Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 Pauliina Mattinen 1

Sisällysluettelo 1.Tutkimuksesta yleensä 2.Taustatietoja kaikista vastaajista 3.Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden käyttö 4.Motivoivat tekijät käyttää eri kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita 5.Kiinnostavat aihealueet 6.Kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisopalveluiden tunteminen 7.Mielikuvat eri kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista 8.Kulttuuripalveluiden kiinnostavuus 9.Alueelliset erot kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden käytössä 10.Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita käyttämättömät 11.Lopuksi: Yhteenvetoa ja poimintoja selvityksestä 2

Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä (Innolinkin paneelissa, n=500), kirjekyselynä koteihin (n=165), toimipistelomakkeilla (n=673) ja puhelinhaastatteluina (n=100), syysmarraskuussa 2011. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1438 vastaaja. Puhelinhaastatteluilla pyrittiin tavoittamaan erityisesti ne, jotka ovat käyttäneet enintään yhtä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelua viimeisen 12 kk aikana. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita käyttämättömiä viimeisen 12 kk aikana on vastaajista 5 %. Alle 15-vuotiaista kaikki vastaajat vastasivat toimipistelomakkeilla.

Tutkimuksesta yleensä Tutkimustuloksia hyödynnetään mm. : Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämiseksi Strategisen päätöksenteon tueksi Tiedottamisen kohdentamiseen eri kohderyhmissä tehokkaammin ja kunkin parhaiten tavoittamalla tavalla Kohteiden alueellisen ja sosiaalisen merkityksen kartoittamiseksi Yhteistyöverkoston rakentamiseen ja vahvistamiseen Palveluiden/kohteiden/tapahtumien toiminnan suuntaamiseen, kehittämiseen ja laadun parantamiseen Tampereen imagon vahvistamiseksi korkeatasoista ja monipuolista kulttuuria tarjoavana kaupunkina ja alueen vetovoiman vahvistamiseksi Tampereen asukasluvulla (213 176) virhemarginaali tutkimuksen kumulatulosten osalta (n=1438) on 2,6%. 4

Taustatietoja kaikista vastaajista 5

Ikä ja ammatillinen asema alle 15 vuotta 2,9% (40) 15-19 vuotta 12,0% (167) 20-29 vuotta 15,6% (218) 30-39 vuotta 19,2% (268) 40-49 vuotta 9,5% (133) 50-59 vuotta 15,1% (211) 60-69 vuotta 19,0% (265) yli 69 vuotta 6,7% (93) johtava asema 3,5% (49) ylempi toimihenkilö 13,1% (183) alempi toimihenkilö 10,4% (145) työntekijä 22,5% (315) maatalousyrittäjä 0,3% (4) muu yksityisyrittäjä 3,2% (45) eläkeläinen 18,9% (265) opiskelija/koululainen 16,4% (229) kotiäiti, -isä 2,6% (36) työtön 7,4% (103) muu 1,8% (25) 0% 20% 40% 60% 80% 0% 100% 20% 40% 60% 80% 100% Ikäjakauma Ammatillinen asema Vastaajia: 1438 Vastaajista 60 prosenttia on naisia ja 40 prosenttia miehiä. Suomenkielisiä vastaajista on 97 prosenttia, 1 prosentti ruotsinkielisiä (13 vastaajaa) ja 2 prosenttia puhuvat jotakin muuta kieltä äidinkielenään) 25 vastaajaa.

Talouden muoto ja tulot asun yksin 30,6% (425) alle 20 000 30,6% (400) 20 001-50 000 39,1% (511) kahden aikuisen talous 38,0% (527) kaksi aikuista ja lapsia 25,2% (350) 50 001-80 000 18,3% (239) 80 001-110 000 8,5% (111) 110 001-140 000 2,1% (27) yksinhuoltaja 6,2% (86) yli 140 000 1,5% (19) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Talouden muoto Talouden vuoden bruttotulot Vastaajia: 1438

Kulttuuri- ja vapaaajanpalveluiden käyttö 8

Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden käyttö MISSÄ SEURAAVISTA KOHTEISTA OLET KÄYNYT TAMPEREELLA VIIMEISEN 12 KK AIKANA En missään näistä Työväen- ja/ tai kansalaisopisto (Sampola, Ahjola) Kulttuuritilaisuudet (konsertit, Tampere Filharmonia, lastenkulttuuri, ym.) Nuorisopalvelut (Vuoltsu, nuorisotalot, nuorisokahvila ym.) Liikuntapalvelut (katsojana urheilutapahtumassa/ ottelussa, tmv.) Liikuntapalvelut (aktiivinen toiminta, kuten seurajäsenyys tai ulkoilureitit, ym.) Museo Kaikki Yli 60-vuotiaat 20-29-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lapsiperheet Kirjasto Vastaajia: Kaikki: 1434 henkilöä Lapsiperheisiin kuuluvat vastaajat: 436 henkilöä Alle 20-vuotiaat: 206 henkilöä Nuoret 20 29-vuotiaat: 218 henkilöä Yli 60-vuotiaat: 358 0 20 40 60 80 % Ympyröidyt pylväät kiinnittävät huomiota tietyn ihmisryhmän erottumiseen muista/ kaikista vastaajista. 9

Liikuntapalveluiden käyttö En ole käyttänyt Käytän vain yksityisiä liikuntapalveluita Olen käyttänyt urheilureittejä Olen ollut katsojana urheilutapahtumassa Olen käyttänyt kaupungin liikuntapalveluita itsenäisesti Kaikki Yli 60-vuotiaat 20-29-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lapsiperheet Kyllä, kaupungin liikuntapalveluita, esim. ohjattu toiminta Kyllä, seuran/ yhdistyksen kautta 0 20 40 60 80 % Vastaajia: Kaikki: 889 henkilöä Lapsiperheeseen kuuluva: 299 henkilöä Alle 20-vuotiaat lapset ja nuoret: 144 henkilöä 20 29-vuotiaat nuoret: 144 henkilöä Yli 60-vuotiaat: 176 henkilöä Yli puolet vastaajista oli käyttänyt urheilureittejä. 20-29-vuotiaista vastaajista 22 % ei ole käyttänyt mitään liikuntapalveluita (lapsiperheistä vastaava osuus noin 9%). Lapsiperheisiin kuuluvat ja yli 60-vuotiaat olivat aktiivisia liikuntapalvelujen käyttäjiä. 10

Motivoivat tekijät käyttää eri kulttuurija vapaaajanpalveluita 11

Motivoivat tekijät käyttää eri kulttuuri- ja vapaaajanpalveluita (Tähän eivät ole vastanneet kulttuuripalveluita käyttämättömät, jotka on haastateltu puhelinhaastatteluilla) Tärkeiksi palvelun käyttöön motivoiviksi tekijöiksi nousivat: palvelun sijainti/ tapahtumapaikka palvelun hinta palvelun tarkoitus (esim. kirjastossa lainattavan aineiston tarve tai museossa mielenkiintoinen näyttely) ajankohta Nämä painottuivat eri palveluissa hieman eri tavoilla samoin eri vastaajaryhmien keskuudessa. Ystävien/ tuttavien suosittelulla oli merkitystä: 39 % alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten päätökseen mennä kulttuuritilaisuuteen 20 % alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten päätökseen mennä työväenopiston kurssille Useat alle 20-vuotiaat nuoret korostivat eri kulttuuri- ja liikuntapalveluiden ajanvieton mahdollistavana tekijänä. 12

Kirjastopalvelut Jokin muu Viihtyisät tilat Tarve kirjoille ja muulle lainattavalle aineistolle Halu tavata ihmisiä Ajanvietto Paikan hiljaisuus Mukava henkilökunta Aikaisempi hyvä kokemus paikasta Aukioloajat Palvelun ilmaisuus Riittävästi tietoa paikasta Ystävien/ tuttavien suosittelu Sopiva sijainti yli 60-vuotiaat 20-29-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lapsiperheet Kaikki vastaajat Vastaajia: Kaikki vastaajat: 808 henkilöä Lapsiperheisiin kuuluvia: 259 henkilöä Lapset ja nuoret alle 20-vuotiaat: 144 henkilöä Nuoret 20 29-vuotiaat: 102 henkilöä yli 60-vuotiaat: 208 0 20 40 60 80 100 % Kirjastoilta odotettiin sitä, että ne ovat helposti saavutettavissa ja että palvelu niissä on ilmaista. 13

Kulttuuritilaisuudet Jokin muu Ihmisten tapaaminen Kiinnostukseni kulttuuriin Ajanvietto Mielenkiintoinen aihe Hyvät esiintyjät Aikaisempi hyvä kokemus tilaisuudesta Ajankohta Pääsylipun hinta Kaikki yli 60-vuotiaat 20-29-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lapsiperheet Riittävästi tietoa tilaisuudesta Ystävien/ tuttavien suosittelu Sopiva sijainti 0 10 20 30 40 50 60 70 % Vastaajia: Kaikki vastaajat: 842 henkilöä Lapsiperheeseen kuuluvia: 264 henkilöä Alle 20-vuotiaat lapset ja nuoret: 146 henkilöä 20 29-vuotiaat nuoret: 117 henkilöä yli 60-vuotiaat: 214 Vastaajat olivat kiinnostuneita menemään itselle uusiin kulttuuritilaisuuksiin, jos tilaisuudella on mielenkiintoinen aihe/ hyvä esiintyjä. Pääsylipun hinnan odotettiin myös olevan kohdallaan. 14

Liikuntapalvelut Joku muu Hyvinvointi Paikan saaminen ryhmästä/ seurasta Bussiyhteydet Säätila Lajivaihtoehdot/ tarjonnan laajuus Ajanvietto Mahdollisuus tavata ihmisiä Mukava henkilökunta Aikaisempi hyvä kokemukseni seurasta tmv. Harrasteen aikataulut Kustannukset Riittävä tieto tarjonnasta Ystävien/ tuttavien suosittelu Sopiva sijainti Kaikki yli 60-vuotiaat 20-29-vuotiaat Alla 20-vuotiaat Lapsiperhe Vastaajia: Kaikki vastaajat: 785 henkilöä Lapsiperheisiin kuuluvat vastaajat: 261 henkilöä Alle 20-vuotiaat lapset ja nuoret: 132 henkilöä 20 29-vuotiaat nuoret: 102 vastaajaa yli 60-vuotiaat: 170 vastausta 0 10 20 30 40 50 60 70 % Noin 60 % vastaajista nosti liikuntapalvelun sopivan sijainnin tärkeäksi motivoivaksi tekijäksi. 20 % alle 20-vuotiaista piti tärkeänä hyviä bussiyhteyksiä. Liikuntapalveluilta odotettiin useita erilaisia asioita. Lapsiperheet korostivat harrastuksen aikataulua verrattuna kaikkiin vastaajiin. 15

Museot Joku muu Museokauppa tai kahvila Kiinnostukseni historiaan Ajanvietto Mielenkiintoinen näyttely Mukava henkilökunta Aikaisempi hyvä kokemus paikasta Ajankohta Pääsylipun hinta Riittävästi tietoa paikasta Ystävien/ tuttavien suosittelu Sopiva sijainti Kaikki yli 60-vuotiaat 20-29-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lapsiperheet Vastaajia: 0 20 40 60 80 100 % Kaikki vastaajat: 858 henkilöä Lapsiperheisiin kuuluvat vastaajat: 269 henkilöä Alle 20-vuotiaat lapset ja nuoret: 137 henkilöä 20 29-vuotiaat nuoret: 111 henkilöä yli 60-vuotiaat: 206 Motivoivat tekijät lähteä museoon vaihtelivat suuresti. Pääsylipun hinta oli merkityksellinen museoon menemiseen vaikuttava tekijä yli 60 % alle 20-vuotiaista ja vain vähän yli 40 % yli 60-vuotiaista. 16

Tampereen työväenopisto Joku muu Halu tehdä/ oppia Kurssien kiinnostava sisältö Ajanvietto Mahdollisuus tavata ihmisiä Osaava henkilökunta Aikaisempi hyvä kokemus kursseista Kurssin ajankohta Kurssin hinta Riittävä tieto kursseista Ystävien/ tuttavien suosittelu Sopiva sijainti Kaikki yli 60-vuotiaat 20-29-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lapsiperheet Vastaajia: Kaikki vastaajat: 780 henkilöä Lapsiperheisiin kuuluvat vastaajat: 251 henkilöä Alle 20-vuotiaat lapset ja nuoret: 131 henkilöä 20 29-vuotiaat nuoret: 95 henkilöä yli 60-vuotiaat: 183 0 20 40 60 80 100 % Tampereen työväenopistoon mentiin etenkin kurssin kiinnostavan sisällön perusteella ja koska haluttiin tehdä/ oppia uutta. Sijainnilla ei ollut niin suurta merkitystä usealle työväenopistoon menemisen kannalta kuin joidenkin muiden kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden käytön kannalta. 17

Kiinnostavat aihealueet 18

Kiinnostavat aihealueet (kysymys esitetty puhelinhaastatteluissa, joihin vastasivat 12kk aikana enintään yhtä palvelua käyttäneet) taide 24,0% (24) kielten opiskelu 20,0% (20) sirkus, ym. näytökset 31,0% (31) hyvinvointi ja terveys 30,0% (30) lukeminen/kirjallisuus 43,0% (43) historia 18,0% (18) lapsiperheille suunnattu ohjelma 19,0% (19) tekniikka/tietokoneet 27,0% (27) elokuvien katselu/teatteri 59,0% (59) valokuvaus 24,0% (24) kädentaidot 23,0% (23) luonto 17,0% (17) urheilun seuraaminen 19,0% (19) musiikin kuuntelu/konsertit 53,0% (53) uusiin ihmisiin tutustuminen 38,0% (38) sisustaminen/puutarha/ruoanlaitto 16,0% (16) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastaajia: 100 henkilöä 19

Kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisopalveluiden tunteminen 20

Kulttuuripalveluiden tunteminen Kaikki vastaajat Analyysissä mukana vastauksia: 1438 Asteikko: 1 = huonosti, 2 = jonkin verran, 3 = hyvin 64 % lapsiperheeseen kuuluvista vastaajista tunsi huonosti lastenkulttuurikeskus Rullan. 81 % yli 69-vuotiaista vastaajista tunsi huonosti kulttuurivartit palvelukeskuksissa. 21

Kirjastopalveluiden tunteminen Kaikki vastaajat Analyysissä mukana vastauksia: 1438 Asteikko: 1=huonosti - 3=hyvin UUSI KUVA!! 57 % lapsiperheisiin kuuluvista vastaajista tunsi huonosti nukketeatteriesitykset ja satutunnit 22

Nuorisopalveluiden tunteminen Alle 20-vuotiaat lapset ja nuoret Analyysissä mukana vastauksia: 207 Asteikko: 1=huonosti - 3=hyvin 23

Mielikuvat eri kulttuuri- ja vapaaajanpalveluista 24

Mielikuvat - kaikki Kaikki vastaajat Analyysissä mukana vastauksia: 1438 Suurimman osan vastaajien mielikuvat kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista olivat positiivisia tai neutraaleja. 25

Mielikuvat Positiiviset mielikuvat Negatiiviset mielikuvat Kansalais- ja työväenopisto (Sampola, Ahjola) Kulttuuritilaisuudet (konsertit, lastenkulttuuri, Nuorisopalvelut (Vuoltsu, nuorisotalo, nuorisokahvila) Liikuntapalvelut (uimahallit, liikuntatilat, yleisönä Vastaajia: Museot Kirjastot Kaikki 1438 henkilöä Lapsiperheeseen kuuluva: 436 Alle 20-vuotias: 207 20-29-vuotias: 218 Yli 60-vuotiaat: 358 henkilöä 0 20 40 60 80 100 % Yli 60-vuotiaat 20-29-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lapsiperheet Kaikki Kansalais- ja työväenopisto Kulttuuritilaisuudet (konsertit, Nuorisopalvelut (Vuoltsu, Liikuntapalvelut (uimahallit, Museot Kirjastot 0 10 20 30 % Yli 60-vuotiaat 20-29-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lapsiperheet Kaikki Useammalla alle 20-vuotiaalla oli negatiivinen mielikuva kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista kuin vanhemmilla vastaajilla. Erityisesti yli 60-vuotiailla oli positiivinen mielikuva palveluista. Osalla lapsiperheistä oli negatiivinen mielikuva mm. kansalaisja työväenopiston kursseista ja museoista. 26

Mielikuvat kirjastopalveluista Analyysissä mukana vastauksia: 1438 Kuinka hyvin seuraavat ilmaisut kuvaavat mielestäsi Tampereen kirjastoja? Asteikko: 1 = erittäin huonosti...5 = erittäin hyvin Mielikuvat kirjastopalveluista olivat suurimmalla osalla positiivisia. Osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei kirjastoissa ollut laadukkaita asiakastietokoneita. 27

Mielikuvat museopalveluista Analyysissä mukana vastauksia: 1438 Kuinka hyvin seuraavat ilmaisut kuvaavat mielestäsi Tampereen museoita? Asteikko: 1 = erittäin huonosti... 5 = erittäin hyvin Museoista suurella osalla vastaajista oli positiivinen mielikuva. Kuitenkin museoiden kiinnostavuutta ja lapsiystävällisyyttä voitaisiin kehittää. 28

Mielikuvat Tampereen työväenopistosta Analyysissä mukana vastauksia: 1438 Kuinka hyvin seuraavat ilmaisut kuvaavat mielestäsi Tampereen työväenopistoa? Asteikko: 1 = erittäin huonosti...5 = erittäin hyvin Mielikuvat Tampereen työväenopistosta olivat suurimmalla osalla positiivisia. Osan mielestä kuitenkin Tampereen työväenopisto voisi tarjota ajanmukaisempia kursseja, olla näkyvämpi ja edullisempi. 29

Mielikuvat nuorisopalveluista Kuinka hyvin seuraavat ilmaisut kuvaavat mielestäsi Tampereen nuorisopalveluita? Asteikko: 1 = erittäin huonosti... 5 = erittäin hyvin Alle 20-vuotiaat Alle 20-vuotiaat nuorisopalveluita käyttäneet viimeisen 12 kk aikana Analyysissä mukana vastauksia: 207 Analyysissä mukana vastauksia: 73 Nuorisopalveluita käyttäneillä nuorilla oli positiivisempi mielikuva nuorisopalveluista kuin niitä käyttämättömillä. 30

Kulttuuripalveluiden kiinnostavuus 31

Kulttuuripalveluiden kiinnostavuus Kaikki vastaajat Analyysissä mukana vastauksia: 1438 Asteikko: 1 = ei kovin kiinnostava...2 = kiinnostava 55 % lapsiperheeseen kuuluva vastaaja oli kiinnostunut lastenkulttuurikeskus Rullasta. Yli 69-vuotiaista vastaajista (n 93) 39 % pitää kulttuurivartteja palvelukeskuksissa kiinnostavina 32

Kulttuuri- ja vapaaajanpalveluita käyttämättömät 33

Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita käyttämättömät vrt. käyttävät Talouden muoto Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita käyttävät 1318-1363 vastaajaa. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita käyttämättömät n. 70 vastaajaa (5 % vastaajista). (5 % Tampereen väestöstä on noin 10 660 asukasta.) Talouden bruttotulot vuodessa Ammatillinen asema Terveydentila 34

Alueelliset erot kulttuuri- ja vapaaajanpalveluiden käytössä 35

Eri palvelualueilla asuvien kulttuuri- ja vapaaajanpalveluiden käyttö viimeisen 12 kk aikana T Vastaajia: Etelä: 189 henkilöä Kaakko: 237 henkilöä Koillinen: 223 henkilöä Länsi: 261 henkilöä Keskusta: 407 henkilöä Läntisen palvelualueen asukkaista harvempi oli käyttänyt eri kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita viimeisen 12 kk aikana. Heistä 7 % ei ollut käyttänyt yhtään kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita. 36

Lopuksi 37

Yhteenvetoa ja poimintoja selvityksestä Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden käyttöä voidaan tukea kiinnittämällä huomiota palvelun sijaintiin/ tapahtumapaikkaan, palvelun hinnoitteluun ja ajankohtaan. Eri palveluiden tunnettavuutta voitaisiin lisätä. Kuitenkin vastaajien mielikuvat eri palveluista olivat suurimmaksi osaksi positiivisia tai neutraaleja. Etenkin nuorisopalveluiden tunnettavuutta ja käyttöä voitaisiin lisätä. Alle 20-vuotiaista vastaajista 35 % oli käyttänyt nuorisopalveluita ja 20-29-vuotiaista vastaajista 8 %. Eri palveluiden käyttö vaihtelee eri palvelualueiden asuvien välillä jonkin verran. Keskustan palvelualueella asuvat olivat ahkerimpia palveluiden käyttäjiä. (Tätä ei selitä ainoastaan eläkeläisten ja koululaisten/ opiskelijoiden määrä alueella.) Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita käyttämättömiä viimeisen 12 kuukauden aikana oli 5 % kaikista vastaajista. Kulttuurija vapaa-ajanpalveluita käyttävät erityisen vähän yksinasuvat. Ammattiasemista yleisimpiä heidän keskuudessaan olivat työntekijät, eläkeläiset, opiskelijat/ koululaiset ja työttömät. (Miten houkutella esimerkiksi yksin asuva työtön kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden pariin?) 20-29-vuotiaista vastaajista 22 % ei ole käyttänyt mitään liikuntapalveluita (lapsiperheistä vastaava osuus noin 9%). 38