Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki 6.11.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Lukiokoulutuksen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkon uudistaminen. HE lausunnolla 17.11 saakka. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva HE-luonnos lausunnolla 14.11.saakka. Hallituksen esitykset tulisi antaa viimeistään 4.12.2014 2
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje sekä koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Uudet koulutuksen järjestämisluvat ja rahoitusjärjestelmä voimaan 1.1.2017 lukien 3
JärjestäjäverkkoHE Rakenteellinen uudistus koskee lukiokoulutusta ammatillista peruskoulutusta ammatillista aikuiskoulutusta vapaata sivistystyötä Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupien voimassaolo päättyy lain tullessa voimaan Uudet luvat voimaan 1.1.2017 lukien
JärjestäjäverkkoHE Koulutuksen järjestämislupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle lukiokoulutuksessa lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten ministeriön päätöksellä valtion oppilaitokselle Koulutuksen järjestämisluvassa määrätään mm. kunnat, joissa koulutusta järjestetään opetuskieli erityinen koulutustehtävä koulutuksen järjestämismuoto Lupa voidaan muuttaa tai peruuttaa jos koulutusta ei järjestetä tai luvanhaltija on menettänyt järjestämisluvan myöntämisen edellytykset jos koulutusta järjestetään muutoin vastoin lainsäädäntöä
Lukiokoulutuksen järjestämisluvat Lukiokoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytykset kokonaisharkinnan perusteella: Ammatilliset edellytykset lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteista annettujen määräysten noudattaminen opetuksen laatutekijät koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä yhteistyö alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa sekä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa
Lukiokoulutuksen järjestämisluvat Lukiokoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytykset kokonaisharkinnan perusteella: Koulutustarve riittävä opiskelija- ja väestöpohja koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva lukiokoulutuksen koulutustarjonta lukiokoulutuksen järjestämisen vaikutus alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusopetukseen ja jatkokoulutukseen Taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestäminen kustannustehokkaasti lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan valtion- ja kuntaosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti
Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä Turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä Ylläpitäjäneutraalisuus Lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa Parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä lukiokoulutuksessa vuonna 2020 8
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perusja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi (indeksisidonnaisuus) Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa Rahoitus perustuu pääsääntöisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna toteutuneisiin suoritteisiin tai edeltävinä kolmena vuonna toteutuneiden suoritteiden keskiarvoon (esim. vuoden 2021 rahoitus vuosien 2017, 2018, 2019) Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan myöntää perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajalta, lisätään säädökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa 2021 ja muissa koulutusmuodoissa 2020
Koelaskelmat kuvaavat rahoitusjärjestelmän muutosta ja perustuvat vuoden 2013 toteutuneeseen rahoitukseen (sisältää vuoden 2013 indeksijäädytyksen) sisältävät aineopintojen rajauksen ja erityistehtävän lisärahoituksen puolittamisen (yht. valtiontalouden kehykset kuntarahoitusosuuksin -7,9 milj) koelaskelmat eivät sisällä vuosien 2014 ja 2015 leikkauksia vuoden 2014 indeksijäädytystä lukiokoulutukseen kohdistuvaa muuta rakennepoliittista säästöä vuodesta 2017 alkaen
Lukiokoulutuksen rahoituksen uudistaminen Perusrahoitus 49% opiskelijavuodet lukiokoulutuksessa ja lukioon valmistavassa koulutuksessa aineopinnot (niistä, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa) saavutettavuuskorotus sisältäen syrjäiset kunnat, kielikorotukset korotus valmistavasta koulutuksesta erityisen koulutustehtävän korotus Suoritusrahoitus 47% ylioppilastutkinnot lukion oppimäärä Vaikuttavuusrahoitus 4% jatko-opintoihin sijoittuminen (3 vuoden kuluessa), 3 v keskiarvo lukio-opintojen läpäisyn parantaminen, 3 v keskiarvo opiskelijahyvinvointikpalaute
Perusrahoituksen määräytyminen Opiskelijavuodet (lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus) 365 kalenteripäivää oma painokerroin alle ja yli 18-vuotiaana opintonsa aloittaneille (1 ja 0,58) yhden vuoden toteutuma (vuonna 2021 vuoden 2019 opiskelijavuodet) siirtymäsäännös: vuosien 2015-2016 osalta käytetään 20.1. ja 20.9. laskentapäivien painotettua keskiarvoa Aineopinnot suoritetut kurssit niiden opiskelijoiden osalta, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa yhden vuoden toteutuma (vuonna 2021 vuoden 2019 opiskelijavuodet) opetus perustuu aikuisten oppimäärään
Perusrahoituksen määräytyminen Saavutettavuuskorotus 3 eri kriteeriä (jos täyttää useamman kuin yhden kriteerin, rahoitus sen kriteerin mukaisesti, josta rahoitus olisi suurin) syrjäisyyden perusteella opetuskielen perusteella alueellisten olosuhteiden perusteella saavutettavuuskorotusta mahdollisuus saada, jos kunnan alueella järjestettävän koulutuksen alle 18-vuotiaana aloittaneiden opiskelijoiden opiskelijavuosia on alle 200 (lasketaan erikseen suomenkielisestä ja erikseen ruotsinkielisestä koulutuksesta) syrjäisyyden perusteella saa korotusta, jos kunnan syrjäisyysluku on vähintään 1,2, 3 eri syrjäisyystasoa)
Suoritusrahoituksen määräytyminen ylioppilastutkinnot oma painokerroin alle ja yli 18-vuotiaana opintonsa aloittaneille (1 ja 0,58) kolmen vuoden toteutuman keskiarvo (vuonna 2021 vuosien 2017-2019 yo-tutkinnot) lukion oppimäärän suorittaneet oma painokerroin alle ja yli 18-vuotiaana opintonsa aloittaneille (1 ja 0,58) kolmen vuoden toteutuman keskiarvo (vuonna 2021 vuosien 2017-2019 lukion oppimäärän suorittaneet)
Vaikuttavuusrahoituksen määräytyminen yo-tutkinnon suorittaneiden jatko-opintoihin sijoittuminen sijoittuminen joko korkeakoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen kolmen vuoden toteutuman keskiarvo (vuonna 2021 vuosien 2017-2019 yo-tutkinnot) lukio-opintojen läpäisyn paraneminen (keskeyttämisen vähentyminen) seuranta, kuinka moni aloittaneista opiskelijoista suorittaa yotutkinnon verrataan koulutuksen järjestäjän aiempaan tasoon opiskelijan hyvinvointipalaute palautekyselyn pisteytysluvut yhteenlaskettuna yhden vuoden toteutuma (vuonna 2021 vuoden 2019 pisteluvut)
Harkinnanvarainen rahoitus Erityisen koulutustehtävän rahoitus (oma euromäärä) Muu harkinnanvarainen rahoitus enintään 0,5% rahoitusosuuksien ja muun rahoituksen euromäärästä, kesto enintään 3 vuotta kerrallaan (rakenteellinen kehittäminen, kokeilu, toiminnan käynnistäminen, muu koulutuspoliittisesti merkittävä hanke tai tavoite)
Prosessin tavoiteaikataulu 14.11.2014 RahoitusHE:n lausuntoaika päättyy 17.11.2014 JärjestäjäverkkoHE:n lausuntoaika päättyy 4.12.2014 HE:t annetaan Eduskuntakäsittely tammi/helmi Lakimuutokset vahvistettu 01/2015 OKM:n alustava ohje järjestämislupien hakemisesta 09/2015 Järjestämislupahakemukset ministeriöön 01-04/2016 Ministeriön päätökset järjestämisluvista 01/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan 17