Perusturvalautakunta

Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 Perusturvalautakunta

2 TALOUSARVIO TA 2016 TA 2017 PERUSTURVALAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 5 253 000 TOIMINTATUOTOT 4 771 400-30 938 900 TOIMINTAKULUT -30 642 000-25 685 900 TOIMINTAKATE -25 870 600 ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATUOTOT -18 270 000 TOIMINTAKULUT -18 270 000-18 270 000 TOIMINTAKATE -18 270 000 PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 5 253 000 TOIMINTATUOTOT 4 771 400-49 208 900 TOIMINTAKULUT -48 912 000-43 955 900 TOIMINTAKATE -44 140 600

3 Perusturvakeskus Perusturvakeskuksen tehtävänä on turvata kaupungin asukkaille heidän tarpeita vastaavat laadukkaat sosiaalitoimen ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palvelujen tuottaminen tapahtuu pääosin kaupungin omana toimintana sekä ostopalveluna muilta kunnallisilta organisaatioilta. Kunnallista palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluna yrityksiltä sekä yhteisöiltä, lisäksi muutamissa palveluissa on käytössä palveluseteli. Erityisesti kiinnitetään huomiota vapaaehtoistyötä tekeviin järjestöihin sekä niiden toimintaan kunnallisen palvelutuotannon täydentäjänä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvion laadintaohjeissa hallintokunnille on asetettu talousraami, jonka mukaan toimintakate tulee olla enintään vuoden 2016 talousarvion tasolla huomioiden mm. järjestelmämuutokset. Sosiaalipalveluissa palvelutarpeen laajentuminen aiheuttaa kustannuspaineita, joita ei pystytä kattamaan muita menojen vähentämällä. Samoin terveyspalveluissa lisähenkilöstötarve aiheuttaa sen, että menot kasvavat. Vuoden 2016 talousarviossa karsintaa suoritettiin henkilöstömenoista siten, että useita virkoja/toimia jätettiin joko osittain tai kokonaan täyttämättä ja myös sijaismäärärahoista karsittiin. Nyt vuoden 2017 talousarvio sisältää määrärahat useisiin vuonna 2016 täyttämättä oleviin virkoihin/toimiin, joten tämä näkyy talousarviossa menojen kasvuna. Tehdyt henkilöstösäästöt väistämättä ovat näkyneet myös palvelutuotannossa ja - tasossa. Valmistauduttaessa sote-uudistukseen on katsottu, ettei oman palvelutuotannon ja -tason alasajo tässä vaiheessa ole järkevää. Yleisesti ottaen Lapuan perusturvan kustannukset ovat olleet maan ja maakunnan keskimääräisiä kustannuksia alemmat. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot asukasta kohti olivat Lapualla 3 036, Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin 3 469 ja Manner-Suomessa 3 269. Talousarviossa perusturvan toimintamenot oman toiminnan osalta ovat 30,6 milj.. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna toimintamenot ovat 0,3 milj. alemmat, prosenteissa muutos on -1,0 %. Toimintamenojen vertaaminen suoraan edellisen vuoden talousarvioon antaa kuitenkin virheellisen kuvan, koska perustoimeentulotuen menot pääosin poistuvat perusturvan talousarviosta. Samoin toimintatuotoista poistuu vastaava valtionosuus perustoimeentulotukimenoihin. Toimintatuotot ovat talousarviossa 4,8 milj. ja ne ovat 0,5 milj. alemmat kuin vuonna 2016 johtuen edellä mainitusta valtionosuuden poistumisesta. Erikoissairaanhoidon menoihin on varattu 18,3 milj., joka on samalla tasolla kuin vuoden 2016 talousarvio. Toimintakate koko perusturvan osalta on -44,1 milj., se on 0,2 milj. edellisvuotta suurempi ja nousuprosentti on 0,4. Kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan talousarvioraami lasketaan toimintakatteelle siten, että toimintakate on vuoden 2016 tasolla huomioiden järjestelmämuutokset sekä lomarahaleikkaukset. Perusturvan osalta toimintakatteessa on huomioitu Kelalle siirtyvän perustoimeentulotuen nettovaikutus sekä lomarahaleikkaukset, näin laskettuna toimintakatteen talousarvioraami on oman toiminnan osalta 25,2 milj.. Erikoissairaanhoi-

4 don toimintakate on 18,3 milj., joten perusturvan toimintakatteen talousarvioraami on yhteensä 43,4 milj.. Talousarviossa toimintakate on 703 700 talousarvioraamia suurempi eli vuoden 2016 talousarvioon verrattuna toimintakate kasvaa oman toiminnan osalta 2,7 % ja koko toiminnan osalta 1,6 %. Suurimmat toiminnalliset muutokset vuosina 2017-2019 Sote-uudistus Sote- ja maakuntauudistus on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä. Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden vahvan johdon eli maakunnan alaisuuteen. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti, Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Etelä-Pohjanmaalla SOTE on vuoden 2015 lopulla käynnistetty kuntien yhteinen projekti, jolla valmistaudutaan tuleviin muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksiin. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa painopistealueena on edelleen lastensuojelun kehittäminen, sijaishuollon määrällinen väheneminen sekä ennaltaehkäisevän työn tavoitteellinen lisääminen. Sijoitusten osalta tavoitteena on painopisteen siirtäminen perhesijoituksiin. Näillä toimenpiteillä samalla pyritään pitkällä tähtäimellä kustannusten hillintään. Vuonna 2016 aloitettu perhetyön kehittämisohjelma jatkuu talousarviovuonna. Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta, kaupungille jää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Vapautuvaa henkilöstöresurssia ei pystytä täysimääräisesti vähentämään, koska sosiaalihuoltolaki edellyttää tehtävän mm. palvelutarpeen kartoituksia sekä asiakassuunnitelmia, joihin ei ole pystytty panostamaan. Vanhustyö Ikäihmisten palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi keskitetään asiakasohjausyksikköön Hopearinteeseen. Asiakasohjausyksikköön perustetaan nimikemuutoksella toinenkin palveluohjaajan virka.

Kuntouttavan lyhytaikaishoidon kysynnän kasvun vuoksi tavoitteena on muuttaa Hopearinteen Matintuvan tehostetun palveluasumisen paikkoja kuntouttavan lyhytaikaishoidon paikoiksi. Terveydenhuolto Akuutti- ja kuntoutusosasto on aloittanut toiminnan kahdessa kerroksessa syksyllä 2016. Nykyisellä henkilökunnalla toiminnan järjestäminen ja turvallinen hoito kahdessa kerroksessa on todettu vaikeaksi, samoin kuntoutusta ei voida asianmukaisesti toteuttaa, joten talousarvioon sisältyy kahden sairaanhoitajan ja yhden lähihoitajan toimen perustaminen akuutti- ja kuntoutusosastolle. Talousarviovuonna tai suunnitelmavuosina on terveyspuolella tarkoitus kehittää asiakasohjausta perustamalla vapautuvasta toimesta ohjaajan toimi (ns.case manager), joka ohjaa asiakkaita palveluketjun tarkoituksenmukaisessa käytössä. 5 Sosiaalipalvelut Yleistä sosiaalipalveluista Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnalle velvollisuus huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Lakisääteisiä palveluja ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten ja nuorten huolto, päihdehuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet sekä kuntouttava työtoiminta. Kiireellisesti tarvittavat lakisääteiset sosiaalipalvelut on järjestettävä niinä vuorokauden aikoina kuin niitä tarvitaan. Sosiaalityö, lasten ja perheiden palvelut ja aikuissosiaalityö Palvelukuvaus Lasten ja perheiden palveluissa järjestetään pääsääntöisesti lakisääteisiä sosiaalihuollon ja sosiaaliturvan palveluja kuten lastensuojelu, päihdehuolto, vammaishuolto, toimeentulotuki sekä aikuissosiaalityön palvelut nuorille ja aikuisille sisältäen mm. kuntouttavan työtoiminnan. Sosiaalityöllä tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa sekä erilaisten sosiaalisten pulmatilanteiden selvittämistä ja ennaltaehkäisyä taloudellisten tai muiden tukitoimien avulla. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on lisätä matalan kynnyksen palveluja lapsille ja nuorille sekä taata tuen tarpeessa oleville mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Lisäksi sosiaalihuollon asiakkailla on muun muassa oikeus saada arvio palvelutarpeestaan ja asiakkaalle nimetään omatyöntekijä tarpeen niin vaatiessa. Sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti tukiperheiden määrää pyritään vielä kasvattamaan ja näin turvaamaan tukiperheiden määrän pysyminen tasolla, mikä vastaa kysyntää. Vuosittain toteutetaan tukiperhe- ja tukihenkilökurssi uusien tukiperheiden tai hen-

kilöiden rekrytoimiseksi yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Tukiperheiden määrää kasvattamalla pystytään auttamaan ja tukemaan perheitä ennaltaehkäisevästi riittävän ajoissa. Perhekeskustoiminnan suunnittelu aloitettiin vuoden 2015 aikana. Perhekeskus on palveluverkosto ja perheiden kohtaamispaikka, missä erityisesti korostuu ennaltaehkäisevän työn rooli. Perhekeskuksen tavoitteena on yhdistää ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta. Siihen kootaan äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, perhetyön ja perheneuvolan palvelut sekä mielenterveyspuolen ammattilaisia. Yhteistyö ja säännölliset kokoontumiset on aloitettu nykyisten toimijoiden kanssa vuoden 2016 aikana. Syksyllä 2015 käynnistyneen MLL:n lastenhoitotoiminnan vakiinnuttaminen Lapualle on tärkeä lisäresurssi ennaltaehkäisevään työhön. Toiminnan tavoitteena on vastata tilapäiseen ja ennaltaehkäisevään lastenhoitotarpeeseen, ennaltaehkäistä perheiden väsymistä ja tukea perheiden jaksamista, tarjota kaivattua tukiverkostoa paikkakunnalta ja tarjota täydennettyä lastenhoitoapua kunnallisen päivähoidon rinnalle. Talousarviovuoden aikana tavoitteena on saada ammatillisen pätevyyden omaava henkilöstö ja turvata henkilöstön pysyvyys tulevina vuosina. Työntekijöille järjestetään tarpeenmukainen lisäkoulutus, työnohjaus ja kehityskeskustelut. Sosiaalityössä tapahtuviin muutostarpeisiin vastaamiseksi järjestetään sosiaalipalveluissa yksiköittäin 1-2 kertaa vuodessa kehittämispäiviä työn ja työskentelytapojen kehittämiseksi. Asiakastyössä tuetaan asiakkaiden itsenäistä selviytymistä lisäämällä suunnitelmallista työotetta sekä panostamalla asiakassuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen. Kansa-kouluhankkeen (aj. 1.8.2015-30.6.2018) tavoitteena on kehittää sosiaalihuollon tiedonhallintaa, asiakirjojen tietosisältöjä, niiden laadintaa ja käsittelyä asiakirjalain asetusten mukaisiksi. Sosiaalityössä painopisteenä on dokumentoinnin kehittäminen, yhdenmukainen ja ajantasainen dokumentointi sekä asiakkaan osallisuuden lisääminen. Lapsi- ja perhepalvelut Lapsi- ja perhepalveluita uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla. Tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen. Näillä keinoin voidaan vähentää lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa sekä hillitä kustannusten nousua. Lasten- ja perheiden palveluissa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää, jotka kaikki tekevät myös lastensuojelutyötä. Lasten- ja perheiden palveluissa painopiste on edelleen lastensuojelutyössä. Sosiaalihuoltolain mukaisten muutosten myötä tavoitteena on saada lähivuosien aikana korjaavan työn eli lastensuojelun tarve taittumaan ja työn painopiste siirtymään sosiaalihuoltolain mukaiseen asiakastyöhön. Perhetyö Perhetyön tiimi muodostuu vastaavasta perheohjaajasta, viidestä perheohjaajasta, kahdesta perhetyöntekijästä ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta (1.9.2016 alkaen). Tämän lisäksi lapsiperheiden kotipalvelussa työskentelee kaksi perhetyöntekijää määräaikaisena vuoden 2016 loppuun saakka ja tarkoituksena on palkata määräaikaisia perhetyöntekijöitä vuoden 2017 aikana perhekeskustoimintaan myönnetyillä varoilla. Lisävahvuutena perhetyön tiimissä on perhetyöntekijöiden sijaismäärärahoilla oppisopimuskoulutuksessa oleva lähihoitaja-opiskelija, joka tarvittaessa toimii varahenkilönä. Laki- 6

sääteisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn jatkuvuuden turvaamiseksi lapsiperheiden kotipalvelulle tarvitaan jatkuvuutta. Perhetyön henkilöstömäärään ja kehittämiseen on panostettu kahden edellisen talousarviovuoden aikana merkittävästi. Keväällä 2016 perhetyössä aloitti neljä uutta perheohjaajaa. Edellisen talousarviovuoden aikana on käynnistynyt perhetyön kehittämisohjelma, mikä jatkuu MES-koulutuksen myötä vielä talousarviovuoden aikana. Kehittämisohjelman tarkoituksena on kehittää Lapualle oma perhetyön mallinnus, jossa paneudutaan prosessuaaliseen työotteeseen, dokumentointiin, tehokkaaseen työajan käyttöön, työntekijän perehdytykseen ja vastaavan perheohjaajan kouluttamiseen. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, johon lapsiperheillä on subjektiivinen oikeus. Lapsiperheillä on oikeus saada kunnalta apua omaan arkeen ilman lastensuojelun asiakkuutta. Toiminnan tavoitteena on tukea perhettä arjessa selviytymisessä ennaltaehkäisevässä mielessä. Kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Kotipalvelu on tarkoitettu lapsiperheille, jotka kokevat voimavaransa riittämättömäksi ja tarvitsevat lyhytaikaista tukea arjessa selviytymiseen. Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, mikä ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Perhetyön keinoin pyritään tukemaan asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvointia vahvistamalla perheen voimavaroja ja vuorovaikutusta, erityisesti perheen omatoimista selviytymistä. Perhetyötä voidaan antaa ennaltaehkäisevänä palveluna lapsi- ja perhepalveluissa tai tehostettuna perhetyönä lastensuojeluperheille. Lastensuojelun perhetyö on tehostettua perhetyötä, jolla tarkoitetaan lastensuojelullista, suunnitelmallista ja tavoitteellista perheen tilanteen selvittelyä ja yhdessä sovittuihin muutoksiin tukemista. Sosiaalihuoltolain mukainen tehostettu perhetyö tukee lastensuojelun asiakasperheitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea haasteellisen tilanteensa vuoksi. Perheohjauksen keinoin panostetaan vanhemmuuden ohjaamiseen ja tukemiseen ja perhetyön keinoin konkreettiseen tukeen arjen pyörittämisessä. Tehostettua perhetyö voidaan tarjota perheen kriisitilanteessa intensiivisenä tukena. Tehostetun perhetyön avulla voidaan välttyä sijoituksilta. Kiireellisestä sijoituksesta kotiutuvaa lasta ja hänen perhettään voidaan tukea tehostetun perhetyön avulla. Tarvittaessa perhetyötä tehdään myös viikonloppuisin ja iltaisin. Aikuissosiaalityö ja kuntouttava työtoiminta Aikuissosiaalityössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, joista toinen vastaa päihdeja mielenterveysasioista ja toinen vammaispalveluista sekä kaksi sosiaaliohjaajaa, jotka ovat keskittyneet työttömien aktivointityöhön ja TYP-toimintaan sekä vammaispalveluihin, kaikkien työnkuvaan on kuulunut toimeentulotukityötä. Vuonna 2016 perustettiin kolmas sosiaaliohjaajan virka erityisesti toimeentulotukityöhön, tällä viralla on täyttölupa vuoden 2016 loppuun saakka. Lisäksi kaupungille on palkattu kolmen vuoden määräaikaisella työsopimuksella työvalmentaja, jonka määräaikainen työsopimus päättyy 31.5.2017. Osku-hanke eli Osallisuutta kuntoutuksesta on käynnistynyt Kuussoten, Järvi- Pohjanmaan ja Lapuan yhteishankkeena, ajalla 1.11.2015-31.12.2017. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työja toimintakykyisyyttä sekä yhteiskunnallista osallisuutta mm. ryhmätoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen keinoin. 7

8 Talousarviovuoden alusta perustoimeentulotuki on siirtymässä Kelaan. Käytännössä toimeentulotuen siirtyminen Kelaan ei täysimääräisesti vapauta työntekijäresurssia, koska Kelan puolelta tulee toimimisvelvoite sosiaalityön suhteen (mm. palvelutarpeen kartoitukset, asiakassuunnitelmat ja tarve asiakastapaamisille) sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätökset täytyy edelleen tehdä sosiaalitoimessa. Kelan arvio kuntaan jäävästä toimeentulotukityöstä on noin 50 %. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistavoitteena on laatia selkeä toimintamalli, aloittaa ryhmämuotoinen työtoiminta sekä tehostaa kaupungin omana toimintana sekä järjestöjen ja yhdistysten parissa järjestettävää työtoimintaa. Osku-hankkeen myötä on vuoden 2016 alusta alkaen pyöritetty kaupungin omana toimintana kahta eri ryhmätoimintaa. Tavoitteena on panostaa sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliseen kuntoutukseen talousarviovuoden aikana. Talousarviovuodelle riittävän henkilöstömäärän turvaaminen aikuissosiaalityöhön on ensisijaisen tärkeää lakisääteisen toiminnan turvaamiseksi sekä suunnitelmallisen ja tavoitteellisen työn mahdollistamiselle. Siksi on tärkeää, että kahden sosiaalityöntekijän lisäksi kolmen sosiaaliohjaajan virat voidaan pitää täytettynä. Määräaikaisen työvalmentajan työsuhteen päättyessä kuntouttavan työtoiminnan tehtävät keskitetään sosiaaliohjaajille. Sosiaaliohjaajien tehtäviin kuuluvat jatkossa mm. aktivointityö ja TYP-toiminta, jalkautuva päihdetyö, vammaispalvelut, kuntouttava työtoiminta sekä ennaltaehkäisevän sekä harkinnanvaraisen toimeentulotuen tehtävät. Työvoimapalvelut Vuoden 2015 alusta alkaen työmarkkinatuki on rahoitettu puoliksi valtion ja kunnan kesken, kun henkilö on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea yhteensä 300 päivää. Työttömyyden saavuttaessa tuhannen päivän rajan, vastaa kunta 70 %:lla ja valtio 30 %:lla työttömän työnhakijan työmarkkinatuen rahoituksesta. Tämän seurauksena jaetun työmarkkinatuen osuudet ovat tuplaantuneet. Vuoden 2016 alusta alkaen laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta eli TYP:stä astui voimaan. Etelä-Pohjanmaan alueella toimii yksi työvoiman yhteispalvelupiste eli TYP-piste Seinäjoella. Monialaiset työllistymissuunnitelmat tehdään videoyhteyksien kautta. Lain myötä TE-toimisto, kunta ja Kela tarjoavat työttömälle hänen palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. TYP työhön on kiinnitetty kahden työntekijän työpanosta. Tämä muutos on lisännyt aikuissosiaalityön työmäärää. Suunnitelmavuodet 2018-2019 Tiimirakenteiden luominen jatkuu myös suunnitelmavuosien aikana. Toimintamallien osalta keskitytään sosiaalialan työn tiimien ja ammattiryhmien yhteistyöhön, organisoitumiseen ja työnjakoon sekä asiakasprosessin kulkuun, asiakasohjaukseen, asiakastyön mitoitukseen sekä tavoitteelliseen työskentelyyn. Lastensuojelutyötä tullaan kehittämään ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Suunnitelmakauden aikana on tärkeää saada lapsiperheiden kotipalvelun perhetyöntekijän toimille jatkoa määräaikaisuuden päättyessä. Tavoitteena on lastensuojelun tarpeen väheneminen ja sijoitusten määrän laskeminen. Erityisesti tavoitellaan laitossijoitusten vähenemistä suhteessa perhesijoitusten määrään. Lastensuojelun menetelmällistä kehittämistyötä jatketaan.

Tavoitteet Suunnitelmavuosien tavoitteena on, että osasta tukiperheistä kasvaa tulevia sijaisvanhempia, jolloin lastensuojelun laitossijoitusten suunta saadaan muutettua sijaisperhepainotteiseksi. Kaikkien sijoitusten osalta tavoitteena on perheohjauksen keinoin tehostaa sijoituksen aikana tapahtuvaa työskentelyä lapsen vanhempien kanssa, jotta sijoitus olisi lyhytaikainen vaihe perheen ja lapsen elämässä ja työskentelyn ensisijainen painopiste on lapsen palautuminen kotiin. Suunnitelmavuosien aikana tavoitellaan perhekeskustoiminnalle omia fyysisiä tiloja. Perhetyössä suunnitelmakauden tavoitteena on myös löytää kodinomaiset tilat perhetyön toiminnalle, jotta lapsia ja perheitä voidaan tavata kodin ulkopuolellakin. Omien tilojen kautta myös ryhmätoimintaa ja muuta yhteistoimintaa saadaan kehitettyä pidemmälle. Tavoitellaan perhekeskuksen ja perhetyön tilojen yhdistämistä saman katon alle. Suunnitelmakaudella selvitetään ammatillisen perhekuntoutuksen toteutusmahdollisuutta avotyönä ja kunnan omana toiminta ja pyritään lisäämään tehostettua perhetyötä. Tavoitteena on perusturvakeskuksen tilojen sijoittuminen muiden perusturvan palvelujen yhteyteen. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Lapsi- ja perhepalvelut/ Lastensuojelu Sijaishuollon määrällinen väheneminen, ennaltaehkäisevän työn tavoitteellinen lisääminen ja työn jatkuvuuden turvaaminen Sijoitusten painopisteen siirtäminen perhesijoituksiin Lapsi- ja perhepalvelut/ Perhetyö Lastensuojelun asiakkaille (alle 18-v.) suunnatun perhetyön painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään suuntaan Työntekijöiden ammattitaidon vahvistaminen Perheissä työskentelyn tehostuminen ja tiivistyminen Aikuissosiaalityö Sosiaalihuoltolain mukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työskentelyote Pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi ja työntekijöiden pysyvyyden turvaaminen Lapsiperheiden kotipalvelu Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta Sijaisperheiden rekrytointi Vertaistukiryhmä sijaisperheille Perhetyön asiakkaille määräaikojen asettaminen Tavoitteet ja suunnitelmat työskentelylle sekä arviointi Oma työntekijä/vastuuhenkilö asiakasperheille Perhetyön kehittämisohjelma ja mallinnuksen vakiinnuttaminen MES-ohjaajakoulutus (vanhemmuus- ja verkostotyön ohjaajakoulutus) Tavoitetason saavuttaminen nopeammin ja perheiden voimaannuttaminen Sijoituksen välttäminen perheohjauksen keinoin Sijoitettujen lasten palautuminen kotiin tehostetun perhetyön avulla Palvelutarpeen arviointi Asiakassuunnitelmat ajan tasalle Asiakastyölle aikaa 9

10 Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Työnhakijoiden aktivointityön suunnitelmallinen toteuttaminen Aktivointisuunnitelmien ja monialaisten työllistymissuunnitelmien laadinta ja asiakasprosessien tukeminen ja seuranta Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden säännöllinen seuranta, asiakkaiden tarpeisiin sopivien työtoimintapaikkojen löytäminen sekä ryhmämuotoisen toiminnan kehittäminen (sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus) Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Tot 2017 Ammatillisissa perhekodeissa olleiden 365 0 lasten hoitopäivät Lastensuojelulaitosten hoitopäivät 3 000 3 650 Sijaisperhehoidon hoitopäivät 4 200 4 745 Sijais- ja tukiperheitä. lkm 20 35 Lastensuojeluilmoitukset, lkm 351 262 300 200 Sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset, 11 100 lkm Lastensuojeluasiakkuudet, lkm 402 282 250 150 Sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkuudet, 100 lkm Lastensuojelutarpeen selvitykset, lkm 88 73 30 Sijoitukset, lkm 16 33 28 Palvelutarpeen arvioinnit, lkm 70 Lapsiperheiden kotipalvelu, perheitä 75 26 100 100 Perhetyö ja tehostettu perhetyö, per- 67 50 heitä Perheohjauksen piirissä perheitä 28 35 30 80 Perheoikeudelliset palvelut Elatussopimukset 190 194 190 Isyyden selvitykset 67 91 100 Huolto- ja tapaamissopimukset, lkm 198 225 220 Aikuissosiaalityö Toimeentulotukea saavat kotitaloudet, lkm 452 460 500 - Täydentävä toimeentulotuki, lkm 230 Ehkäisevä toimeentulotuki, lkm 20 Aktivointisuunnitelmat 128 184 130 130 Jaetulla työmarkkinatuella, lkm 107 201 220 Kuntouttavan työtoiminnan päätökset 120 120 Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat, lkm 100 82 80 Kasvatus- ja perheneuvonta Palvelukuvaus Lakisääteisten kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen lisäksi kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyvät terveyskeskuksen psykologipalvelut, puheterapiapalvelut sekä kasvatusja perheneuvolan sosiaalityöntekijän palvelut.

11 Palvelun kehittäminen Tavoitteet Talousarviovuosi 2017 Talousarviovuoden aikana perhe- ja kasvatusneuvolan toimintaa kehitetään. Vanhempana vahvemmaksi ryhmätoimintaa käynnistetään ja kehitetään tarvetta vastaavaksi mm. eroryhmä, murrosikäisten nuorten vanhempien ryhmä, yksinhuoltajaryhmä, lukiryhmä ja artikulaatioryhmä. Vuoden 2016 aikana perheneuvolassa on vaihtunut henkilökuntaa eläköitymisen johdosta. Syksystä 2016 alkaen kaikki perheneuvolan psykologien toimet on täytetty pätevillä työntekijöillä. Vuoden 2016 lakimuutos on mahdollistanut isyyden tunnustamisen äitiysneuvolassa avopareilla jo ennen lapsen syntymää. Samassa yhteydessä voidaan valmistella ns. yhteishuoltosopimus syntymättömän lapsen osalta. Isyysasiakirjat siirtyvät äitiysneuvolasta lastenvalvojalle jatkotoimenpiteitä varten. Muutoksen myötä perheneuvolan sosiaalityölle on vapautunut enemmän työaikaa. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden toimivuus ja saatavuus Palveluiden saatavuus: - akuutti kriisi < 1 vk - toimintaan liittyvä tutkimus, ohjaus ja neuvonta < 3 vk - terapia < 2 kk Toiminnan tehostaminen Perheneuvolan viikoittain kokoontuva tiimi arvioi tarpeenmukaisen hoidon ja toiminnan Perhekeskuksen toiminnan tukeminen Yhteistyön tehostaminen sosiaalitoimen, erityisesti lastensuojelun kanssa Sosiaalityöntekijä Yksilön tilanteen selvittely sosiaalisesta ja palveluiden näkökulmasta käsin Terveyskeskuspsykologi Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidon tehostaminen ja toimivien hoitoketjujen kehittäminen Puheterapia Puheterapiapalvelujen riittävä saatavuus Painopisteen siirtäminen alle 3- vuotiaisiin Yhteiset säännölliset palaverit vähintään 3-4 krt/vuodessa Psykiatrin konsultaatiot Perheenjäsenten omien voimavarojen tunnistaminen Psykoterapeuttinen työote Perheasioiden sovittelu erotilanteessa Hoitoon ohjautumisen määrä ja seuranta eri toimipisteissä Yhteistyö lastensuojelu ja psykiatria arviointi < 1-2 kk terapia < 4-6 kk Esikko-arvion käyttö neuvolassa Varhaisen vaiheen puuttumisen tehostaminen Tehokas palveluunohjaus ja yhteistyön kehittäminen

12 Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Tot 2017 Lapset, nuoret, perheet/ psykologityö, asiakkaiden määrät 125 155 140 300 Aikuiset, perheet/ psykologityö, asiakkaiden 128 211 260 190 määrät Perheneuvolan sosiaalityö, asiakkaat 108 98 140 Lastenvalvojan tehtävät 220 Opiskeluterveydenhuolto/psykologityö, 159 185 200 käyntimäärät Aikuiset, perheet/tk-psykologityö, käyntimäärät 376 391 380 Puheterapiakäynnit 577 506 600 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Palvelukuvaus Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Kehitysvammapalveluja annetaan henkilöille, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja jotka eivät muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Kehitysvammapalveluja tarjotaan asiakkaille, joilla on vammansa tai neurologisen ongelmansa vuoksi oikeus erityishuoltona tarjottaviin palveluihin. Jukantuvan toimintakeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota tavoitteellista ja laadukasta toimintaa aikuiselämään kuuluvien taitojen harjoittelemiseen, omatoimisuuden tukemiseen ja eväiden antamiseen yksilöllisen elämän suunnittelussa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Vammaisneuvosto perustettiin keväällä 2015 ja sen toiminta aloitettiin syksyllä 2015. Vammaisneuvosto on vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä sekä kunnan hallinnon edustajien neuvoa-antava yhteistyöelin. Vammaisneuvosto on kokoontunut säännöllisesti vuoden 2016 aikana. Henkilöstömuutosten myötä vammaisneuvoston toiminnan vakiinnuttaminen ja Vammaispoliittisen ohjelman laatiminen ovat edelleen uuden talousarviovuoden tavoitteita. Vammaispalvelulain toteuttamisessa keskeistä on asiakkaan vaikeavammaisuuden arviointi. Sosiaalihuoltolain myötä erityistä huolta ja huolenpitoa vaativan asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja päätöksenteosta tulee vastata sosiaalityöntekijä. Kuluneen talousarviovuoden aikana toisen aikuissosiaalityöntekijän toimenkuvaa muutettiin siten, että avopalveluohjaajan tehtävänkuva siirtyi 1.10.2015 alkaen toisen aikuissosiaalityöntekijän vastuulle. Avopalveluohjaajan nimike muutettiin sosiaaliohjaajaksi ja tehtävät jaettiin uudelleen aikuissosiaalityön puolella.

Tavoitteet Jukantuvan toimintakeskuksen toimintaa kehitettiin edellisen talousarviovuoden aikana nimikemuutoksilla ja johtamisjärjestelmää muuttamalla. Toimintakeskuksen toiminnan kehittämistä jatketaan. Päivä- ja työtoiminnot ovat nyt keskitetty saman katon alle Liuhtarin kiinteistöön. Lopulliset tilamuutokset ja saneeraukset tulisi valmistua vuoden 2016 aikana. Muutos mahdollistaa toimintojen joustavamman käytön asiakkaiden tarpeita vastaaviksi sekä henkilökunnan yhteiskäytön myötä mahdollistuu asiakkaiden siirtyminen ryhmästä toiseen, toiminnallisen sisällön mukaan. Asiakkaiden ikääntyminen tulee olemaan haaste tulevina vuosina, koska ikääntyminen tuo tullessaan enemmän avunja tuen tarvetta, johon on kiinnitettävä henkilöstöresurssien riittävyyden kannalta huomiota. Lapualle on valmistunut kesällä 2016 Esperin ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö Helmi kehitysvammaisille henkilöille. Asumispalveluyksikkö Helmi on 15 + 5 paikkainen yksikkö. Kotona asuvien täysi-ikäisten kehitysvammaisten asumispalveluiden tarvetta sekä lyhyt- ja tilapäishoidon tarvetta on selvitelty keväällä 2015. Lähivuosien aikana Lapualla on n. 10-15 henkilöä, jotka tulevat tarvitsemaan asumispalveluita lähivuosina. Asumispalvelujen tarve tulee lisäämään kehitysvammapuolen asumispalveluiden kustannuksia. Vuoden 2016 syksyllä otetaan käyttöön palveluseteli kehitysvammaisten asumispalveluihin ja lyhytaikaishoitoon. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Suunnitelmavuodet 2018-2019 Valtioneuvoston antaman periaatepäätöksen mukaan laitosasuminen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä koskien myös Eskoon palveluita. Kehitysvammaisten asumispalveluihin ja lyhytaikaishoitoon laaditun palvelusetelin käyttöönoton vakiinnuttaminen suunnitelmavuosien aikana. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Palvelurakenteen selkiyttäminen ja palveluiden kehittäminen, kustannustehokkuus Palvelutarpeen kartoitus ennen päätöksentekoa Asiakassuunnitelmien sisältö vastaamaan osallistujien tarpeita ja toimintakykyä, 100 % Erityishuolto-ohjelmien päivittäminen Omaishoidontuen palvelu- ja hoi- Suunnitelmat kaikille omaishoidontuen tosuunnitelmat Toiminnan selkiyttäminen ja asiakaslähtöisyyden lisääminen työ- ja päivätoiminnassa Jukantuvan toiminnan sisällöllinen kehittäminen saajille Toimintojen keskittäminen mahdollistaa ryhmien kokoonpanon ja sisällön joustavan käytön Maakunnallinen yhteistyö muiden toimintakeskusten kanssa, tapaamiset 1-2 krt/vuosi Kehittämispäivät ja tiimityöskentelyyn panostaminen 13

14 Tunnusluvut Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Tot 2017 Työtoiminnan käyntimäärät, toimintakeskus 3 413 3 188 3 500 3 200 Työtoiminnan käyntimäärät, avotyötoiminta 809 802 800 700 Päivätoiminnan käyntimäärät 1 215 1 197 1 300 1 200 Niittypuiston asuntolan käyttöpäivät 2 687 2 518 2 555 2 555 Niittypuiston asuntolan intervallipaikan 61 22 24 24 käyttöpäivät Henkilökohtaisen avun piirissä olevat 35 46 32 45 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen 205 344 200 220 saajat Omaishoidon tukea saaneet alle 65-40 42 40 42 vuotiaat Palvelusuunnitelmat 108 80 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palvelukuvaus Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on kasvanut, päihteiden käyttö ja päihdeongelmat ovat yleistyneet ja yhä useammalla on samanaikaisesti mielenterveysja päihdeongelmia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen erillisyys ja palveluntuottajien suuri kirjo on johtanut palveluiden hajanaisuuteen ja vaikeuttanut mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivien kokonaisvaltaista hoitoa. Suurin osa mielenterveys- ja päihdeongelmista on kyettävä hoitamaan lähipalveluina peruspalveluissa näiden ongelmien yleisyyden vuoksi. Kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoito edellyttää myös sosiaalityö-lähtöisen työotteen vahvistamista. Päihdehuolto on sekä sosiaali- että terveydenhuollon tehtävä. Peruspalveluiden tehtävänä on mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien tunnistaminen, varhaisen tuen antaminen, masennus- ja ahdistushäiriöistä tai päihdeongelmista kärsivien hoito sekä päihdeongelmaisten peruskatkaisuhoito. Päihdehuollon erityispalvelut ovat sosiaalitoimen palveluja, jotka jaetaan avohoitoon, välimuotoisiin palveluihin sekä laitoskuntoutukseen. Avohoitoyksikköjä ovat mm. A-klinikat, nuorisoasemat, nuorten päihde- ja huumepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Välimuotoisia palveluja ovat mm. ensikodit, hoitokodit ja tukiasunnot. Laitoskuntoutuksena järjestetään katkaisuhoitoa ja hoitojaksoja kuntoutuslaitoksessa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Aikaisemmin päihdepalvelut on pääasiallisesti hankittu ostopalveluina. Seinäjoen irtisanottua ostopalvelusopimus päihdepalveluiden osalta 2013 vuoden lopulla, on sosiaalityöntekijä toiminut päihdeterapeuttina oman kunnan asiakkaille. Katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskuksessa osasto- tai avokatkona. Päihdepalveluiden uudelleenorganisoinnin kehittämistä jatketaan edelleen talousarviovuonna. Yhteistyötä lisätään kolmannen sektorin ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Ryhmätoiminta päihdehuollon asiakkaille on alkanut kuluneen talousarviovuoden aikana.

Tavoitteet Tunnusluvut Päihdehuollon asiakasmäärä sosiaalityössä on tuplaantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Päihdeongelmaisten tavoitettavuuden ja tuen saannin turvaamiseksi on noussut tarve jalkautuvaan työhön. Jalkautuvat ja kotiin vietävä palvelut on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät itse kykene hakeutumaan palveluiden piiriin. Toimintamuotona ovat asiakkaan tuentarpeen arviointi, konsultointi, kotikäynnit sekä yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa. Päihdehuollon palveluja on tarve kehittää jalkautuvia palveluja kehittämällä joko omana toimintana tai yhteystyössä järjestöjen kanssa. Kuluneen talousarviovuoden aikana psykiatrisia palveluita on uudelleen organisoitu nimikemuutoksella ja johtamisjärjestelmää muuttamalla. Mäntykodon sairaanhoitajan toimi muutettiin vastavan sairaanhoitajan viraksi. Toivakan sairaanhoitajan toimi siirrettiin perhetyöhön ja lähihoitajan toimi perhetyöstä Toivakkaan. Näillä muutoksilla saatiin psykiatriselle puolella vastaava sairaanhoitaja, jonka alaisuuteen kuuluu Mäntykoto, Toivakka ja avopuolen mielenterveysasiakkaat/jalkautuva työ sekä päivätoiminnan uudelleenorganisoiminen. Talousarviovuoden aikana tavoitteena on yhdistää psykiatrinen asumispalveluyksikkö Mäntykoto ja tukiasuntola Toivakka fyysisesti samaan ympäristöön. Tavoitteena on yhdistää myös Mäntykodon, Toivakan ja avohuollon päivätoimintaryhmät monipuolistamalla toimintaa sekä tehostamalla jalkautuvaa työtä mielenterveyskuntoutujien koteihin. Psykiatristen toimintojen keskittämisen hyötynä on työntekijöiden yhteiskäyttö sekä päivätoiminnan että jalkautuvan työn kehittämiseen avautuva mahdollisuus. Suunnitelmavuodet 2018-2019 Mielenterveyskuntoutujille mielekkään päivätoiminnan sekä mielenterveysongelmista kärsivien ryhmätoimintojen kehittäminen yhteistyössä eri ammattilaisten ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Mielenterveystyön toiminnan painopisteen keskittäminen mielenterveyskuntoutujien kotona asumisen tukemiseen lisäämällä jalkautuvaa työskentelyä. Ryhmätoiminnan jatkuvuuden turvaaminen päihdehuollon asiakkaille ja jalkautuvan työn kehittäminen. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Palvelurakenteen selkiyttäminen ja palveluiden kehittäminen Kokonaissuunnitelma ja sen mukaiset toimenpiteet Päihde- ja mielenterveystyöryhmän perustaminen Tavoitteellinen työskentely palveluiden järkeistämiseksi Asiakassuunnitelmat ajan tasalle Tuetaan kotona asuvia mielenterveyskuntoutujia -> jalkautuvan työn jatkumisen mahdollistaminen Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Tot 2017 Mäntykoto, hoitopäivät 3 648 3 569 4 000 3 600 Mäntykoto, päiväkäynnit 823 1 101 823 1 100 Mäntykoto, lyhytaikainen hoitojakso/intervalli 465 92 365 Toivakka, hoitopäivät 1 906 1 234 2 190 2 190 Psykiatrinen päivätoiminta, 714 391 700 käynnit Kotikäynnit Toivakasta, mtt 260 50 120 15

16 Vanhustyö Lähtökohtana kaikille palveluille on, että lapualaisille ikäihmisille varmistetaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen hyvä ja turvallinen vanhuus tukemalla heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan sekä tuetaan heidän oma-aloitteellisuuttaan ja osallistumistaan. Lapualainen ikäihminen voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Palvelutarjonta perustuu ikäihmisten tarpeisiin ja muuttuu tarpeiden mukaan. Kun kotona asuminen ei enää onnistu, järjestetään asumispalvelupaikka ympärivuorokautista turvaa tarjoavan palveluasumisen yhteydestä. Tavoitteena on ns. yhden muuton periaate, jolloin ikäihminen saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä loppuun saakka, mikä edellyttää myös saattohoidon kehittämistä sekä koti- että ympärivuorokautisessa hoidossa. Ikääntyneiden palveluissa voimavaroja suunnataan yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, neuvonta- ja palveluohjaukseen, ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, monialaiseen kuntoutukseen ja erityisesti kotikuntoutukseen. Erityistä huomiota kiinnitetään vanhuspalveluiden ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotihoidon kehittämiseen. Kotihoidon kehittämisen osalta tulee tulevina vuosina tehdä pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun lisäämiseksi. Ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään ottamalla vanhusneuvosto vahvemmin mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevien suunnitelmien valmisteluun ja seurantaan sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Kotona asumista tukevat toiminnot ja palvelut Palvelukuvaus Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kotipalveluja ja terveydenhuoltolain tarkoittamaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, turva- ja hygieniapalvelut. Kotona asumista tukevia muita toimintoja ja palveluja ovat päivätoiminta, lyhytaikaishoito ja muistineuvolatoiminta. Kotihoito toimii yhtenä kokonaisuutena käsittäen kaikki yli 18-vuotiaat kuntalaiset. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Kotihoito Rakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamisen ohella kotihoidon kehittäminen edellyttää palveluprosessien uudistamista, asiakaslähtöisyyttä, työn suunnitelmallisuutta ja arvioinnin kehittämistä. Tuottavuuden osalta huomiota tulee kiinnittää tietoon perustuvaan johtamiseen sekä tarveperusteiseen työn resurssointiin ja käyntien suunnitteluun. Erityisesti kiinnitetään huomiota moniammatillisen tiimin avulla tehostettuun kotikuntoutukseen, jossa huomioidaan asiakkaan sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen toimintakyky ja hyvinvointi. Kotihoidon toimintaohjausjärjestelmän, optimoinnin ja mobiilin käyttöönotto selkeyttää työn organisointia. Toiminnanohjauksen käytön avulla tehostetaan kotihoitotyön suunnitelmallisuutta ja pyritään lisäämään asiakkaan luona vietettyä aikaa. Ennaltaehkäisevä vanhustyö mahdollistaa palvelutarpeiden ennakoinnin ja niihin varautumisen sekä arkea voimaannuttavien palvelukokonaisuuksien oikein kohdistamisen.

Hyvinvointitarkastukset järjestetään 75-vuotta täyttäville ja palveluohjantaa ja neuvontaa monipuolistetaan ja hyödynnetään palvelujen ennakoitavuudessa, suunnittelussa ja kohdentamisessa. Tarkoituksena on lisätä ikäihmisten palvelutietoutta ja vaikutusmahdollisuuksia ja selkeyttää ikääntyvien palvelujärjestelmää. Kuntouttava lyhytaikaishoito Kuntouttavaa vuorohoitoa tarjoaa 14 paikkainen Päivärinteen yksikkö Liuhtarin kiinteistössä. Kuntouttavalla vuorohoidolla ylläpidetään ja parannetaan ikäihmisten toimintakykyä. Säännölliset vuorohoitojaksot sisältävät hyvän perushoidon lisäksi kuntouttavia toimenpiteitä sekä lääkehoidon, terveydentilan ja ravitsemuksen seurannan. Hoitojakson turvin ikäihminen selviää kotonaan pidempään ennen varsinaista pysyväissijoitusta. Omaishoitajien lakisääteisten vapaiden ja lomien aikana järjestetään hoidettaville kuntouttavaa vuorohoitoa Päivärinteen yksikössä. Kuntouttavan vuorohoidon kysyntä ja tarve on jo nyt niin suurta, että Päivärinteen yksikkö ei kykene tulevaisuutta ajatellen niihin yksin vastaamaan. Tavoitteena on muuttaa Hopearinteen Matintuvan tehostetun palveluasumisen paikkoja kuntouttavan lyhytaikaishoidon paikoiksi luonnollisen poistumisen kautta. Keskitetty asiakasohjausyksikkö Palvelukeskus Hopearinteeseen Ikäihmisten asiakasohjausyksikköön Hopearinteeseen on tarkoitus keskittää kotihoidon palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi, joka on hoidettu kotihoidon yksiköstä ja tehostetun palveluasumisen tarpeen arviointi, joka on tehty Hopearinteellä palveluohjaajan toimesta. Kotihoidon palvelutarpeen arviointia on hoidettu usean eri kotihoidon työntekijän toimesta ja siihen on kulunut paljon työaikaa, joka on ollut luonnollisesti pois kotona hoidettavasta asiakastyöstä. Muutoksen tarkoituksena on, että palvelutarpeen arviointiin saadaan osaamista, tasalaatua ja tasa-arvoista asioiden käsittelyä lapualaisille ikäihmisille. Palveluiden tarve kartoitetaan laaja-alaisesti ja tarvittaessa moniammatillisesti. Arvioinnissa käytetään kansallisia mittareita. Palveluohjauksen kautta ohjataan asiakas oikeiden ja tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin. Palveluihin pääsyn perusteena ovat yhtenäiset kriteerit. Asiakasohjauksen yhtenä tärkeänä lähtökohtana on tukea ikäihmisiä ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, ohjaamaan omaehtoiseen toimintaan ja omahoitoon hyödyntämällä kolmannen sektorin palveluita, vapaaehtoistoimintaa, sähköisiä palveluja ja yksityisiä palveluja. Asiakasohjaus sisältää lisäksi palvelujen ohjauksen, palvelutarpeen selvittämisen ja arvioinnin sekä palveluista päättämisen. Asiakasohjausyksikön tehtäviä ovat lisäksi ennaltaehkäisevät hyvinvointipäivät ja kotikäynnit yli 75-vuotiaille, ikääntyvien omaishoidon tuki, lyhytaikaishoidon järjestelyt, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen hakemukset ja niiden valmistelu SASryhmälle, turvapuhelinpalvelut ja muu turvateknologia. Asiakasohjausyksikön keskittämisessä lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate. Tämä edellyttää nykyisen palveluohjaajan viran lisäksi kotihoidossa vapautuvan lähihoitajan toimen muuttamista palveluohjaajan viraksi. Palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin keskittäminen palveluohjaajille vapauttaa kotihoidon työntekijöiden työajan kotona asuville ikäihmisille eli itse palvelun tuottamiseen. 17

18 Tavoitteet Tunnusluvut Muistineuvola Muistineuvolassa arvioidaan asiakkaan muistia, toimintakykyä, päivittäistoimintoja ja arjessa selviytymistä käyttämällä erilaisia validoituja mittareita. Muistineuvolassa toimii työparina muistihoitaja ja geriatrian erikoislääkäri. Muistineuvolan keskeisempiä tavoitteita on kuntalaisten muistisairauksien ennalta ehkäisy, tunnistaminen, tutkiminen, hoitoon ohjaaminen sekä neuvonta ja ohjaus muistiasioissa. Muistineuvola tulee järjestämään yhdessä muistiyhdistyksen kanssa koulutuksia kuntalaisille ja hoitohenkilökunnalle. Suunnitelmavuodet 2018-2019 Suunnitelmakaudella suunnitellaan lääkkeiden asiakaskohtaisen annosjakelun aloittamista kotihoidon asiakkaille. Lääkkeiden annosjakelu on apteekkien tarjoama palvelu, jossa asiakkaalle toimitetaan lääkkeet annosteltuina joko annospussiin tai annostelijaan noin kahden viikon jaksoissa. Kyse on asiakkaan säännöllisesti käyttämistä lääkkeistä. Annosjakelupalveluun kuuluu aina lääkkeiden tarkistus. Kotihoidon sisällön tavoitteellista kehittämistä jatketaan, työn vaikuttavuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan säännöllisesti. Kuntien tulee huolehtia siitä, että kunnan alueella tarjottavat palvelut vastaavat ikääntyneen väestön palvelutarpeita ja mahdollistavat tarvittavat palvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Suunnitelmakauden aikana selvitetään kotihoidon yöaikaisen hoidon ja palvelun tarve sekä järjestämismahdollisuudet. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä Keskitetään palveluohjaus ja neuvonta ja palvelutarpeen arviointi asiakasohjausyksikköön Hopearinteeseen Vapautuva lähihoitajan toimi muutetaan palveluohjaajan viraksi 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointipäivät Tehostettu kotikuntoutus Kotihoidon fysioterapeutti / kuntoutustiimi laatii kuntoutussuunnitelmia sekä kotihoidon että kuntouttavan lyhytaikaishoidon asiakkaille Tehostettua kotisairaanhoitoa ja kotisaattohoitoa toteutetaan yhdessä sairaalaosaston kanssa Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Tot 2017 Kotihoidon kaikki käynnit 33 332 35 732 34 000 34 500 Säännöllisen kotihoidon käynnit 264 283 270 275 30.11. Tukipalveluasiakkaiden määrä 370 385 390 400 Kotikäynteinä annettu palveluohjaus 97 116 100 120 ja neuvonta Muistineuvolan asiakastapahtumat 1 104 1 116 1 100 1 115 Omaishoidon tuen saajat, lkm 97 95 100 100 Lyhytaikaishoidon/intervallihoi don oman toiminnan hoitopäivät / 3 657 161 3 921 119 3 980 165 4 000 170 asiakkaat Hyvinvointia tukevat kotikäynnit 14 0 40 Hyvinvointipäivät 50

19 Palveluasuminen Palvelukuvaus Palveluasuminen Vanhusten tavallista palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat eriasteista apua asumisensa järjestämisessä ja tukea arjen askareissa ja päivittäisissä toiminnoissa, mutta eivät tarvitse yövalvontaa. Palveluasumista ostetaan Saarenpääkodilta ja Hoivakoti Vuosikkaalta. Tehostettu palveluasuminen Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan kodinomaista asumismuotoa, jossa on henkilökuntaa läsnä ympäri vuorokauden. Jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila. Tehostetun palveluasumisen piiriin ohjautuvien ikäihmisten toimintakyky on selkeästi laskenut niin, että he tarvitsevat hoitajan läsnäoloa, valvontaa ja hoivaa ympäri vuorokauden. Toiminnan tarkoituksena on tukea asukkaiden omatoimisuutta omien voimavarojen mukaisesti ja luoda kodinomainen, turvallinen asumisympäristö, jossa asukkaat säilyttävät yksityisyytensä, itsemääräämisoikeuden sekä oman elämäntyylinsä mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on, että ikäihminen saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä loppuun saakka, mikä edellyttää oman henkilökunnan osaamisen lisäämistä ja ammattitaitoisen henkilökunnan liikkumista yksiköistä toiseen. Kaupungin omana toimintana tuotetaan tällä hetkellä yhteensä 133 tehostetun asumispalvelun paikkaa (Hopearinne 59 paikkaa, Jokilintu 60 paikkaa ja Niittypuisto 14 paikkaa). Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2017 Tehostetun palveluasumisen yksiköissä tuetaan asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. RAI-laadunhallintajärjestelmän avulla seurataan hyvän hoidon toteutumista. Vuoden 2017 tavoitteena on, että asukkaat ovat kivuttomia, heidän mielialansa on hyvä ja heidän ravitsemuksestaan pidetään hyvää huolta. Muutetaan Hopearinteessä vapautunut lähihoitaja varahenkilön toimi sairaanhoitaja varahenkilön toimeksi. Nimikemuutoksella vahvistetaan jo olemassa olevaa henkilöstöosaamista ja saadaan tehostettuun palveluasumiseen tarvittavaa terveydenhuollon osaamista. Lomien ja muiden poissaolojen aikana sairaanhoitajien saanti sijaisuuksiin on haasteellista. Vakinaisen sairaanhoitaja varahenkilön toimi luo paremmat edellytykset hyvän ja laadukkaan hoidon toteutukselle ja jatkuvuudelle ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Asukkaita aktivoidaan päivittäin tapahtuvalla toimintatuokioilla ja ulkoilun avulla. Asukkaille laaditaan kirjallinen, yksilöllinen hoito- ja palvelusopimus, jonka tekoon voivat osallistua myös heille läheiset ihmiset. Suunnitelmavuodet 2018-2019 Suunnitelmavuosien aikana tavoitteena on vähentää ikäihmisten tavallista palveluasumista.

20 Tavoitteet Tunnusluvut Hoidon laadun omaehtoinen seuranta Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Asukkaiden kuntoa ylläpitävä Päivittäiset toimintatuokiot ja ulkoilu, ohjelma ja edistävä toiminta yksiköissä nähtävissä eri yksiköiden ilmoitustaululla RAI laadunhallinnan tulokset: kipu = 0 mieliala: DRS < 3 ravitsemus BMI > 23 Palveluasuminen, ostopalvelu/ Vuosikas, Kotionni (loppunut 9/2015) hoitopäivät asiakkaat Tehostettu palveluasuminen, oma tuotanto hoitopäivät asiakkaat Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut hoitopäivät asiakkaat Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Tot 2017 6 696 5 360 3 540 10 30 674 sis. Päivärinne 35 203 48 880 134 13 596 13 460 12 000 33 3 550 10 48 600 133 11 300 31 Terveyspalvelut Yleistä terveyspalveluista Lapuan perusterveydenhuollon tavoitteena on tuottaa joustavasti, ihmisläheisesti ja kohtuuhinnalla kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja. Lapuan perusterveydenhuollon tuottamia palveluja ovat lääkäreiden vastaanotto, erikoissairaanhoidon tasoiset tutkimukset (gastroskopiat, sigmoideoskopiat, colonskopiat, UÄ-tutkimukset, rasitusergot, rannekanavatutkimukset, Holter-tutkimukset ja uniapneatutkimukset), akuuttisairaanhoito ja kuntoutus, neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, hammashuolto, fysioterapiapalvelut sekä asiantuntijahoitajien vastaanotot. Terveydenhuoltoa ollaan kehittämässä avohuoltopainotteisemmaksi. Toiminnan painopisteen muutoksesta johtuen, resursseja tullaan kohdentamaan hyvinvoinnin edistämiseen. Työnjaon ja tehtävien päivitystä jatketaan etupainotteisesti tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Terveyskeskuksen vuodeosasto keskittyy tulevaisuudessa kuntoutukseen ja akuuttihoitoon. Terveydenhuoltolaki (12 ) edellyttää, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan valtuustolle kerran vuodessa. Hyvinvointikertomuksen laadintaa koordinoidaan terveystoimesta, mutta se laaditaan monialaisesti ja -ammatillisesti. Hyvinvointijohtamiseen panostetaan ja hyvinvointikertomuksesta saatava tieto kulkee strategian