Sosiaalisen kuntoutuksen paikka palvelujärjestelmässä Laukaa 3.10.17 Anne Määttä, palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija, VTT 10/9/2017
Esityksen rakenne ASIAKKAAT Tuen ja avun saamisen esteitä Monipalveluasiakkaat ja kumuloituvat tuen tarpeet Esimerkkinä nuoret sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat TYÖNTEKIJÄT Moniammatillisuus, yhteistyö ja palvelujärjestelmän rakenteisiin liittyvät kysymykset Tukemisen haasteet ja mahdollisuudet JOHTAMINEN Muutostarpeiden paikantaminen Yhteensovittava johtaminen
SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN ASIAKKAAT
Monipalveluasiakkaat / paljon palveluita käyttävät asiakkaat Monipalveluasiakas = Asiakkaat, joilla yhtäaikaisia tai peräkkäisiä, eri hallinnonaloille paikantuvia tuen tarpeita (sosiaalitoimi, terveydenhuolto, te-hallinto, Kela jne.) Asiointia tai asiointitarvetta monien eri toimijoiden kanssa (julkinen, yksityinen, järjestöt) Paljon palveluita käyttäviä asiakkaita: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat Pitkäaikaistyöttömät Osatyökykyiset henkilöt Opintojen ja työn ulkopuolella olevat nuoret (NEET) Lastensuojeluasiakkaat Joka kymmenes sote-asiakas tarvitsee paljon ja monenlaisia palveluita - 10 % asiakkaista käyttää 80-90 % olemassa olevista resursseista
Monipalveluasiakkaat Suomessa
Monipalveluasiakkaana pirstaleisessa palvelujärjestelmässä Nykyjärjestelmä = asiakastiedot pirstoutuneina eri järjestelmissä, vastuut vaihtelevat toimijoittain, asiakkaan tuen tarpeen kokonaisuutta vaikea hahmottaa Mitä tarkoittaa käytännössä: Tukea ja apua haetaan monesta eri paikasta (terveyskeskus, te-toimisto, Kela, päihde / mielenterveyspalvelut, sosiaalityö) Asiakkaan kohtaamat työntekijät eivät keskustele keskenään Tietokatkoksia toimijoiden välillä Salassapitosäännösten ylitulkintaa Päällekkäistä työtä >< poisohjaamista Asiakkailla vaihtelevasti kykyjä vastata vaihtuviin asioimisvaatimuksiin Riskinä pudota etuuksien tai palvelujen väliin
Millaisen järjestelmän nuori sosiaalisen kuntoutuksen asiakas kohtaa? Sisä-, ulko- ja lähiyhteisöringit Rakenteelliset hierarkiat (hallinnonalojen, perus- ja erityispalveluiden väliset) sekä Toimijakohtaiset rajat (julkinen, yksityinen ja III sektori) Toimijakohtaiset roolit Kopin ottajat: nuorisotyö, TYP, sosiaalityö, psykiatrian ja päihdepalvelut Siirtäjät: etuuskäsittely, Kelan asiakaspalvelu, Te-toimisto, oppilaitos Torjujat
SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TYÖNTEKIJÄT
Läheisimmät yhteistyötahot Epäsäännöllisempi yhteistyö Kontaktointi suunnitteilla FinFami Kris Kela Seinäjoen kaupunginteatteri Tähtiportti/Sosiaalipsykiatrinen yhdistys Osku-hanke Sevas Työllisyyspalvelut Avanti Kansalaisopisto Kuty -paikat Selmu/Rytmikorjaamo/ Provinssi Seurakunta Liikuntapalvelut Aikuissosiaalityö Toimintojen talo Neuropsykiatrian poliklinikka Päihdepalvelut Seinäjoen osahanke Urheiluseurat mm. SJK, SPV, JymyJussit Vammaispalvelu + mielenterveyskuntoutus Etsivänuorisotyö Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Kuraattorit/ Sedu Olkkari (Kokemus- ja vertaistoimijat ry.) Nordic Live Productions/Solar Sound Kaupungin terveydenhuollon mielenterveyspalvelut TE-palvelut Nuorisotoimi/JOJO Tuettu työ Seamk, Sosiaali- ja terveysalanyksikkö Steissi Rise Lastensuojelu/ Perhepalvelut Nuorten psykologi Kaks Kättä työpaja Kaupungin tietohallinto Loud'n Live Promotions Oy/Vauhtiajot
Verkostokartta Laukaa
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaan polku Laukaassa 1) Mistä asiakas tulee Palvelut Etuudet Muu tuki ja apu 2) Mitä tukea asiakas saa sosiaalisen kuntoutuksen aikana 3) Mihin asiakas suuntaa sosiaalisen kuntoutuksen jälkeen?
Monipalveluasiakkaiden auttamisen haasteet työntekijöiden näkökulmasta Haastavat asiakaspolut: Tietokatkoksia toimijoiden välillä, tieto hajallaan eri järjestelmissä Salassapitosäännösten tulkintatavat eroavat Ohjaaminen toisaalle voi johtaa asiakkaan palvelujen ulkopuolelle Hallinnolliset rajat, erilliset budjetit, organisaatiokohtaiset toimintamallit sekä erilaiset ammatilliset orientaatiot vaikeuttavat yhteistyötä Kun työntekijät keskenään tasa-arvoisia, organisaatiorajoja vaikea ylittää Jokainen hoitaa oman työnsä, vastuu vain omasta työstä Yhteistyötä tehdään, kokonaisuuden koordinoinnissa puutteita Ei mandaattia vaikuttaa toisten työhön, tehdä muutoksia Hallinnonalat ylittävää kokonaisuutta ei johdeta, ei yhteisiä tavoitteita Kun vastuu asiakkaan tukemisesta on kaikilla, se ei ole kenelläkään
SOSIAALINEN KUNTOUTUS OSAKSI PAIKALLLISTA PALVELUJÄRJESTELMÄÄ
Sote-tavoitteita : integraatio Asiakaskeskeinen palveluintegraatio: Eri sote-ammattilaisten osaamista ja eri sote-palveluita ja toimenpiteitä voidaan joustavasti ja oikea-aikaisesti yhdistää asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kustannusvaikuttavasti vastaavaksi kokonaisuudeksi. Palveluketjujen integraatio: Hoito-ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin. Tiedon integraatio: tieto liikkuu eri palveluiden tuottajien välillä. Lähde: https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/sote-palveluiden-integraatio
Sosiaalinen kuntoutus ja palveluiden integraatio 1 1. Asiakassegmentointi esim. nuoret sosiaalista kuntoutuksen asiakkaat Mitä palveluja on tarjolla = palvelukartan kokoaminen 2. Sosku-asiakkaan nykyisen palvelupolun kuvaus Mistä asiakas ohjautuu sosiaaliseen kuntoutukseen (tuet ja palvelut) Mitkä toimijat työskentelevät sosku-asiakkaiden kanssa samanaikaisesti? 3. Askeleet sosiaalisesta kuntoutuksesta eteenpäin Lähtökohtana asiakkaan kanssa asetetut tavoitteet Mitkä toimijat mukana seuraavalla askeleella? 4. Verkoston analyysi Onko tarvittavat toimijat mukana? Julkinen, yksityinen ja III sektori, perhe ja läheiset
Sosiaalinen kuntoutus ja palveluiden integraatio 2 5. Nivelvaiheiden analyysi = Sosiaalisen kuntoutuksen nivelkohdat, siirtymät ja yhdyspintojen analyysi Olisiko sosiaaliseen kuntoutukseen voitu ohjata aiemmassa vaiheessa? Avaintoimijoiden tunnistaminen= ketkä ohjaavat ja missä vaiheissa? 6. Sosiaalinen kuntoutuksen tavoitetilan rakentaminen Voiko asiakkaan tukea nopeuttaa? Mikä apu nopeammin saataville? Tavoiteltavat muutokset ennalta ehkäisevien, tukevien ja korjaavien sekä perus- ja erityispalveluiden välillä Moniammatillinen yhteistyö 7. Toteutuksen vastuista sopiminen - Työntekijän ja asiakkaan välisessä kohtaamisessa - Työntekijöiden välisillä sopimuksilla - Johdon päätöksillä
Yhteensovittava johtaminen Taustalla tiedostettu ongelma: Hallinnonalojen (sos., terv., sivistystoimen, perus- ja erityistason / julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin) välinen tiedonvaihto satunnaista Yhteisesti asetetut tavoitteet puuttuvat Palvelut näyttäytyvät asiakkaalle pirstaleisina Yhteensovittavan johtamisen tavoite tarkastella ja tuottaa palveluita horisontaalisena ja vertikaalisena kokonaisuutena lisätä monialaista johtamista ja kehittää henkilöstön osaamista yli toimijarajojen Toivottu tulos: hallinnonalat ja toimijarajat ylittävä koordinoitu, tavoitteellinen ja johdettu yhteistyö Mahdollistaa tarvittavat muutokset ja selkeyttää työnjakoa Auttaa siirtämään tuen painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään Kustannusvaikutukset = ratkaisu monialaista tukea tarvitsevien, kuten sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden palveluiden integroimiseen
Kiitos!