WWW.TERKKARI.FI. Terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi laadukkaita internetsivuja seksuaaliterveydestä

WWW.TERKKARI.FI Terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi laadukkaita internetsivuja seksuaaliterveydestä Pia Kiiski Mirja Tanttula Opinnäytetyö, Syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden Ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja (AMK)

TIIVISTELMÄ Kiiski, Pia & Tanttula Mirja. www.terkkari.fi- Terveydenhoitajan neuvontatyön tueksi laadukkaita internetsivuja seksuaaliterveydestä. Lahti, Syksy 2007, 35 s. Liitteitä 5. Diakonia- ammattikorkeakoulu / Lahden Ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK) Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeää, koska nuorena luodaan perusta koko elämän kestävälle seksuaalisuudelle ja seksuaaliselle terveydelle. Seksuaaliterveydestä kertomisen tavoitteena on saada yksilö ottamaan vastuuta omasta seksuaaliterveydestään ja siihen liittyvästä hyvinvoinnista. Nuoret elävät kehityksellistä vaihetta, jolloin seksuaalisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat ja herättävät ajatuksia ja keskustelua. Nuoret hakevat seksuaalisuuteen liittyvää tietoa kirjoista, keskusteluista ja internetistä. Seksuaalisuus on mukana myös keskusteluissa terveydenhoitajan vastaanotolla. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi esite, joka sisältää laadukkaita osoitteita seksuaalineuvontaa varten. Nuorilla itsellään ei aina ole kykyä etsiä itse luotettavia sivuja, jotka sisältäisivät juuri heidän ikäiselleen oikeaa ja asiallista tietoa seksuaaliterveydestä. Tämän vuoksi on hyvä, että nuorilla on olemassa myös tietoa laadukkaista internet sivuista. Terveydenhoitaja voi käyttää esitettä neuvontatyönsä tukena. Kouluterveydenhuollossa esitteen voi antaa nuorelle, jotta hän voi itse etsiä internetistä seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Esitteeseen laitettiin internetosoitteita, jotka sisältävät monipuolisesti tietoa seksuaaliterveydestä, murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä, sekä yleisimmistä sukupuolitaudeista. Esitteessä on myös osoitteita, joissa nuoret voivat hakea vastauksia kysymyksiinsä ammattilaiselta. Esitteessä olevat internetosoitteet testattiin Health information Technology Instituten alaisen Health Summit Working Groupin luotettavien internetsivujen kriteerien avulla. Hankkeen teoriaosuus pohjautuu kirjallisuuteen, jossa käsitellään murrosikää kehitysvaiheena, nuorten seksuaaliterveyden edistämistä kouluterveydenhuollossa, internetin merkitystä tiedonvälittäjänä sekä laadukkaiden internetsivujen kriteereitä. Esitettä ovat arvioineet Lahden kaupungin kouluterveydenhoitajat. Asiasanat: murrosikä, seksuaaliterveys, kouluterveydenhuolto, internet

ABSTRACT Pia Kiiski & Mirja Tanttula. www.terkkari.fi High-quality Internet sites on sexual health to support public health nurse guidance. Lahti, autumn 2007, 34 pages, 5 appendices Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specialization in Health Care, Public Health Nurse. Enhancing youth sexual health is important because the basis of lifelong sexuality and sexual health is created when one is young. The aim of speaking of sexual health is to encourage individuals to take responsibility of their own sexual health and the welfare related to it. Young people are living in a developmental phase where they are interested in matters regarding sexuality. These matters also inspire thoughts and conversation. Young people search information on sexuality from books, in conversations and from the Internet. Sexuality is also a topic of conversation in the appointments with the public health nurse. The aim of this project was to produce a brochure, which consists of high-quality Internet sites, to help public health nurses to give sexual guidance to the young. Young people are not always able to find reliable sites, which have accurate and proper information on sexual health, for people exactly their own age. For this reason it is important that young people also have information on high-quality Internet sites. Public health nurses can use the brochure to support their guidance work. Also in school health care the brochure can be handed out to the young people. They can then search the highquality Internet sites for matters relating to sexuality. The brochure includes Internet sites which have versatile information on sexual health, puberty, dating, sex, contraception, and the most common sexually transmitted diseases. There are also Internet sites listed in the brochure where young people can receive answers to their questions from professionals. All the Internet sites referred to in the brochure were tested using the reliable Internet site criterions set by the Health Summit Working Group of the Health Information Technology Institute. The theory part of this project was based on literature from the following areas: puberty as a development phase; the promotion of youth sexual health in school health care; the importance of the Internet as a supplier of information; and criterions of high-quality Internet sites. The brochure was evaluated by the school public health nurses in Lahti. Key words: puberty, sexual health, school health care, Internet

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO...5 2 MURROSIKÄINEN NUORI...6 2.1 Murrosikäisen nuoren fyysiset muutokset...7 2.2 Murrosikäisen nuoren psyykkiset muutokset ja kehitystehtävät...8 2.3 Murrosikäisen nuoren seksuaalinen kehitys...10 2.4 Murrosikäisen nuoren sosiaalinen kehitys...12 3 NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN KOULUTERVEYDEN HUOLLOSSA...13 3.1 Murrosikäisen nuoren seksuaaliterveyden määrittely...14 3.2 Murrosikäisten seksuaaliterveystiedot...14 3.3 Terveydenhoitajan merkitys nuoren seksuaaliterveyden tukijana...16 4 INTERNET SEKSUAALITIEDON VÄLITTÄJÄNÄ...19 4.1 Internetin seksuaalisuusaineistot...19 4.2 Internetsivustojen laatukriteerit...21 5 HANKKEEN TOTEUTUKSEN KUVAUS...22 6 ESITTEEN TOTEUTUKSEN ARVIOINTI...25 7 HANKKEEN EETTISYYS...27 8 JATKOTUTKIMUSAIHEET...29 9 POHDINTA...29 LIITTEET Liite 1 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä...36 Liite 2 Tutkimuslupa...37 Liite 3 Kirje kouluterveydenhoitajille...38 Liite 4 Esite...39

1 JOHDANTO Nuoret käyttävät paljon internetiä ja etsivät sieltä tietoa omiin kasvukysymyksiinsä ja pulmiinsa ja saattavat hakea tietoa aikuisille tarkoitetuilta sivuilta. Aikuisväestölle tarkoitettu internetmateriaali ei ole välttämättä lainvastaista, mutta lasten ja nuorten terveelle kehitykselle siitä on haittaa (Laki kuvaohjelmien tarkistamisesta 2000/ 775). Nuorilla pitää olla mahdollisuus saada omaan kehitykseensä sekä terveyteen ja seksuaaliterveyteen liittyviä tietoja. Oikeanlainen tieto tukee myös seksuaaliterveyttä. Erityisesti nuoren kehityksen tukemisen näkökulmasta asiallisen ja hyvän tietopääoman omaksuminen on erittäin tärkeää myös siksi, että kaupallinen seksuaaliviestintä saattaa aiheuttaa nuoressa hämmennystä ja välittää vääristynyttä ja kehitystasoon sopimatonta tietoa. (Liinamo 2005, 81.) Lahden kaupunki ehdotti opinnäytetyön aiheeksi internetmateriaalin kokoamista terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi. Aihe oli tärkeä ja se koettiin kiinnostavaksi, koska nuoret käyttävät paljon internetiä tiedon hankintaan. On myös tärkeää, että aihetta käsitellään ennen kuin sukupuolielämä tulee ajankohtaiseksi. Lahden kaupungin kouluterveydenhoitajat halusivat, että nuorille pitää saada antaa neuvontatyön tueksi hyviä ja luotettavia internetosoitteita, joista nuoret voivat itse etsiä tietoa haluamastaan aiheesta. Internetsivujen piti käsitellä nuoria koskettavia aihealueita. Keskustelua käytiin ehdottamistamme aihealueista kouluterveydenhoitajien yhteyshenkilön kanssa. Kouluterveydenhoitajat olivat ehdottamistamme aihealueista yhdessä valinneet tärkeimmäksi nuoria koskettavaksi aiheeksi seksuaaliterveyden, koska seksuaaliterveys on aihealue, josta nuoret esittävät eniten kysymyksiä terveydenhoitajalle ja etsivät myös itse tietoa internetistä ja kirjoista. Seksuaalisuus liittyy olennaisena osana nuoren kasvuun ja kehitykseen. Murrosiässä seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvät asiat alkavat kiinnostaa. Nuori etsii tietoa siitä, mitä hänessä tapahtuu ja onko hän normaali. Nuori keskustelee kavereidensa kanssa verratakseen omaa tilannettaan toisten tilanteisiin. Omien vanhempien kanssa ei ole aina luontevaa keskustella oman kehon muutoksista, koska nuori elää vanhemmista irtautumisen vaihetta. (Kinnunen 2001, 102.) Bildjuschkinin ja Cacciatoren mukaan on tärke-

6 ää, että nuori, joka elää murrosvaiheessa etsien omaa identiteettiään ja omaa suhdetta seksuaalisuuteen, saa riittävästi asiallista taustatietoa valintojensa pohjaksi. Tarkoitus ei ole suojella nuorta pettymyksiltä, vaan antaa mahdollisuus valita oman hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen vaihtoehto silloin, kun se on mahdollista. Riittävän hyvät tiedot ovat nuoren seksuaalisoikeus. (Bildjuschkin & Cacciatore 1999, 132.) Seksi ja seksuaalisuus ovat nykypäivänä hyvin korostuneesti esillä. Esimerkiksi lehdet, elokuvat, videot, muoti ja mainonta tuovat seksuaalisuuden kaikkialla näkyville. Koululaitos, julkiset viranomaiset ja erilaiset järjestöt tekevät paljon työtä väestön seksologisten tietojen, asenteiden ja taitojen kehittämiseksi, suuri osa ihmisten valistamisesta ja seksuaaliterveyden edistämisestä toteutuu median kautta. (Kontula 2000, 237). Yleinen viestintä sisältää yhä enemmän seksuaaliväritteistä ainesta, ja kaupallista, esimerkiksi internetin sisältämää, seksuaalisuuteen liittyvää materiaalia on yhä enemmän lasten ja nuorten saatavilla. (Liinamo 2005, 81). Internetissä on huomattava määrä seksuaalisuuteen liittyvää materiaalia, joka ei ole sopivaa sisällöltään kehittyville yläasteikäisille nuorille. Hankkeen tavoitteena on tuottaa terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi laadukas ja nuorille sopiva esite seksuaaliterveyttä käsittelevistä internetsivuista. Esitteen internetsivuihin nuori voi omassa rauhassa tutustua ja saada tutkittua ja ajankohtaista tietoa sekä vastauksia kysymyksiinsä. 2 MURROSIKÄINEN NUORI Murrosikä alkaa 8 14 vuoden iässä ja loppuu tavallisimmin 16 18 -vuoden iässä (Kettunen 2001, 9). Murrosiän alku sijoittuu kaavamaisesti noin 13 14 -ikävuoden tienoille. Ajankohta vaihtelee yksilöllisesti. Keskimäärin pojat kypsyvät hitaammin kuin tytöt. (Turunen 1996, 102.) Vaikka nuoren fyysinen murrosiän kehitys voi alkaa varhain, jo ennen kymmenettä ikävuotta, ja keho alkaa näyttää aikuiselta, on nuori vielä psyykkisesti kypsymätön (Bildjuschkin & Malmberg 2000, 399). Murrosikä on nopean seksuaalisen kehittymisen aikaa, sillä silloin tapahtuu paljon muutoksia fysiologiassa, hormonitoiminnassa, psyykessä, minäkuvassa, itsetunnossa

7 sekä seksuaalisuuden merkityssisällöissä, asenteissa ja sukupuolitiedoissa. Se on siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen, jolloin nuoret joutuvat kohtaamaan äidiksi ja isäksi tulemisen mahdollisuuden. (Papp, Kontula & Kosonen 2000, 220.) Jokaisen murrosikäisen kehitys on yksilöllistä, mutta tästä huolimatta siinä voidaan erottaa tietyt kaikkia koskevat lainalaisuudet ja kehityksen piirteet. (Jarasto & Sinervo 1999, 29.) 2.1 Murrosikäisen nuoren fyysiset muutokset Murrosikä eli puberteetti on biologista ja fysiologista kehitystä, jonka aikana lapsesta kasvaa fyysisesti aikuinen. Tytöillä fyysinen kasvu ja kypsyminen tapahtuvat samanaikaisesti kun taas pojilla fyysinen kasvu jatkuu vielä murrosiän jälkeenkin. (Aalberg & Siimes 1999, 15.) Murrosiässä nuoren kehossa tapahtuu suuria fyysisiä muutoksia, joiden tarkoitus on johtaa sukukypsyyteen. Fyysiseen aikuiseksi kasvamiseen kuluu 4-8 vuotta. (Kinnunen 2001, 96.) Tyttöjen puberteetti alkaa noin 9 13 -vuotiaana. Ensimmäinen merkki puberteetin alkamisesta on pituuskasvun kiihtyminen noin 10 12 -vuotiaana ja rintojen kasvu, joka alkaa noin 10 -vuotiaana (Iivonen & Lamminpää 1999, 6). Tytöillä kasvupyrähdyksen keskimääräinen huippu, jolloin pituuskasvu on noin 8 cm vuodessa, tapahtuu jo 12-vuotiaana (Aalberg & Siimes 1999, 44). Rinnat kehittyvät hitaasti ja rintojen kehitys voi jatkua 18-vuotiaaksi saakka. Rintojen kasvun alettua alkaa tytöille ilmaantua myös häpykarvoja ja vähitellen alkaa kasvaa myös kainalokarvoja. Myös säärien ja käsivarsien karvoitus lisääntyy. (Iivonen & Lamminpää 1999, 6.) Poikien puberteetti alkaa yleensä noin 10 14 -vuoden iässä, yleensä muutamaa vuotta myöhemmin kuin tytöillä. Poikien fyysisten muutosten kehitys alkaa 11 12 -vuotiaana kivesten ja kivespussien kasvulla. Pian tämän jälkeen alkaa ilmaantua karvoitusta peniksen ympärille. Noin vuoden kuluessa alkaa myös penis kasvaa vähitellen. Penis pitenee ja paksunee, erektiokyky lisääntyy ja kivekset alkavat tuottaa siittiöitä. Pojilla puberteetin näkyvin merkki on nopea pituuskasvu. (Iivonen & Lamminpää 1999, 9.) Pojan kasvunopeus voi olla hyvin hidasta, jopa alle 3cm vuodessa juuri ennen murrosikää. Kasvu nopeutuu murrosiän keskivaiheilla ja kiihtyy suurimmillaan kaksivuotiseksi kasvupyrähdykseksi. Nopeimman kasvun aikana pojat

8 saattavat kasvaa jopa 12cm vuodessa. (Aalberg & Siimes 1999, 16.) Pituuskasvu kiihtyy 12 14 -vuotiaana ja noin 15-vuotiaina pojat saavuttavat tytöt pituuskasvussa. Puberteetin myötä pojilla alkavat myös lihakset kasvaa ja hartiat levenevät. Hormonit vaikuttavat myös poikien pään ja muun kehon kokosuhteiden muuttumiseen, sekä aataminomenan kasvuun. Poikien ääni syvenee ja muuttuu matalammaksi. Tätä vaihetta kutsutaan äänenmurrokseksi. Puberteetin aikana pojille alkaa ilmaantua karvoitusta jalkoihin, kainaloihin sekä rintaan. Myös parrankasvua alkaa esiintyä noin 15- vuotiaana, ensimmäiset partahaivenet ilmestyvät ylähuuleen ja leukaan. (Iivonen & Lamminpää 1999, 9.) 2.2 Murrosikäisen nuoren psyykkiset muutokset ja kehitystehtävät Nuoruuden kehityksellisenä päämääränä on saavuttaa itse hankittu autonomia. Tie on pitkä lapsen täydellisestä riippuvuudesta kohti itsenäisyyttä jota ei saavuteta koskaan täydellisesti. Autonomian saavuttaakseen nuoren on ratkaistava ikäkauteen kuuluvat kehitykselliset tehtävät, jotka ovat irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, puberteetin johdosta muuttuvaan kehonkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen sekä ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana. (Aalberg & Siimes 1999, 55.) Psyykkisellä alueella tapahtuu myös paljon muutoksia. Psyykkisiä muutoksia leimaavat tunne- elämän ailahtelevuus hyvistä hetkistä masennukseen ja synkkyyteen. (Kinnunen 2001, 96.) Nuoren kehitystehtäviin kuuluvat identiteetin jäsentyminen, itsensä hyväksyminen sekä seksuaalisten tunteiden käsittelyn ja vuorovaikutustaitojen oppiminen. Nuori rakentaa suhdetta omaan ruumiiseensa ja opettelee elämään muuttuvan kehonsa sekä voimakkaiden eroottisten halujensa kanssa. (Liinamo 2005, 35.) Psykodynaamisesta näkökulmasta varhaisnuoruuden tärkein haaste on omaan muuttuvaan kehoon sopeutuminen (Kaltiala- Heino 2004, 61). Sukupuolinen kehitys tapahtuu rinnan sekä suhteessa omaan ruumiiseen että toisen sukupuolen psykofyysiseen todellisuuteen. Nuoren itsetunto ja omanarvontunto kehittyy pitkälti sitä kautta, että nuori tutustuu omaan kehoonsa, ja oppii elämään seksuaalisen ruumiinsa kanssa. Tärkeää on myös, että nuori saavuttaa riittävästi sosiaalista menestystä omissa ystävyyssuhteissaan. Nuoren tarvitsee käydä läpi tiettyjä kehitystehtäviä, jotta itsenäistyminen tapahtuisi. Nuoren pitää irrottautua vähitellen lapsuuden vanhemmista. Samanaikaisesti nuoren oma ruumiinkuva muuttuu, seksuaalinen identiteetti muuttuu ja

9 jäsentyy. (Liinamo 2005, 35.) Osa murrosiästä kuluu siihen, että nuori etsii vertaistensa ryhmää, joka hyväksyy hänet. Nuori on irtaantumassa kodista ja siirtymässä perhekeskeisyydestä ystäväkeskeisyyteen. Hänen uusi samaistumiskohteensa on oman ikäisten joukko. (Kinnunen 1999, 46.) Nuori turvautuu ikätovereiden apuun nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana (Liinamo 2005, 35). Nuoren kehitystehtäviin kuuluvat irtaantuminen lapsuuden perheestä ja laajempaan sosiaaliseen yhteisöön siirtyminen. Irrottautumiseen liittyy monenlaisia tunteita ja erilaisia kausia. (Jarasto & Sinervo 1999.) Psyykkisellä alueella tapahtuu myös paljon muutoksia. Psyykkisiä muutoksia leimaavat tunne- elämän ailahtelevuus hyvistä hetkistä masennukseen ja synkkyyteen. (Kinnunen 2001, 96.) Tärkeää on, että irrottautuminen tapahtuu siten, ettei nuori joudu kokemaan tarpeettomia syyllisyydentunteita. Irrottautuminen ei saa myöskään horjuttaa muiden perheenjäsenten tasapainoa, tai aiheuttaa ahdistusta, katkeruutta tai vihaa. (Jarasto & Sinervo 1999.) Nuoren tunne-elämä ailahtelee. Ailahtelun aiheuttajina ovat fyysiseen kehitykseen liittyvät hormonaaliset tekijät. Muutokset ovat auttamassa murrosiän ensimmäisen kehitystehtävän eli vanhemmista irtautumisen toteutumista. (Kinnunen 1999,16.) Hormonaaliset tekijät aikaansaavat seksuaalista kypsymistä, joka on myös tunnetilojen vaihtelua, voimakkaiden halujen ja himojen kokemista (Dunderfelt 1999, 97). Väestöliiton seksuaaliterapeutti Maaret Limnellin mukaan nuoren on vaikea ottaa seksuaalivalistusta vastaan, koska nuoruuden yksi tehtävä on ottaa etäisyyttä omiin vanhempiin. Se ei tarkoita, ettei vanhempien tukea silti tarvittaisi. Perusturvallisuus pitää rakentaa jo aikaisessa vaiheessa. Seksuaalikasvatus alkaa kotoa, koska voimakkaimmin lasten- ja nuorten asenteisiin vaikuttaa koti. Lapselle täytyy opettaa jo varhaisessa vaiheessa itsensä suojelemista ja hänelle pitää antaa neuvoja siitä, mihin kehon alueisiin toiset ihmiset eivät saa koskea ilman lupaa. Näin lapsi oppii tiedostamaan rajansa. (Leppä 2006, 10 11.) Tunteenpurkausten paikka on kotona, koska nuori irtautuu vanhemmista usein protestin kautta. Tunteet purkautuvat niihin, joita lapsi rakastaa eniten. Nuoren tuntiessa, että hänen itsenäistymispyrkimyksensä eivät enää ole uhattuna, hänen tarpeensa uhmakkaaseen käytökseen vähenee. On mahdollista muodostua uudenlainen suhde vanhempiin. (Kinnunen 1999, 17.) Murrosikäisen nuoren persoonallisuusrakenteiden kehitys on vielä kesken. Nuori etenee varhaisnuoruuden lapsenomaisuudesta kohti nuoren aikuisen psyykkisiä rakenteita.

10 Kypsymättömyys on tähän ikäkauteen kuuluva ominaisuus. Siihen kuuluu lyhytjänteisyyttä, yhdessä hetkessä elämistä ja nopeasti asiasta toiseen siirtymistä. Kypsymättömyys on nuoren rikkautta. Kun mieli vielä kehittyy, sitä eivät sido aikuismaailman rajoitukset. Nuoren maailmassa kaikki on mahdollista. (Aalberg & Siimes 1999, 65.) 2.3 Murrosikäisen nuoren seksuaalinen kehitys Seksuaalisuus on osa persoonallisuutta eikä erillinen osa käyttäytymistä (Kettunen 2001, 49). Seksuaalinen kypsyminen ymmärretään usein elämänvaiheeksi, joka käynnistyy myrskyisänä murrosiän hormonaalisten muutosten myötä ja päättyy joskus täysikasvuisena nuoren kypsyttyä henkisesti ja ruumiillisesti aikuiseksi. Seksuaalisuus on kuitenkin läsnä ihmisessä jo ennen syntymää, ja se kypsyy ja kehittyy vaiheittain koko elämänkaaren ajan osana ihmisen kokonaiskehitystä. (Kosunen 2002, 127.) Bruessin ja Greenbergin 1994 mukaan seksuaalisuus nähdään neljänä ulottuvuutena, joita ovat psyykkinen, kulttuurinen, eettinen ja biologinen. Psyykkiseen ulottuvuuteen kuuluvat, tunteet, elämykset, minäkäsitys, motivaatio, ilmaisukyky, opitut asenteet ja opittu käyttäytyminen. Seksuaalisuuden kulttuurinen osa -alue käsittää mm. yhteiskunnan, perheen, ystävät sekä seurustelun ja avioliiton. Eettinen osa-alue sisältää ihanteet, uskonnolliset käsitykset, moraalikäsitykset ja arvot. Biologiseen ulottuvuuteen kuuluvat lisääntyminen, raskauden ehkäisy, seksuaaliset reaktiot, fysiologiset syklit ja muutokset sekä fyysinen ulkonäkö. (Kettunen 2001, 51.) Seksuaalisuuden biologinen määritelmä on kiinteässä yhteydessä lisääntymiseen ja elämän jatkumiseen. Biologisesta näkökulmasta seksuaalisuuden biologinen ulottuvuus on määräävä piirre ja seksuaalisuus taas suvunjatkamista palveleva voima tai vietti. (Bildjuschkin & Malmberg 2000, 17.) Murrosikäisen ensimmäisiä ihastuksia ovat usein kaukorakkaudet. Murrosikäinen ihastuu usein johonkin saavuttamattomaan, kuten urheilijoihin, rock- ja filmitähtiin. Ihastuksen kohde voi olla myös jokin henkilö ylemmiltä luokilta tai opettaja. Kaukorakkaudet auttavat nuorta tutustumaan omiin tunteisiinsa. Mielikuvissa haaveillaan siitä, millaista on olla ihastuksensa kanssa. Kaukorakastuminen on turvallista myllertävälle tunne- elämälle. (Kinnunen 2001, 111 112.) Suhde kaukorakkauden kohteeseen on todellinen ja se on esiaste aikuisen kypsemmälle kyvylle kiinnittyä toiseen ihmiseen (Kinnunen 1999, 162).

11 Nuoruusiän seksikäyttäytyminen voidaan jakaa autoeroottisiin ja sosioseksuaalisiin kokemuksiin. Autoeroottisilla kokemuksilla tarkoitetaan eroottisia fantasioita, yöllisiä siemensyöksyjä ja itsetyydytystä. Näiden kokemusten synnyttämiseen ei tarvita kumppania. Itsetyydytys eli masturbaatio on luonnollinen tapa hankkia tietoa omasta kehosta ja sen seksuaalisista reaktioista. (Kosunen 2002, 129.) Siinä nuori purkaa seksuaalista jännittyneisyyttään. Pojilla masturbaatio vahvistaa myös tunnetta omasta miehisyydestä. Se kuuluu normaaliin sukupuolikäyttäytymiseen. (Kinnunen 1999, 162.) Sosioseksuaalisilla kokemuksilla taas tarkoitetaan yhdessä kumppanin kanssa hankittuja seksuaalisia kokemuksia (Kosunen 2002, 129). Sukupuoliyhdyntöjä edeltävät suudelmat, halailu ja petting eli vaatteiden päältä hyväily. (Kosunen 2002, 129.) Yläasteikäisten nuorten seksuaalisuus on vielä enimmäkseen henkilökohtaista. Harva yläasteikäinen on jakanut seksuaalisia kokemuksia tai nautintoa toisen kanssa (Kontula ym 2000, 101.) Kouluterveys 2000 kyselyn mukaan 75 % kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista ei ole ollut yhdynnässä (Kouluterveys 2000.) Itsetyydytys onkin tärkeä osa nuoren seksuaalista kehitystä. Sen avulla nuori tutustuu omaan seksuaaliseen kehoonsa ja löytää väylän seksuaalisille tarpeilleen. (Jarasto & Sinervo 1999, 223.) Suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan varhaisin ikä, jolloin jotkut nuorista aloittavat sukupuoliyhdynnät on sekä tytöillä että pojilla 11 12 -vuoden paikkeilla. Tutkimukseen osallistuneista 10 % oli ollut yhdynnässä 14 ikävuoteen mennessä. (Kinnunen 2001, 140.) Peruskoulun viimeisen luokan kevääseen mennessä noin neljäsosa nuorista on ollut sukupuoliyhdynnässä ainakin kerran (Kosunen 2002, 130). Seksuaalisuuden herääminen tuo oman värinsä nuoren elämään, mikä sinänsä on hyvä ja tervetullut asia. Tietämättömyys, varomattomuus ja välinpitämättömyys voivat kuitenkin johtaa raskaaksi tulemiseen aivan yllättäen ja sitä haluamatta. Nuorille annetaan kouluissa ja muissa yhteyksissä tietoa raskauden ehkäisystä, mutta tästä huolimatta vahinkoja kuitenkin tapahtuu. Teiniraskauksien syynä voi olla tietämättömyys, asioiden väärinymmärtäminen, ehkäisyn pettäminen mutta useimmiten kuitenkin unohtaminen. (Jarasto & Sinervo 1999, 228.) Amerikkalainen esite, joka on suunnattu nuorille testaa nuorten omia asenteita seksuaalisuutta kohtaan. Alustuksessa kerrotaan kuinka seksuaaliset tunteet voivat olla voimakkaita, mutta kannattaa miettiä ennen kuin toimii. Kannattaa ajatella itseään, tulevaisuuttaan ja seurauksia, joita seksistä voi seurata. Pitää miettiä onko valmis seksiin juuri nyt. (Mc Ewen 1998, 346.) Keski- ja loppunuoruuden tärkein haaste nuorelle on seksuaalinen kypsyminen ja oman seksuaalisuuden hyväksyminen. Nuori

12 kykenee tällöin tyydyttäviin ja vastavuoroisiin seksuaalisuhteisiin. (Kaltiala- Heino 2004, 61.) 2.4 Murrosikäisen nuoren sosiaalinen kehitys Murrosikä on oman identiteetin etsimistä. Tämän rinnalla kehittyy myös sosiaalinen identiteetti ja sosiaaliset taidot lisääntyvät. Koululla on tärkeä merkitys nuoren sosiaalisten taitojen tukemisessa. Koulussa tulee monia sosiaalisia haasteita, kuten uusien kaverisuhteiden solmiminen, selviytyminen uuden koulun aloittamisesta ja sopeutuminen uuteen ryhmään. (Paajanen 2006.) Murrosiässä ryhmässä käyttäytyminen muuttuu. Puheenaiheet, tekeminen ja ryhmän koostumus vaihtelevat, jonka huomaa kavereiden muuttumisena. Erilaisten sosiaalisten käyttäytymismallien kokeileminen on myös yleistä. (Kosunen 2002, 128.) Vuorovaikutussuhteisiin saattaa helposti kehittyä seksuaalisia latauksia ja ennen tavallisena koettu kaveri saattaa näyttää potentiaaliselta seurustelukumppanilta. Ihmissuhteet sisältävät monenlaisia tunteita, koska myös omat tunteet vaihtelevat. Nuori huomaa olevansa erilaisten ihmisten seurassa erilainen, joka on täysin normaalia kehitystä. Sosiaalinen kasvaminen on kasvamista miehenä tai naisena ja kasvamista osaksi yhteisöä ja kansaa. (Suomen nuorisoyhteistyö- Allianssi ry.) Voimakkaat muutokset käyttäytymisessä ovat osa nuoruusiän kypsymistä. Nuori tulee tietoiseksi itsestään ja etsii vastauksia kysymyksiin. Kysymykset omasta seksuaalisuudesta ovat tärkeitä kokonaisidentiteetin kehittymisen kannalta. (Kosunen 2002, 128.) Tytöt kehittyvät poikia nopeammin fyysisesti ja psyykkisesti. Usein murrosiässä tytöt viihtyvät omissa ryhmissään ja pojat omissaan. (Kinnunen 2001, 113.) Nuoruusiässä on omia kahden ja kolmen tytön ystävyyspiirejä ja myöhemmin poikaystävät astuvat kuvaan, ensin kaukorakkautena, ja sitten konkreettisesti (Aalberg & Siimes 1999, 84). Nuorten kaverisuhteille on tunnusomaista, että kavereilla on varsin paljon samanlaisia piirteitä ja ominaisuuksia kuin omilla vanhemmilla (Muurinen & Surakka 2001, 56). Tytöt aloittavat seurustelusuhteet yleensä poikia aiemmin, koska tyttöjen sukupuolinen kypsyminen tapahtuu aiemmin kuin pojilla. Tytöt ihastuvat aluksi vanhempiin poikiin. Pojat kokevat tytöt jopa pelottaviksi, kunnes heidän oma sukupuolinen kehityksensä

13 vähitellen tavoittaa tyttöjen kypsyystason. (Kosunen 2002, 128.) Kinnusen mukaan nuoria on hyvä kannustaa olemaan erilaisissa porukoissa, joissa nuoret voivat tutustua rauhassa toisiinsa. Nuoren on hyvä oppia tuntemaan vastakkaista sukupuolta paremmin. Ryhmässä voi rauhassa ihastua ja jopa huomata, kuinka ihastumisen tunne saattaa mennä ohi. Nuori tarvitsee myös omaa sukupuolta olevia kavereita ja ystäviä, jotta hän saa vahvistusta omalle identiteetilleen tyttönä tai poikana. (Kinnunen 2001, 113.) Varhaisnuoruudessa ihastukset vaihtelevat ja seurustelusuhteet ovat usein lyhyitä. Seurustelusuhteet perustuvat usein omiin mielikuviin ja omiin tarpeisiin. Varhaisnuoruudessa harvoin ihastutaan toisen todellisiin ominaisuuksiin tai persoonallisuuteen. Seurustelu merkitsee myös varhaisnuoruudessa pitkälti itseen tutustumista ja toisessa peilataan omia tunteita. (Kaltiala- Heino 2004, 61.) 3 NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN KOULUTERVEYDEN HUOLLOSSA Suomessa kouluhallinto sekä sosiaali- ja terveyshallinto alkoivat ohjata seksuaaliterveyden edistämistä 1970-luvun alussa. Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksen integroimista eri oppiaineisiin esitettiin peruskoulujen opetussuunnitelmiin vuodesta 1970- lähtien. (Liinamo, Rimpelä, Kosunen & Jokela, 2000, 4603.) Seksuaaliterveyden uusi kansainvälinen näkökulma on korostanut sitä, että seksuaalioikeudet tulee ottaa huomioon palveluita ja koulutusta järjestettäessä (Liinamo 2006, 35). Nuorten seksuaalioikeuksia ovat oikeus elämään, oikeus nauttia seksuaalisuudesta, oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi, oikeus seksuaaliterveydenhuoltoon ja oikeus osallistua nuoria koskeviin päätöksiin. (Väestöliitto.) Peruskoululaisten tulisi saada koulustaan tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia oman seksuaalisen ja sukupuoli-identiteettinsä rakentamiseen ja samalla toimia omaa ja muiden hyvinvointia ja terveyttä kunnioittavalla tavalla (Välimaa 2004, 137). Kaikista yhdynnässä olleista peruskoululaisista noin 15-18 prosenttia on jättänyt kokonaan käyttämättä ehkäisyä (Kosunen 2006, 15). Kaltiala- Heinon mukaan nuorten seksuaalisuutta tarkastellaan usein ongelma- tai riskikäyttäytymisenä, josta on syytä olla

14 huolissaan ja johon on syytä yrittää puuttua. Erilaisista syistä, kuten perhetaustan vaikeuksien, toveripaineen tai päihteidenkäytön takia nuoret saattavat aloittaa seksuaalisen kanssakäymisen ennen kuin oikeastaan ovat siihen kypsiä.(kaltiala- Heino 2004, 62.) Seksuaalisen aktiivisuuden alkamisajankohta on viime vuosikymmeninä aikaistunut, ja muun muassa nuorten aikaisempi fyysinen kypsyminen on länsimaissa johtanut yhdyntöjen aloittamisiän aikaistumiseen 3-4 vuodella 1900-luvun jälkipuoliskon aikana. (Kaltiala- Heino 2004, 62.) Seksuaalinen kanssakäyminen alkaa kolmanneksella ennen peruskoulun päättymistä. Varhainen sukupuolielämän aloittaminen on yhteydessä moniin psykososiaalisiin ongelmiin, kuten masentuneisuuteen. (Stakes 2002, 54.) 3.1 Murrosikäisen nuoren seksuaaliterveyden määrittely Seksuaaliterveys tarkoittaa yksilön kykyä nauttia omasta seksuaalisuudestaan ilman, että siitä on henkistä tai fyysistä haittaa tai kärsimystä hänelle itselleen tai muille (Kettunen 2001, 52). Tavoite on, että lapsesta kehittyy omaa ja toisten seksuaalisuutta ymmärtävä, ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittava ja vastuullisesti käyttäytyvä aikuinen (Stakes 2002, 54). Nuoren seksuaaliterveys tarkoittaa sitä, että nuori suhtautuu itseään kohtaan terveesti ja kunnioittavasti. Hyvä itsetunto ja itsensä arvostaminen ovat avaintekijöitä nuoren hyvinvoinnissa (Väestöliitto.) On myös tärkeää, että henkilöllä on myös riittävät tiedot ja taidot sekä mahdollisuus valita itselle sopivat ehkäisymenetelmät (Aho 2007, 14.) Seksuaaliterveys edellyttää sitä, että lapsi ja nuori saa juuri hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaista tietoa seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä sekä niistä huolehtimisesta. Tietoahan tietysti on olemassa, mutta ongelmana on hyvän ja huonon, oikean ja väärän tiedon sekoittuminen. Nuori saa tietoa lukemalla, katselemalla ja kuuntelemalla ympäristön viestejä. Nuori tarvitsee median tarjoaman ja sekoittavan tiedon tueksi totuuteen perustuvaa tietoa seksuaalisuudesta. (Väestöliitto.) 3.2 Murrosikäisten seksuaaliterveystiedot Kontula, Rimpelä & Ojanlatvan 1992 tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten tiedot ehkäisyasioista ovat yleensä hyvät, mutta silti ehkäisy laiminlyödään suhteellisen usein

15 (Kaltiala-Heino 2004, 65). Nuorten yleisimmin käyttämä ehkäisymenetelmä on kondomi, mutta sen käyttö on huolestuttavasti vähenemässä. Kondomin käytön vähennyttyä on ehkäisypillereiden käyttö yleistynyt. (Liinamo 2005, 39.) Nuorten kehitysvaiheen luonteeseen kuuluu, etteivät he pysty pitkäjänteisesti harkitsemaan kaikkien tekemistensä seuraamuksia, esimerkiksi ehkäisyn laiminlyönnin riskien todellisuutta. (Kaltiala- Heino 2004, 65.) Kouluterveys 2000 kyselyn mukaan ehkäisyä ei ollut käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässä 20 % yläasteen 8-9 luokkalaisista (Kouluterveys 2000). Väestöliiton valtakunnallisen 8-luokkalaisten seksuaaliterveystietokilpailun mukaan noin 30 % pojista ja viidesosa tytöistä ei edes tiennyt, että nainen voi tulla raskaaksi jo ensimmäisellä yhdyntäkerralla (Kontula ym. 2000, 78). Herkin vaihe tulla raskaaksi oli myös hämmästyttävän epäselvä nuorille, 48 % nuorista tiesi, että se on kierron puolivälissä, mutta 27 % luuli, että se on juuri ennen kuukautisia. (Kontula ym. 2000, 81.) Kolmasosa pojista myös luuli tyttöjen tulevan herkimmin raskaaksi kuukautisten aikana. (Kontula ym. 2000, 42). Väestöliiton valtakunnallisen 8.luokkalaisten seksuaaliterveystietokilpailun mukaan tyttöjen tiedot seksuaaliterveydestä olivat kautta linjan paremmat kuin pojilla (Kontula ym. 2000, 76.) Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että nuorten kuvitelmat yhdyntöjen ongelmattomuudesta ja nautinnollisuudesta olivat hyvin epärealistisia. Ne perustuivat pornografian, elokuvien ja median luomaan fantasiaan intohimoisesta seksistä, joka on itsestäänselvyys ja josta molemmat nauttivat heti alusta alkaen yhtä paljon. (Kontula ym. 2000, 39.) Yläasteikäisiä nuoria kiinnostavat seksuaalisuuden merkitys ja ilmeneminen ihmisten välillä. Nuoria kiinnostaa myös seksin tekniikka ja käytännön toteutus. Kouluterveys 2000 -kyselyn mukaan 74 % kyselyyn vastanneista 8 ja 9 luokkalaisista nuorista oli sitä mieltä, että seksiasiat olivat jossain määrin tai erittäin ajankohtaisia. Seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvät asiat kiinnostivat, mutta pelko on kuitenkin vielä hallitseva tekijä nuoren elämässä. Pelko on suurempi kuin halu. (Kontula ym. 2000, 101.) Ikonen on tutkinut väestöliiton seksuaaliterveysklinikan www.terkkari.fi sivuilta nuorille suunnatun sekstari -palstan nuorilta tulleita kysymyksiä, ja todennut että eniten

16 (24,8 %) nuoret kyselivät sukupuolitauteihin ja yleisimmin niiden oireisiin liittyviä kysymyksiä. Lähes yhtä paljon kyseltiin (23,6 %) anatomiaan ja fysiologiaan liittyviä kysymyksiä. Nämä kysymykset käsittelivät fyysistä kehittymistä, naisten sukupuoli elinten anatomiaa, fysiologiaa sekä fysiologisia poikkeavuuksia. 17,4 % kysymyksistä käsitteli yhdyntää. Yhdyntään liittyvät kysymykset jakautuivat itse aktia käsitteleviin kysymyksiin ja yhdyntäongelmia käsitteleviin kysymyksiin, kuten yhdynnän sattumiseen liittyviin kysymyksiin. Raskauteen liittyviä asioita pohdittiin 14,9 % kysymyksistä, pääasiassa kyseltiin raskaaksi tulemisesta ja abortista. Henkistä seksuaalisuutta käsiteltiin 10,6 % kysymyksistä. Pienimmäksi kategoriaksi muodostui ehkäisy (8,7 %). Ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä käsiteltiin ehkäisymenetelmän valintaa, kondomin käyttöä, e- pillereitä, jälkiehkäisyä ja tiedusteltiin ehkäisyn hintaa. (Väestöliitto.) 3.3 Terveydenhoitajan merkitys nuoren seksuaaliterveyden tukijana Opetus-, sosiaali- ja terveyshallinto ovat asettaneet seksuaaliterveyden edistämisen tavoitteiksi ja sisällöiksi kertoa nuorille ihmisen sukupuolisesta kehityksestä, ihmisen lisääntymisen biologiasta, raskauden ehkäisystä ja ihmissuhteista (Liinamo 2005, 16). Kouluterveydenhuollon antaman seksuaaliterveyden edistämisen tavoitteena on tukea nuorta kehittymään aikuiseksi, joka on sukupuolisuhteissaan vastuullinen ja kunnioittaa toista osapuolta. Tärkeää on myös, että omasta seksuaalisuudesta voi nauttia ilman pelkoja ja syyllisyyttä. (Kosunen 2002, 133.) Perheen, lähiyhteisön ja peruspalveluiden ohella koulun rooli on tärkeä nuorten seksuaalikasvatuksen tarpeisiin vastaamisessa, koska voimakkain kehitysvaihe ajoittuu kouluikään. Seksuaalikasvatus- ja opetus auttavat nuoria murrosiän muutoksiin sopeutumisessa ja antavat valmiuksia nuorille läpikäydä onnistuneesti nuoruuden kehitystehtäviä. (Liinamo 2005, 35.) Kouluterveydenhuollon tavoitteena on kokonaisvaltainen nuoren terveyden edistäminen. Seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä osa-alue. Edistämiseen kuuluu huolehtia fyysisestä ja psykososiaalisesta seksuaaliterveydestä. (Kosunen 2002, 132.) Varhainen sukupuolielämän aloittaminen, tiuhaan vaihtuvat seksikumppanit ja ehkäisyn laiminlyöminen ovat usein merkki mahdollisista psykososiaalisista ongelmista, kuten masennuksesta tai päihteiden käytöstä. (Stakes 2002, 54 57.) Myös seurusteluun ja en-

17 simmäisiin sukupuolisiin kokemuksiin liittyvillä pettymyksillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuoren kehitykseen. Nuoren seksuaalinen itsetunto ja minäkuva voi heikentyä epäonnistuneiden ensikokemusten vuoksi. Kouluterveydenhoitajan kanssa pitäisi voida keskustella ikävistä kokemuksista tai pettymyksistä. (Kosunen 2002, 136.) Oppilaiden olisi hyvä saada seksuaalisuuteen liittyvää opetusta ennen kutakin seksuaalisen kehityksen vaihetta. Seksuaalikasvatuksessa tulisi pyrkiä tukemaan ja parantamaan sekä nuorten tietoja että laajempaa tietoisuutta seksuaalisuudesta, samoin keskustelutaitoja ja sosiaalisia taitoja. (Liinamo 2000, 233.) Seksin ja ehkäisyn tarpeen tullessa ajankohtaiseksi, kouluterveydenhoitajalta on helppo mennä kysymään neuvoa. (Kosunen 2000, 271). Kouluterveydenhuollon palveluiden pitäisi olla tarjolla nuoren aloittaessa ensimmäiset yhdynnät ja ehkäisyn tullessa ajankohtaiseksi. Kouluterveydenhuollon toimintaan kuuluu ehkäisyvälineiden toimittaminen. Kondomi on nuorten tärkein ehkäisymenetelmä joka suojaa ei-toivotulta raskaudelta sekä ehkäisee sukupuolitaudeilta. Nuoria kannustetaankin tulemaan kouluterveydenhoitajan vastaanotolle yhdessä seurustelukumppaninsa kanssa. (Stakes 2002, 56.) Neuvontatilanteen luonteeseen kuuluu ehkäisymenetelmistä ja niiden sivuvaikutuksista puhuminen sekä nuorten elämän kokonaistilanteen käsittely (Aalberg & Siimes 1999, 160). Alaluokilta lähtien tuetaan positiivisen kehonkuvan muodostumista ja tähän kiinnitetään huomiota erityisesti murrosiän aikana. Oppilaille painotetaan oman kehon suojelun ja loukkaamattomuuden tärkeyttä. Terveydenhoitajan kanssa käydään myös keskusteluja kehityksen fyysisistä muutoksista ja tuodaan esille kehityksen ajoittumisen yksilölliset vaihtelut. (Stakes 2002, 54.) Väestöliiton seksuaaliterapeutti Maaret Limnellin mukaan seksuaalikasvatusta antavan henkilön tehtävä on pyrkiä rauhoittelemaan nuorta murrosiän tuomien muutosten edessä. Nuorelle on tärkeää kuulla kaiken olevan normaalia ja että jokaisen keho on ainutlaatuinen ja kehittyminen tapahtuu jokaisella omaan tahtiin. (Leppä 2006, 11.) Asiakkaan nuoruus tuo erityisvaatimuksia niin palvelujen organisoinnille ja sisällölle kuin henkilökunnan osaamisellekin. Nuorten asiakkaiden terveyspalveluihin hakeutumisen kynnystä tulisi kaikin mahdollisin keinoin madaltaa. (Makkonen & Kosunen 2004,

18 85.) Avoimella asenteellaan kouluterveydenhuollon työntekijä voi viestiä nuorelle, että seksuaaliseen kehitykseen liittyviä asioita on suotavaa kysyä. Jos nuori ei uskalla tehdä aloitetta, on työntekijän tehtävänä ottaa hienotunteisesti esille seksuaalisuuden merkitys terveydelle. (Kosunen 2002, 136.) Oman koulun terveydenhoitajalla on ollut tärkeä asema nuorten neuvonnassa ja esimerkiksi ehkäisypalveluihin hakeutumisessa. Tampereen nuorisoneuvolan asiakkaista suurin osa oli saanut palveluista tietoa kavereiltaan, mutta kouluterveydenhoitaja oli toiseksi tärkein tiedon lähde. Muun muassa tämän vuoksi kouluterveydenhoitajien läsnäolo ja helppo tavoitettavuus koululla on välttämätöntä. (Kosunen & Makkonen 2004, 86.) Oppilailla on paljon omaa kehitystä, seksuaalista kypsymistä ja seurustelusuhteita koskevia kysymyksiä, joista ei välttämättä ole mahdollisuutta keskustella kenenkään muun kuin kouluterveydenhoitajan kanssa. Joukkotiedotusvälineistä saatu informaatio on usein puutteellista ja vääristynyttä, jonka vuoksi neuvonnassa pyritään aktiivisesti korjaamaan vääristyneitä käsityksiä. (Stakes 2002, 55.) Vastaanottokertojen tulisi olla pidempiä kuin aikuisilla ehkäisyneuvonta-asiakkaille, sillä usein nuori ei tule vastaanotolle samalla tavoin jäsentyneen ongelman kanssa kuin aikuinen. Nuori asiakas testaa ensin hoitajan tai lääkärin luotettavuutta, ja varsinainen kysymys saattaa tulla vastaanoton lopulla, jos sittenkään. (Makkonen & Kosunen 2004, 86.) Nuoren kohtaaminen vaatii aikaa. Nuori saattaa vastailla hyvin lyhytsanaisesti ja totuudenvastaisesti päästäkseen pois mahdollisimman nopeasti kiusallisesta tilanteesta. Aito välittäminen on tärkeää samoin kuin moralisoimaton ilmapiiri. Nuoren tarpeita ei pidä vähätellä. (Kosunen 2002, 136.) Seksuaaliterveyden edistämisessä tulee ottaa huomioon tasapuolisesti molempien sukupuolien, tyttöjen ja poikien erityiset tarpeet. Poikien tiedot sukukypsyydestä sekä eitoivotun raskauden ja sukupuolitautien osalta ovat heikommat kuin tyttöjen. (Stakes 2002, 55.) Jo ennen seurusteluikään tuloa pojilla on paljon kysyttävää omasta kypsymisestään ja kehittymisestään (Makkonen & Kosunen 2004, 86). Koulun seksuaaliopetus on erinomainen kanava tavoittaa kaikki nuoret ja huolehtia riittävästä, ikään sovitetusta, suunnitelmallisesta, oikeita malleja ja asenteita tarjoavasta ja korkealaatuisesta terveyskasvatuksesta (Hermanson, Cacciatore & Apter 2004, 95).

19 Asiallisella seksuaaliopetuksella ja terveystiedolla voidaan vähentää seksikokeiluja (Kinnunen 2001, 105). 4 INTERNET SEKSUAALITIEDON VÄLITTÄJÄNÄ Internetin käytön lisääntyessä ja yleistyessä on myös verkossa olevien terveyspalvelujen käyttö kasvanut (Mustonen 2002, 150). Suurelle osalle nuorista internetin käyttö on arkipäivää. Nuorisoasiainneuvottelukunnan (Nuora) vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan 94 % suomalaisista 15-29v nuorista käyttää internetiä pääasiassa tiedonhakuun. (Saarela 2000, 29.) Yhä useampi ihminen hakee internetistä apua terveydellisiin kysymyksiin. Internetin kautta tavalliset ihmiset ovat saaneet käyttöönsä uuden ja laajan terveystiedonlähteen. (Mustonen 2002, 150.) Rickwoodin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan riittävä ja ymmärrettävä tieto terveyteen liittyvistä kysymyksistä auttaa nuoria hakemaan itsekin apua. Nuorille tulee tarjota tietoa tarjolla olevista palveluista ja niiden saatavuudesta. Nuorille on tärkeää antaa helposti ymmärrettävää tietoa terveydentilan häiriöistä ja niiden oireista ja siitä, milloin tulee ottaa yhteyttä ammattihenkilöstöön. (Koponen & Kankkunen 2006, 40.) Ihmisten löytäessä yhä helpommin tietoa sairauksiin joutuvat lääkärit ja hoitohenkilökunta vastaamaan yhä vaikeampiin kysymyksiin. Internetin myötä ihmiset ovat saaneet vapauden etsiä ja löytää terveyteen liittyvää tietoa, mutta samalla vastuu löydetyn tiedon ymmärtämisestä ja arvioinnista kasvaa. (Mustonen 2002, 150 151.) 4.1 Internetin seksuaalisuusaineistot Mediapsykologian tohtori Tarja Salokosken mukaan internetin vaikutus seksuaalisen identiteetin kehittymiseen on kaksijakoinen. Internetin kautta nuoret saattavat saada käsiinsä heille sopimatonta materiaalia, mutta toisaalta internet avaa ainutlaatuisen mahdollisuuden käsitellä rakentavalla tavalla seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Internetissä on kaikenlaista seksiin liittyvää tietoa liikaakin esillä. Pojat hankkivat käsityksensä pornosivuilta, ja tytöt saattavat soittaa nuorten puhelimeen huolestuneena kysyäkseen seksiin liittyvistä asioista. Erilaisten seksuaalipainotteisten keskustelupalstojen lisäksi

20 internetissä on kuvagallerioita, joihin erityisesti nuoret tytöt laittavat omia kuviaan. Niissä he saattavat poseerata rohkeissakin kuvissa. Tytöt eivät ymmärrä internetin laajuutta ja kuvien mahdollisuutta joutua vääriin käsiin, kuten lapsipornon kohteeksi. (Leppä 2006, 10 11.) Mannerheimin lastensuojeluliiton koulukyselyn (2005) mukaan joka viides 7-12-vuotias oli törmännyt pornokuviin tai väkivaltaisiin kuviin netissä, pojat selvästi tyttöjä useammin (Mannerheimin Lastensuojeluliitto). Tuoreessa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisohjelmassa todetaan, että seksuaalineuvonta kuuluu olennaisena osana ehkäisevän terveydenhuollon palveluihin myös nuorille (Rinkinen & Kotiranta- Ainamo 2007, 24). Internetin kautta ihmiset ovat saaneet käyttöönsä laajan terveystiedon lähteen, jossa voi esimerkiksi keskustella lääkärin kanssa terveydentilastaan sekä esittää muita terveyteen liittyviä kysymyksiä ja saada vastauksia ja mielipiteitä sekä maallikoilta että asiantuntijoilta. Internetin myötä ovat ihmiset saaneet vapauden etsiä ja löytää terveyteen liittyvää tietoa, mutta samalla heille on siirtynyt suuri vastuu löydetyn ja saadun tiedon ymmärtämisessä ja laadun arvioinnissa. On arvioitu, että internetin dokumenteista 5,5 prosenttia sisältäisi lääketieteellistä tai terveydenhoitoon liittyvää tietoa. Näiden sivujen sisältämän tiedon laatu vaihtelevat erittäin korkeatasoisesta ja objektiivisesta informaatiosta hyvin asenteelliseen, hämäräperäiseen ja virheelliseenkin tietoon. (Mustonen 2002, 150 151.) Terveyteen ja terveydenhoitoon liittyvää informaatiota internetissä tarjoavat monet sisällöntuottajat, kuten julkishallinnon eri organisaatiot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, terveydenhuollon ammattilaiset, potilasyhdistykset, yksityishenkilöt ja kaupalliset yritykset. On olemassa sekä ilmaisia että maksullisia palveluita. (Mustonen 2002, 151 152.) Christensenin 2002 tekemän tutkimuksen mukaan internetissä on tarjolla hyvin erilaisia terveyteen liittyviä palveluja ja interventioita. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköpostineuvonta, chat-pohjainen auttaminen, erilaiset verkkokurssit ja keskusteluryhmät. (Koponen & Kankkunen 2006, 40 41.)