Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava

Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava Kohdekuvaukset Viite 82122444 Pvm 14.12.2009 Tarkistettu 2.2.2010 24.3.2010 Ympäristöministeriön vahvistama 8.2.2012 Dnro YM3/5222/2010 Maakuntavaltuuston hyväksymä 22.4.2010 8 Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA Puhelin: 020 755 7600 Faksi: 020 755 7602

SISÄLLYS 1. YHDYSKUNTARAKENNE 3 1.1 Taajamatoimintojen alueet 3 1.2 Keskustatoimintojen alueet 4 1.3 Keskustatoimintojen alakeskukset 5 1.4 Kylät 6 1.5 Työpaikka-alueet 8 1.6 Logistiikka-alueet 10 1.7 Energiahuollon alueet 10 2. KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT 12 2.1 Perämerenkaari 12 2.2 Kaupunkikehittämisen kohdealue 13 2.3 Maaseudun kehittämisen kohdealue 14 2.4 Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue16 2.5 Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta 19 2.6 Maantieverkko 19 2.7 Viheryhteystarve 21 2.8 Rataverkko 22 2.9 Laivaväylä 25 2.10 Suurjännitelinja 26 2.11 Laajakaistaverkko 27 3. KAUPAN PALVELUVERKKO 29 4. VIRKISTYS 33 5. MAA-AINESTEN OTTO 36 5.1 Hiekka ja sora-aineksen ottoalueet 37 5.2 Kalliomurskealueet 49 5.3 Luonnonkivituotantoon soveltuvat alueet 65 5.4 Kaivostoiminta-alueet 68 6. LUONNON MONIMUOTOISUUS 71 6.1 Harjujensuojelu 71 6.2 Arvokkaat harjut 72 6.3 Arvokkaat kalliot 83 6.4 Arvokkaat moreenimuodostumat 88 6.5 Pohjavesialueet 95 6.6 Muut tärkeät alueet tai kohteet 108 LÄHTEET 109 Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset

1. YHDYSKUNTARAKENNE Yhdyskuntarakenne on käsitelty maakuntakaavan 1. vaihekaavassa ja se otettiin mukaan 3. vaihekaavaan täydennys- ja päivityselementtinä. Keski-Pohjanmaan liiton ja Sigma Konsulttien yhteistyönä 2008 valmistunut "Keski-Pohjanmaan aluerakenne 2030" on ollut 3. vaiheen maakuntakaavan lähtömateriaalina erityisesti yhdyskuntarakenteen ja sen mitoituksen sekä kehittämisperiaatteiden kuin myös perustellun väestökehitysarvion osalta. Taajamatoimintojen alueiden rajaukset tulkittiin kuntien yleiskaavojen, asemakaavojen ja YKR -aineiston mukaan. Keskustatoimintojen alueet osoitetaan edelleen kuntien keskustoihin. Uutena merkintänä kaavaan osoitetaan keskustatoimintojen alakeskukset Himangan, Kannuksen, Kokkolan ja Vetelin alakeskuksiin. Kaavaan on merkitty kyliksi sekä kylämäisen asumisen alueet että maatalousvaltaisten toimintojen alueet samalla at -merkinnällä. Kylämäisen asumisen alueita vahvistetaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä erityisesti kylän ydinaluetta toiminnallisesti ja kyläkuvallisesti. Uudisrakentamista sijoitetaan palveluiden kannalta edullisesti ensisijaisesti olemassa olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien varteen. Rakentamisen ohjauksen ensisijainen väline on rakennusjärjestys, mutta tarpeen mukaan myös väljä osayleiskaavoitus. Rakentaminen sovitetaan kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen sekä toisaalta parhaiden peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Maatalousvaltaisten toimintojen alueita kehitetään maa- ja metsätalouden, turkistalouden sekä muun alkutuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Näissä kylissä asuinrakentaminen on pääasiassa maatiloihin liittyvää korvaavaa ja täydentävää rakentamista ja sitä ohjataan ensisijaisesti rakennusjärjestyksellä. Aluerakenneselvityksessä käsiteltiin myös loma-asumista. Loma-asutusvyöhyke sijoittuu maakunnan suurimpien järvien, lähinnä Ullavanjärven ja Lestijärven, sekä lähes koko merenrannikon, lukuun ottamatta puolustusvoimien aluetta Lohtajalla sekä Himangan keskustan ja Kokkolan kaupungin kaava-alueita, alueelle. Alueiden kehittämisessä otetaan huomioon loma-asutuksen erityistarpeet, kuten veden ja sähkön saanti, sekä jätehuolto. Näillä alueilla loma-asutusrakenne säilyy lähes nykyisellään, mutta lomaasuntojen varustelutason ja keskikoon ennakoidaan kasvavan. Nämä lisäävät alueen viipymää. Loma-asumisvyöhykkeillä rakentaminen tulee tapahtua ensisijaisesti rakennuspaikkakohtaisesti tutkittujen rantaosayleiskaavojen avulla. Siten niitä ei merkitä maakuntakaavaan. 1.1 Taajamatoimintojen alueet Aluemerkintä, taajamatoimintojen alue: Taajamatoimintojen alue. Suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityishuomio yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sekä alavilla ja avoimilla alueilla sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoimiseen. Lisäksi suunnittelussa tulee korostaa taajamien omaleimaisuutta sekä ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvojen huomioimista. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 3

Kuvaus ja perustelut: Taajamatoimintojen alueita osoitetaan kaikkien yhdeksän kunnan keskustojen alueille sekä Kokkolan alakeskusten Kälviän, Lohtajan ja Ullavan keskustoihin ja myös Kokkolan Kasikulman, Kokkolan Marinkaisten, Kannuksen Eskolan ja Vetelin Räyringin alueille. Merkintä on ollut mukana maakuntakaavan 1. vaiheessa ja 3. vaiheeseen se on otettu päivityselementtinä sekä osana kaavassa esitettävää aluerakennetta. Merkinnät perustuvat kuntien yleis- ja asemakaavojen sekä YKR -aineiston mukaiseen tulkintaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Halsua 74_211 Keskustan alue Himanka 95_211 Keskustan alue Kannus 217_211 Keskustan alue 217_212 Eskolan alue Kaustinen 236_211 Keskustan alue Kokkola 272_211 Kokkolan keskustan alue 315_211 Kokkolan Kälviän keskustan alue 315_216 Kokkolan Kälviän Kasikulman alue 429_211 Kokkolan Lohtajan keskustan alue. 429_212 Kokkolan Marinkaisten keskustan alue 885_211 Kokkolan Ullavan keskustan alue Lestijärvi 421_211 Keskusta - Änäkkälä - Paranta -alue Perho 584_211 Keskustan alue Toholampi 849_211 Keskustan alue Veteli 924_211 Keskustan alue 924_212 Räyringin alue 1.2 Keskustatoimintojen alueet Alue-/kohdemerkintä, keskustatoimintojen alue: Keskustatoimintojen alue. Suunnittelumääräykset: Alueelle voidaan sijoittaa asumista, keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita sekä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 4

Kuvaus ja perustelut: Keskustatoimintojen alueita, joita on yhteensä kahdeksan, osoitetaan kaikkien kuntien liikekeskustoihin. Merkintä on ollut mukana maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheessa ja 3. vaiheeseen se on otettu täydennys- ja päivityselementtinä sekä osana kaavassa esitettävää aluerakennetta. Merkinnät perustuvat maakuntakaavan 1. vaiheen selvityksiin, aluerakenneselvitykseen sekä alueilla vallitseviin olosuhteisiin. Kokkolan ja Kannuksen keskustat on osoitettu aluemerkinnällä, muut kohdemerkinnällä. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan C - merkintä on muuttunut ca -merkinnäksi kuntaliitoksen myötä ja myös Himangan merkintä on muuttunut samoin tulevan kuntaliitoksen huomioiden. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Halsua 74_221 Halsuan liikekeskusta Kannus 217_221 Kannuksen liikekeskusta Kaustinen 236_221 Kaustisen liikekeskusta Kokkola 272_221 Kokkolan ydinkeskusta Lestijärvi 421_221 Lestijärven liikekeskusta Perho 584_221 Perhon liikekeskusta Toholampi 849_221 Toholammin liikekeskusta Veteli 924_221 Vetelin liikekeskusta 1.3 Keskustatoimintojen alakeskukset Kohdemerkintä, keskustatoimintojen alakeskus: Keskustatoimintojen alakeskus. Suunnittelumääräykset: Alueelle voidaan sijoittaa asumista sekä palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita. Kaupallisia palveluja saadaan sijoittaa alakeskuksen sekä sen vaikutusalueen oman väestöpohjan tarpeisiin. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 5

Kuvaus ja perustelut: Alakeskukset osoitetaan Kannuksen, Kokkolan sekä Vetelin alakeskuksiin ja niitä on seitsemän. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan C -merkintä on muuttunut ca -merkinnäksi kuntaliitoksen myötä ja samoin on muuttunut Himangan merkintä ennakoiden tulevaa kuntaliitosta. Merkintä on otettu uutena elementtinä maakuntakaavan 3. vaiheeseen. Merkinnät perustuvat aluerakenneselvitykseen sekä alueilla vallitseviin olosuhteisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Himanka 95_221 Himangan liikekeskusta Kannus 217_217 Eskolan liikekeskusta, Kannuksen alakeskus Kokkola 272_222 Koivuhaan liikekeskusta, Kokkolan alakeskus 315_221 Kälviän liikekeskusta, Kokkolan alakeskus 429_221 Lohtajan liikekeskusta, Kokkolan alakeskus 885_221 Ullavan liikekeskusta, Kokkolan alakeskus Veteli 924_219 Räyringin liikekeskusta, Vetelin alakeskus 1.4 Kylät Kohdemerkintä, kyläkeskus: Kylä. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtainen suunnittelu on ensisijaisesti tarkoitettu toteutettavaksi laatimalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavoja. Suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää alkutuotannon, asumisen, palvelujen sekä muun elinkeinotoiminnan yhteensovittamiseen, hyvien peltoaluekokonaisuuksien säilyttämiseen maatalouskäytössä sekä olemassa olevien verkostojen hyödyntämiseen. Kuvaus ja perustelut: Kaavaan osoitetaan merkinnällä kylät kunnittain ja niitä on yhteensä 42, joista 27 on kylämäisen asumisen kyliä ja 15 maatalousvaltaisia kyliä. Merkintä on ollut mukana maakuntakaavan 1. vaiheessa ja 3. vaiheeseen se on otettu päivityselementtinä sekä osana kaavassa esitettävää aluerakennetta. Merkinnät perustuvat maakuntakaavan 1. vaiheen selvityksiin, aluerakenneselvitykseen sekä alueilla vallitseviin olosuhteisiin. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 6

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailuja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kohteet kaavassa: Kylämäisen asutuksen kylät: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Halsua 74_212 Ylikylä; koulu 74_213 Meriläinen; koulu Himanka 95_212 Pahkala; koulu Kannus 217_213 Märsylä; koulu 217_214 Väli-Kannus; koulu 217_215 Roikola; koulu Kaustinen 236_215 Puumala; koulu 236_216 Köyhäjoki; koulu 236_217 Järvelä; koulu Kokkola 272_212 Långön kyläalue 272_213 Knivsundin kyläalue 272_214 Rödsön kyläalue; koulu 272_215 Vitsari; koulu 272_216 Sokoja; koulu 315_212 Kokkolan Kälviän Ruotsalon kylä; koulu 315_214 Kokkolan Kälviän Välikylä 315_215 Kokkolan Kälviän Peltokorpi; koulu 429_213 Kokkolan Lohtajan Ala-Viirre; koulu 885_213 Kokkolan Ullavan Rahkonen; koulu Lestijärvi 421_213 Yli-Lesti; koulu Perho 584_212 Oksakoski; koulu 584_213 Möttönen; koulu Toholampi 849_212 Alakylä; koulu 849_214 Kleemola; koulu 849_215 Sykäräinen; koulu Veteli 924_216 Pulkkinen; koulu 924_218 Patana; koulu Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 7

Maatalousvaltaiset kylät: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Himanka 95_213 Hillilä Kannus 217_216 Korpela Kaustinen 236_212 Salonkylä 236_213 Jylhä 236_214 Vintturi Kokkola 315_213 Kokkolan Kälviän Passoja 429_214 Kokkolan Lohtajan Väli-Viirre 429_215 Kokkolan Lohtajan Karhi 885_212 Kokkolan Ullavan Haapala Lestijärvi 421_212 Syri Toholampi 849_213 Parhiala Veteli 924_213 Isokylä 924_214 Sillanpää 924_215 Polso 924_217 Kalliojärvi 1.5 Työpaikka-alueet Kohdemerkintä, työpaikka-alueet: Työpaikka-alue suurta maapinta-alaa vaativille toiminnoille. Suunnittelumääräykset: Alueiden liittyminen päätieverkkoon tulee kytkeä yhteen Kokkolan ohikulkutien korkealuokkaisten liikenteellisten ratkaisujen kanssa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää päätiestön turvallisiin liittymäjärjestelyihin sekä alueiden kaupunkikuvalliseen merkitykseen Kokkolaa lähestyttäessä. Alueelle ei saa sijoittaa runsasta asiointiliikennettä aiheuttavaa toimintaa. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen on kielletty. Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Alueen toimintojen määrittelyssä ratkaisevaa on toiminnan vaikutus ympäristöön. Esimerkiksi tuotannollisen toiminta ei voi olla ympäristövaikutuksiltaan rinnastettavissa ympäristöhäiriötä tuottavaan teollisuustoimintaan. Merkinnät perustuvat maakuntakaavan 1. vaiheen selvityksiin, aluerakenneselvitykseen sekä alueilla vallitseviin olosuhteisiin. Merkintä tukee varautumista vaikeasti ennakoitaviin laajaa maapinta-alaa vaativiin erityishankkeisiin. Koska maakuntakaavassa ei ole voitu arvioida hankealueiden maantieteellistä laajuutta, on päädytty käyttämään kohdemerkintää. Käytännössä kohteiden maksimilaajuus on Kokkolan eteläpuolisen merkinnän osalta 200 ha (kolmio: vt 8 päärata kaupungin raja) ja Kokkolan Kälviän Kasikulman alueen osalta 180 ha (kolmio: vt 8 vt 28 ja vt 28 uusi linjausvaraus). Vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen alueille on kielletty, samoin lyhytmatkaista asiointiliikennettä aiheuttava toiminta. Alueelle siis sijoittuu lähinnä logistisia varastointi- Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 8

alueita (tukkukaupan varastointia) ja paljon tilaa vaativaa tuotantotilaa. Alueiden arvioitu aluetehokkuus on 0.2 eli kerrosalaa eteläisellä alueella olisi 400 000 k-m 2 ja pohjoisella alueella 360 000 k-m 2. Arvioitu maksimitilanteen työpaikkamäärä on yhteensä 760 (1000 k-m 2 / tp). Tällä varaudutaan Kokkolan seutukunnan työpaikkojen 13 %:n kasvuun toimialaryhmissä "teollisuus sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne", joiden yhteinen työpaikkamäärä seutukunnassa v. 2005 oli 5684. Eteläinen alue aiheuttaa maksimitilanteessa henkilöautoliikenteen osalta 800 ajoneuvon vuorokausiliikenteen (400 tp x 2) ja 200 raskaan liikenteen vuorokausiliikenteen (1 ajoneuvo / vrk / 2000 k-m 2 ). Suuntajakautumalla 80/20 keskustan suunnan eduksi hankealue lisää liikennettä valtatielle 8 siten vajaat 15 %. Pohjoisen TP -alueen osalta vastaavilla arvioilla ja suuntajakautumalla 60 (Kokkola) - 20 (Oulu) - 20 (Kajaani) liikennemäärä lisääntyy valtatiellä 8 Kokkolan suuntaan 5 %, Oulun suuntaan 4,5 % ja Kajaanin suuntaan 4 %. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Se tukee Kokkolan Kasikulman teollisuusalueen toimintaa ja sen kehittämistä Merkintä lisää autoilua valtatiellä 8 jonkin verran. Kohteet kaavassa: Kokkola Kaavakoodi: 272_071 Työpaikka-alue Kokkolan etelärajalla valtatien 8 ja junaradan välissä. Kokkola Kaavakoodi: 315_071 Kokkolan Kälviän työpaikka-alue valtatien 8 varressa, ns. Kasikulman alueella. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 9

1.6 Logistiikka-alueet Kohdemerkintä, Logistiikka-alueet: Logistiikka-alue. Suunnittelumääräykset: - Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä osoitetaan Kokkolan suurteollisuusalueen logistiikka-alue (kaavakoodi 272_291). Logistiikkakeskuksen toteutukseen liittyen on suunnittelu käynnistynyt mm. maantien 749 ja Ykspihlajan raiteen eritason rakentamiseksi sekä alueen ratapihan sähköistämiseksi. Merkintä nivoo yhteen suurteollisuusalueen parannettava rata -merkinnän ja teollisuusalueen. Merkintä perustuu aluerakenneselvitykseen ja alueella vallitseviin olosuhteisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmät ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- (ja henkilöliikenteen) terminaalien (ja matkakeskusten toimintaa ja) kehittämistä varten. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Se tukee Kokkolan suurteollisuusalueen toimintaa ja sen kehittämistä. 1.7 Energiahuollon alueet Aluemerkintä, energiahuollon alueet: Energiahuollon alue. Suunnittelumääräykset: - Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä osoitetaan Kokkolan Ventusnevan sähköasema (kaavakoodi 272_441) ja suunnitteilla oleva Hirvinevan sähköasema (kaavakoodi 272_442). Ventusnevan asema on käsitelty maakuntakaavan 1. vaihekaavassa ja Hirvinevan asema otetaan 3. vaiheeseen uutena merkintänä. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 10

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Keskeiset vaikutukset: Merkintä turvaa energiahuollon tarpeita ja toimintaa Toteuttamisella voi olla sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 11

2. KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT 2.1 Perämerenkaari Merkintä, Perämerenkaaren kansainvälinen kehittämisvyöhyke: Kansainvälinen ja ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke: Perämerenkaari. Suunnittelumääräykset: Kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla ylimaakunnallisesti. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Perämeren rannikon matkailu- ja virkistyspalvelujen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon seudullisesti merkittävien virkistysalueiden, veneilyreittien ja -satamien kehittämistarpeet sekä yhtenäisen kevyen liikenteen reitin kehittämismahdollisuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien toimintaedellytykset Vattajan ampuma- ja harjoitusalueella, maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset koko rantavyöhykkeellä sekä on turvattava maiseman ja luonnontalouden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä on pyrittävä edistämään. Kuvaus ja perustelut: Perämerenkaarella tarkoitetaan suomalais-ruotsalaista Perämerta kiertävää rannikkoaluetta, joka on huippuosaamisen, logistiikan ja liiketoiminnan kansainvälinen kehittämisvyöhyke. Perämerenkaari ulottuu Keski-Pohjanmaalta Ruotsin Skellefteåån ja alueella on mm. korkeakouluja, suurteollisuutta ja korkean teknologian yrityksiä. Perämerenkaaren aluerakenteen runkona toimii Suomen päärata ja sitä tukeva tiestö. Toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistetään edelleen ylimaakunnallisella Kokkola Oulukasvuvyöhykkeen kehittämishankkeella. Vyöhykkeen alueet kasvavat väestön ja BKT:n osalta nopeammin kuin vyöhykettä ympäröivät alueet. Kehityspotentiaalia luovat Pohjois- Suomen suuralueen väestö-, asutus-, työpaikka- ja osaamistihentymät. Pääradan kunnostaminen palvelee elinkeinoelämän kehittämisedellytysten ohella henkilöliikennettä, jonka myötä junamatka Kokkolan keskustasta Oulun keskustaan kestää tulevaisuudessa vain vajaat 1,5 tuntia. Vyöhykkeen toiminnalla voidaan myös tukea Perämerenkaaren tavoitteiden toteutumista ja synnyttää uudenlaista synergiaa. Perämerenkaaren kansainvälisen kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista edistetään alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varaudutaan palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Perämeren rannikon matkailu- ja virkistyspalvelujen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otetaan huomioon seudullisesti merkittävien virkistysalueiden, veneilyreittien ja -satamien, kehittämistarpeet sekä yhtenäisen kevyen liikenteen reitin kehittämismahdollisuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otetta- Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 12

va huomioon myös puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaaminen Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella (huomioiden tarvittavat vaara-alueet). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvataan maiseman ja luonnontalouden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä on pyrittävä edistämään. Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeen toimintojen yhteistyötä ja verkostoitumista tuetaan alueidenkäyttöratkaisuilla ja siksi esimerkiksi maakuntakaavan on luotava maankäytölliset edellytykset alueen kehittämiseksi. Näistä syistä perämerenkaari osoitetaan maakuntakaavaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken on selvitettävä ne alue ja yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. Keskeiset vaikutukset: Parantaa toimintojen yhteistyötä ja verkostoitumista vyöhykkeen alueella. 2.2 Kaupunkikehittämisen kohdealue Merkintä, kaupunkikehittämisen kohdealue: kk Kaupunkikehittämisen kohdealue. Suunnittelumääräykset: Kokkola M02 Kokkolan kaupunkia tulee kehittää Keski-Pohjanmaan maakunnallisena keskuksena. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata joko kaupungin keskustaan tai sitä rajaavan pääkatuverkon varsille siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa päätieverkolta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa ydinkeskustaan tai välittömästi sen läheisyyteen. Suurteollisuutta tulee kehittää nykyisellä paikallaan sataman ja rataverkon läheisyydessä. Muut ylikunnalliset työpaikka-alueet tulee sijoittaa päätieverkon yhteyteen. Nykyistä kaupunkirakennetta tulee tiivistää. Keskustan ja Vanhansatamanlahden alueen vetovoimaisuutta tulee lisätä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden toteutuminen ja toiminnalliset vaatimukset on turvattava. Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä on osoitettu maakuntakeskuksena toimiva Kokkolan kaupunkiseutu, johon keskus-asemasta johtuen kohdistuu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Rajausta on tarkistettu koskemaan uusia, osin maakuntakaavaehdotuksessakin osoitettuja maankäyttötarpeita Kokkolan taajama-alueella ja sen välittämässä ympäristössä. Merkintä on esitetty myös 1. vaiheessa. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 13

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Keskeiset vaikutukset: Merkintä tukee alueiden kehittämishankkeita ja edistää alueidenkäyttötavoitteita. 2.3 Maaseudun kehittämisen kohdealue Merkintä, maaseudun kehittämisen kohdealue: Maaseudun kehittämisen kohdealue. Suunnittelumääräykset: Lestijokivarsi M03 Maisemallisesti arvokkaiksi osoitetuilla Lestijoen varsialueilla tulee rakentamisen ohjaus ja muut kehittämistoimet suunnitella nykymuotoiset taloudelliset toiminnot turvaavista, luonnontaloudellisista lähtökohdista käsin. Erityishuomio tulee kiinnittää vesistön suojelullisten arvojen turvaamiseen, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen, maisema- ja kulttuuriympäristön hoitoon sekä uudisrakentamisen sijoitteluun ja ulkonäköön. Kuntien tulee maankäyttö- ja rakennuslain 5 luvun mukaisia yleiskaavoja, 7 luvun mukaisia asemakaavoja sekä ryhtyessään muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi huolehtia alueen ylikunnallisesti yhtenäisten suunnitteluperiaatteiden kehittämisestä sekä antaa tarpeen mukaan ohjeita ja määräyksiä em. lähtökohtien toteuttamiseksi. Veteli Sillanpää M05 Vetelin Sillanpään Slkaharjun välistä aluetta tulee kehittää maakunnallisena virkistyspalvelukeskuksena. Alueen suunnittelussa tulee korotetusti huomioida moottoriurheilupainotteisen keskisen osa-alueen sekä luontopainotteisten reuna-alueiden toiminnallinen erilaisuus. Tällöin on keskeistä hahmottaa eri aluekokonaisuuksien vaatimat suojaetäisyydet sekä erityyppisistä toiminnoista toisilleen koituvat vaikutukset. Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä osoitetaan kohdealueina Lestijokivarsi ja Sillanpään-Sulkaharjun alue Vetelissä, joihin kohdistuu maakunnallisesti erityisiä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Merkinnällä ja niihin liittyvillä määräyksillä edistetään maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä sekä huomioidaan alueiden erityispiirteitä. Lestijokivarren osalta on keväällä 2010 käynnistynyt myös kolmen kunnan (Kalajoen ja Kannuksen kaupungit sekä Toholammin kunta) osayleiskaava, jonka tavoitteet ovat kaavamääräyksen mukaiset. Merkintä on Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 14

vahvistettu 1. vaiheen maakuntakaavassa ja on otettu mukaan 3. vaihekaavaan täydentävänä elementtinä, johon ei ole tehty muutoksia. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Keskeiset vaikutukset: Merkintä tukee alueiden kehittämishankkeita ja edistää alueidenkäyttötavoitteita. Kohteet kaavassa: Kunta Kaava- Kohde/ Alueen kuvaus koodi Himanka 95_031 Lestijoki varsialueineen Kannus 217_031 Lestijoki varsialueineen Lestijärvi 421_031 Lestijoki varsialueineen Toholampi 849_031 Lestijoki varsialueineen: Nauhamainen jokivarsiasutus; viljelysalue; Lestijoki Veteli 924_031 Vetelin Sillanpään - Sulkaharjun alue; moottoriurheilurata, lentokenttä, sahateollisuutta, virkistyspainetta, pohjavesialue, suojelu; useita osin ristiriitaisia maankäyttömuotoja samalla alueella. Tavoitteena alueen kehittäminen eri maankäyttöryhmät yhteen sovittaen. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 15

2.4 Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Merkintä, Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue: Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. mv-1 Rahjan saaristo mv-2 Kaustinen-Veteli mv-3 Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue mv-4 Öjan matkailualue mv-5 Vanhansatamanlahti Suunnittelumääräykset: Kohdealueille on annettu kehittämisperiaatteet. Kuvaus: Maakuntakaavaan osoitetaan viisi matkailun vetovoima-aluetta. Merkinnät perustuvat maakuntakaavan taustaselvitykseksi tehtyyn aluerakennusselvitykseen, Keski- Pohjanmaan matkailustrategiaan 2007 2013 sekä aluerakenteen ja yritystoimintojen kehittämistavoitteisiin. Merkinnät osoitetaan Rahjan saaristoon Kalajoki-Himanka - alueelle, Perhoon, Lestijärvelle Metsäpeuranmaan erämatkailualueelle ja Lestijärven kulttuurialueelle, Kaustinen - Veteli matkailualueelle sekä Kokkolaan Öjan matkailualueelle ja Vanhansatamanlahdelle. Matkailun kehittäminen on tärkeässä asemassa myös muualla maakunnassa. Perustelut: Matkailualueet muodostavat tärkeän, erityisesti matkailuelinkeinotoimintaa, tukevan osan valtakunnanlaajuista matkailukeskusverkostoa. Kaavassa esitettävät kohteet muodostuvat laajoista maakunnallisesti merkittävistä kokonaisuuksista. Alueiden kehittämisperusteet pohjautuvat kunkin kohteen ominaispiirteisiin jotka on esitetty kohdekuvauksen yhteydessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Keskeiset vaikutukset: Kaavassa osoitettavat matkailun vetovoima-alueet täydentävät valtakunnallista ja maakunnallista matkailukeskusverkkoa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 16

Alueiden osoittaminen tukee matkailua palvelevia elinkeinoja sekä vahvistaa aluerakennetta. Kohteet kaavassa: mv-1, Rahjan saaristo Kaavakoodi: 95_091 Alueen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu viereisen Kalajoen kunnan Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Saaristo on osa valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa ja kuuluu Natura 2000 -verkostoon. mv-2, Kaustinen Veteli Kaavakoodi: 236_091, 924_091 Alue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, jonka kehittäminen tulee perustua kansainvälisiin kulttuuritapahtumiin, luonnon monimuotoisuuteen sekä maankäytön monipuolisuuteen liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Kaustisen keskustassa kehittämistoimien lähtökohtana tulee pitää Vt 13 varteen sijoittuneita matkailuelinkeino-, liikunta- ja virkistyskohteita (laskettelurinne, liikuntakeskus, kansantaiteenkeskus, juhla-alue, Pelimannitalo, Kansanlääkintäkeskus ja Mosalan alue). Kehittämistoimien tulee tukea alueen toiminnallista ja taajamakuvallista kokonaisuutta. Vetelissä erityiskohteena tulee huomioida Sillanpään moottoriurheilualueen muodostama virkistyspainotteinen kokonaisuus ja sen toiminnallinen kehittäminen. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 17

mv-3, Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue Kaavakoodi: 421_091, 584_091 Alueen kehittäminen perustuu luontoon liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin laueella sijaitsevia luonnontilaisina säilynteitä aarnimetsiä ja rauhallisia metsäjärviä, suoluontoa sekä erämaaeläimistöä säilyttäen sekä reitistöjä kehittäen. mv-4, Öjan matkailualue Kaavakoodi: 272_091 Alueen kehittäminen perustuu lähialueiden, erityisesti Kokkolan, Luodon ja Pietarsaaren, matkailualueisiin sekä alueen merelliseen luontoon liittyviin virkistys- ja vapaaaikatoimintoihin alueella sijaitsevia luontoarvoja, mm. valtakunnallisesti arvokkaita glojärviä, säilyttäen. mv-5, Vanhansatamanlahti Kaavakoodi: 272_092 Alueen kehittäminen perustuu luontoon sekä erilaisiin tapahtumiin liittyviin virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 18

2.5 Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Kuvaus ja perustelut: Maakuntakaavan 1. vaiheessa on osoitettu yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tavoiteltavat päälaajenemissuunnat Himangan, Kannuksen, Kälviän, Lohtajan, Perhon, Toholammin sekä Vetelin keskustojen yhteyteen. Merkinnät perustuivat 1. vaihekaavan perusselvitysvaiheessa kerättyyn kuntien osayleiskaava-aineistoon. Maakuntakaavan 3. vaihekaavassa taajama-alueet rajataan osayleiskaavojen mukaisesti ja siten taajamaalue -merkintä korvaa laajenemissuunta -merkinnän, jolloin laajenemissuuntia ei osoiteta 3. vaihekaavassa ja tästä syystä myöskään näitä poistuvia merkintöjä ei osoiteta. Poistuvat merkinnät, joita ei osoiteta 3. vaiheen kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Himanka 95_281 Taajama-alueen laajentumissuunta pohjoiseen Kannus 217_281 Taajama-alueen laajenemissuunta länteen 217_282 Taajama-alueen laajenemissuunta itään Kokkola 315_281 Kokkolan Kälviän taajama-alueen laajenemissuunta etelään havupuuvaltaisille moreenikankaille 429_281 Kokkolan Lohtajan taajama-alueen laajenemissuunta Kokkolan suuntaan Perho 584_281 Taajaman eteläpuoliset moreenikankaat Toholampi 849_281 Taajama-alueen laajenemissuunta itään 849_282 Taajama-alueen laajenemissuunta etelään Veteli 924_281 Taajama-alueen pohjoisosan laajentumissuunta itään havupuuvaltaiselle moreenikankaalle 924_282 Taajama-alueen eteläosan laajentumissuunta itään havupuuvaltaiselle moreenikankaalle 2.6 Maantieverkko Vahvistuspäätöksessään 8.2.2012 (Dnro YM3/5222/2010) Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta seuraavat maantieverkkoa koskevat kohdat: Tieluokan nosto valtatieksi koskien kantatietä 63. Merkittävästi parannettava merkintä seututien 750 osalta. Viivamerkintä, uusi valtatie / kantatie: Uusi valtatie / kantatie. Viivamerkintä, tieluokan muutos: Tieluokan muutos. Viivamerkintä, merkittävästi parannettava valta-, kanta- tai seututie: Merkittävästi parannettava valta-, kanta- tai seututie. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 19

Viivamerkintä, tieliikenteen yhteystarve: Tieliikenteen yhteystarve. Merkintä, eritasoliittymä: Eritasoliittymä. Suunnittelumääräykset: Kuvaus ja perustelut: Maakuntakaavaan osoitetaan parannettaviksi tielinjoiksi valtatiet 8, seututie 750 sekä osa valtateistä 28 (Kannuksen kohta) ja 13 (Kokkolan keskustan ja uuden ohitustiemerkinnän välinen osuus). Lisäksi kantatielle 63 osoitetaan tieluokan muutos valtatieksi. Kokonaan uutena tielinjauksena osoitetaan kantatien 58 oikaisu Lestijärven itäpuolelle sekä Kokkolan ohitustie valtatiellä 8. Tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä on osoitettu ohitustievaraukset Toholammille sekä Perhoon. Tieosuuksien eritasoliittymät on esitetty sekä nykyisten että suunniteltujen liittymien osalta omilla merkinnöillään. Uusien tievarausten sekä parannettavien tielinjojen osalta merkinnät perustuvat tehtyihin liikennesuunnitelmiin. Tieluokan noston perusteena on kaavassa esitettyjen uusien, mm. kaivostoimintaa koskevien, varausten seurannaisvaikutukset, joita ovat esim. tieverkon osien liikenteelliset muutokset sekä aluerakenteen ja yritystoimintojen kehittämistavoitteet. Valtatiestä 8 osoitetaan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan alueella kulkeva tiejakso. Merkintä perustuu lähinnä kuntaliitoksen (Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava) kautta muuttuneisiin aluerakenteen kehittämistavoitteisiin. Valtatie yhdistää liittymäkuntien keskustoja suoraan tai välillisesti ja Kokkolan taajaman päälaajenemissuunta on valtatien suuntainen. Tieosuuden on siten kyettävä palvelemaan sekä paikallis- että kaukoliikennettä. Kokkolan alueelle valtatielle 8 on myös osoitettu uusi ohitustielinjaus. Kantatie 63 muodostaa tärkeän ja vilkkaan, maakuntien välisen pitkänmatkan liikenneyhteyden Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaan kautta Pohjois- Pohjanmaalle. Kantatien liikenne on viime vuosina kasvanut nopeasti ja tien merkitys tulee edelleen kasvamaan alueella lähivuosina avattavien kaivoshankkeiden ansiosta. Kt 63 on perusparannettu Etelä-Pohjanmaan liiton alueella Evijärvelle saakka. Osuus Evijärveltä Kaustiselle on kapea ja mutkainen eikä se palvele turvallisesti samaa liikennemäärää kuin tien muut osuudet. Etelä-Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa tielle on osoitettu tieluokan muutos kantatiestä valtatieksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 20

Keskeiset vaikutukset: Merkinnät kehittävät valtakunnallista liikenneverkkoa Muutos tukee maakuntien ja kuntien välistä yhteistoimintaa sekä vahvistaa aluerakennetta Teiden parantaminen tukee alueen elinkeinojen kehittämistä ja vahvistaa alueen matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä Hyvät yhteydet helpottavat ja tekevät turvallisemmaksi vilkasta työmatka- ja asiointiliikennettä sekä raskasta liikennettä ja myös joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Lisäksi tien vaikutuspiirin väylästön liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus paranevat Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Himanka, Kokkola 95_021 272_021 315_021 429_021 Parannettava tielinja valtatie 8 liittymäjärjestelyineen Turusta Ouluun alueilla Himanka, Kokkola, Kokkolan Kälviä ja Kokkolan Lohtaja Kannus 217_021 Parannettava tieosuus valtatie 28 liittymäjärjestelyineen. Kaustinen, Kokkola, Toholampi 236_022 885_022 849_022 Tieluokan muutos valtatieksi, kt63 alueilla Kaustinen, Kokkolan Ullava ja Toholampi Kokkola 272_022 Parannettava tielinja valtatie 13 liittymäjärjestelyineen 272_023 Uusi valtatie, vt8 eritasoliittymineen 272_027 Eritasoliittymä 272_028 Eritasoliittymä 315_011 Suonperän alue, uusi tieosuus Lestijärvi 421_011 Kantatien 58 oikaisu Lestijärven itäpuolitse Perho 584_011 Ohitustievaraus Toholampi 849_011 Ohitustievaraus Veteli 924_011 Parannettava seututien 750 osuus Patanan risteyksestä 924_021 Eritasoliittymä 924_022 Eritasoliittymä (olemassa oleva) 2.7 Viheryhteystarve Merkintä, viheryhteystarve: Viheryhteystarve. Suunnittelumääräykset: - Kuvaus ja perustelut: Viheryhteystarpeen merkinnät perustuvat maakuntakaavan 1. vaiheeseen, jossa on osoitettu viheryhteydet Kokkolaan Kruunupyy-Hepoventusneva-Harriniemi välille ja Perhon- Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 21

jokivarteen. Lisäksi 3. vaiheessa on osoitettu viheryhteystarve Himangalta Kalajoen suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa viheryhteystarve on osoitettu jatkuvana koko Perämeren rannikkoalueelle. Merkintä 3. vaiheen kaavassa huomioi tulevaa Himangan ja Kalajoen yhdistymistä sekä Kalajoen matkailukeskittymän vaikutusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kohteet kaavassa: Kunta Kaava- Kohde/ Alueen kuvaus koodi Kokkola 272_051 Kruunupyy-Hepoventusneva-Harriniemi, viheryhteystarve 272_052 Perhonjokivarsi, viheryhteystarve Himanka 95_051 Himanka-Kalajoki, viheryhteystarve 2.8 Rataverkko Viivamerkintä, parannettava rataosuus ja liikennepaikka: Parannettava rataosuus ja liikennepaikka. Suunnittelumääräykset: Pääradan parantamisen lähtökohtana tulee olla kaksoisraiteen rakentaminen koko maakunta-kaavan alueelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja maankäytössä on varauduttava tasoristeysten poistamiseen sekä lisääntyvien melu- ja tärinävaikutusten huomioimiseen ja niistä aiheutuvien vaikutusten minimoimiseen. Samoin tulee huomioida kiinteät muinaisjäännökset. Kuvaus: Maakuntakaavaan osoitetaan parannettava päärata ja/tai siihen liittyvä parannettava yhteystarve. Merkintä kohdistetaan Seinäjoki-Oulu pääradan osuudelle siltä osin kun se kulkee Keski-Pohjanmaan liiton alueella. Merkintä parannettavalle yhteystarpeelle osoitetaan Kokkola - Ykspihlaja teollisuusraiteelle sekä Kokkolan ja Ykspihlajan väliratapihoille. Perustelut: Päärata Raideliikenteen merkinnät pääradan osalta perustuvat ratahallintokeskuksen aloittamaan valtakunnallisesti merkittävään Seinäjoki Oulu-ratahankkeeseen joka toteutetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe ajoittuu vuosille 2007 2011 ja toinen vaihe on teknisesti mahdollista aloittaa ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon myötä hankkeeseen liitettiin kaksoisraiteen Kokkola-Ylivieska rakentaminen, jonka arvioitu aloitusaika on 2010 2011. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 22

valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Keskeiset vaikutukset: Rataverkon parantaminen vahvistaa valtakunnallista raideliikennettä palvelevaa raideverkkoa Rataverkon parantaminen lisää tavaraliikenteen kilpailukykyä mahdollistamalla 25 tonnin akselipaino 100 km/h nopeustasolla ja henkilöliikenteen matka-ajat lyhenevät, kun suurin sallittu nopeus nousee junatyypistä riippuen tasolle 160 200 km/h osuudella Seinäjoki-Ylivieska (nykyisin 140km/h) Rataosan välityskyky ja turvallisuus lisääntyvät kaksoisraide-, liikennepaikka- ja turvalaitemuutoksilla Tasoristeysten poisto osuudelta Seinäjoki-Ylivieska parantaa turvallisuutta ja mahdollistaa osaltaan junanopeuksien kasvun Parantaminen varmistaa sähkötehon riittävyyden junapainon kasvaessa. Parantamisella on myös myönteisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Perustelut, Kokkolan ratapiha ja Ykspihlajan teollisuusraide sekä -ratapiha: Yhteyden parantaminen välillä päärata - Ykspihlajan satama-alue perustuu Kokkolan sataman kautta kulkevan tavaraliikenteen suureen määrään. Teollisuuden ulkomaan tavarakuljetusten suuryksikköliikenne on keskittynyttä ja Kokkolan satama kuuluu tavaraliikenteen merkittävimpien satamien joukkoon. Kuvassa 1 on esitetty Suomen satamien ja rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 23

Kuva 1. Tavaraliikenteen kuljetusvirrat rautateillä ja satamissa vuonna 2007 (Ratahallintokeskus (2008) Ratahallintokeskuksen toiminta ja taloussuunnitelma 2010 2013 (saatavissa www.rhk.fi)). Kokkolan ratapihan merkintä perustuu Pohjois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen -julkaisuun (Ratahallintokeskus A5/2007). Julkaisun mukaan Kokkolan ratapihan kuormitusta pyritään vähentämään kehittämällä Ykspihlajan teollisuusratapihaa ja ohjaamalla sinne mahdollisimman paljon satamaliikennettä Kokkolasta käsin tapahtuvan ope- Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 24

roinnin sijaan. Edelleen Kokkolan ja Ykspihlajan välinen rataosa esitetään sähköistettäväksi ja Ykspihlajan teollisuusratapiha laajennettavaksi ja varustettavaksi turvalaitteilla. Keskeiset vaikutukset: Ratapihojen ja sivuraiteen parantaminen mahdollistaa junapituuden noston 925 m kahdella raiteella Eri toimintojen (henkilöliikennekaluston seisotus, vaunukorjaamo, kunnossapito ja tankkauspiste) keskittäminen tietyille alueille lisää tehokkuutta ja säästää kustannuksia Matkustajalaiturin muutos eritasoon lisää turvallisuutta Muutokset vaikuttavat alueen raideliikenteen tehokkuuteen ja toimivuuteen jotka tuovat lisää kilpailukykyä alueen yrityksille ja siten kerrannaisvaikutukset heijastuvat maakunnan aluerakenteeseen. Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Kannus, 217_025 Päärata alueilla Kannus, Kokkolan Kälviä ja Kokkola Kokkola 272_025 315_025 Kokkola 272_026 Ykspihlajan sivuraide sekä ratapihajärjestelyt 2.9 Laivaväylä Vahvistuspäätöksessään 8.2.2012 (Dnro YM3/5222/2010) ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Kehitettävä laivaväylä -merkinnän. Väylän osalta jäi voimaan maakuntakaavan 1. vaiheen laivaväylämerkintä. Viivamerkintä, kehitettävä laivaväylä: Kehitettävä laivaväylä. Suunnittelumääräykset: Väylän ruoppauksen yhteydessä tulee huomioida ruoppauksen vaikutukset ammattikalastukseen, linnustoon ja kalastoon sekä vedenalaiseen luontoon ja kulttuuriperintöön sekä on pyrittävä lieventämään niihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Kuvaus ja perustelut: Kokkolan satamasta on kansainvälisiä yhteyksiä ja satamassa käsitellään suurteollisuusalueen sekä transitoliikenteen kontti-, kuivabulkki-, öljy- ja kappaletavaralasteja. Kokkola on Suomen kolmas syväväyläsatama vuonna 2000 valmistuneen 13 metrin syväväylän ansiosta. Satamaan on tehty hiljattain myös muita suuria investointeja, kuten AWTterminaali ja sisäinen satamalogistiikka. Kokkolan satama onkin Suomen suurin transitosatama tonnimääräisesti mitattuna. Satamassa liikennöi myös 14 metrin aluksia, vaikka kulkusyvyys on 13 metriä. Suurempien laivojen satamaan pääsyn takaaminen ja samalla liikennemäärien kasvattaminen edelleen vaatii syväväylän syventämistä noin 14 metriin. Sen kanssa linjassa on myös junaliikenteen pääradan kehittäminen. Tämä parannettava Kokkolan sataman laivaväylä osoitetaan maakuntakaavaan. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 25