Pohjoismaat ja tulevaisuuden mobiiliviestintä 15.5.2012 Helsinki Seminaarin avaus Anders Rusk, opetusneuvos Aihe:Pohjolan rooli nykyaikaisessa viestintäkentässä Suomi vertailumaiden alapuolelle eli Mm. sähköisen kaupankäynti vähäisempää. Alekstra pyrkii globaaliksi!!! Miten kaikki alkoi ja voimmeko oppia tästä jotain uutta, moni asia vanhenee tällä hetkellä nopeasti Puhutaan pienten toimijoiden klustereista Turvallisuus on yhä tärkeämpää, jarruttaako se digitalisoinnin kehitystä? Somen rooli, tutkimukset osoittavat etteivät nämä uudet mediat olleetkaan niin ratkaisevia esim. Vaaleissa Uusi sukupolvi hankkii tietonsa uusista viestimistä. NMT, GSM - Pohjoismainen menestystarina Thomas B. Haug, tekniikan lisensiaatti, Ruotsi NMT- ja GSM-Järjestelmien kehittäjä Ensimmäinen kysymys että mobiilijärjestelmä olisi puhdas radiojärjestelmä, oli väärin eli vaatii kiinteää yhteistyötä/integraatiota radio-osan ja kiinteän osan välillä Ajatus oli että mobiilipuhelin on hyvin pienelle tilaajakunnalle!!! Ulkomailta ei voisi kytkeä puheluja, eikä olisi mahdollista kytkeä puhelua jos ei tiedetty missä matkapuhelin oli... Uutta, ei ollut tehty koskaan aikaisemmin eli se on mahdotonta. Tämä oli yrityksen sivutoimintaa. Haluttiin hyvä ratkaisu käyttäjälle eli ajateltu niinkään teollisuuden intressiä. Juridisia ongelmia eli jos aikoi käyttää puhelinta toisessa maassa, radio oli vakoilijoiden paras ase siihen aikaan. Taajuudet olivat erilaisia eri maissa... Signaalijärjestelmiin liittyvät ongelmat, monimutkaisuus/tätä ei käyttäjä huomaa.
NMT saatiin käyttöön1981-1982 Euroopassa oli ryhdytty miettimään matkapuhelinasiaa, varattiin tietty taajuus matkapuhelimille CEPT Valittiin työryhmä, laadittiin toimintasuunnitelma Digitaalinen siirto oli menestynyt hyvin kiinteässä verkossa, vaatii paljon kaistaa radiopuolella, järjestelyillä saatiin toimimaan KIRJOITETTIIN HISTORIAA, nyt yli 6 miljardia käyttäjää ympäri maailmaa... Ajankohtaiset trendit ja tulevaisuuden menestystekijät televiestinnän alalla Soneran puheenvuoro/kivisaari, mobiilioperaattorin näkökulma Selvät trendit. Päätelaitteiden valmistaja, Operaattori, sovellusten tekijät Mobiilioperaattorit paineen alla eli arvoketjun raja.aidat madaltuvat jatkuvasti (Skybe, Apple). Taajuudet ovat rajallinen luonnonvara Minuuttipohjaisesta, tekstiviestipohjaisesta tulossa data.pohjaiseen malliin, jossa puhelin on dataa. Puheen hinnoittelumallit tulevta menemään datan hinnoittelumallia kohti kun puhutaan kännyköistä!. Verkkoympyröissä surffailu pitää olla mahdollista kaikissa naissa eli data. Verkkovierailuhinnat tulevat putoamaan. 80% kaikesta verkosta liikkuvassa datasta tuottaa 20% liikevaihdosta eli epätasa.arvo siinä, mistä raha tienataan. Tämä malli on horvittävän uhan alla, on tietysti kuluttajille hyvä asia! Kuluttaja käyttää kaiken sen kaistan mikä heille tajotaan. Esim. Keskibertokäyttäjä ruotsissa käyttää 300 megaa. KUINKA PALJON VAIN TARJOTAAN KAISTAA, KAIKKI KÄYTETÄÄN. HAASTE, KUINKA IHMISET SAADAAN MAKSAMAAN SIITÄ. Asiakaskokemus on tärkein, siihen kuuluu myös hinnoittelu. Ei ole olemassa tyytyväisiä mobiilioperaattoriasiakkaita, vai å???
5-10 vuoden päästä kaikki on dataa ja ihmisille myydään palveluja. Väistyy minuuttipohjainen hinnoittelu. Suhde siihen miten ihminen käyttäytyy verkossa ja mitä hän maksaa, on tärkeä. 50 miljardia sim.korttia erilaisissa laitteissa jotka keskustelevat toistensa kanssa eli machine to machine on ollut tulevaisuuden lupaus jo pitkään, mutta toivottavasti alkaa vähitellen tulla applikaatioita joista oikeasti on hyötyä ihmisille. Mobiililiiketoimintaa voi tehdä köyhissäkin maissa, pystytään parntamaan tavallisten ihmisten elämää kehittyvissä maissa liiketoiminnallisesti kannattavasti. Nokian puheenvuoro Maailman trendit ja niiden vaikutus alaan Teollisuuden megatrendit eli vaikuttavat pidemmälläkin ajanjaksolla: PILVIPALVELU. Arviot että nyk. Dataa siirtyy pilvessä huomaa vauhtia Alalla 10 vuotta on pitkä aika. Ihmiset ovat huolissaan että heidän tietonsa siirtyy pilveen, mitä sille tiedolle sitten tapahtuu?. Jotkut maat keskustelevat että pitäisi tehdä eurooppalainen pilvi... Miten ne sitten keskustelevat keskenään.. On tiedettävä voiko laittamansa tipn ottaa takaisin?. Kaikki muuttuu digitaaliseen mutooon, miten sitten pilviä ylläpitävät Datasneterit, pitäisikö niiden olla maissa joissa sähköä tuotetaan puhtaammin (ympäristökysymykset, kestävän kehityksen kannalta mietittävä?. Applikaatiot, jatkossa ei ole niin väliä millä pohjalla se on tehty, niiden on tomittava ihmisten käyttämissä laitteissa MAKRO.ILMIÖT. Kaikki siirtyy Kiinaan, nyt Kiinakin yskii, nouseeko Intia siihen rinnalle?. Onko suom. Yrityksille mahdollisuuksia Kiinassa, Intiasaa, Indonesiassa... Esim. Palvelu jolla maanviljelijä voi saada tietoa ilmastosta.... Resurssit. Maapallo käyttää puolitoistakertaisesti sen mitä tuottaa. Matkapuhelimien tekeminen vaatii raaka.aineita. Taistelua maametalleista, joita louhitaan Kiinassa ja tarvitsevat kaiken omiin käyttötarkoituksiinsa??? Miten varmistetaan että kaikille ICT.aloille riittää raaka.aineita..
Kaikki lähtee heikoista signaaleista... Mitä asioita voidaan tehdä eri tavoin, mitä voidaan tehdä tehokkaammin... Ericssonin puheenvuoro Ajankohtaiset trendit, tulevaisuus ja huominen Laajakaista.asiaa Appsit eli voimme Eri tavoilla ohjelmoida puhelimiamme Yksilöllinen tekniikka, kytkemme kaikenlaisia laitteita verkkoon, on luovuutta liittyen viestimiin, syntyy uusia innovaatioita kun uskaltaa Ajatella eri tavoin... Datazunami jatkaa kasvuaan... Matkapuhelimemme ovat luotuja dataa varten, ei pelkästään puhetta varten...
Trendit. Kuitu jatkuu Mobiiliverkostossa tulee olemaan suurin kasvu, eli älypuhelinten kautta ja mikrotietokoneiden kautta tulee kasvua Uusi asia joka vaik. Pelisääntöihin uudet top.jutut. Pelit. Musiikki Verkon kautta pääsemme pilveen, mitä tarkoittaa loppukäyttäjälle.. Pitää olla läheisyyttä tiedon varastoitniin eli omat tietoni täytyy olla lähellä minua, asuinpaikkani lähellä. Haluamme laatua eli odotuksemme muuttuvat koko ajan.. Turvallisuus ja öuottamus verkostoon, mihin tieto häipyy eli tekninen osa että se pystytään suojelemaan.. 2021. Yksilöllinen tuote. Tulevina vuosina tietoa käytetään yhä yksilöllisemmin, verkon on huolehdittava minun preferensseistäni eli verkko huolehtii siitä minun eli loppukäyttäjän puolesta. Esim. Minulla on älypuhelin ja lataan siihen tiettyjä appsejä jos lainaan joltakin, hänen puhelimensa, oletan että laite tunnistaa minut.... Paikka oli hyvin määrielty ennen, mutta nyt se pitää voida sopeuttaa eli tulevaisuudessa kun, menen toisen kotiin, voin nähdä telkkarista omia juttujani... Muotoilu:. Kuuntelemme, näemme, käytämme käsiämme.digitaalinen viestintä on osa. Demo. Touch-laitteet. Laitan käteni laatikolle, data menee lävitseni...consumer.ele??? Älypuhelin ja ovi puhelevat keskenään, voimme saada tietoa vain koskettamalla jotakin eli kyseessä interaktioita, kun touch eli kosketamme on tärkeää että ne
toimivat... Joustavaa ja helppoa! KOSKETELTAVAT LAITTEET Kapasitiivinen siirto eli keho antaa hyvin yksilöllisiä tunnistusviestejä esim. Oma sydämen ääni voi toimia tunnistusäänenä, jotta älypuhelimella saa oman oven auki = biotunnistin. Suomi pilvipalvelujen kärkimaana Krista Kiuru, viestintäministeri Internetin osuus bruttokansantuotteesta on kuuden ja kahdeksan prosentin välillä. Suomi/ETLAn tutkimus. käytännössä yhdeksän prosenttia Hyvä perusjuuri jonka päälle voi rakentaa uutta. Travitaan vahva tietoliikenne.infra.struktuuri. Lakiin kirjattu yleispalveluvelvoitteena yhden megan kiinteä tai langaton laajakaistaliittymä kohtuuhintaan jokaiselle omaan kiinteään osoitteeseen... Infraa rakennetaan määrätietoisesti siihen suuntaan että se nostettaisiin 10megabittiin hallituskauden aikana. Tarvitaan nopeat yhteydet. Rakennetaan kuitu kotiin periaatteella,. Aika vaatii myös nopeita toimia langattomien laajakaistojen suhteen eli 800 taajuus ollaan ottamassa käyttöön. Sitä ollaan huutokauppaamassa tele.operaattoreille. Jo muutaman vuoden kuluessa kaikkialla maassamme on minkä tahansa sähköisen palvelun käyttämiseen riittävät nopeudet. Kysymys ei ole enää mega.määrästä vaan siitä että nopeat yhteydet tarjotaan kaikille joko kuidulla tai langattomasti? ICT tulevaisuuden suuri kirjain on I eli informaatio... Muutos pitää tehdä, tulevaisuus on sähköisissä palveluissa! Ennuste: Viisi. miljardia käyttää internetin palveluja vuosikymmenen lopussa. Panostus digitalisten palveluiden tuotantoon ja huomattavasti laajempaan käyttöön. Pilvi on teollisuuden haara jatkossa eli tavoitellaan data.keskuksia Suomeen. Kyseessä on enemmän kuin teknologian muutos vaan toimintatapojen ja asenteiden muutos.
Uusi liiketoimintamalli, palvelun käyttäjä voi olla kuka tahansa, tietotekniset palvelut saa ilman perustamiskustannuksia käyttöönsä. Julkisen sektorin tulee luopua vuosikausia kestäneistä ICTprojekteista ja siirtymään beta.versioiden tielle... On sallittava epäonnistumisia ja voi syntyä uusia menestystarinoita... EUn pilvistrategia /komissio on herännyt laatimaan? Vuosikausia tehdyt älystrategiat on kaivettu esiin ja hallituskaudella tehdään älystrategiat kuntoon. KIDE kasvu /innovaatiot /digitaaliset palvelut /innovaatio. Suomesta tehdään uusi pilviteollisuuden klusteri Ajateltava suuria mutta tehtävä pieniä konkreettisia asioita. JULKISHALLINTO: AVOIMEN TIEDON VAPAUTTAMINEN KANSALAISTEN KÄYTTÖÖN. Lisätään sähköisia palveluita eli avataan julkista dataa Avainsanat: verkostoituminen, yhteistyö ja jakaminen