seuraaviin kokonaisuuksiin: maakunnallisen ICT-infrastruktuurin valmistelu (tietoliikenne, laiteet ja tietojärjestelmäalustaratkaisut), maakunnallisen tietovarastoratkaisun rakentaminen, maakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisujen edistäminen, talous- ja henkilöstöhallinnon maakunnallisten tietojärjestelmätratkaisujen selvittäminen, maakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen, palvelujen digitalisointimahdollisuuksien kartoittaminen sekä ICT-toimintojen organisoinnin vaihtoehtojen selvittäminen. Em. lisäksi ICT-valmistelijat osallistuvat kansallisten valmistelutyöryhmien toimintaan. Johtoryhmän linjauksella ICT-valmistelijoiden yhteistyösopimukset jatketaan v 2019 loppuun

4 Maakunnan ICT-talousarvio ICT-tilannekuvan pohjana on käytetty vuonna 2016 ja 2017 saatuja summatasoisia ICT-taloustietoja, jotka eivät ole kaikilta osin yhteneviä VM:n luokittelujen kanssa POP ICT luvuista ei esimerkiksi suoraan saada irti mikä osuus raportoiduista ICTkustannuksista on 1) laitteistokustannuksia ja 2) ohjelmistokustannuksia (ostetaan pääsääntöisesti palveluina). Kiireellisestä aikataulusta johtuen lukuja ei lähdetty tässä vaiheessa tarkentamaan vaan luvut tullaan päivittämään alkuvuodesta 2019 kun käytössä on tilinpäätöstiedot (TP2018) Varsinainen neuvottelupäivä ministeriöiden kanssa on ICT-tilannekuvan osa-alueiden kartoittamiseksi tarvitaan jatkossa työn/vastuunjako sekä selkeät prosessit, joilla tilannekuvatiedot pidetään ajan tasalla ICT-tilannekuvan kokonaisuudet on huomioitu osana tietohallinnon organisoitumisvaihtoehtojen valmistelua

5 Maakunnan ICT-talousarvio (2019) POP MAAKUNTA (muodostuu 46 organisaation toimintojen ja vastuiden siirtyessä POPmaakunnalle) Kunnista ja kuntayhtymistä maakunnan vastuulle siirtyvät ICT-kustannukset ARVIO ICT- HENKILÖSTÖ- KUSTANNUKSISTA ARVIO ICT- PALVELUOSTOISTA (ml. laitteet ja ohjelmistot) ARVIO MUISTA ICT- KUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ ~ 8,2 M ~ 24,1 M ~ 7,2 M ~ 39,5 M POP ELYn osuus KEHAn ICT-kustannuksista ~ 2,6 M ~ 2,6 M POP ICT-muutosohjelma (VM ICT-muutostuki) Laskennallinen osuus arvioiduista Vimanan kustannuksista Laskennallinen osuus arvioiduista SoteDigin kustannuksista ~ 3,0 M ~ 7,0 M ~ 10,0 M ~ 1,5 M ~ 1,5 M ~ 1,0 M ~ 1,0 M YHTEENSÄ ~ 11,2 M ~ 36,2 M ~ 7,2 M ~ 54,6 M *) Luvuissa ei mukana ns. erillisinvestoinnit mm. Tulevaisuuden sairaalan ICT-investointiohjelma (UUTE) eikä TUVE-ratkaisujen käyttöönottoa.

6 Maakunnan digihankkeet Osana POP ICT valmistelua ja tilannekuvatyötä on tunnistettu erilaisia digiideoita ja digihankkeita Isoja / merkittäviä digikehityshankkeita on tässä vaiheessa tunnistettu yli 30 kpl (tilannekuva tarkentuu) Hankkeet ovat eri vaiheissa: 1) tunnistettu kehityskohde (12 kpl), 2) suunnitteilla (11 kpl), 3) kehityksessä (5 kpl) ja 4) käyttöönotto (4 kpl) Alustavaa ryhmittelyä Maakunnallisen digi-infrastruktuurin rakentaminen (3 kpl) Kansallisten ratkaisuihin liittyminen ja käyttöönotot (2 kpl) Asukkaiden sähköiset palvelut (12 kpl) Toiminnassa käytettävien tietojärjestelmien uudistaminen ja tietointegraatio (11 kpl) Tiedolla johtaminen ja resurssien käytön tehostaminen (6 kpl)

7 Maakunnan tietojärjestelmät Maakunnan vastuulle on kunnista ja kuntayhtymistä siirtymässä noin 900 tietojärjestelmää tai sovellusta Infra 82 kpl Tosi 468 kpl (tavoitteena konsolidoida järjestelmäkokonaisuutta) Tori 256 kpl (josta tietojohtaminen 4) Kiinteistö 35 kpl Maaseutu 8 kpl Pela 13 kpl Valtiohallinto 166 kpl (Vimana VJ-hanke kokoaa) Strategisesti merkittäviksi tai merkittäviä investointeja vaativiksi tietojärjestelmiksi on tunnistettu noin 15 kokonaisuutta Mm. asiakas- ja potilastietojärjestelmät, toimistotyövälineet, käyttövaltuuksien hallinta sekä maakuntayhteiset yleishallinnon tietojärjestelmät (talous, henkilöstö, asianhallinta)

8 Tieto- ja kyberturvallisuus Maakunnan toiminta ja sen palvelut perustuvat hyvin pitkälle digitaalisten ratkaisujen, tietojärjestelmien ja erilaisten teknologisten laitteiden hyödyntämiseen Maakunnan toiminnot ovat kriittisesti riippuvaisia digi-ratkaisujen luotettavasta toiminnasta Merkittävä osa maakunnan käsittelemästä tiedosta on luottamuksellista ja edellyttää erilaisten suojausratkaisujen ja käytäntöjen hyödyntämistä Tieto- ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen on yksi keskeinen kokonaisuus, joka on resursoitava riittävästi Tietoturvaan liittyvät sopimusvelvoitteet Tilannekuva, ennakointi ja poikkeustiloihin liittyvä johtaminen Kansalliseen tietoturva- ja tietosuojasääntelyyn vastaaminen Maakuntalakien hyväksymisen jälkeen on käynnistettävä tietoturvan hallintamallin ja tietoturvapolitiikan määrittely, riskianalyysiin perustuvan suojautumisen ja ICTvarautumisen periaatteet, jotka hyväksytetään maakunnan toimielimissä.

9 Tietohallinnon toimintamalli Tietohallinnon toimintamallityötä tehty osana maakuntakonsernin valmistelua Työhön on osallistettu sähköisen työskentely-ympäristön kautta yli 100 johdon, tietohallinnon ja kehittämisen asiantuntija Valmistelussa vertaillaan kahta keskitetysti johdettua mallia Keskitetty tietohallinto osana konsernipalveluja Hybridimalli, jossa on keskitetty tietohallinto osana konsernipalveluja ja palvelujen digitalisoinnin soinnin tuki lähellä varsinaista toimintaa Toimintamallin keskeinen osa-alue on alueellisen ICT-palvelukumppanin roolin tarkentaminen. Erityisesti maakunnan toimintojen tarvitseman ICT-infrastruktuurin rakentaminen valitun ICT-palvelukumppanin kanssa on saatava käyntiin alkuvuodesta 2019, jotta tarvittavat ratkaisut saadaan rakennettua ennen maakunnan toimintojen käynnistymistä. Tämä tulee edellyttämään päätöksiä ja erilaisia omistajuusjärjestelyjä.

10 Kiitokset ja Hyvää joulua kaikille Juhani Heikka, ICT-vastuuvalmistelija,