LAUSUNTOPYYNTÖ 242324 1(2) mmm.fi 3.10.2017 1607/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TÄYDENTÄVI EN EHTOJEN HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSISTA ANNETUN VAL TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 15.11.2017 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa-ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtf - tallennusmuodossa. Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä. Lisätietoja asiasta antaa vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska, p. 0295 16 2248, sähköposti: suvi.ruuska@mmm.fi. ia neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori p. 0295 16 2207, sähköposti pia.lehmusvuori@mmm.fi. Osastopäällikkö Vanhempi hallitussihteeri LIITTEET: -luonnos valtioneuvoston asetukseksi täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja perustelumuistio A MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30,00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki). puh. 0295 16 001 - faksi (09) 160 54202 JORO- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET - PB 30, 00023 STATSRÄDET (Helsingfors) tfn 0295 16 001 * fax (09) 1 60 54202 A MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY PO Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki) * tel. +358 295 16 001 a fax +358 9 160 54202
2(2) Ministeriön lausuntopyynnöt löytyvät myös intemet-sivustolta MMM:n vireillä olevat lausuntopyynnöt JAKELU Y mpäristöministeriö Ahvenanmaan maakunnan hallitus Maaseutuvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset/maaseutu- ja energia -yksiköt Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC rf ProAgria Keskusten Liitto Svenska lantbrukssällskapens forbund rf Maaseudun Kehittäjät ry Allekirjoitettu lausuntopyyntö on maa-ja metsätalousministeriön arkistossa.
1 luonnos 3.10.2017 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri 3.10.2017 Suvi Ruuska Liite 1 VALTIONEUVOSTON ASETUS TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Euroopan unionin suorien tukien järjestelmän ja eräiden maaseudun kehittämisohjelmien perusteella maksettavien korvausten ehtoina on noudatettava täydentäviä ehtoja. Täydentäviin ehtoihin kuuluvat sekä lakisääteiset hoito vaatimukset että hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista säädetään yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013, jäljempänä horisontaaliasetus, 94 artiklassa ja liitteessä II. Horisontaaliasetuksen liitteen II mukaan hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu seitsemän erilaista toimenpidevaatimusta, jotka liittyvät ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja maan hyvään maatalouskuntoon. Toimenpidevaatimusten tarkempi sisältö on määriteltävissä kansallisella lainsäädännöllä. Kansallisesti täydentävistä ehdoista ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetussa laissa (193/2013). Laki sisältää perussäännökset täydentävistä ehdoista ja valtuuden säätää tarkemmin hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista valtioneuvoston asetuksella. Myös eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annettu laki (1360/2014) sisältää valtuuden säätää tarkemmin hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista valtioneuvoston asetuksella. Lakien nojalla on annettu valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (4/2015). Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan x.x.2018. 2. Asetuksen yksityiskohtaiset perustelut 3 Asetuksen 3 :ää muutettaisiin siten, että 3 kohdan määritelmää viherkesannosta tarkennettaisiin. Nykyisen määritelmän mukaan viherkesannoksi katsotaan muun muassa riista-ja maisemakasveilla kylvetty pelto. Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä
2 viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 639/2014, jäljempänä soveltamisasetus, on muutettu (Delegoidun asetuksen (EU) Nro 639/2014 muuttamisesta hampun viljelyyn liittyvien valvontatoimenpiteiden, viherryttämistukea koskevien tiettyjen säännösten, päätäntävaltaa oikeushenkilössä käyttävien nuorten viljelijöiden tukien, vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen yksikkökohtaisen laskennan, tukioikeuksien osien sekä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään ja vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen liittyvien tiettyjen tiedoksianto vaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) Nro 1307/2013 liitteen X muuttamisesta annettu komission delegoitu asetus (EU) 2017/1155). Soveltamisasetuksen 45 artiklan 2 kohdan mukaan ekologiseksi alaksi ilmoitetulla kesantoalalla ei saa harjoittaa maataloustuotantoa. Asetusmuutoksella maataloustuotantokieltoa on tarkennettu niin, että ekologisen alan kesannolla ei saa harjoittaa maataloustoimintaa muutoin kuin täydentävien ehtojen vähimmäiskasvipeitettä koskevan vaatimuksen mukaisesti. Lisäksi ekologisen alan kesannolla voidaan hyväksyä toimet, joilla muodostetaan vihreä kasvipeite luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, mukaan lukien luonnonvaraisten kukkien siemenseosten kylväminen. Asetusmuutoksen vuoksi on tarpeen tarkentaa viherkesannon määritelmää siten, että yksinomaan viljalla, öljy- tai valkuaiskasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla kylvettyä peltoa ei voida katsoa viherkesannoksi. Esimerkiksi puhdasta kaurakasvustoa ei voitaisi enää hyväksyä viherkesannoksi. Ekologisen alan vaatimus koskee vain Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan viljelijöitä. Koska maataloustukien valvonnoissa on tullut esiin tarve selkeyttää riista- tai maisemakasveilla kylvettyjen viherkesantojen kasvustoja, muutos toteutettaisiin kuitenkin koko Suomea koskevana. 10 Asetuksen 10 rää muutettaisiin ekologisen alan kesannon osalta. Soveltamisasetuksen 45 artiklan 10 h kohdan mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty ekologisen alan kesannoilla. Tämän vuoksi pykälän 2 momentista poistettaisiin mahdollisuus ekologisen alan kesannon kasvuston päättämiseen kemiallisesti. Lisäksi 2 momenttia muutettaisiin siten, että ekologisen alan kesannon osalta täsmennettäisiin, että kasvustolla tarkoitetaan viher-ja sänkikesantoa. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 12 Asetuksen 12 :n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi marja-aronia. Marja-aronialta vaadittava kasvitiheys olisi 800 kasvia hehtaarilla. 14 Asetuksen 14 :n sanamuotoa tarkennettaisiin niin, että pykälästä kävisi selvemmin ilmi, että puiden leikkaamiskielto koskee sekä luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 :n 1 momentin 9 kohdan tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (Älands författningssamling 1998:113) 5 :n 8 kohdan perusteella säilytettäviä puita että sellaisia puita, jotka ovat luonnonsuojelulain 23 :ssä tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakuntalain (Älands författningssamling 1998:82) 6 :ssä tarkoitettuja enintään 0,2 hehtaarin suuruisia luonnonmuistomerkkej ä. liite Asetuksen liitettä puutarhakasveista täsmennettäisiin niin, että aikaisempaa selvemmin käy ilmi, että nokkoseksi ei lueta kuitunokkosta.
3 3. Taloudelliset vaikutukset Asetusehdotuksella ei arvioida olevan vaikutuksia valtion talousarvioon. 4. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC rf:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens forbund rfdtäja Maaseudun Kehittäjät ry:itä. 5. Laintarkastus Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.
1 luonnos 3.10.2017 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 3 :n 3 kohta, 10,12 :n2 momentti, 14 ja liite, sellaisina kuin ne ovat, 3 :n 3 kohta, 10 ja 14 asetuksessa 122/2017, 12 :n 2 momentti asetuksessa 117/2016 sekä liite asetuksessa 694/2015, seuraavasti: 3 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 3) viherkesannolla yksi- tai monivuotisilla riista-, maisema-, niitty- tai nurmikasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla, ei kuitenkaan yksinomaan viljalla, öljy- tai valkuaiskasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla, kylvettyä peltoa; 10 Hoidetun viljelemättömän pellon kasvuston päättäminen Hoidetun viljelemättömän pellon kasvusto voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1 päivästä syyskuuta alkaen. Kasvusto voidaan päättää aikaisintaan 15 päivänä heinäkuuta, jos hoidetulle viljelemättömälle pellolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Hoidetun viljelemättömän pellon mahdollinen muokkaus ja lannoitus on tehtävä tällöin kylvön tai istutuksen yhteydessä. Jos hoidettu viljelemätön pelto on ilmoitettu tukiasetuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaiseksi ekologisen alan kesannoksi, kasvusto viher- ja sänkikesanto voidaan päättää mekaanisesti ja muokata 1 momentista poiketen aikaisintaan 16 päivänä elokuuta, jos alalle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Tällöin ekologisen alan kesannon kasvuston voi päättää kemiallisesti-aikaisintaan 15 päivänä heinäkuuta. 12 Viljellyn maatalousmaan hoito Mansikoita, mesimarjoja ja jalomaaraimia viljeltäessä edellytetään, että hehtaarilla on vähintään 15 000 kasvia. Jos mainittuja kasveja viljellään siten, että maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava ensimmäisenä kasvukautena vähintään 11 000 kasvia hehtaarilla.
2 Herukoitaja karviaisia on oltava 1 200, vadelmia 2 800, marjatuomipihlajia, marja-aronioita ja tyrniä 800, pensasmustikoita 2 250 ja hedelmäpuita 400 kasvia hehtaarilla. 14 Maisemapiirteiden säilyttäminen Puuryhmät ja yksittäiset puut, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 :n 1 momentin 9 kohdan tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (Älands forfattningssamling 1998:113) 5 :n 8 kohdan perusteella, on säilytettävä, jos ne kasvavat maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella enintään 0,2 hehtaarin alalla. Lisäksi luonnonsuojelulain 23 :ssä tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakuntalain (Älands forfattningssamling 1998:82) 6 :ssä tarkoitetut enintään 0,2 hehtaarin suuruiset luonnonmuistomerkit on säilytettävä, jos ne ovat peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja puita ei saa leikata lintujen pesimäaikaan 1 päivästä toukokuuta 30 päivään kesäkuuta. Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2018. Helsingissä x päivänä x kuuta 2018 Maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
3 Liite Puutarhakasvit Puutarhakasveihin luetaan ne kasvulohkot, joilla kasvatetaan koristekasveja, vihanneksia, siemenmausteita, mauste-ja lääkekasveja. Koristekasveihin luetaan yksi-ja monivuotiset avomaalla leikko-ja kuivakukiksi viljellyt koristekasvit. Vihanneksiin luetaan myös muun muassa tilli, persilja, maa-artisokka ja piparjuuri sekä monivuotiset vihannekset kuten raparperi ja parsa. Siemenmausteisiin luetaan muun muassa korianteri, kumina ja sinapit. Mauste- tai lääkekasveihin luetaan muun muassa basilika, etelänamikki, helokki, iisoppi, kamomillasaunio, kangasajuruoho, kehäkukka, keltakatkero, kesäkynteli, kissanminttu, koiruoho, kultapiisku, liperi, maraljuuri, maurinmalva, maustekirveli, maustemeirami, mintut, mäkikuisma, särmäkuisma, mäkimeirami, niittyhumala, nokkonen (ei kuitenkaan kuitunokkonen), punahattu, purasruoho, rakuuna, ratamot, reunuspäivänkakkara, rohtoraimioyrtti, rohtosormustinkukka, rohtovirmajuuri, ryytisalvia, saksankirveli, siankärsämö, sitruunamelissa, takiaiset, timjami, tuoksuampiaisyrtti, ukontulikukka, rohtotulikukka, unikko, öljyunikko, villasormustinkukka, väinönputki, yrtti-iiso ja lääkepaju.