Maakuntahallitus

Maakuntahallitus 99 12.06.2017 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, laiksi alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ja laiksi yksityisistä rekrytointipalveluista sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta sekä luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä 67/03.00.00/2017 Maakuntahallitus 12.06.2017 99 Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa seuraavista sote- ja maakuntauudistusta koskevista lakiehdotuksista: I. Esitys sisältää kolme uutta lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista 2. lakiehdotus: laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden ra hoitta mi ses ta 3. lakiehdotus: laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Lisäksi muutettaisiin työttömyysturvalakia ja eräitä muita lakeja. Seuraavat voimassa olevat lait kumottaisiin: - laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) - laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) - laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden ra hoit ta mises ta (7/2014) - laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2013) - laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003). II. Esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä Esitys sisältää ehdotuksen laiksi kotoutumisen edistämisestä, joka kor vai si voimassa olevan lain (1386/2010). Yhteenveto lakiehdotuksista ja keskeiset huomiot Etelä-Karjalan liiton lausunnoksi: Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, laki työt tömyys tur va lain muuttamisesta, laki yksityisistä rek ry toin ti pal veluis ta sekä eräi den niihin liittyvien lakien muuttamisesta Ehdotetun julkisia rekrytointi- ja osaamispalveluja koskevan lain keskei se nä sisältönä olisi työnhakijan palveluprosessin määrittely (2 luku) sekä niiden rekrytointi- ja osaamispalveluiden määrittely, joita jokai ses sa maakunnassa olisi oltava tarjolla (3 luku). Rek ry toin ti pal velu na maakunnan tulisi välittää tietoa osaavan työvoiman saa ta vuudes ta ja työtilaisuuksista, antaa rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää

neu von taa sekä yhteen sovittaa työtilaisuuksia ja työnhakijoita. Osaa mis pal ve lu na maakunnassa tulisi olla tarjolla ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta. Maakunta voisi lisäksi järjes tää muita rekrytointia ja työnhakua tukevia sekä osaamista ke hittä viä palveluja. Muista palveluista määriteltäisiin tarkemmin ai noastaan työkokeilu (4 luku). Muutoin palveluiden sisältöä ei mää ri tel täi si. TE-toimistoille nykyisin kuuluvat työttömyysturva- ja vuo rot te lu va paajär jes tel mien toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin työt tömyys kas so jen, Kansaneläkelaitoksen ja maakuntien hoidettavaksi. Työnhakijoiden omatoimisen työnhaun, työttömyysetuuden vas tikkeel li suu den sekä alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edis tä mistä säädettäisiin aktiivista työnhakua koskevilla säännöksillä. Keväällä lausuntokierroksella ollut lakiehdotus alueiden ke hit tä mises tä ja kasvupalveluista käsitteli hyvin kapeasti vaikeasti työl lis tyvien asiakkaiden palveluja ja palveluprosessien erityispiirteitä. Lausun to kier rok sen jälkeen kasvupalvelulakia on muokattu sää dös eh dotuk sel la, joka määrittää maakunnan tukemaan maakunnallisilla kasvu pal ve luil la heikossa työmarkkina-asemassa olevien työl lis ty mis tä ja monialaisen palvelun saatavuutta. Osaamis- ja rek ry toin ti la ki eh dotus täydentää em. kasvupalvelulain linjauksia sääntelemällä mm. monialaisen tarpeen arviointia, mikä lisää asiakkaiden yh den ver taisuut ta maakunnissa. Ehdotetussa laissa poistetaan nykyisessä TYP-laissa asetetut asiakas kri tee rit ja mahdollistetaan asiakkaan ohjaaminen monialaiseen pal ve luun palvelutarpeen mukaan heti työttömyyden alettua, mikä edis tää varhaisen puuttumisen toimintamallin toteutusta. Eri pal ve lujen yhteensovittaminen asiakkaiden tarpeisiin helpottuvat, koska palve lu jen ja palvelukokonaisuuksien suunnittelu ja järjestämisvastuu ovat yhdellä taholla. Kun palvelukohtaista sääntelyä puretaan ny kyises tä, maakunta voisi hankkia erilaisia palveluja asiakkaiden tar peiden mukaan. Vähintään seitsemän päivän välein verkkopalvelussa tehtävä il moitus työnhausta tai työnhakuun liittyvistä toimista on ongelmallinen asiak kail le, jotka ovat vaikeasti työllistyviä ja joilla ei ole riittäviä valmiuk sia sähköiseen asiointiin tai asioinnin edellyttämiä laitteita ja asioin ti tun nuk sia. Velvoitusta ilmoitusmenettelystä tulisi tarkistaa eten kin vaikeasti työllistyvien osalta. Ammatillisen osaamisen kehittämiseen on syntymässä kaksi erillistä ra ken net ta: OKM:n hallinnonalalle siirretty työvoimakoulutus sekä TEM:n hallinnonalan osaamis- ja rekrytointipalvelut, joita kumpaakin

sää del lään erillisillä laeilla. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista ti lantees sa, jossa väestön osaamista tulee tarkastella kokonaisuutena ja ke hit tää kokonaisvaltaisena prosessina. Työnjako hallinnonalojen vä lil lä tukee vanhanaikaista ajattelua, eikä ota huomioon ny ky ti lannet ta, jossa työ ja opiskelu limittyvät entistä joustavammin toistensa kans sa. Lakiluonnos ei tunnista riittävästi sitä, mitä tullaan tekemään OKM:n hallinnonalan ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Työttö mil lä on mahdollisuus hakeutua sekä OKM:n että TEMin hal lin noimaan koulutukseen. Tämä vaikeuttaa työttömän ko ko nais ti lan teen hahmottamista. Lisäksi voi syntyä tarpeettomia rinnakkaisia kou lutus pal ve lu ja. Rekrytointi- ja osaamispalvelujen tehokkaan, oi kea-aikai sen ja joustavan tuottamisen näkökulmasta keskeistä on, et tä palvelujen tuottamiseen ei rakenneta turhaa byrokratiaa ja tar peet tomia organisaatiorakenteita. Työttömyysturvalaissa asetettaisiin reunaehdot työllistymistä edis täväl le palvelulle, jonka ajalta asiakas saisi työttömyysetuutta. La ki esityk ses sä työllistymistä edistävien palvelujen ulkopuolelle jätettäisiin työ ky vyn ja työkunnon selvittämiseen liittyvät palvelut. Tämä poikkeus tulisi poistaa esityksestä, koska työ- ja toimintakykyyn liittyvät pal ve lut ovat merkittävässä roolissa monialaista palvelua tarvitsevilla asiak kail la ja heidän toimeentulonsa tulisi turvata myös ko. pal ve luihin osallistumisen aikana. Työttömyysturvalain 1 luvun 5 :ään si sältyy työllistymisen edistämiseen liittyvän palvelun keskimääräinen kes to ai ka (4 h/pvä ja kesto enintään esimerkiksi 8 viikkoa). Tietty päi vä koh tai nen aika ei ole tarkoituksenmukainen, vaan palvelulla saa vu tet ta va tulos. Palvelut tulisi määritellä niin joustavasti, että niiden vaikuttavuus lisääntyy, eikä siten, että työnhakija olisi sidottu jos sain palvelussa läsnäoloon. Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta Ehdotettua lakia alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden ra hoit tami ses ta sovellettaisiin myönnettäessä alueiden kehittämisestä ja kas vu pal ve luis ta annetussa laissa tarkoitettuja rahoituspalveluja Man ner-suo men alueella. Alueiden kehittämisen ja kas vu pal ve lui den rahoittamisesta annettavalla lailla on tarkoitus siirtää maa kun nan liittojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ra hoi tus tehtä viä perustettaville maakunnille ja Uudenmaan kun ta yh ty mäl le. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden myön tä mistä tuista. Lakia sovellettaisiin sekä kansallisista varoista että ra kenne ra has tois ta rahoitettavaan toimintaan. Laki sisältäisi Kestävää kas vua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman hallin noin tia ja toimeenpanoa koskevia säännöksiä. Seuraavan oh jelma kau den säännökset tarkistettaisiin sen jälkeen, kun asiaa kos ke va Euroopan unionin lainsäädäntö valmistuu.

Aluekehittämistä ja kasvupalveluja koskevien rahoituspalvelujen kokoa mi nen yhteen lakiin muodostaa selkeän kokonaisuuden. Ko konai suut ta on selkeytetty mm. poistamalla yritysten toi min ta ym pä ris tötu ki ja korvaamalla se alueellisilla investointi- ja kehittämistuilla. Myös starttiraha poistuu ja se korvataan tuella yritystoiminnan käynnis tä mi seen ja kehittämiseen. Näin ollen tukea yritystoiminnan käynnis tä mi seen myönnettäisiin vain yritykselle, eikä yrityksen pe rus tamis ta harkitsevalle henkilölle. Linjaus on kannatettava ja parantaa tuen osuvuutta yritystoimintaan, jolla arvioidaan olevan edellytykset jat ku vaan kannattavaan toimintaan. Merkittävä epäkohta lakiehdotuksessa on, että taloudellista etua toimin nal laan tuottava säätiö, yhdistys tai osakeyhtiö ei voisi toimia alueel lis ten investointi- ja kehittämistukien hakijoina. Lakiehdotuksen mu kaan tuensaajan tulee olla voittoa tavoittelematon oikeushenkilö. Näin ollen lakiehdotus rajaa tarpeettomasti pois toimijoita alue ke hittä mi ses tä verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. Hakijatahon voittoa ta voit te le mat to muut ta olennaisempaa on, että tuki kohdistuu alue kehit tä mi seen ja tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät mm. tulosten ylei ses tä hyödynnettävyydestä. Esitämme, että luku 3 otsikoitaisiin tuet alueelliseen kehittämis- ja investointitoimintaan ja luvun 3 10 ra jaus voittoa tavoittelemattomasta oikeushenkilöstä poistettaisiin. Laki kotoutumisen edistämisestä Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edis tämi ses tä. Voimassa oleva laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) kumottaisiin. Lain tarkoituksena olisi edistää ko tou tumis ta ja hyviä väestösuhteita. Esityksessä säädettäisiin ko tou tu misen edistämisestä ottaen huomioon maakunta- ja sosiaali- ja ter veyden huol lon sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistusten edel lyt tämät kotouttamista koskevat muutostarpeet. Esityksessä ehdotetaan sää det tä väk si kotoutumista edistävistä palveluista ja viranomaisten teh tä vis tä kotoutumisen edistämisessä samoin kuin kotouttamisen yh teen so vit ta mi ses ta ja seurannasta hallinnon eri tasoilla. Ko tou tumi sen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen yhteen sovitettaisiin maa kun nan ja kunnan muun suunnittelun kanssa. Vastuu ilman huol ta jaa tulleiden asumisen järjestämisestä siirrettäisiin ELY-keskuk sil ta ja kunnilta maakunnille. Esityksen mukaan valtio maksaisi laskennallista korvausta kan sainvä lis tä suojelua saavien vastaanotosta ja kotoutumista edistävien pal ve lu jen järjestämisestä kunnille. Valtion kunnille maksamien erityis kus tan nus ten korvaamisesta pääosin luovuttaisiin ja ne siir ret täisiin maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen.

Kotouttamiseen liittyvät toimet pysyvät pääpiirteissään nykyisen lainsää dän nön mukaisina, mutta toimintaympäristö ja eri toimijoiden roolit kotouttamistyössä muuttuvat. Lakiesityksessä on pyritty tun nis tamaan eri aluetasojen tehtäviä ja työnjakoa, mutta maakunnan ja kunnan tehtäviin jää osittain päällekkäisyyttä mm. koor di naa tio vas tuun osalta. Laissa esille tuotu kunnan ja maakunnan välinen mo ni alai nen yhteistyö on kannatettavaa ja se tukee maahanmuuttajan ko tou tumis ta sekä kunnan ja maakunnan yhteistyötä ja elinvoiman vah vis tamis ta. Kotouttamista edeltävien palveluiden osalta (luku 2) 12 4 momentin säädös kotoutumissuunnitelmasta ja sen suh tees ta mui hin suunnitelmiin on epäselvä. Eri suunnitelmien suhde tulisi kir ja ta lakiin selkeämmin. Kunnille maksettavien korvausten selkeyttäminen on kannatettavaa, mi kä tapahtuu, kun lakiehdotuksen mukaisesti erilliskorvauksista siirryt täi siin laskennallisiin korvausperiaatteisiin. Korvaustaso tulee ol la riit tä vä. Ehdotus: Hyväksytään em. linjaukset Etelä-Karjalan liiton lausunnon pohjaksi ja valtuutetaan aluekehitysjohtaja vastaamaan TEM:n yk si tyis koh taiseen kyselypohjaan ja toimittamaan se TEM:lle 16.6.2017 men nessä. Asiakohta tarkastetaan kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Asiakohta tarkastettiin kokouksessa.