KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.9.2013 COM(2013) 640 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus kansallisten strategiasuunnitelmien ja maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen (2007 2013) täytäntöönpanosta {SWD(2013) 335 final} FI FI

SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta ja yleiskatsaus... 4 2. Yhteisön ensisijaisten tavoitteiden toteuttaminen... 7 3. Tulevaisuudennäkymät... 13 FI 2 FI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus kansallisten strategiasuunnitelmien ja maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen (2007 2013) täytäntöönpanosta Tämä kertomus on komission toinen kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kansallisten strategiasuunnitelmien 1 ja maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen (2007 2013) 2 täytäntöönpanosta. Tämä komission kertomus 3 perustuu jäsenvaltioiden vuonna 2012 toimittamien yhteenvetokertomusten 4 analyyseihin ja arviointeihin sekä muuhun saatavilla olevaan tietoon, erityisesti yhteisiin taloudellisiin ja fyysisiin seurantaindikaattoreihin ja joihinkin eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkoston tuloksiin. Kertomuksessa esitetään yhteenveto tämän hetken tärkeimmistä kehityskuluista, suuntauksista ja haasteista, joita kansallisten strategiasuunnitelmien ja yhteisön strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanoon liittyy. On tärkeää huomata, että jäsenvaltioiden vuoden 2012 yhteenvetoraportit on koostettu tiedoista, jotka koskevat aikaa ohjelmakauden alkamisvuodesta 2007 vuoden 2011 loppuun. Tässä kertomuksessa on otettu huomioon kansallisiin strategiasuunnitelmiin ja niihin liittyviin maaseudun kehittämisohjelmiin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP:n) uudistuksen niin kutsutun terveystarkastuksen ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman 5 perusteella vuonna 2010 tehdyt mukautukset. 1 2 3 4 5 Ks. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 II osaston II luku Neuvoston päätös, tehty 20 päivänä helmikuuta 2006, maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (ohjelmakausi 2007 2013) (2006/144/EY). Ks. 20. syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 14 artikla, Komission kertomus. Ks. 20. syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 13 artikla. Näissä yhteenvetokertomuksissa selostetaan kansallisten strategiasuunnitelmien ja tavoitteiden täytäntöönpanon edistymistä ja sitä, miten ne ovat edistäneet yhteisön strategisten suuntaviivojen noudattamista. Lisätietoja YMP:n terveystarkastuksesta ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta on osoitteessa http://ec.europa.eu/agriculture/healthcheck/index_en.htm. Sivustolla on myös linkit vuonna 2009 hyväksyttyyn, asiaa koskevaan lainsäädäntöön. FI 3 FI

1. TAUSTA JA YLEISKATSAUS 1.1 Maaseudun kehittämistä koskevat yhteisön ensisijaiset tavoitteet ohjelmakaudella 2007 2013 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi helmikuussa 2006 ohjelmakaudeksi 2007 2013 maaseudun kehittämistä koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat 2, joissa vahvistettiin kolme aihekohtaista ydintavoitetta: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) 6 avulla Euroopan elintarviketaloudesta olisi pyrittävä rakentamaan vahva ja dynaaminen. Olisi keskityttävä tietämyksen siirtoon, uudenaikaistamiseen, innovointiin ja laatuun elintarvikeketjussa sekä aloihin, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. Toimintalinjan 1 toimenpiteiden on tarkoitus edistää pääasiassa maaseudun kehittämisohjelmien kilpailukykytavoitetta. Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen. Euroopan elintarviketaloudesta olisi pyrittävä maaseuturahaston avulla rakentamaan vahva ja dynaaminen. Olisi keskityttävä tietämyksen siirtoon, uudenaikaistamiseen, innovointiin ja laatuun elintarvikeketjussa sekä aloihin, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. Toimintalinjan 1 toimenpiteiden on tarkoitus edistää pääasiassa maaseudun kehittämisohjelmien kilpailukykytavoitetta. Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen kannustaminen. Näille aloille osoitetuilla määrärahoilla olisi pyrittävä saavuttamaan yleistavoite, joka on työllisyysmahdollisuuksien ja kasvun edellytysten luominen. Toimenpiteitä on käytettävä erityisesti valmiuksien kehittämiseksi, taitojen hankkimiseksi ja paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maaseutualueet säilyvät houkuttavina tuleville sukupolville. Koulutusta, tiedotusta ja yrittäjyyttä edistettäessä olisi otettava huomioon naisten, nuorten ja iäkkäiden työntekijöiden erityistarpeet. Toimintalinjan 3 toimenpiteiden on tarkoitus edistää pääasiassa laajempia maaseudun kehittämistavoitteita yhdessä toimintalinjan 4 kanssa. Aihekohtaisten ensisijaisten tavoitteiden lisäksi strategisissa suuntaviivoissa korostetaan myös seuraavia tarpeita: - Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän monipuolistamiseksi samalla kun edistetään aihekohtaisia tavoitteita. Tämä horisontaalinen toimintalinja, jota kutsutaan myös Leadertoimintalinjaksi (toimintalinja 4), on tärkeä paikallisten kehittämisstrategioiden kautta tapahtuvan hallinnoinnin kehittämisen ja maaseutualueiden oman kehityspotentiaalin hyödyntämisen kannalta. 6 Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen. FI 4 FI

- Ohjelmien johdonmukaisuuden varmistaminen. Toimintalinjojen väliset ja sisäiset synergiat olisi maksimoitava. Tarvittaessa olisi otettava huomioon muut EU:n strategiat. Olisi otettava käyttöön välineitä hallinnoinnin ja toimien toteuttamisen tehostamiseksi. Olisi varsinkin perustettava eurooppalaisia ja kansallisia maaseudun kehittämisverkostoja, joiden kautta sidosryhmät voivat vaihtaa parhaita toimintatapoja ja asiantuntemusta kaikista toiminnan suunnitteluun, hallinnointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asioista. - Yhteisön välineiden keskinäinen täydentävyys. Rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen välisen synergian hyödyntämiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että EU:n eri rahastoista rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja ovat johdonmukaiset. Näiden strategisten suuntaviivojen perusteella jäsenvaltiot laativat kansalliset strategiasuunnitelmansa, joissa EU:n ensisijaiset tavoitteet muunnetaan kansallisiksi ensisijaisiksi tavoitteiksi ja jotka toimivat maaseudun kehittämisohjelmien viitekehyksinä. Näiden ohjelmien avulla ensisijaiset tavoitteet pannaan täytäntöön toimintalinjoittain ryhmiteltyjen toimenpiteiden kautta (toimintalinjakohtaiset toimenpiteet on lueteltu taulukossa I 7 ). Ohjelmat voivat olla valtakunnallisia tai alueellisia, ja komissio hyväksyi ne vuosina 2007 ja 2008. Niiden täytäntöönpanoa seurataan ja arvioidaan yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen perusteella. EU:n strategisissa suuntaviivoissa vahvistetaan EU:n ensisijaiset tavoitteet kaudelle 2007 2013 1 kolmen ydintavoitteen osalta Kansallisissa strategioissa sovitetaan EU:n ensisijaiset tavoitteet kunkin jäsenvaltion 2 tilanteeseen 3 Kansallisissa tai alueellisissa maaseudun kehittämisohjelmissa Kuvataan toiminnalliset painopisteet Maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpano, seuranta ja arviointi EU:n puitekehyksen mukaisesti 4 1.2 Talousarvio ja toimintatavoitteet Maaseuturahaston kokonaisbudjetti koko ohjelmakaudelle 2007 2013 oli 96,2 miljardia euroa 8, kun YMP:n terveystarkastuksen ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yhteydessä siihen lisättiin 4,95 miljardia euroa. Tasapainoisen strategian varmistamiseksi maaseuturahastossa on määritelty eri toimintalinjojen menoille vähimmäistasot, joita sovelletaan kussakin maaseudun kehittämisohjelmassa (10 prosenttia toimintalinjoissa 1 ja 3 ja 25 prosenttia toimintalinjassa 2). Leader-toimintalinjalle on varattu vähintään 5 prosenttia (uusissa jäsenvaltioissa 2,5 prosenttia) kunkin ohjelman EU-rahoituksesta. Yhteistyössä 7 8 Kaikki taulukot sisältyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan. Maaseuturahaston ohjelmakauden 2007 2013 talousarviota on vuoden 2007 jälkeen korotettu (erityisesti terveystarkastuksen ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman perusteella) 96,2 miljardiin euroon. FI 5 FI

toteutetun hallinnointitavan mukaisesti maaseuturahaston rahoitusta täydennetään kansallisella julkisella rahoituksella 9. Kun jäsenvaltiot olivat laatineet ohjelmansa, määrärahat oli jaettu eri toimintalinjoille ja vuodelle 2013 oli määritelty päätavoitteet, tilanne oli joulukuussa 2011 seuraava 10 : - Toimintalinjan 1 (maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen) osuus maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta on 35 prosenttia. Tästä toimintalinjasta on tarkoitus tukea vuoteen 2013 mennessä 600 000:tta investointihanketta, joilla nykyaikaistetaan maatiloja, sekä auttaa 35 000 yritystä saamaan lisäarvoa maa- ja metsätaloustuotteilleen ja 2,8 miljoonaa henkilöä suorittamaan maa- ja/tai metsätalouteen liittyvän koulutuksen. - Toimintalinjan 2 (ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen) osuus on suurin: 47 prosenttia maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta. Tavoitteena on saada 47 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata maatalouden ympäristötoimenpiteiden piiriin, korvata luonnonhaitat 55 miljoonalla hehtaarilla maatalousmaata epäsuotuisilla alueilla ja vuoristoalueilla, metsittää 573 000 hehtaaria lisämaata ja myöntää tukea niin, että 1,3 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata täyttää Natura 2000 -vaatimukset. - Toimintalinjan 3 (maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen kannustaminen) osuus on pienempi: 18 prosenttia maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta. Sen avulla on tarkoitus tarjota 88 miljoonalle maaseudun asukkaalle parempia palveluja ja tukea 28 000 kyläuudistushanketta vuoteen 2013 mennessä. Leader-toimintalinjan osuus maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta on 6 prosenttia. Suurin osuus paikallisten kehittämisstrategioiden tuesta on tarkoitettu monipuolistamiseen ja elämänlaadun parantamiseen (toimintalinjan 3 mukaiset hankkeet). Maatalouden ympäristötuet (214) on edelleen tärkein toimenpide; sen osuus koko kaudella on 23 miljardia euroa. Rahoituksellisesti seuraavaksi merkittävimpiä toimenpiteitä ovat epäsuotuisten alueiden tuki (211+212), jonka osuus on 13,4 miljardia euroa, ja maatilojen nykyaikaistamistuki (121), jonka osuus on 11 miljardia euroa Kuva 1: Maaseuturahaston tuki (2007 2013) toimenpiteittäin (tilanne vuoden 2011 lopussa) (miljardia euroa) 11 9 10 11 Kaikki kertomuksessa olevat rahoitustiedot koskevat vain maaseuturahastoa. Jäljempänä esitetyissä luvuissa ja taulukossa osa Leaderiin, tekniseen apuun ja suoriin tukiin osoitetuista määrärahoista on jaettu suhteessa kolmeen päätoimintalinjaan. Ks. taulukon 1 toimenpiteiden selitykset komission valmisteluasiakirjassa. FI 6 FI

Miljardia euroa 22,5 20 17,5 15 12,5 10 7,5 5 2,5 0 121 123 125 112 113 111 141 others axis 1 214 212 211 221 226 227 others axis 2 321 322 312 311 323 313 others axis 3 413 431 others axis 4 511 611 Terveystarkastukseen ja Euroopan talouden elvytyssuunitelmaan liittyvän vuoden 2010 erityisen ohjelmatyön tarkastelemiseksi lähemmin kuvassa 2 on esitetty niiden lisämäärärahojen jakautuminen ensisijaisten tavoitteiden kesken. Suurin osa varoista on suunnattu biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen (31 % kokonaismäärärahoista, 1,5 mrd. ) ja vesihuoltoon (27 %, 1,3 mrd. ). Maitoalan rakenneuudistukseen käytettiin 15 prosenttia lisärahoituksesta (0,7 mrd. ), ilmastonmuutoksen torjuntaan 14 prosenttia (0,7 mrd. ) ja uusiutuviin energialähteisiin 6 prosenttia (0,3 mrd. ). Laajakaistainfrastruktuurin kehittäminen on edelleen tärkeä poliittinen kysymys maaseutualueilla, minkä vuoksi jäsenvaltiot ovat päättäneet investoida siihen 35 prosenttia Euroopan talouden elvytyspaketin määrärahoista eli 360,4 miljoonaa euroa käytettävissä olevista yhden miljardin euron määrärahoista. Kuva 2: Terveystarkastuksen ja Euroopan talouden elvytyssuunitelman mukaisten määrärahojen jakautuminen uusien haasteiden kesken (%) FI 7 FI

15% 7% 14% 6% Ilmastonmuutoksen torjunta Uusiutuvat energialähteet Vesihuolto 31% 27% Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen Maitoalan rakenneuudistus Laajakaistainfrastruktuurin kehittäminen Lähde: Taulukko 2 tiedonantoa täydentävästä komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta 12 Terveystarkastuksesta ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta maaseudun kehittämisohjelmiin ohjatut uudet määrärahat ovat lisänä maaseuturahaston kokonaistalousarvioon, ja niitä voidaan käyttää todettujen erityishaasteiden ratkaisemiseen. Niihin liittyvät toimet sisältyivät usein jo alkuperäisiin ohjelmiin, ja niiden rahoitusta on lisätty terveystarkastuksesta ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta saaduilla varoilla. 2. YHTEISÖN ENSISIJAISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Tulokset, vaikeudet ja ratkaisut Maaseuturahaston toteutuneet menot EU:n 27 jäsenvaltiossa vuoden 2011 lopussa olivat yhteensä 44,5 miljardia euroa 13, mikä on 46 prosenttia kauden 2007 2013 96,2 miljardin euron kokonaistalousarviosta. Koska tarkastelujakso on 56 prosenttia maksukaudesta (viisi vuotta yhdeksästä 14 ), vuotuiset menot ovat kiihtyneet ohjelmakauden 2007 2013 ensimmäisten kahden vuoden hitaan alun jälkeen. Jäsenvaltiot eroavat huomattavasti toisistaan (kuva 2): kaksi jäsenvaltiota on käyttänyt varoja noin 70 prosenttia, ja toisaalta neljä on käyttänyt niitä alle 40 prosenttia. On syytä panna merkille, että edellisen ohjelmakauden (2000 2006) sitoumuksiin siirtymäsäännösten mukaisesti liittyvät maksut ovat useimmiten umpeutuneet. Kuva 3: Maaseuturahaston talousarvion yleinen toteutuminen vuoden 2011 loppuun mennessä verrattuna ohjelmakauden 2007 2013 kokonaismäärärahoihin 12 13 14 Innovaatiota varten varatut määrät on jaettu uudelleen muiden haasteiden kesken. Kalenterivuosia 2007, 2008, 2009, 2010 ja 2011 koskevat jäsenvaltioiden maksut. Lukuja ei voida verrata komission viidennessä rahoituskertomuksessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle maaseuturahastosta, joka on laadittu varainhoitovuoden perusteella. Maksuja voidaan suorittaa kaksi vuotta viimeisen sitoumuksen (2013) jälkeen eli vuoden 2015 loppuun saakka. FI 8 FI

Toimintalinjan 2 menot ovat päässeet hyvään vauhtiin johtuen pääasiassa tärkeimpien toimenpiteiden (maatalouden ympäristötoimenpiteet, epäsuotuisat alueet) monivuotisesta luonteesta ja niihin liittyvistä toistuvista vuotuisista maksuista. Yleisesti ottaen myös toimintalinjan 1 toteutus on edennyt aikataulun mukaisesti. Toisaalta varojen käyttö toimintalinjalla 3 on pysynyt alhaisella tasolla, mikä saattaa johtua mahdollisten tuensaajien taloudellisista vaikeuksista hankkia tarvittavaa rahoitusta. Toimintalinjassa 4 on todettu tavanomainen hidas alku, joka johtuu siitä, että ennen hankkeiden toteuttamista on luotava paikalliset strategiat ja paikalliset toimintaryhmät (ks. kuva 4). FI 9 FI

Kuva 4: Maaseudun kehittämisen kokonaismäärärahat (maaseuturahasto, miljardia euroa) sekä osuus varojen käytöstä vuoden 2011 loppuun mennessä Miljardia euroa 45 40 35 30 25 20 15 Kokonaismäärärahat Varojen käyttö 10 5 0 Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Toimintalinja 4 Tarkasteltaessa erityisesti terveystarkastuksen ja Euroopan talouden elvytyssuunnnitelman mukaisten lisäresurssien käyttöastetta vuoden 2011 loppuun mennessä käytettiin 1,27 miljardia euroa varatusta 4,95 miljardin euron kokonaismäärästä. Se on 26 prosenttia kokonaismäärästä, mutta käyttöasteen erittäin voimakas nousu vuosien 2010 ja 2011 välillä (+ 235 %) on osoitus positiivisesta kehityssuuntauksesta odotetun vaatimattoman alun vuonna 2010 jälkeen. Jos käyttöastetta tarkastellaan haasteiden mukaan, käyttöaste on keskimääräistä korkeampi ilmastonmuutoksen torjuntaan (52 %) ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen (32 %) liittyvien haasteiden kohdalla; laajakaistainfrastruktuurin, vesihuollon ja uusiutuvien energialähteiden osalta käyttöaste on sitä vastoin kehittynyt hitaammin (noin 10 %). Biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden korkeampi käyttöaste selittyy sillä, että niitä on käsitelty pääasiassa toimintalinjan 2 mukaisten toimenpiteiden kautta, jotka oli jo tietyssä määrin otettu käyttöön. Kuva 5: Terveystarkastuksen ja Euroopan talouden elvytyssuunnnitelman mukaisten lisäresurssien maaseudun kehittämiseen varatut kokonaismäärärahat (maaseuturahasto, miljardia euroa) sekä alustava osuus varojen käytöstä vuoden 2011 loppuun mennessä 15 15 Perustuu yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen mukaisiin seurantatietoihin vuodelta 2011. FI 10 FI

Miljardia euroa 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 laajakaistainfrastruktuu rin kehittäminen maitoalan rakenneuudistus biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen vesihuolto uusiutuvat energialähteet ilmastonmuutoksen torjunta Tuotosindikaattoreilla mitattu käyttötaso verrattuna jäsenvaltioiden ohjelmissaan vahvistamiin vuoden 2013 kokonaistavoitteisiin vastaa kaikkiaan rahoituksen täytäntöönpanossa saavutettua tasoa. Kaikki tuotosindikaattorit on esitetty taulukossa 3. Yleisiä täytäntöönpano-ongelmia ja niiden ratkaisuja Jäsenvaltiot mainitsevat useimmin talouskriisin. Se aiheutti investointitoimenpiteiden toteuttamisongelmia tuensaajien omien varojen puutteen vuoksi ja koska hakijoilla oli vaikeuksia saada lainaa ja budjettirajoitukset vähensivät julkisia hankkeita. Yksityinen sektori on ylipäätään ollut haluttomampi ottamaan riskejä, ja joitakin investointeja on saatettu siirtää vähemmän kunnianhimoisiin hankkeisiin tai vain lykätty. Tilanne on vaihdellut paljon EU-27:ssä. Eräissä jäsenvaltioissa on yhä vaikeuksia, kun taas toisissa on tapahtunut tietynasteista elpymistä vuoden 2008 jälkeen. Tämä on vaikuttanut toimintalinjaan 1, mutta erityisen selvänä se on todettu toimintalinjassa 3, josta tuetaan infrastrukstuureiden kaltaisia hankkeita, joiden rahoitus ja toteutus vaativat enemmän aikaa. Tietyt maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanoelimet (hallintoviranomaiset, maksajavirastot) ovat edelleen kohdanneet hallinnollisia ja kapasiteettiin liittyviä ongelmia kaikkien hakemusten käsittelemiseksi. Mahdollisten tuensaajien tietämättömyys ja kokemattomuus voivat myös haitata toteutusta erityisesti joissakin EU-12-maissa (hidas edistyminen inhimillistä pääomaa koskevissa toimenpiteissä, puutteelliset hakemukset) tai kaikissa EU-maissa, kun otetaan käyttöön uusia toimenpiteitä. Eräissä jäsenvaltioissa järjestään riittävästi koulutusta ja maatilojen neuvontapalveluja näiden ongelmien ratkaisemiseksi, mutta se vaatii aikaa. Ratkaisuja on löydetty, ja niitä on otettu runsaasti käyttöön mukauttamalla ohjelmia erityisesti noudattamalla väliarvioinneissa esitettyjä suosituksia. Jäsenvaltiot vastasivat rahoituskriisiin erilaisin ohjelmamukautuksin, joista mainittakoon muutokset valtiontuen kattavuuteen, tukien tasoon tai vähemmän houkuttelevien toimenpiteiden tukiosuuteen, valintamenettelyjen ja rajoitusten mukautukset, EU:n FI 11 FI

osarahoitusosuuden lisääminen, takuurahastojen tai korottomien lainajärjestelyjen kaltaiset rahoitusjärjestelyvälineet ja/tai varojen uudelleen jakaminen. Tässä vaiheessa on otettu käyttöön toimivat järjestelyt maaseuturahaston ja EU:n rakennerahastojen täydentävyyden varmistamiseksi. Ne toteutetaan rajaviivojen ja (esimerkiksi ministeriöiden välisten) koordinointimekanismien muodossa. 2.2. Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen Maaseuturahaston toimintalinjaan 1 kirjatut kokonaismenot vuosina 2007 2011 ovat 42 prosenttia kauden 2007 2013 kokonaismäärärahoista (EU-27:n keskiarvo). Tämän tavoitteen osalta tärkeimmät tulokset vuoden 2011 lopussa ovat seuraavat: maa- ja/tai metsätalouteen liittyvän koulutuksen onnistuneesti suorittaneiden määrä: 1 353 000 (49 % prosenttia vuoden 2013 arvioidusta tavoitteesta) uusia tuotteita tai menetelmiä käyttöön ottaneiden maatilojen määrä: 73 600 (29 % vuoden 2013 arvioidusta tavoitteesta). Toimenpiteiden toteuttaminen 16 Toimenpide 121 (maatilojen nykyaikaistaminen) on talousarviomäärärahoiltaan toimintalinjan 1 suurin toimenpide (11 miljardia euroa). Toimenpiteen kokonaisbudjetista on maksettu 51 prosenttia, ja siitä on tuettu jo 220 000 uudenaikaistamishanketta (37 % vuoden 2013 tavoitteesta), mukaan lukien yli 3 000 terveystarkastuksen mukaista maitoalan rakenneuudistukseen suunnattua hanketta, joiden (julkiset ja yksityiset) investoinnit olivat yhteensä 765 miljoonaa euroa. Korkea käyttöaste osoittaa, että viljelijät ovat erittäin kiinnostuneita investoinneista. Jäsenvaltioissa, joissa toteuttamisaste jäi tavoitteen alapuolelle, perusteluna oli yleensä talouskriisi, joka heikensi maatilojen investointikykyä. Toimenpiteessä 123 (maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen), joka on määrärahoiltaan toimintalinjan 1 toiseksi suurin toimenpide, käyttöaste on 35 prosenttia ja tuettujen maatilojen määrä 15 770 (vuoden 2013 tavoitteena olevista 35 250:stä). Muiden toimintalinjan 1 toimenpiteiden käyttöasteet ovat seuraavat: 112 (nuorten viljelijöiden aloitustuki) 50 % ja 100 000 tuettua nuorta viljelijää) ja 141 (osittainen omavaraisviljely) 51 % ja 40 000 tuettua osittaista omavaraistilaa. 2.3. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Maaseuturahaston toimintalinjan 2 kokonaismenot kaudella 2007 2011 olivat 58 prosenttia sen kokonaismäärärahoista. Tämän tavoitteen osalta tärkeimmät tulokset vuoden 2011 lopussa ovat seuraavat: 50 miljoonaa hehtaaria biologista monimuotoisuutta edistävän maankäytön piirissä; 16 Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 81 artiklan 3 kohdan mukainen jaottelu sukupuolen ja iän mukaan esitetään taulukossa 4 FI 12 FI

32 miljoonaa hehtaaria veden laatua parantavan maankäytön piirissä ja 40 miljoonaa hehtaaria maaperän laatua parantavan maankäytön piirissä 17. Toimenpiteiden toteuttaminen Kolme talousarviomäärärahoiltaan suurinta toimenpidettä ovat myös käyttöasteeltaan suurimmat toimintalinjan 2 toimenpiteet. Ne ovat 211 (vuoristoalueiden viljelijöille maksettavat luonnonhaittakorvaukset: käyttöaste 74 %), 212 (luonnonhaittakorvaukset viljelijöille muilla alueilla kuin vuoristoalueilla: käyttöaste 67 %) sekä 214 (maatalouden ympäristötuet: käyttöaste 58 %). Toimenpiteistä 211 ja 212 maksetaan tukea yhteensä 52,8 miljoonalle hehtaarille, ja maatalouden ympäristötukea maksetaan 41 miljoonalle hehtaarille 18, joista 4 ja 5,2 miljoonaa koskevat ilmastonmuutokseen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä haasteita terveystarkastuksen mukaisesti 19. Määrärahojen käyttöaste oli seuraavaksi suurin toimenpiteessä 215 (tuet eläinten hyvinvointia edistäviin toimiin: käyttöaste 50 % ja toistaiseksi 144 650 tuettua sopimusta) ja 221 (maatalousmaan ensimmäinen metsitys: käyttöaste 41 % ja toistaiseksi 165 600 hehtaaria metsitettyä maata). 2.4. Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamisen edistäminen Maaseuturahaston toimintalinjan 3 kokonaismenot kaudella 2007 2011 ovat 31 prosenttia kauden 2007 2013 kokonaismäärärahoista. Jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja (ks. taulukko 4). Jäsenvaltioiden mukaan käytön hitautta selittävät rahoituskriisi (yksityisten ja kansallisten/paikallisten varojen puute) ja eräät hallinnolliset vaatimukset (valvontavelvoitteet, haku- ja valintamenettelyjen kesto). Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa toimintalinja 3 pannaan täytäntöön yksinomaan Leaderin kautta, jolloin Leaderin täytäntöönpanon lykkääntyminen on vaikuttanut myös toimintalinjan 3 käyttöön. Tämän tavoitteen osalta tärkeimmät tulokset vuoden 2011 lopussa ovat seuraavat: toimintalinjan 3 tuella luotiin uusia työpaikkoja (yli 20 000) tilanteessa, jossa maaseutualueiden työttömyys lisääntyi 20 62 miljoonaa maaseudun asukasta hyötyi maaseuturahaston tuella parannetuista palveluista 21 17 18 19 20 21 Yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen mukainen tulosindikaattori; sama alue voi sisältyä useisiin tuloksiin. Sitoumuksia tehty vasta vuodesta 2007 alkaen. Ohjelmassa määritellyistä maankäyttötavoista riippuen samalla hehtaarilla voidaan harjoittaa toisiaan täydentäviä käytäntöjä. Kokonaistyöttömyys lisääntyi harvaan asutuilla maaseutualueilla vuosina 2007 2011 7,1 prosentista 10,1 prosenttiin ja välialueilla 7 prosentista 8,5 prosenttiin (lähde: Eurostat). Tähän sisältyy palveluista mahdollisesti hyötyvä väestö. FI 13 FI

3,5 miljoonaan uuteen maaseudun kotitalouteen saatiin mahdollisuus internetyhteyteen. Toimenpiteiden toteuttaminen 22 Kokonaismäärärahoiltaan suurimmat toimintalinjan 3 toimenpiteet ovat 321 (Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut, määrärahojen käyttöaste 31 % ja 35 400 loppuun saatettua hanketta, joihin sisältyi 550 Euroopan talouden elvytyssuunnnitelman mukaisten lisäresurssien turvin toteutettua hanketta maaseutualueiden laajakaistainfrastruktuurin parantamiseksi) sekä 322 (Kylien kunnostus ja kehittäminen: varojen käyttöaste 42 % ja 27 700 kylää, joissa toteutettiin kunnostustoimia). Toimintalinjan 3 toimenpiteistä suurimmat käyttöasteet voidaan todeta olevan toimenpiteellä 341 (Pätevyyden hankkiminen, toiminnan edistäminen ja paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano), jossa käyttöaste on 41 prosenttia ja 5 600 loppuun saatettua hanketta, sekä toimenpiteellä 323 (Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen), jossa käyttöaste on 30 % ja tähän mennessä 48 400 loppuun saatettua hanketta. 2.5. Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän monipuolistamiseksi Vuoden 2011 loppuun mennessä paikalliset toimintaryhmät oli valittu 25 jäsenvaltiossa. Nykyisin paikallisia toimintaryhmiä on yhteensä 2323 23. Määrä on kaksinkertaistunut verrattuna Leader+-aloitteeseen, ja puolet alueista toteuttaa Leader-lähestymistapaa ensimmäistä kertaa. Koska paikallisten toimintaryhmien valintaprosessi saatiin päätökseen suhteellisen myöhään, monet valituista ryhmistä ovat vasta aloittaneet toteuttamaan paikalliseen kehittämisstrategiaansa liittyviä hankkeita. Tämä selittää maaseuturahaston toimintalinjan 4 varojen alhaisen käyttöasteen, joka on 18 prosenttia toimintalinjaan osoitetuista ohjelmakauden kokonaismäärärahoista, mutta viimeisen vuosineljänneksen aikana menot ovat kasvaneet tuntuvasti. Eräät jäsenvaltiot ovat maininneet erityisiä ongelmia. Etenkin Leaderin valtavirtaistaminen on muuttanut huomattavasti lähestymistapaa aiheuttamalla merkittäviä hallinnollisia mukautuksia (hallinnon uudelleenorganisointi, henkilöstön koulutus). 3. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Monien ohjelmien täytäntöönpano alkoi oikeastaan vasta vuonna 2008. Seuraavien vuosien luvut osoittivat, että täytäntöönpano oli jo nopeutunut, ja vuoden 2011 loppuun mennessä määrärahojen kokonaiskäyttö oli jo lähes suunnitelmien mukaisella tasolla taloustilanteesta ja eräistä muista epäsuotuisista olosuhteista 22 23 Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 81 artiklan 3 kohdan mukainen jaottelu sukupuolen ja iän mukaan esitetään taulukossa 4. Kun Romaniassa ja Bulgariassa valittiin paikalliset toimintaryhmät vuonna 2012. FI 14 FI

huolimatta. Useimmat maaseudun kehittämissuunnitelmat pystyvät käyttämään täysimääräisesti niille maaseuturahastosta varatut määrärahat. Yksittäisten hankkeiden tasolla useimmat täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat on onnistuttu ratkaisemaan. Moniin maaseudun kehittämisohjelmiin on tehty muutoksia ensimmäisten täytäntöönpanovuosien aikana esiintyneiden ongelmien korjaamiseksi, niissä otetaan huomioon väliarvioinnin yhteydessä annetut suositukset, ja niihin on sisällytetty lisää varoja uusiin haasteisiin (maatalouspolitiikan terveystarkastus) ja talouskriisiin (Euroopan talouden elvytyssuunnitelma) vastaamiseksi. Eräitä toimintalinjojen välisiä siirtoja on yhä odotettavissa mahdollisimman hyvän käyttöasteen varmistamiseksi mutta kunkin toimintalinjan vähimmäiskäyttöastetta noudattaen. Leader-aloitteen myöhäisestä täytäntöönpanosta johtuen eräillä maaseudun kehittämisohjelmilla saattaa kuitenkin erityisesti EU-12:ssa olla vaikeuksia vähimmäiskäyttöasteen saavuttamisessa toimintalinjalla 4. Kun jäljellä on neljä täytäntöönpanovuotta, poliittisten tavoitteiden osalta voidaan todeta, että ohjelmissa vahvistetut tavoitteet ovat yleisesti ottaen edistyneet suunnitellun mukaisesti toimintalinjoilla 1 ja 2. Toteutuminen on sitä vastoin hieman jäljessä toimintalinjoilla 3 ja 4, mutta kokonaisuutena kehityssuuntaus on positiivinen. Lähemmin tarkasteltuna toimintalinjalla 1 on jo saatettu päätökseen 220 000 nykyaikaistamishanketta (37 % vuoden 2013 tavoitteesta) ja erilaisten investointitukitoimenpiteiden avulla 73 600 tilalla on otettu käyttöön uusia tuotteita tai menetelmiä (29 % vuoden 2013 arvioidusta tavoitteesta). Toimintalinjalla 2 on tähän mennessä toteutettu ympäristöön liittyviä toimenpiteitä 41 miljoonalla hehtaarilla (87 % vuoden 2013 tavoitteesta). Toimintalinjalla 3 on saatettu päätökseen 35 400:aa elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluihin liittyvää hanketta (40 % vuoden 2013 tavoitteesta) ja 19 000 mikroyritystä on saanut tukea tai on perustettu (25 % vuoden 2013 tavoitteesta). Tähän mennessä on myös myönnetty toimintalinjalla 4 tukea 55 000 Leader-hankkeelle (25 % vuoden 2013 tavoitteesta). Yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt ovat antaneet hyödyllisiä tietoja raportointia ja ohjelmien täytäntöönpanon edistymisen ja tavoitteiden lähentymisen jatkuvaa seurantaa varten. Vuoden 2012 alustavista luvuista ilmenee, että valtaosa ohjelmista on myös kuromassa umpeen toimintalinjojen 3 ja 4 osalta vielä vuoden 2011 lopussa todettua määrärahojen hidasta käyttöastetta. FI 15 FI