Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 18.9.2017 Vesienhoidon keskeiset kysymykset VHA2 VHA3
Mitkä tekijät mielestänne eniten muuttavat tällä hetkellä Hämeen pinta- ja pohjavesien tilaa (kolme tärkeintä)? Mainitkaa myös kumpaa vesienhoitoaluetta tarkastelette. molemmat alueet: VHA2: VHA3: - metsätalous; avohakkuut + maanmuokkaus - metsäojitus - haja-asutuksen jätevedet - suo-ojitukset - vuodot jätevedenpuhdistamoilla; pohjavesialueilla - ihmisten toiminta - pinta- ja pohjavesien tilaan vaikuttavat eri tekijät; pohjavesiin esimerkiksi liikenne ja pistekuormitus, pintavesiin hajakuormitus - maatalous - hajakuormitus - vieraslajit - haitta-aineet (mm. glyfosaatti ja sen käyttö) - pohjavedet: pilaantuneet maa-alueet, tiesuolaus, entinen torjunta-aineiden käyttö - ilmastonmuutos - vaellusesteet - valumavedet, hulevedet viljelysalueilta ja pinnoitetuilta alueilta - haja-asutuksen vesihuollon järjestäminen paikallisesti - maankäyttö pohjavesialueilla - joissain paikoissa järven sisäinen kuormitus - - - maatalous - hajakuormitus - liikenne - rehevöityminen - pintavesissä: teollisuusalueet ja hulevedet, jätevedenpuhdistamot, maa- ja metsätalous - pohjavesissä: kemikaalionnettomuudet ja PIMA, maa-ainesten otto, teiden hoito (sekä pikiettä soratiet) - asenteiden muutos, maatalouden muutos, ilmastonmuutos - yhdyskuntien jätevedet - teollisuus - pohjavesialueille sijoittuvat toiminnot kuten jakeluasemat ja teollisuus - pohjavedet: maa-ainesten otto, torjunta-aineiden lisääntyvä käyttö, onnettomuuksien aiheuttamat riskit - pintavedet: turvetuotanto, metsien ja soiden ojitukset, maatalous ja muu hajakuormitus
- maa- ja metsätalouden hajakuormitus on edelleen merkittävä pintavesien kuormitusta aiheuttava tekijä; peltoalueilta tulee lannoituksen ja lannan ravinteita ja kiintoainetta, joiden vähentämiseen on edelleen vaikea vaikuttaa; metsäojitukset ovat haitallisia erityisesti rehevissä korvissa ja sulfidimaaperän alueilla lähellä latvavesiä - haja-asutuksen jätevesikuormitus pilaa pinta- ja pohjavesiä - maa-ainesten otto ja turpeennosto vaikuttavat. Miten näihin tekijöihin on mahdollista vaikuttaa vesienhoidon tavoitteiden näkökulmasta? - maa- ja metsätaloudella voisi olla yhteishankkeina tehostettua vesiensuojelua - maanmuokkauksesta luopuminen (torpedoi jokamiehenoikeuksiakin) + jatkuva kasvatus vähentävät kuormittavaa valuntaa - suo-ojitukset pitäisi lopettaa kokonaan; kuormittaa pintavalutuskentillä varustettunakin vesistöjä valtavasti vuosikymmeniä turpeenoton jälkeen - lisää resursseja puhdistamoiden ja teollisuuslaitosten valvontaan - nopeuttamalla kasvukeskuksiin siirtymistä ja maaseudun autioitumista; luonnontilan palauttaminen mahdollisimman suurella alueella - keskeiset haasteet molemmilla alueilla samat ja tiedossa; jätevedet, teollisuus, liikenne, maatalous, metsätalous - yhteistyöllä, yhteisellä tekemisellä, tutkimuksen ja korjaavien toimien yhteensovittamisella - tutkimustiedolla ja aidolla yhteistyöllä; eri toimijoiden yhteishankkeilla (toiminnallisilla ja tiedotushankkeilla) - maatalouden ympäristötoimet - haja-asutuksen ja hulevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämistoimet - liikennealueiden pohjavesisuojaukset - hajakuormituksen vähentämiseen vesien hallinta -> kiintoaine- ja fosforikuormituksen hallinta - maatalouden hajakuormitus -> peltojen rakenne; tilakohtainen neuvonta ja viljelykäytännöt - järvien kunnostusmenetelmät aktiiviseen käyttöön, esim. kemikaloinnilla alkupotku (silloin kun järvi tähän soveltuva) - pelto- ja metsäasioissa vedenhallinta: virtaamansäätöpadot, (pohjapadot, laskeutusaltaat) - yhteiskunnan taloudellisen tuen oikea kohdentaminen hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin - tavoitteet huomioitava kaikissa luvissa ja valvonnassa - asennekasvatus; yhteistyö - kestävä kalavesien hoito; virtavedet, järvet - vesien virkistyskäytön monipuolisuus - lainsäädännön avulla - tukirahoituksen lisääminen vesiensuojelun tarkoituksiin - pohjavesissä: lisärahoitus PIMA-alueiden puhdistamiseen, pv-suojaukset tiealueille - vaellusesteiden poisto saatava helpommaksi (luvat maksavat liikaa ja liikaa byrokratiaa) - vesilain muutos (kalatievelvoitteet myös vanhoihin patoihin) - valumavesien / hulevesien johtamisen järjestäminen hallitusti ja pidättämällä
- kaavoituksella ja ympäristöluvituksella - tiesuolauksen rajoittaminen ja vaihtoehtoiset tavat - jäteveden putsareiden lupaehdot, puhdistusmenetelmien kehittäminen - byrokratian vähentämisellä - maatalous: talviaikaisen kasvipeitteisyyden suosiminen -> parempia porkkanoita tarvitaan - sääoloihin ei voida vaikuttaa, joten pintavaluntaan täytyisi keksiä tehokkaampia jarruja - metsätaloudessa: tehtyjä ja hyödyltään vähäisiä ojituksia olisi ennallistettava, jotta ne eivät johtaisi nykyisessä määrin valumia metsätalousalueilta vesistöön - teiden suolausta pohjavesialueilla olisi oleellisesti vähennettävä tai lopetettava kokonaan - kaikkien pohjavesialueille sijoitettavien riskitoimintojen olisi oltava luotettavassa vaikutusseurannassa ja tällaisia toimintoja on pystyttävä siirtämään pois pohjavesialueilta - teollisuuden ja yhdyskuntien sekä tiheästi asutettujen rantojen haja-asutuksen osalta jätevesien puhdistukseen on edelleen kiinnitettävä huomiota; aiemmin pahiten kuormittuneet pohjasedimenttialueet kaipaavat kunnostamista - pohjavedet: maa-ainesten ottoon mahdollisuus vaikuttaa maa-ainesten luvituksen yhteydessä, torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueilla tulisi rajoittaa - pintavedet: turvetuotannon vesien käsittelyltä tulee edellyttää tehokkaita ratkaisuja ja useamman menetelmän yhdistelmien käyttöä, metsien ja soiden ojitukset luvanvaraisiksi ja toteutettava siten, ettei ojia johdeta suoraan vesistöihin, maataloudessa suojavyöhykkeille myönnettävät tuet pitäisi myöntää vain sellaisiin kohtiin, joissa ne todella hyödyttävät vesistöjä (ja muilla alueilla suojakaistat leveämmiksi), säätösalaojituksen vesistövaikutuksia tulisi selvittää - vesien hyvään tilaan päästään vain valuma-alueen kuormitusta vähentämällä; ympäristöviranomaisella tulee olla enemmän keinoja puuttua maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen; erilaista rahoitusta saaville hankkeille tulee asettaa nykyistä korkeammat vesiensuojelutavoitteet; maatalouden lupa- ja ilmoitusmenettelyssätulee jatkossa puuttua voimakkaammin vesistön pilaamiseen, metsätalousvalvonnassa samoin - hajajätevesilainsäädäntö tulee vakauttaa ja valvontaa tehostaa - yhteisvaikutuksia, vesienhoidon tavoitteet ja vesiensuojelu huomioon Muita kommentteja vesienhoitoon liittyen? - vesien tilan kartta-aineisto olisi hyvä olla sähköisenä paikkatietoaineistona ladattavissa toimijoiden omiin järjestelmiin - metsätaloudessa on käytössä yksityiskohtaisia paikkatietoaineistoja riskikohteiden tunnistamiseen eri toimenpiteiden yhteydessä; aineistojen tarkkuus kohenee sitä mukaa kuin laserkeilausaineistosta tehtyä pintamallia saadaan käyttöön; GTK:n maalajiaineisto sähköisessä muodossa parantaisi - graafisiin esityksiin enemmän mustan, harmaan ja valkoisen käyttöä symboleihin; kymmenesosalta yleisöä menee ohi puna-vihreä esitys - tutkitaan -> saadaan tuloksia -> ollaan tyytyväisiä saatuihin tuloksiin; tutkitaanko kaikkea ja mitä jää tutkimatta; mikä on todellinen tilanne? - hanketoimintaa toivoisi lisää
- maatalouden neuvo2020 -järjestelmä on hyvä ja se toivottavasti jatkuu myös seuraavalle ohjelmakaudelle - Vaikuta vesiin -sivusto on jo nyt ihan ok ja sitä kannattaa kehittää; kuulemiset ja käytäntö kulkevat vielä aika eri teitä; yksityiskohtainen kartta-aineisto kannattaa jakaa verkossa (mahdollistaa itselle tutun alueen kommentoimisen) ja kuulemisasiakirjoja tiivistää mahdollisimman paljon; Uudenmaan ELYstä saisi myös yhteistyöryhmän toimintaan hyviä vinkkejä - aika suunnata resurssit toimenpiteisiin ja rohkeisiin toimiin; loppujen lopuksi kyse resursseista ja rahoitusmahdollisuuksista -> keskusteluryhmien tilalle toimenpideryhmät -> toimenpide -> rahoituksen hankkiminen -> toteutus - yhteinen tahtotila ja arvostus tärkeää; vesienhoidon mentävä yli yrittäjä-näkökulman -> eli ei aina tarvitse olla taloudellista hyötyä; puhdas luonto arvoa ei voi mitata - alueella oltava jatkuvasti hyviä esimerkkejä vesienhoitotavoista ja saavutuksista - käytännön tiedot pidettävä ajan tasalla ja helposti kaikkien saatavissa - kuuleminen onnistuu helpommin kun kansalaiset tietävät mitä kukin termi yms. tarkoittaa -> eli toistoa, toistoa tiedotusvälineiden kautta - toimenpiteet etenevät hitaasti - vesienhoidon suunnitelmat ja 6-vuoden rotaatio on itse asiassa hyvä juttu; jotain vakautta muuten pomppoilevassa ympäristöhallinnossa - pitäisi kehittää nk. nettoympäristövaikuttavuuden järjestelmä niin, että aina ei mennä laiskimman ja holtittomimman mukaan ja toisaalta jos olet jossain tehnyt merkittäviä ympäristötekoja vähäiset puutteet toisaalla voitaisiin unohtaa; tämä edellyttää, että valvonta ylipäätään on tehokasta ja haittoja aiheuttavat saadaan kuriin; nyt valvonta on liian löysää ja muiden kuin ympäristönäkökohtien tarkasteleminen myös