IMA. ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportti (ELMA-suunnitelma)

!, [ IMA VERSI 1.0, 7.5.2013 ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportti (ELMA-suunnitelma) Suunnitelma tieto- ja paikkatietotekniikkaan liittyvien kehittämis-, tuki- ja tutkimustehtävien kokoamiseksi MMM:n hallinnonalalla

Laatija Pohja, Antti Vertanen (versio 0.1) 28.11.2012 Muutokset Tausta ja lähtökohtien luonnostelua. Antti Vertanen, 4.1.2013 Risto Yrjönen 10.1.2013 Lähtökohtien muotoilua, Husu-Kallio, Yrjönen, Verta nen 11.1.2013 Rakenteen luonnostelua, sanaston alku, Vertanen 18.1.2013 Muutoksia kohtaan 1.3, ohjausryhmä (v.2) 31.1.2013 Muutoksia kohtaan 1.3. ohjausryhmä (v.3) 28.2.2013 Muutoksia rakenteeseen (3, asiakkuudet) ja sanas toon (v.41), alatyöryhmien materiaalia mukaan, Ver- 5.3.-18.3.2013 tanen Projektiryhmän korjauksia ja täydennyksiä, riskitau- 20.3-24.3.2013 lukko Muutoksia ohjausryhmän kokouksen ja projektiryh- 2-5.4.2013 män jäsenten kommenttien perusteella, mm. uusi tavoitetilan kuvaus kohdassa 3.2.1, riskitaulukon päi vitys Virastojen täydennyksiä/kommentteja mm. GL ja Mavi 10.4.2013 (0.61) Virastojen kommentteja, mm Tike, GL, SMK, Mavi 15.4.2013 (0.7) Kommentteja projektiryhmän kokouksesta (0.8) 17.4.2013 Jälkikommentteja projektiryhmän kokouksesta (0.9) 18.4.2013 In house -selvityksen lisääminen liitteeksi (0.91) 19.4.2013 hjausryhmän kokouksessa päätetyt muutokset (0.95) 22.4.2013 Suunnitteluvaiheen loppuraportti, (versio 1.0), ohjausryhmän kannanotot lisätty liitteeksi 7.5.2013 Hyväksytty Kohta 1.3. muutoksin johtoryhmän kokouksessa v,2 31.1.2013 Kohta 1.3. muutoksin johtoryhmän kokouksessa v,3 28.2.2013 Suunnitteluvaiheen loppuraportti, muutoksin johto ryhmän kokouksessa 22.4. ja kannanotot (versio 1.0) 7.5.2013 Päivitetty Hyväksytty Päivitetty 2

1 SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVITTEET JA LÄHTÖKHDAT 5 1.1 Tausta 5 1.2 Tavoitteet 6 1.3 Työskentelyn organisointi suunnitteluvaiheessa 6 2 NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 7 2.1 IT-tehtävät 7 2.1.1 Yleistä 7 2.1.2 Toimintamallit 7 2.1.3 Resurssit 9 2.1.4 Yhteiset järjestelmät 9 2.1.5 Kehitysodotukset 10 2.2 Paikkatietotekniikkaan liittyvät tukitehtävät 11 2.2.1 Yleistä 11 2.2.2 Toirnintamallit 11 2.2.3 Resurssit 12 2.2.4 Yhteiset järjestelmät 12 2.2.5 Kehitysodotukset 12 2.3 Tieto- ja paikkatietotekniikkaan liittyvät tutkimustehtävät 13 2.3.1 Yleistä 13 2.3.2 Toiinintarnallit 13 2.3.3 Resurssit 14 2.3.4 Yhteiset järjestelmät 14 2.3.5 Kehitysodotukset 14 3 UUDEN KESKUKSEN KUVAUS 16 3.1 Rooli (visio ja toiminta-ajatus) 16 3.2 Toimintamallit tavoitetilassa 16 3.2.1 IT-tehtävät 16 3.2.2 Paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittärnis-ja tukitehtävät 21 3.2.3 Tutkimus 22 3.2.4 Eri tehtäväalueiden välinen synergia tavoitetilassa 22 3.3 Tehtävät 23 3.3.1 IT-tehtävät 23 3.3.2 Paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittärnis-ja tukitehtävät 23 3.3.3 Tutkimus 23 3.3.4 Muut palvelut 24 3.3.5 Hallinto 24 3.4 rganisaatiomalli 25 3.5 Resurssit 25 3.5.1 Henkilöstö 25 3.5.2 Taloudelliset resurssit 25 3.5.3 IT-kehitysympäristö ja hallinnonalan yhteiset järjestelmät 26 3.5.4 Tutkirnusinfrastruktuuri 26 3.6 hjausmalli 27 3

3.7 Lainsäädäntö 27 3.8 Toimitilat ja infrastruktuuri 27 3.9 Nimi, ilme tms. 28 4 SUUNNITELMA UUDEN KESKUKSEN PERUSTAMISEKSI 28 4.1 Yleistä 28 4.2 Aikataulu ja vaiheistus 29 4.3 Valmisteluvaiheen organisointi 29 4.4 Lainsäädäntö 30 4.5 Hallinnollinen valmistelu (mm. talousarvio) 30 4.6 Hallinnon ja toimitilojen järjestäminen 31 4.7 Viestintä 31 4.8 Muutostuki ja työhyvinvointi 32 4.9 Siirtymävaiheeseen liittyvä palvelukyvyn varmistaminen 32 4.10 Siirtyvien resurssien tarkka määrittely, siirtojen aikataulutus ja valmistelu 32 4.11 Yhteiset järjestelmät ja tietovarannot 33 4.12 Uuden keskuksen toiminnan käynnistäminen 33 4.13 Sisäisten palveluiden ja toimintakulttuurin kehittäminen 33 5 ARVI TIMINTJEN KKAMISEN VAIKUTUKSISTA 34 5.1 Yleistä 34 5.2 Toiminnalliset vaikutukset 34 5.3 Henkilöstövaikutukset 35 5.4 Taloudelliset vaikutukset 35 5.5 Muut vaikutukset 36 5.6 Riskit 36 Liite 1: hjausryhmän linjaamat valmistelun lähtökohdat Liite 2: Terminologia Liite 3: ln-house selvitys ja Suomen riistakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Metsähallituksen asema keskuksen asiakkaina Liite 4: Tike:n kannanotto Elma-hankkeen päälinjauksiin Liite 5: GL:n kannanotto ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportista Liite 6: Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) kannanotto ELMA-valmisteluun Erillinen liite 7: lt-kehittämistehtävien sekä tieto-ja paikkatietotekniikkaan liittyvien kehittämis-, tuki- ja tutki mustehtävien nykytila (yhteenveto kyselyn tuloksista) Erilliset liitteet 8-1 1: Alatyöryhmien osaraportit Erillinen liite 12: Lainsäädäntöhankkeen suunnitelmaluonnos Erillinen liite 13: Hankesuunnitelma 4

1 Suunnitelman tausta, tavoitteet ja lähtökohdat 1.1 Tausta Tämä suunnitelma on osa MMM:n hallinnonalan ns. ELMA-hanketta, jonka tavoitteena on koota MMM:n hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämistehtäviä ja niitä lähellä olevia tutki mustehtäviä sekä luoda nykyistä paremmat edellytykset toimialan palveluiden ja tietoresurssien laajalle sähköistymiselle ja tietotekniselle yhtenäistymiselle. ELMA-hankeen syntyyn ovat vaikuttaneet julkisen hallinnon ICT-hankkeet (mm. TRI ja kokonais arkkitehtuurityö) ja niihin liittyvät säästötavoitteet, valtion tutkimuslaitoskentän rakenteelliseen uu distamiseen liittyvät selvitykset, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma tavoitteineen sekä näihin liittyvä tarve selvittää MMM:n hallinnonalan tietotekniikan kehittämistoiminnan nykytila ja kehittä mismahdollisuudet. Monet näistä taustalla olevista hankkeista ovat osa Jyrki Kataisen hallitusoh jelman toimeenpanoa. TRI-hankkeen tavoitteena on koota sekä valtion ICT-palvelukeskusten että valtion virastojen toi mialariippumattomat tieto- ja viestintätekniset tehtävät yhteen. Valmisteluun on otettu mukaan myös virastojen omat toimialariippumattomat ICT-tehtävät, koska vain näin katsotaan voitavan saavuttaa tavoiteltu toiminnan tehostuminen ja säästöt. Hallitusohjelmassa on eritelty menosäästö jä, joiden vaikutus valtion menoihin vuositasolla vuonna 2015 on julkisen hallinnon atk-uudistuksen osalta 110 milj. euroa. Menosäästöihin sisältyy lisäksi monia muita kohtia (mm. tilatehokkuus, yh teishankinnat, sektoritutkimus), joiden tavoitteena on leikata virastojen ja laitosten menoja. Valtion tutkimuslaitoskentän rakenteelliseen uudistamiseen liittyvässä syyskuussa 2012 julkaistus sa selvityksessä esitetään MMM:n hallinnonalalle merkittäviä rakennemuutoksia. Maa- ja elintarvi ketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos esitetään fuusioitavaksi uudeksi laajapohjaiseksi luonnonvara-alan tutkimus-ja kehittämiskeskukseksi. Geo deettinen laitos, osa Maanmittauslaitoksen toiminnoista, Suomen ympäristökeskuksen paikkatieto tutkimus ja geoinformatiikka sekä mahdollisesti Puolustusvoimien topografiatoiminnot esitetään fuusioitavaksi uudeksi laajapohjaiseksi paikkatietoalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Lisäksi selvityksessä esitetään merkittäviä muutoksia tutkimuslaitosten rahoitusmalleihin. ELMA-hanke on osa MMM:n hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa. hjelma on jatkoa edellisten hallitusten käynnistämälle ja osin vielä vaikuttavalle tuottavuusohjelmalle. hjel man tavoitteena on julkisten menojen kasvun hillintä ja kestävyysvajeen pienentäminen kehittämäl lä ja parantamalla toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. hjelmaan kuuluvat yhteiseen seu rantaan nostettavat hankkeet sekä niiden tasapainoisen tavoiteasetanta, ydintoiminta-analyysit ja suunnitelmat inhimillisen pääoman kehittämiseksi. Vuonna 2011 tuli voimaan laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011), jonka tar koituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saa tavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimi vuuden edistämisestä ja varmistamisesta. Lain mukaan kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ottaen huomioon laissa säädetyt tarkoituksetja velvoitteet. Ministeriön on mm. huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpi detään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset. Tämä edellyt tää käytännössä hallinnonalan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ohjaamista ja kehittämistä. Tietojärjestelmiä ja niihin liittyviä tietovarantoja käytetään, ylläpidetään ja kehitetään kaikissa MMM:n hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa. Näiden lisäksi hallinnonalalla toimii tietopalvelukes kus Tike, joka kehittää ja ylläpitää asiakkaidensa tarvitsemaa tieto- ja viestintätekniikan ympäristöä ja hallitsee siitä muodostuvaa kokonaisuutta palvelutoimintana. Monet hallinnonalan järjestelmistä kytkeytyvät osaksi koko yhteiskunnan tietoteknistä infrastruktuuria. Nykyiset MMM: n hallinnonalan tietojärjestelmätja niiden ylläpito- ja kehittämismallit ovat pitkälti syntyneet hajautetusti virastoittain niiden omista lähtökohdista. Viime vuosina monet edellä kuvatut julkisen hallinnon yhteiset kehit 5

tämishankkeet ovat alkaneet vaatia virastokohtaisen kehittämisen ja toiminnan kytkemistä osaksi laajempia kokonaisuuksia. 1.2 Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on asettamispäätöksen mukaisesti koota MMM:n hallinnonalan tieto-ja paikkatietotekniikan kehittämistehtäviä ja niitä lähellä olevia tutkimustehtäviä sekä luoda nykyistä paremmat edellytykset toimialan palveluiden ja tietoresurssien laajalle sähköistymiselle ja tietotek niselle yhtenäistymiselle siten, että: - tehtävien kokoamisesta voidaan selvästi osoittaa koituvan kokonaistaloudellista hyötyä MMM:n hallinnonalalla ja laajemmin yhteiskunnassa, - palveluiden toimintavarmuus ja palvelukyky turvataan myös siirtymävaiheessa, - uusi toimialariippuvia tietoteknisiä ja mahdollisesti muita tukipalveluita tuottava palvelukeskus (ensimmäinen vaihe) voi aloittaa toimintansa 1.1.2015 (muutettiin ohjausryhmässä 28.2.2013) ja laajentua suunnitelman mukaisessa aikataulussa ja - muutoksessa noudatetaan valtion hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä valtioneuvoston periaatepää töstä (26.1.20 12) valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteessa ja sen nojalla annettuja ohjeita ja päätöksiä. Hankkeen tavoitteena ei ole suoraviivaisesti koota kaikkia hallinnonalan eri virastojen ja laitosten toimialariippuvia tietoteknisiä kehittämis-, tuki- ja tutkimustehtäviä samaan keskukseen vaan löytää osaamisen, resurssien ja yhteisten järjestelmien käytön kannalta tasapainoinen malli hallinnonalan virastojen, ministeriön ja yhteisen keskuksen toiminnalle. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa varten hankkeelle on määritelty ohjelman edellyttämän mallin mukaiset vaikuttavuus-, palvelukyky- ja aikaansaannoskyky- sekä tuottavuus- ja taloudelli suustavoitteet. 1.3 Työskentelyn organisointi suunnitteluvaiheessa Hanke asetettiin virallisesti 18.1.2013. Asettamispäätöksessä asetettiin ohjausryhmä, suunnitteluvaiheen projektiryhmä ja neljä suunnitteluvaiheen alatyöryhmää. Koko hankkeelle asetetun ohjausryhmän tehtävänä on ohjata hankkeen ja sen alatyöryhmien työ tä, linjata hankkeen tavoitteiden toteutumisen ja etenemisen kannalta merkittävistä asioista sekä hyväksyä suunnitelmaluonnos. Päätöksessä todetaan lisäksi, että hankkeen tavoitetta ja tehtäviä voidaan täsmentää ja täydentää hankkeen edetessä ohjausryhmän päätöksillä. hjausryhmässä olivat edustettuna ministeriö (pj), kaikki virastot ja kaksi henkilöstöjärjestöä. hjausryhmä kokoon tui kolme kertaa. hjausryhmä käsitteli ja hyväksyi suunnitteluvaihetta ohjaavat lähtökohdat ohja usryhmän ensimmäisessä kokouksessa 31.1.2013 (liite 1). hjausryhmä päätti toisessa kokouk sessaan 28.2.2013 ministeriön esityksestä muuttaa keskuksen käynnistämisen tavoiteaikataulua vuodella eteenpäin. Suunnittelun lähtökohtia täsmennettiin vastaavasti. hjausryhmä kokoontui suunnitteluvaiheessa 4 kertaa ja hyväksyi loppuraportin sisällön 7.5.2013 (sovittu viimeisten kan nanottojen määräaika). Tike, Geodeettinen laitos ja Elintarviketurvallisuusvirasto toimittivat erilliset kannanotot suunnitteluvaiheen loppuraportista (liitteet 4-6). Suunnitteluvaihetta varten asetetun projektiryhmän tehtävänä oli seurata ja yhtenäistää alatyöryh mien työtä ja huolehtia ohjausryhmän vahvistamien linjausten toteutumisesta. Projektiryhmän teh tävänä oli myös koota suunnitteluvaiheen loppuraportti (ns. ELMA-suunnitelmaluonnos). Projekti ryhmässä olivat edustettuna ministeriö (pj), kaikki virastot ja kaksi henkilöstöjärjestöä. Projektiryh mä kokoontui 7 kertaa. Suunnitteluvaiheessa toimi neljä alatyöryhmää: 1. ELMA- toimintamalli: Uuden tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämiskeskuksen määrittely (toimin tamalli, rahoitusmalli, lainsäädäntömuutostarpeet, talousarviomuutostarpeet, liittymät yms.) 6

2. ELMA-resurssit: IT-kehittämisresurssitja osaaminen (nykytila, kehittämistarpeet yms.) 3. ELMA-järjestelmät: Yhteiset järjestelmät ja arkkitehtuuri (nykytila, kehittämistarpeet, muut hank keet) 4. ELMA-tutkimus: Tieto- ja paikkatietoteknhikkaa lähellä oleva tutkimus- ja tukitoiminta Alatyöryhmät työskentelivät oman suunnitelmansa mukaisesti ja laativat osaraportit loppuraportin kokoamista varten. Kukin alatyöryhmä kokoontui 4-8 kertaa. Alatyöryhmien tehtävänä oli lisäksi kuulla Metsähallitusta ja tarvittaessa muita keskeisiä yhteistyö tahoja. Hanke esiteltiin Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tietohallinnon ja paikkatietotehtävien edustajille 17.4.2013. Metsähallitusta ei suunnitelmista poiketen ole kuultu vielä suunnitteluvaiheen aikana. Konsulttituen avulla tuettiin työryhmien työtä (ks. erillinen liite 7), haettiin vertailukohtia mahdollisis ta muista vastaavista hankkeista (TRI, AHTI) ja varmistettiin työryhmien työn koordinaatio yhteis työssä projektipääl likön kanssa (yleinen laadunvarmistus kyselyn osalta). 2 Nykytila ja kehittämistarpeet 2.1 IT-tehtävät 2.1.1 Yleistä Tässä suunnitelmassa IT-tehtävät on jaettu yleisellä tasolla lt-palveluiden toteuttamiseen ja tieto hallintoon. Virastoissa nämä tehtävät kytkeytyvät ydinliiketoiminnan toteuttamiseen ja johtami seen/hallintoon. Palvelukeskuksessa näiden viraston tehtävien toteuttamista tuetaan tarjoamalla erilaisia palveluita, jotka on eriteltyja kuvattu palvelukeskuksen palvelukartassa. Ministeriön tehtä vänä on ohjata koko hallinnonalan tietohallinnon kehittämistä konaisarkkitehtuurimenetelmää, jonka avulla pyritään kokonaisvaltaisesti kehittämään toimintaa sekä siinä tarvittavia tietovarantoja, tietojärjestelmiä ja teknologiaa. 2.1.2 Toimintamallit 1. Tässä hyödynnetään mm. ns. ko Viraston IT-palveluiden toteuttamisen yhteydessä kohtaavat viraston ydintoimintaan liittyvät toimin ta-mallit (ml. IT-kehittäminen), lt-palvelutuottajan toimintamallit ja hallinnonalan tietohallinnon oh jausmalli. IT-palveluntuottaja voi olla joko organisaation sisäinen tai ulkoinen. Nykytilakartoituksen perusteella MMM:n hallinnonalan virastojen IT-palveluiden toteuttamisen toi mintamallit vaihtelevat voimakkaasti mm. toiminnan luonteesta, teknisyydestä, historiasta ja lain säädännöstä johtuen. sassa organisaatioista IT-palveluita tuottaa pääasiassa sisäinen palveluntuottaja, osassa palvelukeskus ja osassa kokonaan hallinnonalan ulkopuolinen IT-palveluntuottaja. Toimintamalli on usein erilainen viraston eri hankkeissa tai toteuttamisen eri vaiheissa, esimerkiksi kehittämis- ja tuotantovaiheissa. Erilaisia nykyisiä perustoimintamalleja on havainnollistettu kuvas sai. Tietohallinnon asiantuntija- ja tukipalveluiden osalta toimintamallh kytkeytyy ns. kokonaisarkkiteh tuurityöhön sekä hallinnonalan tietohallinnon johtamiseen ja ohjaamiseen. Tämän toiminnan tueksi ollaan määrittelemässä ns. kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia. Tällä hetkellä palvelukeskus osal listuu tietohallinnon ja kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen seuraamalla kehitystä ja tarjoamalla asiantuntijapalveluita mm. ministeriölle. 1 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011: 4 Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ottaen huomioon tässä laissa säädetyt tarkoitukset ja velvoitteet. 7

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Julkisen hallinnon IT-politiikka ja -ohjaus, MMM:n ohjaus Kuva 1. Erilaisia IT-palveluiden tuottamisen perustoimintamalleja Toimintamallissa 1 virasto vastaa itse IT-hankkeen kaikista vaiheista (määrittelystä, toteuttamises ta, testaamisesta, käyttöönotosta ja palvelun/järjestelmän käyttöpalvelusta). Malli edellyttää viras tolta riittäviä resursseja ja monipuolista osaamista IT-palveluista, niiden toteuttamisesta ja mm. kohdealueen arkkitehtuurivaatimuksista. Toimintamallissa 2 ulkopuolinen IT-palveluntuottaja (yleensä yritys) vastaa IT-hankkeen tai sen osan toteuttamisesta. Viraston vastuulla on oman toimintamallinsa mukainen osa hankkeesta (esim. määrittely, palvelun hankinta sekä lopputuloksen testaus ja vastaanotto). Käyttöympäristös tä, sopimuksesta ja toimittajasta riippuen toimitus voi sisältää myös käyttöönotto-, käyttö- ja hallin tapalveluita. Toimintamallissa 3 hallinnonalan IT-palvelukeskus toimii asiakasviraston toteuttajakumppanina vastaten koko järjestelmän/palvelun tai sen osan tuottamisesta sovitun mukaisesti. IT palvelukeskus voi käyttää apunaan yrityksiä tai muita ulkopuolisia palveluntuottajia joko suoraan hankkeessa tai välillisesti erilaisten markkinoilla tai käytettävissä olevien tietojärjestelmäpalvelui den kautta. Tämän toimintamallin hankkeissa käytetään tyypillisesti mahdollisimman laajasti hyö dyksi hallinnonalan arkkitehtuuriin kuuluvia yhteisiä tietojärjestelmiä, valmiita tietojärjestelmäpalve luita (mm. TRI) ja olemassa olevaa osaamista. Toimintamalli tukee IT-osaamisen keskittämistä ja tuotettujen ratkaisujen yhteiskäyttöisyyden laajentamista. Toimintamallissa 4 hallinnonalan IT-palvelukeskus toimii kehittämisen tukiorganisaationa auttamal la vastuuvirastoa (asiantuntijapalveluna) hankkeen eri vaiheissa erikseen sovitulla tavalla. IT palvelukeskuksen tehtävänä on antaa resurssiensa puitteissa riippumatonta asiantuntijapalvelua ja tukea arkkitehtuurien kehittämisessä, hallinnonalan yhteisten järjestelmien ja tietovarantojen kehit tämisessä ja käytössä sekä avustaa julkisen hallinnon yhteisten järjestelmien/palveluiden käyt töönotossa ja käytössä. 8

. tyosop. 2.1.3 Resurssit Kuvassa 1. on kuvattu hallinnonalan virastoissa IT-tehtäviin osallistuvan henkilöstön määrä Palvelus-suhteen laatu. Vakinainen, Virasto vakinainen, Maara YHTEENSA virkasuhde aikainen suhde Metsäkeskus (TRI) 0 17 0 17,0 Metsäkeskus (El-TRI) 0 14 1 15,0 Riistakeskus 0 1 1 2,0 Luonnonvarakeskus (MTT IT) 7 7 2 16,0 Luonnonvarakeskus (Metia - EI TRI) 8 0 0 8,0 Luonnonvarakeskus (Metla - TRI) 1 1 0 0 11,0 Luonnonvarakeskus(MetIaIT) 10 0 2 12,0 Luonnonvarakeskus (RKTL) 0 4 2 6,0 Geodeettinen laitos El-TRI 0 3 0 3,0 Maanmittauslaitos El-TRI 13 114 4 131,0 Maanmittauslaitos TRI 1 32 1 34,0 Maaseutuvirasto 27 0 7 34,0 Elintarviketurvallisuusvirasto El-TRI 6 4 3 13,0 Elintarviketurvallisuusvirasto TRI 3 0 3 6,0 MMM Tieto palvelukeskus 8,0 125,0 20,0 153,0 YHTEENSÄ, htv 94,0 321,0 46,0 461,0 Kuva 1. IT-tehtäviin osallistuvan henkilöstön määrä eri virastoissa Kuvassa 2. on kuvattu IT-tehtävien laajuutta hallinnonalan virastoissa (järjestelmäkustannukset 2012) 2012 Kehittäminen Ylläpito Valmisohjelmistot Käyttöpalvelut Yhteensä Metsäkeskus 1 999 200 661 840 666 659 796 900 4 124 599 Riistakeskus 108 000 128 000 0 40 000 276 000 Luonnonvarakeskus (MTT) 0 0 0 0 0 Luonnonvarakeskus (Metla) 0 0 0 0 0 Luonnonvarakeskus (RKTL) 220 000 33 000 0 50 000 303 000 Geodeettinen Iatos 120 000 26 000 71 500 10 000 227 500 Maanmittauslaitos 11 082 816 3355973 641 594 2411 643 17492026 Maaseutuvirasto 2 708 362 8 063 113 0 1 089 667 11 861 143 EIlntarketurvaIIisuusvirasto 1 489 457 2 819 209 200 000 421 000 4 929 666 MMM Tietopalvelukeskus 2 733 585 481 430 141 685 256 522 3 613 222 MMMLV 1485094 399289 155000 0 2039383 MMM hallinnonala yhteensä 21 946 514 15 967 854 1 876 438 5 075 732 44 866 539 Kuva 2. IT-tehtävien laajuus hallinnonalan virastoissa (järjestelmäkustannukset 2012), MTT:n ja Metlan osalta kyselyaineisto on puutteellinen. 2.1.4 Yhteiset järjestelmät Hallinnonalan yhteisiä järjestelmiä ovat yhteiset tietojärjestelmäpalvelut, tietovarannotja järjestel mäkomponentit, jotka on kehitetty ministeriön ja virastojen kehittämisrahoituksella ensisijaisesti maa- ja elintarviketalouden (ns. META-) virastojen (Mavi, Evira, MMM!LV) tarpeisiin. Laajemmin koko julkishallinnon käyttöön on kehitetty paikkatietojen hyödyntämiseen tarkoitettuja järjestelmiä. Yhteiset järjestelmät on kuvattu tarkemmin yhteisiä järjestelmiä tarkastelleen alatyöryhmän rapor tissa (erillinen liite 10). 9

enemmän todellista 2.1.5 Kehitysodotukset Nykytilaa koskevan kyselyn yhteydessä konsultit haastattelivat virastoja ja pyrkivät kartoittamaan uuden keskuksen perustamiseen liittyviä kehitysodotuksia. Nykyisten asiakasvirastojen ja palvelu keskuksen odotukset eivät kaikilta osin vastaa toisiaan. Kaikki kirjatut kommentit on merkitty näky viin kokonaiskuvan luomiseksi. Asiakasvirastojen odotuksia: (perustuvat konsultin kirjauksiin haastatteluista) Yhteiset palvelut ja ratkaisut, yhteiskäyttö, lisenssipooli o Yhteinen sähköinen palvelualusta, yhteishankinnat o Yhtenäistäminen, yhteentoimivuus ja standardoituminen o IT-palvelut navigointi-ja paikannuspalveluosaamisen tukena o Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin koordinaatio/ integraatio o Tuotantoympäristön hallinta o Hallinnonalan ja paikkatiedon kokonaisarkkitehtuurien hallinta o Tietovarantojen yhteiskäyttö ja tutkimusaineistojen hallinta o Pilvi- /kapasiteettipalvelut nopeasti käyttöön myös määräajaksi o Yhteiset menetelmät ja työkalut yhdessä tekemistä Keskittämisellä voimaa rutiinien suorittamiseen Asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden erilaiset tarpeet otetaan huomioon, tarve ja palvelu vastaavat toisiaan saaminen nousee uudelle tasolle o Teknisen osaamisen keskittäminen o Arkkitehtuuriosaaminen o Paikkatieto-osaaminen Hyödyt näkyviksi o Toiminnan ja toimitusketjun läpinäkyvyys o Substanssin tehokkuus paranee uusilla palveluilla o IT:n tehokkuus ja palvelu paranee o Kustannustaso laskee, virasto säästää työtä o Viraston resursseja voidaan kohdentaa ydintoimintaan o Kumppani ottaa kokonaisvastuun o Tuloksellisuusmittarit ohjaamaan Elman toimintaa o Edelläkävijävirastojen hyviä käytäntöjä hyödynnetään nnistunut ohjaus o Asiakas-ja omistajaohjaus o Selkeät pelisäännöt, yksinkertainen toimintamalli o Vähemmän byrokratiaa palvelua o Selkeät kustannussäästöt, parempaa asiakaspalvelua o Mahdollisuus sanktiointiin Hyvä muutoksen valmistelu o Strategisen tason valmistelussa löytyy punainen lanka o Pitävät aikataulutja avoimet palvelusisällöt etukäteen o Vuorovaikutuksen toimivuus o Tulevien tarpeiden ennakointi o Valmistelun läpinäkyvyys o Liikkeelle asteittain helpoista caseista Nykyisen IT-palvelukeskuksen (Tike) odotuksia: (perustuvat konsultin kirjauksiin haastatteluista) Aidon hallinnonalan palvelukeskuksen mahdollisuus Paikkatiedon käyttö MML paikkatiedon it-osaaja leellista osaamisen keskittäminen -> säästöpotentiaali (Asiantuntijuuden syventämisen kautta lisää osaamista) 10

TIKE:n arkkitehdit, mahdollisuus voisi keskitetyt Yhteiset ratkaisut, yhteiset tietojärjestelmäpalvelut, alustapalvelut (integraattori) (sovelluskehys - Tiira) -> TIKE:n lisäarvo ELMA:an Toimittajaohjaus malli olla hyvä lähtökohta myös Elmalle hankinnat Luonnonvarakeskus voi hyödyntää em. kokonaisuutta Tiedon hyödyntäminen mahdollisuus yhteiskäyttö Käyttäjät usein samoja tuottaa samanlaista käyttäjäkokemusta käytettävyys ja sen kehittäminen paranee Elma integraattorina TRI:iin päin Kokonaisarkkitehtuurin hallinta Elman avulla (Näkökulmana koko hallinnonala, ei yksittäiset virastot) Asiantuntijapoolit arvioijat keskittämisen hyödyt Elma in house toimittajana Elma kumppanina Yhteistyö verkostona ja yhteiset palvelut muiden toimialariippuvien palvelukeskusten kanssa Muut Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tietohallinnon ja paikkatietotehtävien edusta jien kanssa 17.4.2013 käydyssä keskustelussa todettiin, että: - ympäristöhallinnolla on tiiviit yhteistyösuhteet kaikkiin suunnitellun keskuksen tehtäväalueisiin (IT palvelut, paikkatietoalan tutkimus ja paikkatietoalan tukitehtävät) - tietoluovutusten ja -palveluiden sujuvuutta pidettiin yhtenä merkittävänä odotusarvona myös jat kossa - tietoarkkitehtuuriyhteistyön jatkaminen ja syventäminen on edelleen tarpeellista - laajapohjaisen tutkimusyhteistyön halutaan jatkuvan ja kehittyvän (mm. LYNET:n puitteissa) - meneillään on paljon muutosprosesseja (Tori, AHTI, jne), mistä syystä yhteistyötarpeiden ja - mahdollisuuksien konkreettinen kuvaaminen on tässä vaiheessa liian aikaista - nykyisten yhteistyökäytäntöjen säilyttämistä muutoksen yhteydessä pidettiin toivottavana (ely kytkentä, yhteiset järjestelmät mm. kala-asioissa, paikkatietoalan yhteistyö ja Metsähallituksen kautta tapahtuva yhteistyö). 2.2 Pai kkatietotekni ikkaan liittyvät tu kitehtävät 2.2.1 Yleistä Tässä suunnitelmassa paikka tietoteknhikkaan liittyvillä tukitehtävilä tarkoitetaan erilaisia tieto-, ke hittämis- ja asiantuntija-palveluita sekä verkosto-yhteistyötä, joiden avulla edistetään paikkatieto tekniikan soveltamista ja kehittämistä (paikkatietojen yhteiskäyttöä) sekä ns. paikkatietoinfrastruk tuurien kehittymistä koko yhteiskunnassa ja yksittäisissä organisaatioissa. Nykytilassa näitä tehtäviä hoitavat pääasiassa Maanmittauslaitos ja osin Geodeettinen laitos (vrt. tehtävien kuvaus kohdassa 3.3.2) MMM:n ohjauksessa. Toimialan tai organisaation sisäisiä paik katietotekniikkaan liittyviä kehittämis- ja tukitehtäviä tehdään vähintään pienimuotoisesti kaikissa hallinnonalan virastoissa. Kaikki virastot voidaan nähdä yleisemmän ja laaja-alaisemman tukitoi minnan käyttäjinä tai asiakkaina. 2.2.2 Toimintamallit Paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittämis- ja tukitehtävät ovat luonteeltaan verrattavissa IT kehittämis- ja -tukitehtäviin, mistä syystä tämän tehtäväalueen toimintamallien kuvauksessa ja määrittelyssä voidaan käyttää kohdassa 2.1 kuvattuja perustoimintamalleja. Geodeettisen laitoksen hoitamat tukitehtävät linkittyvät vahvasti tutkimustoimintaan, (vrt, taulukko 3, josta näkyy, että tukitoimintoihin käytettävä pieni henkilötyövuosimäärä koostuu työosuuksista, 11

joiden takana suuri joukko tutkijoita). Useimmat Geodeettisen laitoksen tukitehtävät vaativat syväl listä osaamista ja niissä hyödynnetään viimeisimpiä tutkimustuloksia. Tukitehtävissä nykyisin sovellettava toimintamalli muistuttaa pitkälti edellä kuvattua toimintamallia 3, jossa kehittäminen ja tuen antamien on pääosin keskitetty, tässä tapauksessa kuitenkin valta kunnalliseksi tukipalveluksi. Tukipalvelu integroituu nykyisissä toteuttajaorganisaatioissa vahvasti muuhun kehittämis-, tuki- ja/tai tutkimustoimintaan. 2.2.3 Resurssit Kuvassa 3 on kuvattu paikkatietotekniikkaan liittyvien tukitehtävien laajuutta hallinnonalan viras toissa. Tukitolminnan laajuus 2012 Virasto hlöä htv Metsäkeskus 5,0 0,1 30 000,0 Riistakeskus Luonnonvarakeskus (MTT) 17,0 0,7 32 500,0 Luonnonvarakeskus (Metla) Luonnonvarakeskus (RKTL) 0,0 0,1 15 000,0 Geodeettinen laitos 31,0 3,1 Maanmittauslaitos 10,0 4,0 448 724,0 Maaseutuvirasto 2,0 0,5 25 000,0 Elintarviketurvallisuusvirasto MMM Tietopalvelukeskus YHTEENSÄ 65,0 8,4 551 224,0 Kuva 3. Paikkatietotekniikkaan liittyvien tukitehtävien laajuus hallinnonalan virastoissa 2.2.4 Yhteiset järjestelmät Paikkatietotukitehtäviin liittyviä yhteiseen käyttöön tarkoitettuja järjestelmiä ovat kehitteillä oleva paikkatiedon palvelualusta ja katselupalveluiden toteuttamiseen liittyvät sovellukset. 2.2.5 Kehitysodotukset Asiakasvirastojen odotuksia: (perustuvat konsultin kirjauksiin haastatteluista) Uusi organisaatio voisi toimia hallinnon alojen välisenä koordinaattorina, jossa asiantuntemus ja tutkimus tukevat toisiaan. Tätä kautta on mahdollista saavuttaa suurempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus kuin erillisinä toimijoina. Elma voisi jatkossa tarjota esimerkiksi metodista tukea erityisesti arkkitehtuurityön koordinoin nin tueksi. Nykyisten tukiorganisaatioiden (MMLIGL) odotuksia (perustuvat konsultin kirjauksiin haastatteluista) Paikkatiedon hyödyntäminen tulee varmasti laajenemaan Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin koordinaatio/ integraatio GL:n osaaminen palvelee paremmin koko yhteiskuntaa Ympäristöhallinnon näkemyksiä on kuvattu kootusti kohdassa 2.1.5. 12

2.3 Tieto- ja paikkatietotekniikkaan liittyvät tutkimustehtävät 2.3.1 Yleistä Paikka tietotekniikkaan liittyvällä tutkimuksella tarkoitetaan tässä suunnitelmassa kaikkea tutkimus ta, joka kohdistuu ns. referenssijärjestelmiin ja niiden taustalla oleviin fysikaalisiin ilmiöihin, paikkatiedon tuotantomenetelmiin ja -laitteisiin, paikkatietoihin ja -aineistoihin, paikkatiedon käsittely- ja analysointimenetelmiin, paikkatieto-ohjelmistoihin ja -sovelluksiin ja paikkatietoinfrastruktuureihin sekä niiden käyttöön yhteiskunnan eri alueilla. Tässä suunnitelmassa geomatiikan tutkimuksella tarkoitetaan geoinformatiikan, kartog rafian, kau kokartoituksen, fotogrammetrian, geodesian, geodynamiikan, navigoinnin ja paikannuksen tutki musta. Tietotekniikkaan liittyvällä tutkimuksella tarkoitetaan tässä suunnitelmassa kaikkea tutkimusta, joka kohdistuu teknisestä näkökulmasta tietoteknisiin menetelmiin ja -laitteisiin, tietoihin ja -aineistoihin, tiedon käsittely- ja analysointimenetelmiin, ohjelmistoihin, sovelluksiin ja järjestelmiin, IT arkkitehtuureihin ja -infrastruktuureihin sekä niiden käyttöön hallinnonalalla. Puolestaan tutkimus ta, jossa tietotekniikkaa hyödynnetään jonkin ilmiön, toiminnan, menetelmän tms. tutkimisessa, ei lueta tässä suunnitelmassa tietotekniikkaan liittyväksi tutkimukseksi. Paikkatietotekniikkaan liittyvää tutkimusta ja geomatiikan tutkimusta tehdään hallinnonalalla lähin nä vain Geodeettisessa laitoksessa. Paikkatieto- ja kaukokartoitustekniikkaa pidetään monissa virastoissa yhtä luonteva työvälineenä kuin esimerkiksi tilasto- tai taulukkolaskentaohjelmistoja, mutta varsinaista tekniikkaan kohdistuvaa tutkimusta ei yleisesti tehdä. Tietotekniikan tutkimusta ei MMM:n hallinnonalalla käytännössä tehdä lainkaan. 2.3.2 Toimintamallit ELMA-hankkeen lähtökohtien mukaisesti Geodeettisen laitoksen tutkimustoiminta on siirtymässä uuteen keskukseen pääosin sellaisenaan, mistä syystä nykyisen tutkimuksen toimintamallin laaja kuvaus ei ole tarpeen tässä yhteydessä. Merkittävät tutkimustoimintaan liittyvät toimintamallin muutokset eivät ole tarpeen siirron takia. Mahdolliset muutokset kohdistuvat lähinnä hallinnon ja tukipalveluiden järjestämiseen. Tukipalveluiden linkittäminen tutkimustoimintaan vaatii kuitenkin erityistä huomiota toimintamallia laadittaessa. Geodeettista laitosta johtaa määräajaksi nimitetty ylijohtaja. Hänen alaisenaan toimivat tutkimus johtaja, hallintojohtaja ja neljä osastonjohtajaa. Ylijohtaja, tutkimusjohtaja ja osastonjohtajat ovat arvonimeltään professoreita. Ylijohtaja sopii vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä osas tonjohtajien kanssa osastojen tulostavoitteista. Käytännössä osastonjohtajat ovat vastuussa tarvit tavan ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta. Laitoksella ei ole johtokuntaa tai tieteellistä neuvot telukuntaa. Edellisen kansainvälisen tieteellisen neuvottelukunnan toimikauden päätyttyä 2008 uutta ei ole nimitetty, koska neuvottelukunnan rooli jäi käytännössä epäselväksi. Laitos on jäsen Euroopan karttalaitosten yhteistyöelimessä ja monissa kansainvälisissä tutkimusalan järjestöissä. Sektoritutkimuksen uudistamisen yhteydessä on meneillään prosessi, jolla saattaa olla vaikuttaa merkittävästi sektoritutkimuksen toimintamalleihin etenkin rahoituksen rakenteen muuttumisen kautta. Uuden keskuksen tutkimuksen toimintamallin kehittämisessä on huomioitava ne toimintamallit, joita suunnitellaan sovellettavaksi valmisteluvaiheessa olevassa Luonnonvarakeskuksessa. Valmistelu vaiheessa on tarkoituksenmukaista arvioida myös missä määrin näillä kahdella uudella tutkimus yksiköllä tulisi olla esimerkiksi yhteisiä tukijärjestelmiä (hankerekisterit, projektinhallinta) ja - palveluita (rahoitushakemisen tukipalvelut tms.). Geodeettisen laitoksen tutkimus- ja tukitoiminta on teknologiapainotteista, mikä asettaa lisävaatimukset tukijärjestelmille ja -palveluille. 13

kynnyksen 2.3.3 Resurssit Vuonna 2012 Geodeettisella laitoksella työskenteli 84 henkilöä (80,7 htv:tä, htv-kehys 78). Tutkija koulutusasteen oli suorittanut n. 50 % henkilökunnasta. Tutkimustehtävissä työskenteli vuonna 2012 73 henkilöä ja tutkimuksen tukitehtävissä (hallinto, IT ym.) 11 henkilöä. Geodeettisen laitoksen rahoitus koostui perustoimintaan saadusta valtion talousarviorahoituksesta sekä maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista. Näiden keskinäiset suhteet olivat 5.524 M (62%) ja 2.876 M (38%) vuonna 2012. Laitoksen kokonaismenot vuonna 2012 olivat 7.088 M. Kuvassa 4 on kuvattu paikkatietotekniikkaan liittyvän tutkimuksen laajuus hallinnonalan virastoissa. Puhtaasti tietotekniikkaan kohdistuvaa tutkimusta ei tehdä hallinnonalalla. Metsäkeskus Paikkatietotekniikkaan, geomatiikkaan ja maanmittaukseen liittyvä tutkimustoiminta Virasto 2012 2013 2014 2015 htv htv htv htv Fiistakeskus Luonnonvarakeskus (MTT) 1 25000 0 5000 Luonnonvarakeskus (Metia) Luonnonvarakeskus (RKTL) Geodeettinen laitos 81 6400000 78 5900000 77 5900000 76 5900000 Maanmittauslaitos Maaseutuvirasto Elintarviketu rvallisuusvirasto MMM Tietopalvelukeskus YHTEENSÄ 82 6425000 78 5905000 77 5900000 76 5900000 * Geodeettisen laitoksen kohdalla näistä 11 kuuluu hallintoon (mukaan lukien tutkimusjohtaja ja ylijohtaja) ja kolme (3) lt:hen (eivät osallistu tutkimukseen) Kuva 4. Paikkatietotekniikkaan ja tietotekniikkaan liittyvän tutkimuksen laajuus hallinnonalan viras toissa 2.3.4 Yhteiset järjestelmät Tutkimus-tehtäväalueella ei ole yhteiseen käyttöön kehitettyjä laajoja tietojärjestelmiä. Koordinaatti järjestelmien välinen muunnospalvelu on GL:n ylläpitämä virastojen, organisaatioiden ym. muiden tahojen yhteiseen käyttöön tarkoitettu tukipalvelu. 2.3.5 Kehitysodotukset Virastojen odotuksia: (perustuvat konsultin kirjauksiin haastatteluista) Tarpeita paikkatietotekniikan hyödyntämisessä tutkimuksessa ja tukitoiminnoissa: Menetelmäosaamisen ja verkottumisen lisäämistä eri asiantuntijoiden kesken. Paikkatietoaineistojen saatavuuden helpottaminen ja kynnysten madaltuminen, Paikkatietoaineistojen linkittäminen muuhun tietoon madaltaminen linkittämiselle hjelmistotuki ja yhteiset lisenssihankinnat Parempaa tuntemusta Tekes-rahoitusten mahdollisuuksista. Mahdollisuus osallistua eri tahojen järjestämiin paikkatietoalan seminaareihin ja koulutuksiin. Mahdollisuus ylläpitää ja parantaa menetelmäosaamista ja verkottumista eri asiantuntijoiden kesken. Kontakteja ja tapaamisia, joissa kuulee mitä muut ovat tehneet. Muiden tekemisestä tietäminen antaa myös tukea ja avaa mahdollisuuksia yhteistyölle. Yhteistyötä mobiilisovellusten kehittäjien kanssa ja koulutusta mobiilisovellusten tekemiseen. 14

hjelmistojen osalta on hyvä olla yhteistyötä, jotta ollaan ajan tasalla (esim. open source) eri ohjelmistojen mahdollisuuksista, pystytään kenties edullisempiin yhteishankintoihin ja toimimi nen hankeyhteistyössä voi helpottua. Tietokoneet, joissa on riittävästi laskentatehoa suurien aineistojen käsittelyyn tai joku muu rat kaisu suurta laskentatehoa vaativiin tehtäviin, kuten pääsy valtakunnallisiin suurteholasken tayksiköihin, esim. CSC:n kautta. Aineistojen osalta yhteistyötä aineiston tuottajien kanssa, jotta tutkimuksen tarpeet saa tuotua esille. Ilmatieteen laitoksen aineistoja laajemmin saataville (IL:n tiedote: ll alkaa avata tietoaineisto jaan kesästä 2013 lähtin). Peltolohkotiedoista lohkojen kasvitiedot paremmin saataville. Erilaista alueellista materiaalia työpaikkoihin ja sosio-ekonomisiin tekijöihin. Koska kuntapoh jaiset aineistot menettävät erottelukykyään, niin tarve ruutu-aineistoihin ja postinumeroalueisiin pohjautuviin aineistoihin kasvaa. Keskeisten paikkatietoaineistojen yhteishankinnat. Paikkatiedon infrastruktuuri (SDI), jota voi tarkastella esim. kasvintuotannon tarpeiden näkö kulmasta. Paikkatiedon käsittelyä ja hallintaa tekevien toim ijoiden ekosysteemit. Elma voisi tarjota maa- ja metsätalousministeriölle tukea jatkossa erityisesti tieto- ja paikkatie totekniikkaan liittyvää erityisosaamista alaisen hallinnon ohjauksen tueksi. Tieto alan tutkimustuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Nykyisen tutkimuslaitoksen (GL) odotuksia: (perustuvat konsultin kirjauksiin haastatteluista) Paikkatiedon käyttö ja -tutkimus keskeisinä elementteinä Elman toiminta-ajatuksessa Paikkatiedon hyödyntäminen tulee varmasti laajenemaan Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin koordinaatio/ integ raatio GL:n osaaminen palvelee paremmin koko yhteiskuntaa Edellytykset kansainvälisen rahoituksen saannille paranevat Parempi tutkimuksen perusrahoitus EU-rahoituksen hankintaan projektitoimisto jossa, lakimies, EU-ICT-ohjelmien ja ESA käytäntöjen tuntemusta GL luo edellytyksiä navigoinnin ja paikannuksen kehittämiselle. GL:n työ hyödyttää niin yrityk siä kuin julkishallintoakin ja luo edellytyksiä Suomelle pysyä kehityksen kärjessä näissä asiois sa Muut Ympäristöhallinnon näkemyksiä on kuvattu kootusti kohdassa 2.1.5. 15

kehittämistarpeiden hallinnonalan kehittämis- 3 Uuden keskuksen kuvaus 3.1 Rooli (visio ja toiminta-ajatus) Valmistelun tueksi laadittiin uuden keskuksen alustava visio ja toiminta-ajatus: Keskuksen visio Keskus toimi strategisena tutkimus- ja kehityskumppanina kaikille hallinnonalan virastoille. Keskus huolehtii osaltaan, että hallinnonalan paikkatieto- ja IT-palvelut ovat kustannustehokkaita, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä. Keskuksessa tehtävä tutkimus on kansainvälisesti kilpailukykyistä ja luo osaltaan perustan kansal liselle paikkatietoinfrastruktuurille ja yritystoiminnan kasvulle. Keskuksen paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittämis- ja tukipalvelut vastaavat yhteiskunnan tarpei ta. Uusi keskus on houkutteleva työpaikka nuorille alan huipuille. Keskuksen toiminta-ajatus Keskus tuottaa hallinnonalan yhteisiä ITpalveluita sekä tukee virastoja näiden käytössä. Keskus osallistuu virastojen ITjärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon sekä tukee niitä toimialariippumattomien palvelui den käytössä. Keskus on paikkatietoalan tieteellinen tutki muslaitos ja tuottaa kansallisen paikkatietoin frastruktuurin toimivuuden ja kehittämisen edellyttämät tukipalvelut. 3.2 Toimintamallit tavoitetilassa 3.2.1 IT-tehtävät Toimi ntamall i IT-palveluiden tuottamisessa/hankkimisessa ELMA-hankkeen mukaisessa tavoitetilassa (esim. 2020) kaikissa hallinnonalan organisaatioissa on omaksuttu sellaiset IT-palveluiden toteuttamisen ja tuottamisen toimintamallit, joissa IT-resurssien käyttö on tehokasta, IT-kustannukset ovat hallittavia ja yhteistä arkkitehtuuria kehitetään ja käyte tään tehokkaasti. Tavoitetilassa sekä asiakasvirastojen että IT-palvelukeskuksen toimintamallien yhteensopivuutta on kehitetty siten, että yhteistyö on luontevaa ja toiminta on yleisesti tehostunut. Käytännössä op timaalinen toimintamalli voi vaihdella tilanteen mukaan virastoittain, tehtäväalueittain ja jopa hank keen eri vaiheissa. Yhteisten järjestelmäpalveluiden käyttö ja yhteentoimivuuden lisääntyminen parantavat virastojen mahdollisuuksia huolehtia järjestelmiensä ajanmukaisuudesta ja kehittämi sestä tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Tavoitetilan mukaisessa toimintamallissa virasto vastaa tavallisesti omien prosessien ja toimintojen (ydinliiketoimintansa) edellyttämien IT-järjestelmien/palveluiden: kuvaamisesta ja määrittelystä (vaatimusmäärittely) (julkisen sektorin) kokonaisarkkitehtuuriin ja tietoturvaan liittyvien vaatimusten huomioon ottamisesta määrittelyssä ja toteuttamisessa ja ylläpitotyön hankinnasta/tilaamisesta, rahoittamisesta ja hyväksymisestä 16

palvelutason kehittämis- muutosten IT-hankkeiden Tietojärjestelmien Hallinnonalan Kokonaisarkkitehtuurikuvausten Hallinnonalan IT-palveluiden Yhteisten Palvelukeskus määrittämisestä ja ylläpidosta sekä toimivuuden ja toiminnan jatkuvasta seuran nasta ja ylläpitotoimenpiteiden käynnistämisestä ja toteuttamisen edellyttämistä toimenpi teistä hyväksym isestä tuotantoon vietäväksi Tavoitetilan mukaisessa toimintamallissa IT-palvelukeskus edistää kokonaistuottavuutta vastaamaila MMM:n ja viraston kanssa sovitulla tavalla seuraavista tehtävistä: yleinen arviointi ja seuranta sekä yhteisten arkkitehtuuriperiaatteiden soveltami sen noudattamisen seuranta MMM:n ohjaamalla tavalla (Hallinnonalan IT-hankkeiden seuran ta- ja ohjausjärjestelmä). IT-asiantuntijuuden tarjoaminen virastoille (tietohallinto, arkkitehtuurin kehittäminen, teknologia, hankehallinta, tietoturva, riskienhallinta jne.). kehittäminen ja ylläpito, esim.: projektinhallinta, ylläpidon muutoshallinta ja elinkaarisuunnittelu hallinnonalan ja julkisen hallinnon arkkitehtuurin hyödyntäminen IT-hankkeissa hallinnonalan ja julkisen hallinnon IT-infrastruktuurin hyödyntäminen IT-hankkeissa laadunvalvonta ja toimittajariippumattomuuden varmistaminen lt-hankinnat ja toimittajahallinta (ml. IT-resurssienhallinta) arkkitehtuurin kehittäminen MMM:n ohjaamalla tavalla siten, että MMM huolehtii virastojen tarpeiden huomioon ottamisesta. laadinta ja ylläpito tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin kehittäminen, hallinta ja elinkaarisuunnittelu IT-infrastruktuurin kehittäminen MMM:n ohjaamalla tavalla siten, että MMM huo lehtii virastojen tarpeiden huomioon ottamisesta. tarvitsemien sovellusympäristöjen suunnittelu ja hallinta. järjestelmien palvelukyvystä huolehtiminen MMM:n ohjaamalla tavalla siten, että MMM huolehtii virastojen tarpeiden huomioon ottamisesta. Toimialariippuvien ja toimialariippumattomien tietojärjestelmien alustojen käyttöpalveluiden suunnittelu ja yhteistyön organisointi/kehittäminen TRI-palvelukeskuksen kanssa (tarkentuu TRIn velvoitteiden myötä). vastaa arkkitehtuurin, yhteentoimivuuspalveluiden ja infrastruktuurin toiminnasta ja mahdollisten häiriöiden ja muiden ongelmien aiheuttamista ongelmista asiakasvirastojen tie tojärjestelmille. ELMA-hankkeen tavoitteena on koota MMM:n hallinnonalan tieto-ja paikkatietotekniikan kehittä mistehtäviä ja niitä lähellä olevia tutkimustehtäviä sekä luoda nykyistä paremmat edellytykset toi mialan palveluiden ja tietoresurssien laajalle sähköistymiselle ja tietotekniselle yhtenäistymiselle. Hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportin kokoamisen yhteydessä todettiin, että alatyöryhmän kuvaama toimintamalli, jossa it-palveluiden ja -järjestelmien tuottaminen on keskitetty laajasti pal velukeskukselle, ei sovellu MMM:n hallinnonalan yleiseksi tavoitetilaksi, koska virastot eivät katso voivansa sitoutua vain tähän yhteen toimintamalliin. sa virastoista piti tarpeellisena kyetä sovel tamaan jatkossa rinnakkain useampia toimintamalleja. Mm. toimintamallia, jossa palvelukeskus on selkeämmin tuki- ja asiantuntijapalveluita tarjoavan palvelukeskuksen roolissa, pidettiin monessa hankkeessa realistisempana ja parempana vaihtoehtona. Katsottiin, että IT-palveluiden ja - järjestelmien tuottamisen keskittäminen laajasti ja systemaattisesti palvelukeskukselle ei käytän nössä edistäisi tavoiteltavaa tietohallinnon ja substanssin kehittämisen/johtamisen kiinteän yhtey den säilyttämistä/syntymistä (ns. sulautunutta mallia). Resurssien tehotonta käyttöä pidettiin tässä yksipuolisessa vahvasti keskitetyn mallin soveltamisessa merkittävänä riskinä. Useissa virastoissa on jo menty lähelle tavoiteltavaa sulautunutta toimintamallia, jossa substanssiasiantuntijat osallis tuvat tietotekniikkapalveluiden määrittelyyn toimintoja ja palveluita kehitettäessä, ja varsinaiset tietotekniikkapalvelut pyritään hankkimaan pääasiassa palveluna joko suoraan ulkopuoliselta toi mittajalta tai palvelukeskuksen koordinoimana toimintona. Todettiin, että uuden palvelukeskuksen tulisi tarjota näitä selkeitä, hyvin kuvattuja ja luotettavia palvelurajapintoja (yhteisiä tietojärjestel mäpalveluita), joita virasto voi ottaa hallitusti käyttönsä ja luottaa niiden saatavuuteen. 17

Projekti- ja ohjausryhmissä käytyjen keskustelujen ja kannanottojen perusteella loppuraportin ko koamisen yhteydessä määriteltiin vaihtoehtoinen tavoitetilan kuvaus, joka mahdollistaa erilaisten IT-toimintamallien soveltamisen rinnakkain kumppanuutta ja yhteistyötä samalla kehittäen (kuva 5). Tässä tavoitetilassa IT-toimintamalli ja palvelukeskuksen rooli vaihtelevat hankkeen/tilanteen mu kaan. Tässä tavoitetilassa toimintamalli kuitenkin arvioidaan ja määritellään MMM:n tietohallinnon ohjausmallin mukaisesti ennen hankkeiden käynnistymistä. hjattavuuden kehittämiseksi ja varmistamiseksi lt-hankkeiden yleinen arviointi ja seuranta sekä yhteisten arkkitehtuuriperiaatteiden soveltamisen noudattamisen seuranta organisoidaan omaksi kaikkiin toimintamalleihin kiinteästi kytkeytyväksi MMM:n hallinnoimaksi toiminnoksi (kuvassa hal linnonalan IT-hankkeiden seuranta-ja ohjausjärjestelmä). Palvelukeskuksella on keskeinen rooli tämän seuranta- ja ohjausjärjestelmän käytännön toteuttamisessa. MMM:n tehtävänä on johtaa, ohjata ja yhteensovittaa IT-toimintaa omilla toimillaan (mm. tietohallinnon ohjausmallin määrittely, seuranta- ja ohjausjärjestelmä, yhteisten järjestelmien/palveluiden toteuttaminen, ohjeet ja asetuk set) sekä virastojen ja IT-palvelukeskuksen tulosohjauksen kautta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toim eenpa nevat virastot ja laitokset Kuva 5. IT-palveluiden ja -järjestelmien tuottamisen vaihtoehtoinen toimintamalli Tässä vaihtoehtoisessa tavoitetilassa hallinnonalan IT-palvelukeskus osallistuu aina kumppanina lt-palveluiden ja -järjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja ylläpitoon osallistumalla joko hank keiden riippumattomaan arviointiin ja seurantaan ja/tai toteuttamiseen jo hankkeen suunnitteluvai heessa. Lähtökohtaisesti hankkeet suunnitellaan yhdessä MMM:n johtaman hallinnonalan IT hankkeiden seuranta- ja ohjausjärjestelmätoiminnon avulla. Samalla arvioidaan ja määritellään, mitä toimintamallia hankkeen toteuttamisessa kannattaa noudattaa. Kaikissa toimintamal leissa virasto vastaa IT-hankkeistaan kokonaisuudessaan. Uuden vaihtoehtoisen tavoitetilan toimintamallissa 1 (vrt, kohta 2.1.2) virasto vastaa itsenäisesti IT hankkeen kaikista vaiheista (määrittelystä, suunnittelusta, toteuttamisesta, testaamisesta, käyt töönotosta ja palvelun!järjestelmän käyttöpalvelusta tarvittaessa yhteistyössä Torin kanssa). Viras to on velvollinen ylläpitämään hankkeiden kuvausta hallinnonalan yhteisessä hankerekisterissä ja hyväksymään palvelukeskuksen osallistumisen hankkeen arkkitehtuurinmukaisuuden ja toteutuk 18

sen arviointiin MMM:n toimeksiannosta. IT-palvelukeskus toimii viraston asiantuntijakumppanina tarjoten resurssiensa puitteissa riippumatonta asiantuntijapalvelua ja tukea arkkitehtuurien kehit tämisessä, hallinnonalan yhteisten järjestelmien, palveluiden ja tietovarantojen kehittämisessä ja käytössä sekä avustaa julkisen hallinnon yhteisten järjestelmien/palveluiden käyttöönotossa ja käy tössä. Uudessa vaihtoehtoisessa tavoitetilassa edellä kuvatut toimintamallit 2 ja 4 (vrt, kohta 2.1.2) ovat lähellä toisiaan (ne voitaisiin tarvittaessa yhdistää). Ulkopuolinen IT-palveluntuottaja (yleensä yri tys) vastaa näissä malleissa IT-hankkeen tai sen osan toteuttamisesta. Viraston vastuulla on oman toimintamallinsa mukainen osa hankkeesta (esim. määrittely, palvelun hankinta/tilaus sekä lopputuloksen testaus ja vastaanotto). Käyttöympäristöstä, sopimuksesta ja toimittajasta riippuen toimi tus voi sisältää myös käyttöönotto-, käyttö- ja hallintapalveluita (tarvittaessa yhteistyössä Torin kanssa). IT-palvelukeskus toimii viraston asiantuntijakumppanina tarjoten resurssiensa puitteissa projektinhallinta-, asiantuntija-ja toimittajanhallintapalveluita sekä tukea tietojärjestelmäarkkiteh tuurin kehittämisessä, hallinnonalan yhteisten järjestelmien ja tietovarantojen kehittämisessä ja käytössä sekä avustaa hankkeita julkisen hallinnon yhteisten järjestelmien/palveluiden käyttöön otossa ja käytössä. Myös tässä mallissa virasto on velvollinen ylläpitämään hankkeiden kuvausta hallinnonalan yhteisessä hankerekisterissä ja hyväksymään palvelukeskuksen osallistumisen hankkeen arkkitehtuurinmukaisuuden ja toteutuksen arviointiin MMM:n toimeksiannosta. Uuden vaihtoehtoisen tavoitetilan toimintamallissa 3 hallinnonalan IT-palvelukeskus toimii asiakasviraston kumppanina vastaten tietyn järjestelmän tai sen osan kehittämisestä ja ylläpidosta ja/tai tietyn tietojärjestelmäpalvelun tuottamisesta sopimuksen mukaisesti. IT-palvelukeskus voi käyttää kehittämisessä, ylläpidossa ja palvelun tuottamisessa apunaan yrityksiä tai muita ulkopuolisia pal veluntuottajia joko suoraan hankkeessa tai välillisesti erilaisten markkinoilla tai käytettävissä olevi en tietojärjestelmäpalveluiden kautta. Malli edellyttää saumatonta yhteistyötä ja luottamusta viras ton liiketoiminnan ja tietohallinnon sekä IT-palvelukeskuksen välillä. Tämä malli on julkisen hallin non ICT-strategialuonnoksen mukainen (esim. tukee arkkitehtuurin johtamista) ja siinä hyödynne tään tehokkaasti valtion ja hallinnonalan yhteistä arkkitehtuuria, yhteisiä palveluita, tietovarantoja ja infrastruktuuria. Malli tukee parhaiten osaamisen kehittämistä, toimittajariippumattomuutta, uusien innovaatioiden ja teknologioiden käyttöönottoa sekä palveluinnovaatioiden ekosysteemien hallintaa palvelukeskuksessa. Hallinnonalan yhteisten järjestelmien ja palveluiden kehittämisessä, ylläpidossa ja tuotannossa on tarkoituksenmukaista soveltaa mallia 3 MMM: n toimiessa asiakasvirastona kootusti muiden virasto jen puolesta. Toimintamallia pyritään laajentamaan kehittämällä uusia edistyksellisiä ja kilpailuky kyisiä yhteiseen käyttöön soveltuvia järjestelmiä ja palveluita. Toimintamalli tietohallinnon asiantuntija- ja tukipalveluiden järjestämisessä Hallinnonalan tietohallinnon kehittämisen yleinen toimintamalli määräytyy lainsäädännön, koko julkisen hallinnon soveltamien periaatteiden sekä hallinnonalalla sovittujen/päätettyjen periaattei den avulla. Keskeinen menestystekijä IT-palveluiden tuottamiseen liittyvien toimintamallien yhte näistämisessä on pitkäjänteinen ohjaus ja kehittäminen. Tavoitetilassa ministeriön tulee kyetä ohjaamaan virastoja ja niiden IT-toimintaa tulosohjauksen, tietohallinto-ohjauksen (mm. arkkitehtuurityön ja arviointitoimintojen), yhteisten arkkitehtuurin yllä pidon ja kehittämisen rahoituksen kautta (vrt, kuva 5). Ministeriön tulee valmistella ja tehdä hallin nonalaa koskevat merkittävät tietohallintoon liittyvät arkkitehtuuriset päätökset ja kyetä huolehti maan niiden toimeenpanosta. Merkittävämmissä hankkeissa myös VM (JULKICT-toiminto) arvioi hankkeita ja osallistuu ainakin välillisesti ohjaukseen. Tavoitetilassa tietohallinto-ohjaus on merkittävä osa ministeriön, hallinnonalan ja virastojen johta mista, mistä syystä se on kytkettävä kaikilla tasoilla systemaattiseksi osaksi hallinnon suunnitteluja ohjausprosesseja. Kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena olevan yhteentoimivuuden ja kustan nustehokkuuden aikaansaamiseksi tietohallinnon suunnittelussa ja ohjauksessa tarvitaan lisäksi erillisiä hallinnonala- ja politiikkasektorikohtaisia yhteistyöryhmiä. 19

IT-palvelukeskuksen tehtävänä on seurata alan kehitystä, ylläpitää osaamista ja tarjota asiantun temusta palvelusopimuksessa sovitulla tavalla ministeriölle ja virastoille (mm. hallinnonalan IT hankkeiden seuranta- ja ohjausjärjestelmän operointi). Strategisten kumppanuuksien systemaattinen kehittäminen Viraston ja palvelukeskuksen yhteistyötä IT-palvelutuotannossa ja hallinnonalan IT-hankkeiden seuranta-ja ohjausjärjestelmän ylläpidossa suunnitellaan, kehitetään ja hallitaan asiakkuuksien systemaattisen kuvauksen ja määrittelyn avulla kohti strategista kumppanuutta siten, että virasto ja palvelukeskus voivat selkeästi sopia asiakkuuden sisällöstä ja kehittämisestä sekä ennakoida riit tävästi resurssi- ja osaamistarpeiden muutoksia. Asiakkuus ja sen kehittäminen perustuvat moni vuotisiin vuosittain tarkistettaviin yhteistyösopimuksiin ja ne muodostavat samalla osan tulosohja usta ja hallinnonalan tietohallinnon ohjausmallin toimeenpanoa. Yleisenä tavoitteena on, että strategiset kumppanuudet lisääntyvät ja kehittyvät hallitusti järjestel mien ja palveluiden elinkaaret huomioon ottaen. Tämä edellyttää, että palvelukeskus pystyy tuot tamaan palveluita kilpailukykyisesti sekä osaamisen (=laadun), kustannusten että palvelukyvyn näkökulmista. Asiakkuuden sisältö ja kehitys määrittyvät vaiheittain yhteistyön edellytysten mukai sesti. Tavoitetilassa samansisältöisistä useamman viraston asiakkuuksista on koottu hallinnonalan yhtei siä strategisia kumppanuuksia (mm. yhteiset järjestelmät, arkkitehtuurin suunnittelu, lisenssien hallinta tms.), joita edustaa palvelun tilaajana ja rahoittajana MMM. Asiakkuuden kehittämistä on perusteltua lähteä kuvaamaan ja suunnittelemaan kaikkien virastojen osalta heti hankkeen valmisteluvaiheesta lähtien. Tavoitteena on, että uusi kes kus on kaikkien hallinnonalan virastojen strateginen kumppani 1.1.2020 mennessä. Strategi sen kumppanuuden laajuus voi vaihdella virastoittain. Strategisten kumppanuuksien kehittäminen ja laajentaminen edellyttää aina, että sovittujen kumppanuuksien edellyttämä palvelutaso voidaan turvata. Nykytila-analyysin perusteella seuraavilla organisaatioilla/toiminnoilla on hyvät edellytyk set/perusteet/lähtökohdat strategisen kumppanuuden kehittämisessä: - Mavi (vakiintunut nykyisen palvelukeskuksen asiakas, yhteistä arkkitehtuuria) - Evira (vakiintunut nykyisen palvelukeskuksen asiakas, yhteistä arkkitehtuuria) - Luonnonvarakeskus (aloittava uusi virasto nopeasti kumppanuuteen) - Luonnonvarakeskuksen tilastotehtävät, LUHTI (aloittava uusi toiminto nopeasti kumppanuuteen, osin vakiintunut nykyisen palvelukeskuksen asiakas) - MMM/Luonnonvaraosasto (vakiintunut nykyisen palvelukeskuksen asiakas, yhteistä arkkitehtuu ria) - Suomen Metsäkeskus (aloittava uusi virasto nopeasti kumppanuuteen) - GL (osana uutta keskusta) Luonnonvarakeskushankkeeseen liittyy osana tietohallinnon kehittämisprojekti. Tähän projektiin tulee kytkeä alusta lähtien uuden keskuksen asiakkuuteen liittyvä suunnittelu. Maanmittauslaitoksen IT-kehittämistoiminta vastaa laajuudeltaan perustettavan uuden keskuksen IT-palvelutoimintaa. Valmistautuminen kumppanuuden kehittämiseen on perusteltua käynnistää kuitenkin heti valmisteluvaiheesta lähtien mm. kehittämällä näiden kahden organisaatioiden IT kehittämisyksiköiden yhteistyötä. Riistakeskus ei tällä hetkellä ole MMM:n tietopalvelukeskuksen sopimusasiakas ja sen nykyiset ydinjärjestelmät on kehitetty ja sopimukset ovat olemassa muiden palveluntarjoajien kanssa. Julki sen riista-konsernin yhteisten tietojärjestelmähankkeiden kautta on syntymässä asiakassuhde, mutta toiminta on tällä hetkellä vielä yleisellä tasolla. Nykyisten palveluiden elinkaaren ollessa lop pusuoralla noin 3-4 vuoden kuluttua, voidaan asiakassuhdetta Elmaan tiivistää ja kehittää strategi 20

seksi kumppanuudeksi, mikäli riistakeskuksen mahdollisuus käyttää uuden keskuksen palveluita in house -tyyppisesti varmistuu. Suomen metsäkeskus on tällä hetkellä MMM:n tietopalvelukeskuksen sopimusasiakas ydinjärjes telmien alustapalveluiden osalta sekä näihin liittyvässä konsultointipalveluissa. Metsäkeskuksen nykyiset ydinjärjestelmät on kuitenkin kehitetty ja sopimukset ovat olemassa muiden palveluntarjo ajien kanssa. Järjestelmät ja niiden kehittämiseen sidottu osaamispääoma on Metsäkeskuksen toiminnalle arvokasta pääomaa, jota ei voi perustellusti kokonaan ulkoistaa. Tietotekniikan mahdol lisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen metsätalouden edistämisessä edellyttää varsin pitkälle menevää keskeisten teknologioiden (esim. paikkatietotekniikka) ymmärrystä ja osaamista. Metsäkeskus on edelleen potentiaalinen asiakas mm. Torin tarjoaman it-infrastruktuurin ja ydintoiminnan järjestelmien väliin jäävissä teknologian hallintapalveluissa sekä näihin liittyvissä asiantuntija- ja kehittämispalvelu issa (käyttöympäristön arkkitehtuuri). Yhteiset tietojärjestelmät Tavoitetilassa yhteisten järjestelmien hallinta toteutetaan kehitteillä olevan hallinnonalan tietohal linnon ohjausmallin mukaisesti. Tietojärjestelmien kehittäminen lähtee toiminnan kehittämisen tar peista ja yhteinen järjestelmä mahdollisena ratkaisuna havaitaan kokonaisarkkitehtuuritarkastelus sa. Kehittämishankkeet valmistellaan yhteistyössä virastojen kanssa. Ministeriö tekee tarvittaessa päätöksen kehittämishankkeesta, jossa yhteinen järjestelmä toteutetaan ja kehittäminen rahoite taan pääsääntöisesti ministeriön yhteisistä kehittämisrahoista. Yhteisten järjestelmien omistajuudesta päätetään toteutuspäätöksen yhteydessä. Samalla sovitaan ylläpidon rahoituksesta ja siinä otetaan huomioon järjestelmän koko elinkaari. Ministeriö vahvistaa arkkitehtuurilinjauksetja voi tarvittaessa velvoittaa määräyksillä käyttämään yhteisiä järjestelmiä ja kieltää päällekkäisten ratkaisujen kehittämisen. Linjausten noudattamista valvotaan hallintamallin mukaisin menettelyin (kuten yhteisellä hankehallinnalla). Yhteisten järjes telmien palvelutasovaatimukset mitoitetaan kriittisimmän asiakasjärjestelmän mukaisesti. Yhteisen järjestelmän toiminnasta ja sitä kautta sen palvelukyvyn ongelmista virastojen operatiivisille järjes telmille sekä mahdollisista taloudellisista seuraamuksista vastaa järjestelmän omistaja. Arkkitehtuurilinjauksilla pyritään rajaamaan myös käytettävien teknologioiden määrää. Suuri osa linjauksista on yhteisiä koko valtionhallinnossa, mutta hallinnonalan tarkemmilla linjauksilla voidaan vielä tehostaa järjestelmien yhteentoimivuutta ja niiden tuottamisen tehokkuutta. Mm. paikkatieto tekniikoiden ja sovelluskehitystekniikoiden yhtenäistämisellä voitaisiin saavuttaa merkittäviä tulok sia. ELMA- kehittämiskeskuksella on asiantuntijaorganisaationa keskeinen rooli arkkitehtuurilinjausten valmistelussa ja tietojärjestelmäratkaisujen arkkitehtuurinmukaisuuden arvioimisessa. 3.2.2 Paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittämis- ja tukitehtävät Tässä suunnitelmassa käytetään myös paikkatietotekniikkaan liittyvien kehittämis- ja tukitehtävien yleisenä tavoitetilan kuvauksena/määritelmänä kohdassa 2.1 kuvattua toimintamallia 3, jossa pal veluiden tuottaminen on keskitetty laajasti palvelu/tutkimuskeskukselle. Tämä kuvaus vastaa pitkäl ti tämän hetkistä toimintamallia. Uusi keskus huolehtii tavoitetilassa yhteiskunnan kaikille toimijoille tarkoitettujen yleisten paikkatie totekniikan edistämiseen ja paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen tarkoitettujen palveluiden jär jestämisestä sekä joidenkin keskeisten toimintojen ylläpidosta (esim. suunnitteilla olevan FinnRef 7/24 -palvelu). Keskuksella voi lisäksi olla resursseja ja palveluita, joiden tarkoituksena on keskittyä paikkatietoratkaisujen kehittämisen tukemiseen erityisesti MMM:n hallinnonalalla. Tukipalveluihin kuuluu myös sähköisiä palveluita, joilla edistetään erilaisten paikkatietovarantojen hallintaa ja käyt töä sekä erilaisten sovellusten syntymistä. 21

yhteisen hallinnon tietotekniikkaa tutkimuksen mahdollisuus tietotekniikkaa paikkatietoon, kehitetyn osaamisen työkierto tukisovellusten kehitetyn osaamisen yhteistyö mahdollisuus työkierto 3.2.3 Tutkimus Tutkimustoiminta siirtyy Geodeettisesta laitoksesta pääosin sellaisenaan, mistä syystä merkittävät toimintamallin muutokset eivät ole tarpeen siirron yhteydessä. Muutokset kohdistuvat lähinnä hal linnon ja tutkimusta tukevien sisäisten tukipalveluiden järjestämiseen. Lähtökohtana on, että nykyi nen merkittäviä tieteellisiä ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottava kilpailukykyinen tutkimus ei vaaran nu. Useimmat Geodeettisen laitoksen tukitehtävät vaativat syvällistä substanssiosaamista ja niissä hyödynnetään viimeisimpiä tutkimustuloksia. 2, jolla saattaa olla merkittäviä Meneillään on sektoritutkimuksen uudistamiseen liittyvä prosessi vaikutuksia sektoritutkimuksen toimintamalleihin yleensä (mm. rahoituksen rakenteen muuttumisen kautta). Toimintamallin jatkokehittämisessä on huomioitava ne toimintamallit, joita suunnitellaan sovelletta vaksi valmistel uvaiheessa jo olevassa Luonnonvarakeskuksessa. Valmisteluvaiheessa on tarkoi tuksenmukaista arvioida myös missä määrin näillä kahdella uudella tutkimusyksiköllä tulisi olla esimerkiksi yhteisiä tukijärjestelmiä (hankerekisterit) ja -palveluita (rahoitushakemisen tukipalvelut tms.). 3.2.4 Eri tehtäväalueiden välinen synergia tavoitetilassa Kaikkien tehtäväalueiden yhteinen synergia: hallinnon ja tukipalveluiden järjestäminen siten, että mm. tutkijoiden työaikaa vapau tuu nykyistä enemmän varsinaiseen tutkimustyöhön ja tukipalveluiden resurssien kasvu helpottaa käytännön toiminnan organisointia (lo mat, poissaolot jne.) Tutkimuksen ja IT-tehtävien välinen synergia: laajasti soveltavan tutkimuksen saama tuki IT-osaamisessa sekä tutkimus- ja seurantajärjestelmien kehittämisessä/ylläpidossa (esim. 7/24 palvelut) paikkatietoon, paikantamiseen ja maanmittaukseen liittyvien IT-sovellusten kehittäjien saama tuki alan huippuasiantuntijoilta (standardit, algoritmit, koordinaatistojen haillinta,...) tietovarantojen hallinnan tehostuminen ja tietojen tehokkaampi hyödyntäminen tutkimustyöhön IT-tehtävien rinnalla (esim. tilapäisesti) Paikkatietotekniikkaan liittyvien kehittämis- ja tukitehtävien ja IT-tehtävien välinen synergia: laajasti soveltavien kehittämis- ja tukitehtävien saama tuki IT-osaamisessa sekä tukitehtäviin liittyvien järjestelmien ja palveluiden kehittämisessä/ylläpidossa (esim. INSPIRE palvelut, alusta yms.) paikantamiseen ja maanmittaukseen liittyvien IT-sovellusten kehittäjien saama tuki yhteiskäytön asiantuntijoilta (standardit, 1NSPI RE, viitearkkitehtuurit...) avoimen lähdekoodin ja sen käytön laajentaminen yhteistyössä jakaminen ja kehittäminen arkkitehtuurityössä (teknologia, tieto ja järjestelmät) (IT-kehittäjä välillä paikkatiedon kehittämis- ja tukitehtävissä) Tutkimuksen ja paikkatietotekniikkaan liittyvien kehittämis- ja tukitehtävien välinen synergia: kehittäjien ja tukihenkilöiden saama tuki alan huippuasiantuntijoilta (standardit, tutkimustulokset,...), laajempi ja monipuolisempi asiantuntijapohja avoimen lähdekoodin kehittäminen ja käyttö tutkimushankkeissa jakaminen ja kehittäminen arkkitehtuurityössä (teknologia, tieto ja järjestelmät) ajankohtaisten tutkimus- ja kehittämistarpeiden arvioinnissa tutkimustyöhön kehittämis-ja tukitehtävien rinnalla (esim. tilapäisesti) (tutkija välillä kehittämis- ja tukitehtävissä) 2 Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi. Valtioneuvoston kanslian julkai susarja 3/2012 22

3.3 Tehtävät 3.3.1 IT-tehtävät Keskuksen IT-tehtävien keskeisenä tavoitteena on tukea virastoja ja omia yksiköitä niiden ydintoi mintaan liittyvien kehittämistarpeiden toteuttamisessa ja palveluiden jatkuvuuden turvaamisessa, huolehtia hallinnonalan yhteisen järjestelmäkokonaisuuden ja IT-infrastruktuurin hallittavuudesta, kustannustehokkuudesta ja yhteentoimivuudesta sekä kehittää yhteisiä ratkaisuja (yhteinen ratkai suarkkitehtuuri) tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden yhteentoimivuuden toteuttamisen tuek si. Lisäksi tavoitteena on IT-palvelutoiminnan tehokas resursointi ja palvelujen korkea laatu. leellise na tekijänä IT-palveluiden tuottamisessa on myös toimittajayhteistyö siten, että mahdollistetaan palveluiden ja ratkaisujen tehokas, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen hankinta sekä toimitta jien joustava käyttö eri hankkeiden ja projektien tehtävissä varmistaen huippuosaajien jatkuva saa tavuus. Toimittajanhallinnalla ohjataan tuotettavissa järjestelmissä/palveluissa käytettävien ulko puolisten toimittajien työtä, seurataan sovittujen asioiden toteutumista sekä työn ja tuotteiden laa tua. Keskuksen IT-tehtävät ovat tavoitetilassa laaja kokonaisuus, jotka voidaan kuvata seuraavien pal velukokonaisuuksien avulla: 1. Kehittämispalvelut projektit jatkuva kehittäminen 2. Jatkuvuuden hallintapalvelut 3. Tietovarantojen hallintapalvelut 4. Ratkaisupalvelut 5. Teknologiapalveluiden suunnittelu ja hallinta 6. Tietohallinnon asiantuntija- ja tukipalvelut 7. Hallinnonalan toimialariippuva palvelupiste Tehtävien ja palveluiden sisältö on kuvattu tarkemmin toimintamallit-alatyöryhmän raportissa (erilli nen liite 8). 3.3.2 Paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittämis- ja tukitehtävät Tiivistettynä paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittämis- ja tukitehtävät jakautuvat seuraaviin osaalueisiin: 1. lnspire-direktiivin toimeenpanoon liittyvät tehtävät 2. Kiinteiden satelliittipaikannus(gnss)-asemien verkon sovelluksetja siihen liittyvät palvelut 3. Standardit, spesifikaatiot ja suositukset 4. Eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän asiantuntemus ja tuki 5. EGNS/Galileo-järjestelmien monitorointiaseman ylläpito 6. Metrologia, kalibrointi, laatu, testikentät, demonstraatiot 7. Paikkatietoaineistotja ohjelmistotja laitteistot sekä niihin liittyvä verkostoituminen sa-alueiden sisältö on kuvattu tarkemmin tutkimus-alatyöryhmän raportissa (erillinen liite 11). 3.3.3 Tutkimus Uuden keskuksen paikkatietotekniikan tutkimuksen toiminta-ajatuksen voidaan nähdä perustuvan kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin luomiseen ja kehittämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan. 23

tehokas eri eri eri sisäinen sisäinen Varsinaista puhtaasti tietotekniikkaan liittyvää tutkimusta ja siihen liittyvän osaamisen vahvistamis ta ei katsota tarkoituksenmukaisesti käynnistää uudessa keskuksessa. Tutkimus muodostuu toisiaan tukevasta perustutkimuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta. Uuden keskuksen keskeiset tutkimusalueet ovat: Referenssijärjestelmät Maan ja ympäristön muutokset Mobiili geomatiikka Paikkatietoinfrastruktuurit Tutkimusalueet on kuvattu tarkemmin tutkimus-alatyöryhmän raportissa (erillinen liite 11). 3.3.4 Muut palvelut Keskuksen muita palveluita ovat sellaiset pysyvät tai tilapäiset keskuksen tehtäväksi määrätyt tai sovitut palvelut, jotka eivät selkeästi kuulu edellä mainittuihin uuden keskuksen tehtäväalueisiin (11-tehtävät, paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittämis- ja tukitehtävät, tutkimus). Tiken tuottamien nykyisten palveluiden osalta näitä ovat tietopalvelu sekä peltolohkorekisterin laa dunvarmistus. Tietopalvelu käsittää tietopyyntöjen vastaanoton, tietoluovukset, tietolähteiden neu vonnan ja konsultoinnin sekä tiedonhankintapalvelut. Varsinaisten raportointipalveluiden voidaan katsoa kuuluvan IT-tehtäviin, koska näiden tuottaminen vaatii tietoteknistä osaamista eikä tätä pal velua käytännössä kannata erottaa IT-tehtävistä. Raportointipalveluilla tarkoitetaan tietojen tuolla mista hallinnollisista tietojärjestelmistä itsepalveluraportointina (tietojärjestelmien ja tietovarastoin nin raportointiratkaisut) sekä tilausraportointipalveluna (ad hoc -raportointi). Nämä muut palvelut sekä näihin liittyvät toimintatavat, työnjako ja rahoitusmalli tulee määritellä tarkemmin valmisteluvaiheessa (myös tarvittaessa GL:n osalta) ottaen huomioon uuden keskuksen rooli ja ydintehtävät. 3.3.5 Hallinto Uuden keskuksen hallintotehtävät sisältävät normaalit viraston johtamiseen, hallintoon, viestintään ja toiminnan järjestämiseen kuuluvat tehtävät. Uuden keskuksen erityispiirteenä on, että samassa organisaatiossa on lähinnä MMM:n hallinnonalan IT-tehtäviin keskittyvä IT-palvelukeskus, yleiseen kansalliseen tukitehtävään keskittyvä tukipalveluyksikkö sekä kansainvälisen tason tieteelliseen tutkimukseen keskittyvä tutkimusyksikkö. Tämä edellyttää monopuolista osaamista johtamisessa sekä kaikkia osa-alueita tukevien sisäisten tukitoimintojen kehittämisessä. Toiminnan järjestämiseen liittyvät sisäiset tukitoiminnot ovat tärkeässä roolissa uuden viraston ta voitetilan mukaisessa toiminnassa. Tärkeitä sisäisiä tukitoimintoja ovat mm. eri tehtäväalueet hallitseva laskentajärjestelmä ja läpinäkyvä laskutusjärjestelmä tehtäväalueet hallitseva työajan seurantajärjestelmä tehtäväalueet hallitseva hankkeiden hallinta- ja raportointijärjestelmä tehtäväalueet hallitseva markkinointi ja informaatiopalvelut tutkimusprojektitukitoiminta viestintä tietohallinto 24

3.4 rganisaatiomalli Tavoitetilassa uusi keskus on MMM:n hallinnonalan virasto, joka voi tarjota palveluita muille valtion virastoille, laitoksille ja ministeriön suorassa tulosohjauksessa oleville organisaatioille hankintalain mukaisesti ns. in house asemassa. Em. pyritään varmistamaan tarvittaessa uutta virastoa koske vassa lainsäädännössä. Virastoa johtaa määräajaksi valittu ylijohtaja. Ylijohtajan tukena on hallintoyksikkö tai esikunta, joka valmistelee viraston hallintoon kuuluvat asiat. Keskuksella on itsenäinen vastuu tehtävistään. Se ei voi tukeutua MMM:n työjärjestyksiin ja talo ussääntöihin eikä muihinkaan sisäisiin määräyksiin, vaan sille tulee laatia omat hallintoa koskevat määräykset. Tavoitteena tulee olla, että keskuksen tulosvastuullinen johtaja vahvistaa palvelukes kuksen sisäiset määräykset. Monialaisuudesta ja eri toimintojen rahoitusmallien erilaisuudesta johtuen keskuksen toiminta tulee organisoida toiminnasta vastaaviin yksiköihin siten, että kustannukset voidaan kohdentaa tarkasti erilaisille tehtäville ja palveluille. Varsinaisten toimintayksiköiden toimintaa tukemaan tarvitaan oi kein mitoitetut sisäiset tukipalvelut. 3.5 Resurssit 3.5.1 Henkilöstö Uuden viraston henkilöstö koostuu aloitusvaiheessa Tikestä, MML:sta ja GL:stä siirtyvästä henki löstöstä sekä virastokohtaisten strategisen kumppanuuden kehittämisprosessein etenemisen mu kaisesti virastoista uuteen palvelukeskukseen mahdollisesti siirtyvistä henkilöistä. Tämän proses sin aikana henkilöitä voi siirtyä myös palvelukeskuksesta virastoon, mikäli se on yhteistyön tasa painon kannalta tarpeellista. Siirroissa noudatetaan normaaleja valtion muutoshallinnan periaattei ta. Aloitusvaiheessa (1.1.2015) uuden keskuksen (htv-kehyksen mukainen) henkilöresurssien määrä jakautuu kyselyn ja alatyöryhmän raportin perusteella tehtäväalueittain seuraavasti: Tehtäväalue nykyinen organisaatio htv (nykytilakyselyn perus teella) - 351 IT-tehtävät Tike 130 Tutkimus GL 672 Paikkatiedon tukitehtävät MML 4 Hallinto Tike+GL i01 ii 3 Yhteensä, htv 220-225 Tarkka määrä riippuu tilastotehtävien siirtymisen yhteydessä siirtyvien henkilöiden määrästä. Tike:n osalta IT-tehtävien henkilömäärä sisältää Torille siirtyvät, ja myös muita kuin varsinaisia lt-palveluita toteuttavia henkilöresursseja 2Lisäksi tilapäistä projektihenkilöstöä 3Tässä mukana myös tutkimusjohtaja ja ylijohtaja 3.5.2 Taloudelliset resurssit Uusi virasto on nettobudjetoitu ja sen taloudelliset resurssit koostuvat siirtyvistä eristä, talousar viomäärärahasta ja tulorahoituksesta. Tavoitetilassa nettobudjetoidulla talousarviomäärärahalla katetaan viraston hallintomenot (toimin nan perusrahoitus), paikkatietotukipalveluiden menot ja hallinnonalan yhteisten järjestelmien kehit 25

tämisen ja ylläpidon menot sekä osa tutkimusmenoista. Virastoille ja ministeriölle suunnattu muu IT-palvelutuotanto on kokonaan asiakasrahoitteista. Talousarviomääräraha on sovitettu vastaamaan uuden keskuksen kehitystilannetta vastaavilla vi rastojen välisillä määrärahasiirroilla. Tavoitteena on, että muutoksen edellyttämätjärjestelmämuu toksetja mahdolliset uudet järjestelmät sekä muut välttämättömät investoinnit on saatu toteutettua määräaikaisen tuottavuusrahoituksen avulla. Tulorahoituksen yhteydessä on huomioitava VES/TES-korotusten sisällyttäminen myös virastojen ostopalvelukustannuksiin (henkilötyö palvelukeskuksessa) täysimääräisenä. Aloitusvaiheessa arvio uuden keskuksen taloudellisten resursseista jakautuu nykyisten talousarvi oiden sekä kyselyn ja alatyöryhmän raportin perusteella tehtäväalueittain seuraavasti: Tehtäväalue nettomääräraha, 1000 tulot, 1000 yhteensä, 1000 IT-palvelutuotanto 0 8 000 8 000 Yhteisten järjestelmien kehittaminen 2 000 0 2 000 Tutkimus 2 2 600 1 600 4 200 Paikkatiedon tukitehtävät 3 500 0 500 Hallintomenot 3 000 (TIKE) + 1500 (GL) 200 (tutkimus) 4 700 Muut tehtävät 4 600 600 Yhteensä 20 000 1Voidaan ohjata myös MMM :n kautta asiakasrahoituksena (Tiken kustannukset+konsulttikustannukset yh teensä n. 1.5-2 m ), 2 Ei sisällä Metsähovin tilapäistä lisärahoitusta (2013 GL:n nettomääräraha 4128 + 1500 k (Metsähovi)) Ei sisällä satunnaisten kehittämisprojektien rahoitusta (tehtäväalueella ei pysyvää kehittämismäärärahaa) Nykyisin pääosin Tike:n nettomäärärahassa 3.5.3 IT-kehitysympäristö ja hallinnonalan yhteiset järjestelmät Tavoitetilassa yhteisten järjestelmien hallinta toteutetaan kehitteillä olevan hallinnonalan tietohal linnon ohjausmallia hyödyntäen. Tietojärjestelmien kehittäminen lähtee asiakasvirastojen toimin nan kehittämisen tarpeista. Tarve yhteiseen järjestelmään havaitaan kokonaisarkkitehtuuritarkaste lussa ja ministeriö tekee tarvittaessa päätöksen kehittämishankkeesta, jossa yhteinen järjestelmä toteutetaan. Kehittäminen rahoitetaan pääsääntöisesti ministeriön yhteisistä kehittämisrahoista. Yhteisten järjestelmien omistajuudesta päätetään toteutuspäätöksen yhteydessä ja samalla sovi taan ylläpidon rahoituksesta. Ministeriö vahvistaa arkkitehtuurilinjaukset, jotka velvoittavat yhteisten järjestelmien käyttöön ja kieltävät päällekkäisten ratkaisujen kehittämisen. Linjausten noudattamista valvotaan hallintamallin mukaisin menettelyin (esim. hankearvioinneilla). 3.5.4 Tutkimusinfrastruktuuri Keskuksen tutkimusinfrastruktuuri muodostuu nykyisestä Geodeettisen laitoksen tutkimusinfra struktuurista, johon kuuluvat mm.: 1. Kirkkonummen Masalassa sijaitseva toimitalo laitteistoineen, järjestelmineen ja kiinteine la boratorioi neen 2. Kirkkonummella sijaitseva Metsähovin geodeettinen tutkimusasema kiinteine laitteistoi neen, järjestelmineen ja laboratorioineen 3. Nummelan harjulla sijaitseva ns. normaali perusviiva 4. Pysyvistä G NSS-mittausasemista muodostuva pysyvä valtakunnallinen seurantaverkko 5. Kaukokartoituksen testikentät 26

3.6 hjausmalli Uuden keskuksen toiminnan ohjaus jakaantuu hallinnolliseen ohjaukseen ja yhteistyötahojen kaut ta tulevaan asiakas/verkosto-ohj aukseen. Hallinnolliseen ohjaukseen kuuluvat normaali ministeriölle kuuluva tulosohjaus ja muu ohjaus sekä näiden taustalla olevat säädökset, päätökset ja sopimukset, jotka kohdistuvat uuden keskuksen toimintaan (koskevat mm. tietohallintoa, tutkimusta, paikkatietotukipalveluita, mittanormaalitoimin taa tms). Tulosohjauksessa noudatetaan normaaleja ministeriön käytäntöjä sovitettuna monialai sen viraston tarpeisiin. Keskeisiä ohjausvälineitä ovat lisäksi tietotekniikan soveltamista koskevat ja määrittelevät arkkiteh tuuritja hallintamallit, joilla seurataan ja ohjataan yleisesti koko hallinnonalan tietojärjestelmien kehittämistä ja erityisesti yhteisten järjestelmien kehittämistä, liittymiä valtion yhteisiin palvelui hin/järjestelmiin, virastojen merkittävimpiä IT-hankkeitaja IT-rahoituksen suuntaamista (kuvan 5 hallinnonalan IT-hankkeiden seuranta-ja ohjausjärjestelmä). hjausjärjestelmää kehitetään yhteis työssä virastojen kanssa. Työryhmä esittää harkittavaksi, että uudella keskuksella olisi johtokunta tai vastaava keskeiset asiakkaat kokoava päätösvaltainen MMM:n johtama elin joka voisi aidosti vaikuttaa esimerkiksi IT palveluiden toteuttamiseen. Tässä elimessä voisi olla mukana myös jokin ulkopuolinen taho, kuten esimerkiksi JULK-ICT:n edustaja tai palveluiden loppukäyttäjien edustaja. Sitoutuminen strategi seen kumppanuuteen tulisi vastavuoroisesti toteutua myös aitona mahdollisuutena osallistua ohja ukseen (tarpeiden muutokset nopeasti käsittelyyn jne.). 3.7 Lainsäädäntö Uudesta keskuksesta tulee säätää oma hallintolaki. Asetus ei ole riittävä säädös, koska keskuksen vastuulla on nykyisen Geodeettisen laitoksen lainsäädännön mukaisesti tehtäviä, joihin liittyy aina kin välillisesti julkisen vallan käyttöä. Näitä tehtäviä ovat huolehtiminen Suomen kartoituksen tie teellisistä perusmittauksista ja paikkatietojen metrologiasta. Keskuksen tehtävänä on ylläpitää geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten osalta mittanormaaleja sekä toimia pituuden ja pu toamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona. Ulkopuolisen rahoituksen hakemisen edellytyksenä on, että uuden keskuksen tutkimusyksikkö säilyttää selkeästi tutkimuslaitoksen ase man. Muu lainsäädäntö on mukautettava tarpeen mukaisesti. Lainsäädännössä tulisi mahdollisuuksien mukaan varmistaa Suomen Metsäkeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja mahdollisesti muiden vastaavien organisaatioiden asema uuden keskuksen asi akkaana (in house asema, vrt. liite 3). 3.8 Toimitilat ja infrastruktuuri Uuden keskuksen toimitilat on sovitettu toiminnan laajuuden ja tarpeiden mukaisiksi. Tavoitteena on, että keskuksen ja asiantuntijoiden sijoittuminen tukee palvelutehtävää hyvin. Virastokohtaisesti nimetyt asiantuntijat tai tukihenkilöt voivat toimia tarpeen mukaisesti myös asiakasviraston tiloissa. Paikkatietotekniikan tutkimusta varten keskuksella on mm. geodeettisiin tutkimuksiin soveltuviksi erityisesti rakennetut Kirkkonummella Masalassa sijaitseva toimitalo ja Metsähovin tutkimusasema. Uuden keskuksen kriittinen menestystekijä on sen toiminnan ytimessä olevat hallinnonalan yhtei siksi rakennetut tietojärjestelmät ja tutkimusympäristöt. 27

3.9 Nimi, ilme tms. Uudella keskuksella tulee olla uudistumista ilmentävä uusi nimi ja ilme, jonka avulla pystytään vies timään selkeästi keskuksen roolia sekä luotettavana kumppanina että modernina kehittämis-ja tutkimuskeskuksena. Tutkimuslaitosroolin selkeä säilyttäminen on tärkeää mm. tutkimusrahoittajien soveltamien vaatimusten takia. Geodeettisen laitoksen vahvan kansainvälisen brändin ja tunnettuuden takia uuden nimen tulee tukea tunnettuuden säilymistä myös uudistuksen jälkeen. Nimessä tulee huomioida, että Geodeet tisella laitoksella on maailmanlaajuisesti loistava brändi. salla tutkimusaloistaan Geodeettinen laitos on maailman johtava laitos ja kokonaan uusi nimi tarkoittaisi, että tämä brändi voi myös ro muttua. Tällä olisi merkittävä negatiivinen vaikutus mm. kansainvälisen rahoituksen saamisessa. Nimen yhteydessä on otettava huomioon myös vieraskieliset nimet ja internet-osoitevaihtoehdot. Myös lyhenteen tulee viestiä aktiivista ja dynaamista mielikuvaa laitoksen toimialasta ja perusteh tävistä. Lyhenteen ei tarvitse olla välttämättä sidoksissa nimeen, vaan se voi olla myös oma itse näinen sanansa (vrt. luonnonvarakeskus). Uuden keskuksen yhteys syntyvään Luonnonvarakeskukseen on huomioitava ilmeen rakentami sen ja viestinnän kehittämisen yhteydessä. Tavoitteena tulee olla luoda selkeä kuva kahdesta tois taan täydentävästä tutkimusyksiköstä. 4 Suunnitelma uuden keskuksen perustamiseksi 4.1 Yleistä Tämä suunnitelma on laadittu pitäen tavoitteena asettamispäätöksen mukaisesti MMM:n hallin nonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämistehtävien ja niitä lähellä olevia tutkimustehtävien kokoamista sekä nykyistä parempien edellytysten luomista toimialan palveluiden ja tietoresurssien laajalle sähköistymiselle ja tietotekniselle yhtenäistymiselle. Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää suunnitelmassa etenemismallia, jolla pystytään hankkeen tavoitteiden mukaisesti turvaamaan palveluiden toimintavarmuus ja palvelukyky myös siirtymävai heessa, käynnistämään uuden keskuksen toiminta 1.1.2015 sekä noudattamaan valtion hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Kokoamisen vaikutuksia on kuvattu erikseen. Projektiryhmä esittää, että asettamispäätöksen mukaiseen osaamisen, resurssien ja yhteisten jär jestelmien käytön kannalta tasapainoiseen malliin hallinnonalan virastojen, ministeriön ja yhteisen keskuksen toiminnassa edetään virastoittain vaiheittain siten, että uusi keskuksen on kaikkien hal linnonalan virastojen strateginen kumppani 1.1.2020 mennessä. Kumppanuus on sovitettu tarvitta essa viraston toiminnan ja/tai lainsäädännön erityispiirteisiin ja se perustuu monivuotisiin yhteistyöja palvelusopimuksiin. Tämä etenemismalli edellyttää, että valmisteluvaiheessa syvennetään ja tarkennetaan virastokoh taisesti suunnitteluvaiheessa aloitettua toimintamallien, asiakkuuden/kumppanuuden ja tehtävien määrittelyä sekä muutokseen liittyvien vaikutusten arviointia. Projektiryhmä esittää myös, että harkittaessa siirtymistä valmisteluvaiheeseen arvioidaan kuvatun tavoitetilan ajanmukaisuutta suhteessa kehitysvaiheessa oleviin laajempiin kehittämisprosesseihin (mm. Tori-hake). 28

4.2 Aikataulu ja vaiheistus Hankkeen tavoitteena on, että uusi virasto käynnistyy 1.1.2015. Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää hankkeen jatkovaiheille seuraavaa vaiheistusta: Valmisteluvaihe: - 28.2.20 14 Perustamisvaihe: 1.3.2014-28.2.2015 Toiminnan vakiinnuttaminen: 1.3.2015-31.12.2015 Valmisteluvaiheessa luodaan varsinainen perustamissuunnitelma, suunnitellaan organisaatio ja johtamisjärjestelmä, määritellään tehtävät ja palvelut, valmistellaan muutoksen vaatima lainsää däntö, valmistellaan muutokset talousarvioihin, käsitellään alueellistamiseen liittyvät kysymykset, tehdään virastokohtaiset etenemissuunnitelmat (IT) ja laaditaan alustavat palvelusopimukset aloi tusvaiheen asiakasvirastojen osalta sekä käsitellään muut mahdolliset perustamiseen liittyvät ky symykset (siirrot TRi-palvelukeskukseen, Kiekun käyttöönotto tms.). Perustamisvaiheessa käynnistetään uuden keskuksen ohjauksen vaatimat toimet ministeriössä ja virastoissa, valitaan keskukselle avainhenkilöt, aloitetaan muutokseen liittyvä viestintä ja luodaan muut tarvittavat edellytykset toiminnan käynnistymiselle (sopimusten siirrot tms.). Tarvittaessa pe rustamisvaiheeseen liittyy myös toimitiloihin ja järjestelmien hallintaan (siirrot TRi palvelukeskukseen tms.) liittyviä toimenpiteitä. Perustamisvaiheen aikana uusi keskus aloittaa toi mintansa (as is vaihe). Perustamisvaihetta tukee erillinen johtoryhmä ja fuusiotoimisto vastaavalla tavalla kuin Luonnonvarakeskuksen perustamisessa. Toiminnan vakiinnuttamisvaiheessa keskuksen uusi johto tekee tarvittavia jatkotoimenpiteitä uuden organisaation toiminnan vakiinnuttamiseksi ja tehostamiseksi. Tämä saattaa tarkoittaa mm. tilajär jestelyjä. 4.3 Valmisteluvaiheen organisointi hjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän toimikausi jatkuu 31.12.1014 saakka. hjausryhmän tehtävänä on aset tamispäätöksen mukaisesti ohjata hankkeen ja sen alatyöryhmien työtä, linjata hankkeen tavoittei den toteutumisen ja etenemisen kannalta merkittävistä asioista sekä hyväksyä suunnitelmaluon nokset. Päätöksen mukaan hankkeen tavoitetta ja tehtäviä voidaan täsmentää ja täydentää hank keen edetessä ohjausryhmän päätöksillä. YT-ryhmä Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa on säädetty lailla, jonka tarkoituksena on antaa virastojen henkilöstölle vaikutusmahdollisuus työhön ja työolosuhteisiin sekä viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Projektiryhmä ehdottaa, että vastaavalla tavalla kuin ns. Luonnonvarakeskuksen perustamisessa myös tässä hankkeessa perustetaan erillinen yhteistoimintaelimen, joka käsittelee ohjausryhmän kokoukseen kulloinkin tulevat asiat ennen varsinaisen ohjausryhmän kokousta. Näin taataan ko. virastojen henkilöstölle mahdollisuus osallistua laaja-alaisesti uuden keskuksen valmisteluun. Yhteistoimintaelimen, jota kutsutaan yhteistoimintaryhmäksi, puheenjohtajana toimii johtoryhmän puheenjohtaja ja jäseninä hallintojuristi, yhdistettäviä laitoksia edustava työsuojelupäällikkö, minis teriötä edustava tulosohjaaja sekä kolme henkilöstön edustajaa, jotka pääsopijajärjestöt (JUK ry, Pardia ja JHL) nimeävät. Virkamiehet ja työntekijät, jotka eivät kuulu järjestöihin, voivat enemmis tön heistä niin vaatiessa valita keskuudestaan edustajan yhteistoimintaryhmään. 29

Valmisteluvaiheen projektiryhmä ja -organisaatio Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää, että alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti valmis teluvaiheelle asetetaan oma valmisteluun liittyviin asioihin hyvin perehtynyt projektiryhmä. Puheen johtajalla olisi hyvä olla kokemusta organisaatiomuutosten läpiviennistä ja siihen liittyvistä hallinnol lisista kysymyksistä. Valmisteluvaiheen projektiryhmään ja työryhmiin tulisi kutsua mukaan kaikki en virastojen edustajat riippumatta siitä, missä aikataulussa yhteistyön kehittäminen/syventäminen nähdään perustelluksi. Suunnitteluvaiheen projektiryhmä katsoo, että valmisteluvaihe on siinä määrin vaativa osa-hanke, että se edellyttää varsinaisen projektiorganisaation asettamista. Projektipäällikön (= projektiryhmän puheenjohtaja) tulee työskennellä täysipäiväisesti ja hänellä tulee olla tukenaan 1-2 täysipäiväistä avustajaa. Lainsäädäntöhanke organisoidaan suunnitelman mukaisesti erikseen. Valmisteluvaiheen työryhmät Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää, että valmisteluvaiheessa perustetaan seuraavat työryh mät: 1. Lainsäädäntö 2. rganisaatiorakenne, johtaminen ja ohjaus 3. Tehtävät, palvelut (ml. sisäiset palvelut), omat järjestelmät ja sisäinen yhteistyö 4. Henkilöstö ja toimitilat 5. Talous, rahoitus ja palkkausjärjestelmä 6. Virastokohtaiset kehittämissuunnitelmat ja palvelusopimukset Valmistelevien työryhmien velvollisuutena on osallistaa asianosainen henkilöstö mukaan suunnitte luun. Näiden ryhmien rinnalla tulee MMM:n johdolla viimeistellä hallinnonalan tietohallinnon ohjausmalli sekä vahvistaa palvelukeskuksen tuottamat hallinnonalan yhteiset järjestelmät ja palvelut. 4.4 Lainsäädäntö Projektiryhmä esittää, että uudesta keskuksesta valmistellaan uusi hallintolaki. Uuden lain säätä minen ja siihen liittyvä nykyisten organisaatioiden lakkaaminen edellyttää muutoksia useisiin mui hin lakeihin ja asetuksiin. Uuden keskuksen perustamiseen liittyvän lainsäädäntöhankkeen suunni telmaluonnos on laadittu tämän suunnitelman yhteydessä (erillinen liite 12)ja liitetty alustavasti osaksi ministeriön lainsäädäntöohjelmaa. Projektiryhmä esittää, että uutta keskusta koskeva hallituksen esitys valmisteltaisiin siten, että se voidaan esitellä valtioneuvostossa perustamisvaiheen alkuvaiheessa helmi-maaliskuussa 2014, jotta perustamiseen liittyvät toimenpiteet voidaan lain nojalla tarvittaessa käynnistää hyvissä ajoin. 4.5 Hallinnollinen valmistelu (mm. talousarvio) Talousarvio Projektiryhmä esittää, että valtion talousarvioesityksen (2015) pääluokan 30 rakennetta valmistau dutaan muuttamaan siten, että uuden keskuksen eri tehtäväalueiden nettomäärärahat erotetaan selkeästi omiksi erikseen tasapainoisen toiminnan jatkumisen varmistamiseksi. Monialaisesta tehtäväalueesta johtuen rahoitus esitetään jaettavaksi talousarviossa (toiminta menomomentti) selkeästi viraston perusrahoitukseen, tutkimusrahoitukseen, paikkatietotukipalve luiden rahoitukseen ja IT-tehtävien rahoitukseen. 30

Aloittavan keskuksen tulorahoitustavoitteet määritellään tehtäväalueittain lähtökohtana edellistenvuosien tulorahoitus ja mahdolliset tiedossa olevat muutokset (vrt, taulukko kohdassa 3.5.2). Määrärahojen kohdentaminen esitetään tehtäväksi siten, että talousarvion päätösosassa todetaan IT-tehtävien, tutkimuksen ja paikkatietotukipalveluiden osalta, että kokonaismäärärahasta käyte tään vähintään tietty määräraha kunkin näiden tehtäväalueiden hoitamiseen. Perusrahoitukseksi katsotaan kohdentamatta jätetty osa. Projektiryhmä esittää, että valmistelu- ja perustamisvaiheisiin sisältyvän hallinnollisen valmistelun yhteydessä uuden keskuksen työnajanseuranta-ja laskentajärjestelmä suunnitellaan siten, että se kykenee tuottamaan työaika- ja kustannustiedot tehtäväalueittain palvelu-, asiakas- ja toimintayk sikkökohtaisesti kustannusvastaavuuslaskentaa ja laskutusta varten. Näiden tietojen tulee olla lä pinäkyvästi uuden keskuksen henkilökunnan, ministeriön ja asiakasvirastojen nähtävillä. Strategia Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää, että varsinainen uuden keskuksen strategiatyö ajoitetaan perustamisvaiheeseen mielellään siihen tilanteeseen, kun keskuksen ylijohtaja on valittu. Nimi ja ilme Projektiryhmä esittää, että uuden keskuksen nimen ja ilmeen valmistelu aloitetaan heti valmistelu vaiheen alussa, koska näitä tarvitaan sekä lainsäädännön valmistelussa että viestinnässä. Tavoit teena on, että tutkimuksen osalta voitaisiin jatkossakin käyttää kansainvälistä FGI-brändiä myös uudessa organisaatiossa. 4.6 Hallinnon ja toimitilojen järjestäminen Projektiryhmä esittää, että uuden keskuksen toiminta käynnistyy pääosin niissä toimitiloissa ja - paikoissa, joissa siihen siirtyvät yksiköt toimivat vuonna 2014. Tutkimuksen olisi perusteltua jatkua nykyisissä tätä toimintaa varten rakennetuissa tiloissa ja hyö dyntää nykyistä osin jo aikaisemmin alkaneen kehittämisohjelman mukaisesti uudistuvaa tutkimus infrastruktuuria. Projektiryhmä esittää, että jatkovalmistelussa selvitetään erilaisia vaihtoehtoja uuden keskuksen toimitilojen järjestämiseksi. Tavoitteena on että asiantuntijoiden sijoittuminen kehittyy siten, että se tukee palvelutehtäviä mahdollisimman hyvin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että turva taan tutkimustoiminnassa tarvittavat laboratoriotilat ja turvaluokitellun toiminnan vaatimat erityisti lat. Masalassa olevia GL:n nykyisiä toimitiloja voidaan tarpeen vaatiessa laajentaa (alustavat suun nitelmatja arkkitehtipiirustukset ovat jo olemassa). 4.7 Viestintä Uuden keskuksen käynnistyminen siten, että henkilöstä voi hyvin ja toiminta ei häiriinny ennen eikä jälkeen siirtoa on yksi koko hankkeen kriittinen menestystekijä. Tämä edellyttää hyvää sekä sisäis tä että ulkoista viestintää. nnistunut ulkoinen viestintä mm. ulkopuolista rahoituksesta ja toimivas ta tutkimusyhteistyöstä riippuvaisen tutkimustoiminnan osalta on erityisen tärkeä aloittaa ajoissa. Vastuu muutosviestinnästä on muutoksen omistajalla (ohjausryhmä) sekä eri vaiheiden johdolla. Valmisteluprosessin aikainen muutosviestintä on avointa, ennakoivaa ja yhteiseen keskusteluun kannustavaa. Tietoa muutosten syistä ja edistymisestä on välitettävä aktiivisesti ja vastaanottaja 31

lähtöisesti kertomalla, miksi muutos toteutetaan sekä osallistamalla henkilöstö, sidosryhmätja asi akkaat yhdessä luomaan uutta keskusta. Projektiryhmä esittää, että jo osana valmisteluvaihetta käynnistetään keskeisten organisaatioiden (Tike, GL ja MML) viestinnästä vastaavien tahojen yhteistyö sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän varmistamiseksi. Sisäisen muutosviestinnän tärkeimmät viestintäkanavat ovat johdon, esimiesten ja työntekijöiden keskustelut sekä luottamushenkilöiden ja johdon vuoropuhelu. Muutoksen toteutuksessa esimies ten rooli on erityisen tärkeä. Muita sisäisen viestinnän kanavia ovat yhteinen intranet (esim. mitko.mmm.fi -wikisivusto) ja yhtei nen sähköinen uutiskirje. lntranetin rakentaminen on aloitettava heti, kun päätös valmisteluvaiheen käynnistämisestä on tehty. Yhteisen intranetin uutiset välitetään kunkin laitoksen omaan intranet tim. Perustamisvaiheessa viestintää koordinoidaan fuusiotoimistossa, jossa viestintää toteuttaa tiedot taja ja hänen apunaan toimivat laitosten viestintäpäälliköt. Ulkoiseen viestintään käytetään laitosten omia ulkoisen viestinnän kanavia, ja fuusion myöhem mässä vaiheessa perustetaan tarvittaessa uutiskirje, joka lähetetään kaikkien laitosten sidosryhmil le. 4.8 Muutostuki ja työhyvinvointi Tavoitteena on, että perustamisvaiheen aikana työhyvinvointi säilyy ja tuottavuus kehittyy nykyis ten suunnitelmien mukaisesti. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittymistä seurataan käytössä olevilla mittareilla laitoskohtaisesti vuosina 2013-2014 ja uudessa keskuksessa vuodesta 2015 eteenpäin. Työhyvinvointia pyritään tukemaan hyvällä viestinnällä. Yhdistymisessä noudatetaan valtionhallinnon yleisiä henkilöstöpoliittisia linjauksia muutostilantees sa3. 4.9 Siirtymävaiheeseen liittyvä palvelukyvyn varmistaminen Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää, että siirtymävaiheen palvelukyvyn varmistamiseksi: 1. laaditaan alustavat palvelusopimukset asiakasvirastojen kanssa jo valmisteluvaiheessa 2. laaditaan selkeä suunnitelma TRI-palveluiden käyttöönotosta hallinnonalan virastoissa mahdollisimman nopeasti 3. kohdennetaan tuottavuusrahoitusta muutoksen edellyttämien tietojärjestelmien kehittämi seen 4. aloitetaan aktiivinen sekä sisäinen että ulkoinen viestintä jo valmisteluvaiheessa 5. selvitetään mahdolliset alueellistamiseen liittyvät kysymykset heti valmisteluvaiheen alussa 4.10 Siirtyvien resurssien tarkka määrittely, siirtojen aikataulutus ja valmistelu Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää, että Tiken, GL:n ja MML:n (paikkatietotuki) osalta uuteen keskukseen siirtyvien ja mahdollisesti muualle siirtyvien (LUHTI, TRI) resurssien suunnittelu ja määrittely tehdään heti valmisteluvaiheen alussa. Lähtökohtaisesti Tiken lt- ja hallintohenkilöstö, joka ei ole osa tilastotehtäviä siirtyy uuteen keskukseen. Vastaavasti koko GL:n henkilöstö siirtyy 3 http://www.vm.fi/vm/fi/04 iulkaisut ia name.isp asiakiriat/l iulkaisutll6 valtion tyomarkkinalaitos/201 3422Muutos/ 32

uuteen keskukseen. MML:n paikkatietotukitehtävien henkilöstön siirtyminen edellyttää tarkempaa suunnittelua valmisteluvaiheessa. Mm. Geodeettisen laitoksen osalta on pystyttävä varsin pikaisesti antamaan linjaus uuden laitok sen tutkimusresursseista ja tutkimusorganisaatiosta. Vaarana on ulkopuolisen rahoituksen hank kimisen keskeytyminen ja sitä kautta merkittävät resurssipuutteetja mahdolliset irtisanomisetjat kossa, koska rahoitusta yleensä haetaan 2-3 vuoden aikajänteellä. Tässä uuden keskuksen suun nitteluvaiheessa Geodeettisessa laitoksessa pitäisi hakea vuosien 2015-2016 rahoitusta. Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää, että muilta osin uuteen keskukseen siirtyvien resurssien määrittely liitetään edellä kuvattujen strategisten kumppanuuksien valmisteluun ja aikatauluun. Tämä työ tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta henkilöstön mahdollinen epä tietoisuus omasta sijoituksestaan jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Valmisteluvaiheen lopussa tulisi olla valmiina jo lähes valmis henkilöstön sijoittamissuunnitelma kohdassa 3.2. kuvattujen virasto jen/toimintojen osalta. Varsinaiset siirtojen valmistelut ja niihin liittyvät muutoskeskustelut ovat osa perustamisvaihetta. 4.11 Yhteiset järjestelmät ja tietovarannot Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää, että valmisteluvaiheessa tehdään kehittämissuunnitelma, jossa yhteistyössä MMM:n ja järjestelmiä käyttävien virastojen kanssa selkeytetään nykyisten yh teisten järjestelmien elinkaaret (jatkokehityksen ja ylläpidon rahoitus) ja otetaan huomioon mahdol liset uudet asiakkuudet ja TRI- palvelujen kehittyminen. Suunnitelmassa käytetään pohjana alatyöryhmän kartoitusta (erillinen liite 10). 4.12 Uuden keskuksen toiminnan käynnistäminen Projektiryhmä esittää, että uusi keskus käynnistetään tavoitteiden mukaisesti 1.1.2015. Ensi vai heessa sen muodostaisivat nykyisen Tiken IT-toiminnot, nykyinen Geodeettinen laitos ja Maanmit tauslaitoksen paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittämis- ja tukitehtävät. Muista laitoksista esitetään siirrettäväksi henkilöstöä ja toimintoja strategisten kumppanuuksien kehittämiseen liittyvien virastokohtaisten suunnitelmien mukaisesti. 4.13 Sisäisten palveluiden ja toimintakulttuurin kehittäminen Kuten mm. Luonnonvarakeskuksen perustamisen projektisuunnitelmassa todetaan, organisaatioi den yhdistäminen on yksi vaativimmista muutostilanteista, jonka onnistuminen riippuu suuresti se kä muutosjohtamisen ammattimaisuudesta että organisaatiokulttuurien huomioon ottamisesta. Koska keskukseen yhdistettävillä virastoilla on melko erilainen historia, on selvää, että niillä on huomattavan erilaiset toimintakulttuurit. rganisaatiokulttuurien integraatiota helpottaa monesti se, että uusi organisaatio kootaan yhteen saman katon alle. Uuden keskuksen toiminta tulee kuitenkin sijoittumaan ainakin kahteen eri toimipisteeseen. Tämä asettaa erityishaasteen kulttuurisen integ raation toteuttamiselle. Suunnitteluvaiheen projektiryhmä esittää, että keskuksen valmisteluvai heessa analysoidaan kunkin laitoksen toimintakulttuuri ja laaditaan sen pohjalta suunnitelma toi mintakulttuurin kehittämiseksi. n selvää, että todellinen integraatio saavutetaan vasta vuosien työn tuloksena. Sisäiset palvelut ovat merkittävä tuloksellisuuden kehittämispotentiaali koko hankkeessa. Yhdistä mällä Tiken ja GL:n nykyisten sisäisten palveluiden resurssit hallitusti ja tukemalla toiminnan käyn nistymistä tuottavuusrahoituksella, voidaan luoda hyvä pohja sekä tehostuvalle toiminnalle että läpi näkyvyydel le. 33

5 Arvio toimintojen kokoamisen vaikutuksista 5.1 Yleistä Esitetyssä etenemismallissa vaikutukset syntyvät osin aloitusvaiheessa ja pääosin vaiheittain stra tegisten kumppanuuksien käynnistyessä ja kehittyessä. Tehtäväalueiden sisäistä synergiaa tavoi tetilassa on kuvattu kohdassa 3.2.4. Projektiryhmä arvioi, että hankkeesta koituu kokonaistaloudellista hyötyä MMM:n haliinnonalallaja laajemmin yhteiskunnassa, mutta hyödyt syntyvät vasta pidemmän siirtymäajan aikana, kun henki löstö on sopeutunut ja järjestelmät sopeutettu uusiin yhteistyö- ja toimintamalleihin. Alkuvaiheessa toiminnan käynnistäminen edellyttää myös investointeja mm. yhteisiin tukipalvelui hin, tietojärjestelmämuutoksiin ja laskentajärjestelmien kehittämiseen. 5.2 Toiminnalliset vaikutukset Merkittävimmät toiminnailiset vaikutukset liittyvät IT-kehittämistehtäviin teknisempien tehtävien keskittyessä vaiheittain nykyistä laajemmin palvelukeskukseen. Periaatteessa tämän muutoksen ei tulisi näkyä toiminnan tasolla, jos tehtävien ja osaamisen siirto onnistutaan tekemään hallitusti. Siirtymävaiheeseen liittyviä riskejä on pyritty välttämään vaiheistetulia ja virastokohtaisella muutos ten suunnittelulla ja toimeenpanolla. Erilaiset toimintamallit rinnakkain mahdollistava yhteistyö pal velukeskuksen kanssa edelleen vähentää toiminnallisia vaikutuksia. Merkittävä toiminnallinen muutos toteutuu paikkatietotekniikan tutkimuksessa (nyk. GL:ssä) toimin nan liittyessä osaksi suurempaa organisaatiota. Tästä katsotaan olevan merkittävää toiminnailista hyötyä hallinnon ja tukipalveluiden järjestämisessä siten, että tutkijoiden työaikaa vapautuu nykyis tä enemmän varsinaiseen tutkimustyöhön. Tämä edellyttää myös eri tehtäväalueiden välisen sy nergian toteutumista. Merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia aiheutuu siitä, että IT-tehtäviä irrotetaan vaiheittain hieman kauemmaksi ns. substanssitoiminnoista. Tämän katsotaan joissakin tapauksissa hidastavan tai jäykistävän toimintaa. Seuraavat IT-toimintojen keskittämisen toiminnalliset vaikutukset on todettu suunnitteluvaiheen aikana: MMM hallinnonalan virastojen välisen IT-yhteistyön lisääntyminen Syvällisen asiantuntijuuden edellytysten paraneminen ja tarjoaminen koko hallinnonalan käyttöön IT-palvelutuotannon seurannan kehittyminen o IT-palvelutuotannon laatua ja tehokkuutta pystytään seuraamaan läpinäkyvästi mm. yhteisen hankesaikun avulla. IT-resurssien tehokas käyttö ja toimittajariippumaifomuus o Tehokas toimittajayhteistyö sekä hallinnonalan omien resurssien oikealla kohden tammen. IT-hankintojen tehostuminen o Kehittämällä yhteistyötä hankinnoissa väitetään päällekkäisen työn tekemistä use assa virastossa. Lisäksi hankintaan liittyvää teknistä osaamista voidaan koordinoida ja näin osaamista syventää ko. alueella. Tietovarantojen hallinnan tehostuminen ja tietojen tehokkaampi hyödyntäminen o Tietovarantojen hallintapalvelu tukee myös tilasto- ja tutkimustiedon tiedonkeruu prosessin yhtenäistämisen ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämisen tavoitteita. IT-järjestelmien käyttäjien asiakas-/tukipalveluiden paraneminen 34

o MMM hallinnonalan toimialariippuvainen palvelupiste mahdollistaa 24/7 it järjestelmien asiakaspalvelun. Mahdollisissa siirroissa on huomioitava toiminnan ja tilojen turvaluokitukseen liittyvät vaatimukset. 5.3 Henkilöstövaikutukset Uuden keskuksen perustamisella ei ole välittömiä henkilöstövaikutuksia, koska kysymyksessä on nykyisten toimintojen uudelleenorganisointi samalla hallinnonalalla. Uusi keskus on normaali viras to ja siihen kohdistuvat tulevaisuudessa samat vaikuttavuus- ja tuloksellisuusvaatimukset kuin muihinkin virastoihin. Muutokseen liittyviä henkilöstöön kohdistuvia seikkoja/organisoitavia asioita: 1. Virkojen ja tehtävien perustaminen uuteen virastoon (käytännössä päätettävä, mitkä nykyiset virat ja tehtävät siirtyvät uuteen keskukseen, mitkä muualle ja mitkä virat ja tehtävät lakkaavat ko konaan). 2. Palvelussuhteen ehdot VES/TES tasolla säilyvät (käytävä kuitenkin läpi kaikki virastokohtaiset ns. työsuhde-edutja harmonisoitava ne esim. lounasseteli, työsuhdematkalippu, liikunta-ja kulttuu risetelit ym.). 3. Palkkausjärjestelmän harmonisointi (käytävä läpi tehtävien vaativuustasot, niiden määräytymi sen perusteet sekä suoritusarvioinnin perusteet ja palkat). Neuvoteltava ja rakennettava uusi palk kausjärjestelmä, jossa palkat on harmonisoitu. Täytäntöönpano vaati yleensä sopeutusaikaa ja määrärahoja. Kustannuksia syntyy varsinkin, jos virastojen välisissä paikoissa on suuria eroja. 4. Muutosturva 5. Käytännön henkilöstöhallinnon tietojen siirrot (nimikirjat, lomat, eläkeasiat, verokortit, työterve yshuolto, valtakirjat ym. tietojen siirrot Palkeisiin tai muualle) Muutoksessa noudatetaan valtion hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä VN:n 26.1.2012 että MMM:n vahvistamia henkilöstöpoliittisia periaatteita. Henkilöstöpoliittiset periaatteet sisältävät periaatteet muutosturvasta. Siihen liittyvät mm. YT-menettelyt, virkajärjestelyt, muutoskeskustelut, erilaiset tukimuodot (esim. uudelleen sijoittumisvalmennus), alueellistamiseen liittyvät tuet sekä irtisanou tumiskorvaus. Tavoitteena on tukea muutoksen kohteena olevaa henkilöstöä kaikin tavoin ja edis tää henkilöstön sijoittumista työelämään. Jatkotyössä tulee selvittää mahdollisuuksia uudistaa työaikamallia (esim. 24/7-työskentelyn vaiku tukset). 5.4 Taloudelliset vaikutukset Kuten edellä on todettu, projektiryhmä arvioi, että hankkeesta koituu kokonaistaloudellista hyötyä MMM:n hallinnonalalla ja laajemmin yhteiskunnassa, mutta hyödyt syntyvät vasta pidemmän siir tymäajan puitteissa, kun henkilöstö on sopeutunut ja järjestelmät sopeutettu uusiin yhteistyö-, toi minta- ja organisaatiomalleihin. Tässä ei arvioida henkilöstöstä mahdollisesti aiheutuvaa kustan nusten muuttumista, koska se ei johdu välittömästi uuden keskuksen perustamisesta. Taloudelliset vaikutukset syntyvät IT-kehittämisen tehostumisesta otettaessa käyttöön laajemmin yhteistä arkkitehtuuria ja tehokkaampia kehittämismenetelmiä. IT-järjestelmien kehittämisen tehos tumisesta aiheutuvaa säästää on mahdotonta arvioida tarkasti, koska kehittämistehtävien tarve ja laajuus vaihtelevat huomattavasti vuosittain järjestelmien ja palveluiden elinkaarien sekä esim. politiikan muuttumisen mukaisesti. Alkuvaiheessa tulee varautua siihen, että tutkimustoiminnan ulkopuolisen rahoituksen määrä las kee, koska tutkimustoiminnan vastuusuhteet eivät ole selvillä. Ulkopuolista rahoitusta haetaan 1-4 vuoden aikajänteellä ja hankkeet käynnistyvät n 1-1.5 vuoden päästä rahoituksen hakemisesta. 35

Laajemmin yhteiskunnassa syntyvät vaikutukset ovat pääasiassa välillisiä mm. tutkimustulosten käyttöönoton ja paikkatietotekniikan soveltamisen laajenemisen kautta. Uudella keskuksella on nykyistä paremmat edellytykset kehittää tutkimustulosten markkinointia ja käyttöönottoa. Tällä alu eella yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa tulee erityisesti kehittää esim. sovellusten siirtä misessä yrityksiin. Hankesuunnitelmassa (28.2.2013) todetaan, että uuden keskuksen käynnistämisen valmistelu ja perustaminen edellyttävät lisävaroja: - toimitilajärjestelyt yht. 0,5 milj. euroa - tietojärjestelmät yht. 0,6 milj. euroa - muutostuki, toimintamallin, resurssien ja henkilöstösijoitusten suunnittelu yht. 0,3 milj. - muu kehittäminen (palkkausjärjestelmä yms.) 0,1 milj. euroa - ydintoimintoihin liittyvien palveluiden kehittäminen vuosina 2014-2015 0,8 milj. euroa/vuosi Nämä hankesuunnitelmassa esitetyt arviot perustuvat kuitenkin vahvasti keskitettyyn IT toimintamalliin. Näitä arvioita on tarkennettava valmisteluvaiheessa vahvistetun tavoitetilan mukai seksi. 5.5 Muut vaikutukset Uuden keskuksen perustamiseen liittyviä mahdollisuuksia kartoitettiin virastoille suunnatun kyselyn yhteydessä. Virastojen näkemiä mahdollisuuksia on kuvattu edellä kohdassa 2.1. 5.6 Riskit Uuden keskuksen perustamiseen liittyviä riskejä kartoitettiin virastoille suunnatun kyselyn yhtey dessä (taustalla keskittävä toimintamalli 3). Virastot näkivät seuraavia riskejä ja huolenaiheita: IT kustannus- hyöty heikkenee o Rahoitusepäselvyydet o Resurssit kohdentuvat virastojen kannalta epäolennaiseen esim. yhteensovittamiseen o Jos keskuksen toiminta rajautuu MMM-hallinnonalaan, niin merkittäviä hyötyjiä jää ul kopuolelle o Ei kannata kohdistaa resursseja tietotekniikan tutkimukseen, tutkimusta on jo muualla o kauttalaskutuksen hitausja reklamointimahdollisuuden puute Palvelut ja osaaminen eivät vastaa virastojen tarpeita o Resurssien riittävyys ja osaaminen o Huonoista palveluista ei pääse irti o Kokonaisarkkitehtuuriosaamista ei ole tarpeeksi o Paikkatieto- ja tutkimus eivät tuo keskukselle sisäistä lisäarvoa o Toimitusketj un pituus hidastaa ongelmien ratkaisua, haavoittuvuus o Vastaako keskus koko tuotantoketjusta oikeasti? o Byrokratiaa tulee lisää tai pysyy nykyisellään o Miten varmistetaan parhaiden osaajien saaminen / pitäminen Asiakaslähtöisyys puuttuu, keskus tekee omia ratkaisuja o Asiakas ja/tai omistajaohjaus ei toimi o Rahoitusmalli ei ohjaa riittävästi o Virastot eivät sitoudu, syntyy varjo-it:tä o Virastot eivät liity yhteisiin ratkaisuihin Muutoksen ajoitus ja muutosvalmistelun laatu ja resurssien puute o Ennakoimattomiin tekijöihin ei varauduta o Liian monta samanaikaista muutosta 36

o Jos resursseja kohdistetaan Elma- ja Tori-muutokseen ennen LVK-fuusiota, niin jäl kimmäinen kärsii o Muutoksen valmisteluresurssien riittävyys virastoissa o Nykytilatietojen pohjalta vedetään ministeriössä vääriä johtopäätöksiä Tärkeitä osaamisia menetetään muutoksessa o Paikkatiedon kansallinen / kansainvälinen osaamiskärki voidaan menettää Toimivien ja hiottujen menettelytapojen muuttaminen Välillisen valtionhallinnon roolin epäselvyys Tutkimuksen ulkopuolinen rahoitus vaarantuu siirrosvaiheessa ja tutkimuksen avainhenkilöt eivät sitoudu uuteen keskukseen Elmasta muodostuu virastojen työrukkanen, jolla ei ole mahdollisuutta kehittää kokonaisvaltai sia ratkaisuja. Riski korostuu silloin, kun virastot hyödyntävät muita toimintamalleja kuin mallia 3 jolloin Elmalla ei ole vaikutusmahdollisuuksia virastoissa tehtäviin teknisiin ratkaisuihin, Elma miellettään vain poliisiksi joka valvoo virastojen toimintaa sen sijaan että se koettaisi hyödylliseksi kumppaniksi Projektiryhmä arvioi uuden keskuksen perustamiseen liittyviä riskejä lisäksi saman mallin mukai sesti kuin Luonnonvarakeskuksen projektisuunnitelmassa on tehty. Uuden keskuksen perustami sen merkittävimmät riskit liittyvät strategisten kumppanuuksien rakentamisen onnistumiseen, tut kimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden säilymiseen sekä eri virastojen ja henkilöstön sitoutumi seen muutokseen. Riskein arviointia tulee jatkaa valmisteluvaiheessa ja laatia suunnitelma riskien hallin nasta. Keskuksen perustamisen riskitja suunnitelma niiden hallinnasta. X) 1: vähäinen, 2: merkittävä, 3: erittäin merkittävä Kuvaus riskistä Toden- Vai- Suunnitelma riskin välttämises- Vastuutaho näköi- ku- tä syys tus x) x) Rakenteet ja toiminta Strategisten kumppanuuksien 2,2,2,3, 3,2, Hallittu muutos, avoin yhteistyö, MMM, ELMA - rakentamisen ei onnistu 3 2,2, joustavuus ja aktiivinen viestintä keskus, virastot suunnitellusti 1 valmisteluvaiheesta lähtien. Jär kevän työnjaon rakentaminen asiakasvirastojen ja palvelukes kuksen välille. Tutkimuksen näkyvyys ei ole 2,2,3 2,2, Hallittu muutos, aktiivinen viestintä MMM, ELMA - riittävää ja sen vaikuttavuus 3 valmisteluvaiheesta lähtien keskus kärsii; tutkimuslaitosstatus epäselvä Uuden keskuksen kyky tuot- 2,2 2,2 Viraston ja keskuksen yhteistyöstä MMM, virastot, taa palveluja virastoille ei ole sovittava selkeästi. Asiakkaiden ELMA -keskus riittävää eikä palvelutarjontaa tulee noudattaa yhteisen arkkiteh kyetä laajentamaan. tuurin käyttöä ja keskuksen on kehitettävä palveluitaan asiakasvi rastojen tarpeiden mukaisesti. Riittävät resurssit. Palvelukeskuk sen ohjaus rakennetaan niin, että palveluja tuotetaan asiakasviras ton liiketoiminnan tarpeisiin Toimitusketjun (MMM, viras- 1,1 2,2 Päällekkäisten tehtävien poista- MMM, Elman johto, to, Elma, Tori/toimttaja) pituus minen, selkeät tehtävät ja roolit virastot hidastaa ongelmien ratkaisua virastoissa, keskuksessa ja Toril (substanssi ja it liian kaukana toisistaan) la. Luottamus ja avoimuus koko ketjussa toisten tekemisiä koh taan. Läpinäkyvä toiminta. ELMA-keskukseen syntyy 1,2,2,1, 3,2, Selkeä organisaatio, selvät joh- MMM, ELMA sekava ja monimutkainen 3 2,2, tosuhteetja rahoitusvastuut. r- keskuksen johto organisaatiorakenne, jossa 3 ganisaation, prosessien ja tehtä 37

epäselvät valta-ja vastuusuhteet hankaloittavat toimintaa ja kustannusseurantaa. Työnjako virastojen ja ELMA - keskuksen välillä ei kehity tarkoituksenmukaiseksi 2,2,2,3 2,2, 2,2 vien hyvä suunnittelu. Muutosjohtaminen, selkeä organi soituminen MMM MMM:n ohjausote arkkiteh tuurin ohjauksessa ja tulosoh jauksessa ei ole riittävän vah va 1 3 Riittävät resurssit ja riittävä osaa minen; vahva ohjausote MMM Aikataulu Muutoksia ei ehditä suunnitel la ja toteuttaa suunnitellussa aikataulussa 1,1,1,1, 2 2,1, 2,1, 2 Tehdään aikataulun mukaisesti tarvittavat ratkaisut, vaikka kaikkia yksityiskohtia ei olisi ehditty suu n nitella, jotta seuraavien vaiheiden ja ratkaistavien asioiden etenemi nen ei viivästyisi. Tarkennetaan suunnitelmaa avoimiksi jääneistä tai puutteellisesti suunnitelluista asioista hankkeen edetessä. MMM Henkilöstö ja resurssit Henkilöstön negatiiviset vas tareaktiot Henkilöstö ei sitoudu muutok seen ELMA -keskuksen resurssit ja osaaminen eivät ole riittäviä 2,2,2,2, 3 1,1,1,1, 3 2,1, 1,2, 2 3,2, 2,2, 3 Henkilöstöpolitiikka, avoin lä pinäkyvä toiminta, muutosjohta minen ja -hallinta, viestintä Muutosjohtaminen. Pidetään hen kilöstö hyvin tietoisena suunnitte lun etenemisestä ja otetaan huo mioon henkilöstön ehdotukset. Informoidaan henkilöstöä yleisistä valtion hallinnon tuottavuuden parantamisen velvoitteista. Huo lehditaan päätöksenteon avoi muudesta, laajasta osallistamises ta valmisteluun sekä yhteisistä pelisään nöistä. Mahdolliset keskuksen alueellis tamisen vaikutukset huomioidaan suunnittelussa. 2 2 Tulee olla suunnitelma, mitä pal veluita keskus tuottaa ja kenelle ja resurssit tulee suunnitella tämän mukaisesti. Tiken nykyisillä it resursseilla voidaan hoitaa vain nykyiset asiakkaat ja heille tarjot tavat palvelut. Tavoitetilassa kes kukseen on voitava tarvittaessa lisätä henkilöstöä. Palvelukeskuksen tulee keskittyä ydintehtäviinsä. MMM MMM, Virastot MMM, Elman johto, virastojen johto Kustannukset Kustannussäästöjä ei synny 1,2 2,2 Keskitetään toimintaa aidosti uu- MMM teen keskukseen, vaaditaan asi akkaiden sitoutumista ja yhteisen arkkitehtuurin käyttöä. Ym m ärre tään, että siirtymäkaudet ovat tärkeä osa toiminnan hallittua siirtoa ja säästöt syntyvät vasta siirtojen tapahduttua. Rakenne taan palvelukeskuksen ohjausmal Ii sellaiseksi että asiaksvirastot 38

sesti. Sekalaiset ELMA -keskuksen suunniteltu palvelujen laajuus ja määrä eivät toteudu. 3 3 pystyvät ohjaamaan resursseja liiketoiminnan tarpeiden mukai Palvelujen laajamittaisempi suun nittelu ja informaatio asiakkaille sekä käyttöönoton aikatauluttami nen asiakkaiden palvelusiirtoky vykkvvden mukaisesti. Monta toimintaympäristön 3,3,3 2,2, Synkronoidaan ja koordinoi-daan muutosta yhtä aikaa syö re- 1 muutosten aikataulut sekä vara sursseja taan muutokseen lisäresursseja ELMA -keskuksen perustami- 2,2,3 2,2, Hyvä valmistautuminen hakemaan nen linkittyy samanaikaiseen 3 tehokkaasti uuden järjestelmän tutkimuksen rahoitusraken- kautta kilpailutettavaa rahaa yh teen muutokseen teistyökumppaneiden, ml. yliopis tot, kanssa. Toim i paikkaverkoston kustannusten hallittu pienentäminen. Ei saada toteuttaa haluttuja 1,1,1,3 3,2, MMM:n informointi ulkoisten syi rakenneratkaisuja ulkoisista 2,3 den vaikutuksista rakenneratkai syistä suihin suunnittelun eri vaiheissa. Uusi keskus jää toimimaan 3,2,2,2, 1,2, nnistunut fuusiosuunnitelma ja erilisinä yksiköinä 3 2,2, sen onnistunut toteutus. 3 Fuusion uskotaan tuovan 1,1,1,1, 1,1, MMM:nja muiden päättäjien in automaattisia kustannus- 3 1,1, formointi. säästöjä 3 39

ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportti, Liite 1 Valmistelun lähtökohdat (päälinjaukset) Nämä lähtökohdat on käsitelty ja hyväksytty hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 31.1.2013 ohjaamaan suunnitelman valmistelutyötä. Lähtökohtia täsmennettiin aikataulun osalta 28.2. pidetyssä ohjausryhmän kokouksessa. 1. Tarkastelun/muutoksen kohteena olevat organisaatiot ja tehtäväalueet Tarkasteltavana ovat kaikkien MMM:n hallinnonalan virastojen IT-tehtävätja paikkatietoteknhikkaan liittyvät kehittämis-, tuki- ja tutkimustehtävät. EU-raportointiin liittyviä tukitehtäviä tarkastellaan lt-tehtävien yhtey dessä. Tarkasteluja mahdolliset muutokset kohdistuvat erityisesti MMM:n tietopalvelukeskus Tikeen, Geodeettiseen laitokseen, Maanmittauslaitokseen, Maaseutuvirastoon ja Elintarviketutvalilsuusvirastoon. Näiden lisäksi tarkastelu kohdistuu kaikkiin niihin hallinnonalan virastoihin ja laitoksiin, joiden kanssa uusi keskus voi tehdä yhteistyötä ja joihin voidaan soveltaa samoja henkilöstön aseman järjestämistä koskevia periaatteet. Näitä ovat MTT, Metiaja RKTL. Hankkeen yhteydessä selvitetään ja kuvataan myös Suomen metsäkeskuksen, Suomen Riistakeskuksen ja Metsähallituksen toimintamallit ja niiden mahdollisuudet osallistua keskuksen toimintaan tai hyödyntää kes kuksen palveluita. Selvitys rajataan näiden organisaatioiden viranomaistoimintaan. Tarkastelussa otetaan huomioon myös rinnakkaiset hankkeet, kuten toimialariippumattomien IT-tehtävien kokoamiseen liittyvän TRI-hanke, luonnonvaratutkimuskeskuksen perustaminen ja luonnonvara-ja ruokati lastoinnin keskittämiseen liittyvän ns. LUHTI 2015 -hanke. Hankkeen yhteydessä selvitetään ja kuvataan hallinnonalan tietojärjestelmien kehittämisen ja uuden keskuk sen liittymät ja yhteistoimintatarpeetaluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö AHTInJa Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tarkastelun kohteena olevien organisaatioiden tieto-ja paikkatietotekniikkaan liittyvät kehittämis-, tuki-ja tutkimustehtävätja henkilöstö vuonna 2013 on kuvattu liitteessä x. 2. hjausmalli Uuden tieto-ja paikkatietoteknilkan tutkimus-ja kehittämiskeskuksen ohjaus jakaantuu hallinnolliseen ohja ukseen ja yhteistyötahojen kautta tulevaan asiakas/verkosto-ohjaukseen. Hallinnolliseen ohjaukseen kuuluvat normaali ministeriölle kuuluva tulosohjaus ja muu ohjaus sekä näiden taustalla olevat säädökset, päätökset ja sopimukset, jotka kohdistuvat uuden keskuksen toimintaan (koske vat mm. tietohallintoa, tutkimusta, paikkatietotukipalveluita, mittanormaalitoimintaa tms). Keskeisiä ohjausvälineitä ovat tietotekniikan soveltamista koskevat ja määrittelevät arkkitehtuurit, joilla ohja taan yleisesti koko hallinnonalan tietojärjestelmien kehittämistä ja erityisesti yhteisten järjestelmien kehittä mistä, liittymiä valtion yhteisiin palveluihin/järjestelmiin, virastojen merkittävimpiä lt-hankkeita ja IT rahoituksen suuntaamista. Asiakas- ja verkostoyhteistyö tuke vat johtamista, täydentävät hallinnollista ohjausta ja kytkevät ohjausmalliin eri tehtäväalueiden keskeiset kumppanit ja verkostot. Tätä yhteistyötä varten keskuksen yhteydessä toimii yhteistyöiyhmiä tai verkostoja (asiakasohjaustyhmä, paikkatietoverkosto, lt-arkkitehtuuriohjausryhmä (lähin nä yhteiset järjestelmät), tutkimusverkosto tms.). 3. rganisaatiomalli Uusi tieto- ja paikkatietotekniikan tutkimus-ja kehittämiskeskus tulee olemaan MMM:n hallinnonalan virasto, joka voi tarjota palveluita muille valtion virastoille ns. in house -asemassa. Virastoa johtaa määräajaksi valittu ylohtaja. 40

4. Rahoitusmalli Uuden tieto-ja paikkatietoteknhikan tutkimus-ja kehittämiskeskuksen toiminta rahoitetaan normaalisti talous arviorahoituksena, tulorahoituksena ja muuna mahdollisena rahoituksena (nettobudjetointi). Tulorahoitus jakautuu sopimuspohjaiseen in house-tulorahoitukseen (palvelumaksut asiakasvirastoilta)ja muuhun valtion maksuperustelain mukaiseen maksulliseen palvelutoimintaan, jonka maksuista määrätään keskuksen maksuasetuksella. Monialaisesta tehtäväalueesta johtuen rahoitus jaetaan talousarviossa (toimintamenomomentti) selkeästi perusrahoitukseen, tutkimusrahoitukseen, paikkatietotukipalveluiden rahoitukseen ja IT infrastruktuurirahoitukseen. Perusrahoituksella tarkoitetaan hallintoon, toimitiloihin ja muihin keskuksen toiminnan kannalta välttämättö mun yhteisiin menoihin tarkoitettuja määrärahoja. IT-infrastruktuurirahoituksen avulla kehitetään ja ylläpidetään määriteltyjä hallinnonalan yhteisiä järjestelmiä ja palveluita vahvistetun hallinnonalan IT-arkkitehtuurinja sen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tutkimusrahoituksella tarkoitetaan tutkimustoimintaan ja tutkimusinfrastruktuurin ylläpitoon tarkoitettuja mää rärahoja. Paikkatietotukipalveluiden rahoituksella tarkoitetaan kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen ja INSPIRE-direktiivin toimeenpanoon sekä paikkatietojen yhteiskäytön kehittämiseen tarkoitettuja määräraho ja. Tulorahoitustavoitteet määritellään vastaavasti tehtäväalueittain lähtökohtana vuoden 2013 tulorahoitusta voitteet. Asiakaskohtaiset IT-palvelut (in house) ovat kokonaan asiakasrahoitteisia toimintoja (em. perusrahoitus si sältää myös näiden kehittämishankkeiden päätettyjä yhteiskustannuksia (johto, toimitilat, kehittämisympäris tö tms.)). Valtion maksuperustelain mukaisen muun maksullisen palvelutoiminnan maksuihin sisällytetään normaalisti toiminnan laajuutta vastaava osa yhteiskustannuksista. Tämä huomioidaan perusrahoituksen tasossa. Keskuksen laskentajärjestelmän tulee kyetä tuottamaan kustannustiedot tehtäväalueittain palvelu-, asiakasja toimintayksikkökohtaisesti kustannusvastaavuuslaskentaa varten. 5. Toimintamallit tehtäväalueittain Tieto tekniikka Vastuu omiin prosesseihin ja toimintoihin liittyvistä lt-järjestelmistä on aina toiminnasta vastuussa olevilla virastoilla. IT-järjestelmien kehittäminen perustuu yhteiseen IT-arkkitehtuuriin. Siinä määritellään mm. yhteinen IT infrastruktuurija kuvataan sen ylläpito. Uuden keskuksen rooli lt-järjestelmien kehittämiseen, ylläpitoon, käytön järjestämiseen ja tukeen osallistu vana kumppanina ja/tai alihankkuana vaihtelee hankkeittain/järjestelmittäin. Rooli tulee olla määritelty selke ästi osana viraston ja keskuksen välisiä sopimuksia. Tavoitteena on molemminpuoliseen luottamukseen ja avoimuuteen perustuva pitkäkestoinen kumppanuus. Uusi keskus vastaa mahdollisten alihankkuoidensa työstä, kuten omastaan. MMM johtaa hallinnonalan yhteisten järjestelmien kehittämistä yhteistyössä uuden keskuksen ja virastojen kanssa (lt-arkkitehtuuriohjausryhmässä tms.). Hallinnonalan yhteisistä järjestelmistä tehdään ministeriön päätös ja niiden ylläpidosta ja kehittämistä sovi taan ministeriön ja uuden keskuksen välisessä tulossopimuksessa. Päätökseen sisältyvät koko hallinnonalaa koskevat yhteisten järjestelmien käyttöön liittyvät periaatteetja velvoitteet. Uusi keskus hallinnoi näitä yhteisiä järjestelmiä (kirjanpito-, tietoturva-näkökulmat yms.). 41

Asiakastilauksina kehitettyjen järjestelmien hallinta-ja ylläpitovastuu määräytyy sopimusten mukaisesti. Kes kuksella voi olla omia järjestelmiä sisäistä hallintoa ja oman toiminnan järjestämistä varten. Paikkatieto-tukipalvelut Paikkatietoon liittyviä tukipalveluita annetaan ja kehitetään kansallinen paikkatietostrategia ja INSPIRE direktiivi sekä niiden nojalla annetut tarkentavat määräykset huomioiden. Tukipalveluihin kuuluvat asiantuntijapalvelut ovat pääsääntöisesti yhteiskunnan kaikille toimijoille tarkoitettuja yleisiä palveluita. Keskuksella voi lisäksi olla resursseja ja palveluita, joiden tarkoituksena on keskittyä paik katietoratkaisujen kehittämisen tukemiseen erityisesti MMM:n hallinnonalalla. Tukipalveluihin kuuluu myös sähkäisiä palveluita, joilla edistetään erilaisten paikkatietovarantojen käyttöä ja sovellusten syntymistä. Tutkimus Uuden keskuksen tutkimustoiminta keskittyy paikkatietotekniikkaan, geomatiikkaan ja muuhun maanmittaus alan tutkimukseen sekä tutkimukseen, joka liittyy hallinnonalan toimialojen käyttämään tietotekniikkaan ja sen kehittämiseen. Tutkimus on luonteeltaan tieteellistä ja se kohdistuu sekä kansallisiin että kansainvälisiin tutkimusteemoihin. Uudessa keskuksessa voidaan toteuttaa myös pienempimuotoisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa hyödynnetään koko keskuksen tieto-ja paikkatietotekniikan erityisosaamistaja tuetaan eri alojen kehittämis työtä sekä asiantuntijoiden pätevöitymistä. 6. Toteutusmalli MMM:n hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämistehtävien ja niitä lähellä olevia tutkimustehtävi en kokoaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain sovittamalla muutokset muihin meneillään oleviin muutos prosesseihin. Kokoamisessa pyritään resurssien käytön kannalta tasapainoiseen malliin sekä virastojen että palveluja tuottavan keskuksen kannalta. Kokoaminen koskee alustavasti selkeimmin MMM:n tietopalvelukeskus Tike:n lt-toimintaa ja Geodeettisen laitoksen tutkimustoimintaa sekä Maanmittauslaitoksessa tällä hetkellä toimivaa paikkatietotekniikkaan liitty vää yleistä tukitoimintaa. Näiden toimintojen siirtyminen uuteen virastoon käynnistää uuden viraston toimin nan. Suunnittelun tavoitteena on, että ainakin nämä toiminnat ja niihin liittyvä henkilöstö siirtyvät uuteen vi rastoon vuoden 1.1.2015 alussa. Muut mahdolliset toiminnat ja henkilöstö siirtyvät tehtävän suunnitelman mukaisesti vaiheittain seuraavien vuosien aikana. Uuden viraston toiminta käynnistyy hajautetusti niissä tiloissa ja toimintaympäristöissä, joissa ne toimivat vuonna 2014. Mahdolliset tilajärjestelyt tehdään toiminnan vakiinnuttua vuosina 2015-2016. Tilanteen vaati essa tilajärjestelyitä voidaan tehdä jo vuoden 2015 alusta lukien. 42

ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportti, Liite 2 Suunnitelmassa käytettyjen termien ja lyhenteiden määrittely: Suunnitelmassa pyritään käyttämään mm. yhteentoimivuuden tietopankin sanastoa (https://www.yhteentoimivuus.fi/view/smeta/sanasto.xhtml#t) ja geoinformatiikan sanastoa (TSK 42, 2011, http://www.tsk.fi/terafl. geomatiikka - Tässä suunnitelmassa geomatiikan tutkimuksella tarkoitetaan geoinformatiikan, karto grafian, kaukokartoituksen, fotogrammetrian, geodesian, geodynamiikan, navigoinnin ja paikannuksen tutkimusta. hallinnonalan lt-hankkeiden seuranta-ja ohjausjärjestelmä - Tässä suunnitelmassa hallinnonalan IT-hankkeiden seuranta- ja ohjausjärjestelmällä tarkoitetaan ministeriön johtamaa toimintoa, jonka avulla hallinnonalan tietohallintoa joh detaan ja ohjataan julkista hallintoa koskevan ohjeistuksen ja lainsäädännön mukaisesti. Järjestelmään liittyy apuvälineitä, kuten hankearviointi, -rekisteri ja -raportointi/seuranta. Palvelukeskuksen asiantuntijat osallistuvat järjestelmän käytännön toiminnan toteuttami seen. IT-arkkitehtuuri IT-palvelu - Tässä - ks. suunnitelmassa yhteisellä IT-arkkitehtuurilla tarkoitetaan usean viraston käyttämiä ja tavallisesti halliinnonalan IT-palvelukeskuksen ylläpitämiä yhteisiä järjestelmiä, palve luita, tietovarantoja ja teknologioita. palvelu IT-hankkeiden seuranta-ja ohjausjärjestelmä - MMM:n tietohallinnon organisoima järjestelmä/toiminto, jonka avulla tuetaan tietohallin non ohjattavuuden kehittämistä ja varmistamista mm. IT-hankkeiden yleisen arvioinnin ja seurannan sekä yhteisten arkkitehtuuriperiaatteiden soveltamisen noudattamisen seu rannan avulla ohjausmalli - tässä suunnitelmassa ohjausmallilla tarkoitetaan mm. menettelytapaa, jolla uutta kes kusta ohjataan osana julkista hallintoa organisaatiomalli - tässä suunnitelmassa organisaatiomallilla tarkoitetaan organisaation juridista muotoa osana julkista hallintoa paikkatietotekniikkaan liittyvät tukitehtävät - tässä - paikkatietotekniikkaan suunnitelmassa paikkatietotekniikkaan liittyvillä tukitehtävillä tarkoitetaan niitä tie to-, kehittämis- ja asiantuntija-palveluita, joiden avulla edistetään paikkatietotekniikan soveltamista ja kehittämistä sekä ns. paikkatietoinfrastruktuurien kehittämistä koko yh teiskunnassa että yksittäisen organisaation tasolla liittyviä tukitehtäviä omat mm. INSPIRE-direktiivin edellyttämät tekniset ja hallinnolliset tukipalvelut paikkatietotekniikkaan liittyvä tutkimus - tässä suunnitelmassa paikkatietotekniikkaan liittyvällä tutkimuksella tarkoitetaan kaikkea tutkimusta, joka kohdistuu ns. referenssijärjestelmiin ja niiden taustalla oleviin fysikaali sun ilmiöihin, paikkatiedon tuotantomenetelmiin ja -laitteisiin, paikkatietoihin ja - aineistoihin, paikkatiedon käsittely- ja analysointimenetelmiin, paikkatieto-ohjelmistoihin ja -sovelluksiin ja paikkatietoinfrastruktuureihin sekä niiden käyttöön yhteiskunnan eri alueilla 43

- kaikki - se - Palvelut: - Tietojärjestelmäpalvelut: - Teknologiapalvelut: - osa - se Geodeettisessa laitoksessa tehtävä tutkimustyö sisältyy tähän määritelmään, GL:n tekee alan tutkim ustyötä tieteellisistä lähtökohdista muiden laitosten tutkimus- ja kehittämistyöstä voi sisältyä tähän määritelmään (sel vitetään alatyöryhmässä) osa hallinnosta, joka liittyy tutkimustoiminnan johtamiseen, ohjaukseen ja järjestämi seen luetaan tässä suunnitelmassa osaksi tutkimusta (eriteltävä varsinaisesta tutkimustoiminnasta) palvelu (lähde: yhteentoimivuus.fi) - Palvelulla - Arkkitehtuurimenetelmä tarkoitetaan toiselle osapuolelle tarjottua toiminnallista tai teknistä palvelua. Palvelu voidaan tarjota joko organisaation sisälle tai sen ulkopuolelle. sisältää kolmenlaisia palveluita: rganisaation substanssitoiminnan keskeisimmät ylätason palvelut. Varsinaista substanssitoimintaa tukevat järjestelmillä toteu tettavat palvelut, esimerkiksi käyttäjähallintapalvelut, taloushallinnon järjestelmäpalvelut ja integraatiopalvelut. Laiteteknologian ja muun tekniikan tarvitsemat palvelut, kuten esi merkiksi laitetilat, laitteiden kapasiteettipalvelut, tietoliikennepalvelut, telepalvelut, ni mipalvelut. tietotekniikkaan liittyvä tutkimus - tässä - osa - tutkimusta, suunnitelmassa tietotekniikkaan liittyvällä tutkimuksella tarkoitetaan kaikkea tutki musta, joka kohdistuu teknisestä näkökulmasta tietoteknisiin menetelmiin ja -laitteisiin, tietoihin ja -aineistoihin, tiedon käsittely- ja analysointimenetelmiin, ohjelmistoihin, sovel luksiin ja järjestelmiin, IT-arkkitehtuureihin ja -infrastruktuureihin sekä niiden käyttöön hallinnonalalla eri organisaatioiden tutkimus- ja kehittämistyöstä voi sisältyä tähän määritelmään (selvitetään alatyöryhmässä) jossa tietotekniikkaa hyödynnetään jonkin ilmiön, toiminnan, asian tms. tut kimisessa, ei lueta tässä suunnitelmassa tietotekniikkaan liittyväksi tutkimukseksi osa hallinnosta, joka liittyy tutkimustoiminnan johtamiseen, ohjaukseen ja järjestämi seen luetaan tässä suunnitelmassa osaksi tutkimusta (eriteltävä varsinaisesta tutkimustoiminnasta) Toiminta-arkkitehtuuri (yhteentoimivuus.fi) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessitja organisaatiot. Myös toiminnan ke hittämisen perusrakenteet, kuten visiotja strategiat, ovat osa toiminta-arkkitehtuuria. Toimin ta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan raken teita. Tunnetaan myös termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri (business architecture). Yhteistoiminnassa eri organisaatioiden toiminta-arkkitehtuurit kohtaavat ja niiden yhteensopi vuus määrittelee yhteistyön edellytyksiä. Tietotekniikkaan liittyvässä yhteistyössä yhteensopi vuustarpeet kohdistuvat vastaavasti myös tietoarkkitehtuuriin, tietojärjestelmäarkkitehtuuriin ja teknologia-arkkitehtuuriin toimintamalli Tässä raportissa/suunnitelmassa toimintamallilla tarkoitetaan yksinkertaistettua kuvausta siitä, miten ja millä periaatteilla organisaatio toteuttaa tiettyä tehtäväänsä (mikä, kenelle ja miten se käytännössä toteutetaan, vrt, toiminta-arkkitehtuuri). Monialaisessa organisaatiossa voi olla erilaisia toimintamalleja (palvelutuotanto, tutkimus, tms.). Yhteistoiminnassa eri organisaatioi den toimintamallit kohtaavat ja toiminta-mallien yhteensopivuus määrittelee yhteistyön edelly tykset. Tavoiteltaessa mahdollisimman tehokasta yhteistyötä on eri osapuolten sovitettava yh teen toimintamallejaan tai tavoiteltava uutta entistä tehokkaampaa ja yhteensopivampaa mal 44

yhteishankintayksikkö ja. Tietotekniikkaan liittyvässä yhteistyössä yhteensopivuusvaatimukset kohdistuvat myös tie toihin, tietojärjestelmiin ja teknologiaan. Yhteishankintayksiköllä tarkoitetaan (laki julkisista hankinnoista 348/2007 1 1) sellaista han kintayksikköä, joka hankkii sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluja taikka tekee näille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintaso pimuksia tai puitejärjestelyjä. Edellytyksenä on, että yhteishankintayksikkö toimii edellä mainit tujen tehtävien hoitamiseksi ja että se on nimenomaisesti perustettu hoitamaan näitä tehtäviä taikka näiden tehtävien hoitaminen on säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi. yhteiset järjestelmät - tässä - hallinnonalan - muilla suunnitelmassa yhteisillä järjestelmillä tarkoitetaan useamman kuin yhden organi saation käyttöön niiden yhteisellä sopimuksella tai MMM:n päätöksellä tuotettuja järjes telmiä, joiden avulla tuetaan varsinaista toimintaa ja/tai hallinnon järjestämistä. yhteisillä järjestelmillä tarkoitetaan kaikkien hallinnonalan virastojen käyt töön tarkoitettuja hallinnonalalla jo olemassa olevia tai kehitettäviä järjestelmiä tai osajär jestelmiä, jotka käytännössä näkyvät virastoille käytettävissä olevina tietojärjestelmäpal veluina tai -komponentteina yhteisillä järjestelmillä tarkoitetaan esim. kahden viraston yhdessä omaan käyt töönsä tilaamaa ja hallin noimaa tietojärjestelmää tai sellaisen erikseen käytettävissä ja hallittavissa olevaa osaa 45

ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportti, Liite 3 ELMA IN-HUSE SELVITYS JA SUMEN RIISTAKESKUKSEN, SUMEN METSÄKESKUKSEN JA METSÄHALLITU KSEN ASEMA ELMAN ASIAKKAINA (TIKE 17.4.2013) Elman in-house -asema Tässä muistiossa on tarkoitus selvittää, millainen asema Suomen riistakeskuk sella, Suomen metsäkeskuksella ja Metsähallituksella on suhteessa perustetta vaan Elma virastoon. Pääkysymyksenä on se, voivatko em. organisaatiot olla Elman asiakkaita suo raan, niin ettei hankintalakia tarvitse soveltaa palvelujen ostamiseen. Samalla on selvitettävä, onko Elma edelleen hankintalain mukaisessa in-house asemassa tarjotessaan palveluita muille valtion virastoille, vaikka se myisi pal veluitaan myös Suomen riistakeskukselle, Suomen metsäkeskukselleja Met sähallitukselle. Valtio on katsottu hankintaoikeudellisesti yhdeksi kokonaisuudeksi eli konserniksi (mm. budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset), jo ka muodostuu toimielinten kokonaisuudesta. Valtion keskushallintoon kat sotaan ministeriöiden lisäksi kuuluvan valtion virastot sekä muut valtakunnalli set hallintoelimet. Näiden yksiköiden voidaan siten katsoa kuuluvan sa maan oikeushenkilöön, jolloin niiden välisissä suhteissa ei olisi yleensä kysymys hankintalainsäädännön alaan kuuluvista sopimuksista. + Elman in house asemassa pysyminen edellyttäisi myös sitä, ettei se tarjo aisi merkittävästi palveluita valtionhallinnon ulkopuolisille hankintayksiköille tai yksityisille markkinoille. + Varminta on sisällyttää Elmaa koskevaan lainsäädäntöön säädökset siitä, että Elma voi tuottaa tietohallinnon palveluja/ict-palveluja MMM:n hallin nonalalle ja tarvittaessa myös muille virastoille ja laitoksille tahi valtion hal linnon toimijoille. Apuna voi käyttää Valtion IT-palvelukeskuksesta annettu ja säännöksiä. Suomen riistakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Metsähallituksen asema Elman asiakkaina Maa-ja metsätalousministeriöllä on tulosohjausvalta sekä tulevaan Elmaan että riistakeskukseen, metsäkeskukseen ja Metsähallitukseen. Ne kuuluvat kaikki MMM:n hallinnonalaan ja ministeriön tehtävänä on myös ohjata hallinnonalansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ottaen huomioon tietohal lintolaissa (634/20 1 1) säädetyt velvoitteet. Jos voidaan katsoa, että em. organisaatiot kuuluvat osana valtionhallintoon, on edellytyksenä yleensä valtion omistus, ohjaus ja valvonta. Miten omistajaohjaus on tosiasiallisesti järjestetty, on ratkaisevaa. Edellytyksenä on muun muassa: rahoitus valtion myöntämänä määrärahana ja sen käytön seuranta oltava merkittäviä julkisia tehtäviä miten omistajaohjaus ja valvonta on järjestetty o o o säädösohjaus tai ohjeet tai määräykset tulosohjaus tulossopimuksen ja raportoinnin kautta informaatioohjaus 46

Seuraavassa on lueteltu asioita, joiden perusteella voidaan katsoa, että kaikki em. organisaatiot toimivat MMM ohjauksen ja valvonnan alla samalla hallin nonalalla. ikeushenkilö Metsäkeskus on koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio, jolla on julkisia hallintotehtäviä. Riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jolla on julkisia hallintoteh täviä. Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hoitaa myös julkisia hallintotehtäviä. Suhde valtioon Kaikki organisaatiot toimivat MMM:n hallinnonalalla. Lisäksi Metsähallitusta oh jaa luonnonsuojelua koskevissa asioissa ympäristöministeriö. Riistakeskuksen hallituksesta ja tehtävistä määrätään VN:n asetuksella, sa moin valtakunnallisen riistaneuvoston sekä alueellisen riistaneuvoston tehtävis tä. Metsäkeskuksen keskusyksiköiden toimipaikoista sekä alueyksiköiden luku määrät, toimialueet, nimet, päätoimipaikat säädetään VN:n asetuksella. Johto kunnan asettaa MMM ja sen toiminnasta säädetään asetuksella, samoin alue neuvottelukunnasta säädetään asetuksella. Julkinen valta Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus ja Metsähallitus käyttävät toimin nassaan julkista valtaa. Kaikilla julkiset hallintotehtävät (viranomaistehtävät) on tarkkaan lain tasolla määritelty ja niiden hoitaminen on eriytetty erilliseen yksik köön muusta liiketoiminnasta. Niiden on julkistaa valtaa käyttäessään sovellet tava hallintolakia, julkisuuslakia, kielilakia, saamen kielilakia ja julkista valtaa käyttävät toimihenkilöt ovat virkavastuussa. Rahoitus Metsähallituksen, riistakeskuksen ja metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoito rahoitetaan valtion talousarviossa erikseen osoitetuilla määrärahoilla. MMM myöntää valtionavustukset metsäkeskukselle ja valvoo metsäkeskuksen varojen käyttöä. Julkisen palvelun yksiköille myönnetyt varat on pidettävä eril lään muista varoista. MMM voi antaa tarkempia hallinnollisia määräyksiä. Ministeriön ohjaus ja valvonta MMM valvoo julkisten hallintotehtävien hoitoa, tehtävät tulee hoitaa eduskun nan ja muiden viranomaisten päätösten ja määräysten mukaan. MMM valvoo kirjanpitoa ja varainhoitoa sekä neuvottelee tulostavoitteet ja tu loutustavoitteet Metsähallituksen kanssa. MMM esittelee valtioneuvostolle Met sähallituksen toimitusjohtajan nimittämisen ja irtisanomisen. Lausunnon antaa ympäristöministeriö. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden hinnoista määrätään valtion maksuperustelaissa. Kiinteistövarallisuuden siir roista päättää joko MMM tai YM tai valtioneuvosto. Tarkemmat säännökset an netaan VN: asetuksella Riistakeskus raportoi säännöllisesti MMM:lle. MMM nimittää riistakeskuksen hallituksen, sekä valtakunnallisen että alueellisen riistaneuvoston. MMM valvoo riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten varojen käyttöä. Metsäkeskukselle MMM asettaa strategiset tavoitteet ja tulostavoitteet vuosit tain ja ne kirjataan tulossopimukseen. Metsäkeskus raportoi MMM:lle. Toimihenkilöiden kelpoisuusvaatimukset 47

Ylimmän johdon kelpoisuusvaatimukset on säädetty lain tasolla esim. Metsäkeskuksen johtajan ja aluejohtajan kelpoisuus. Metsähallituksen osalta noudatetaan valtion virkasuhdetta koskevia säännöksiä ja liikelaitoksen virkoja koskevia virkaehtosopimuksen ehtoja. Riistakeskuksen johtajan ja julkisten hallintotehtävien päällikön tehtävien päte vyysvaatimukset on säädetty lain tasolla. Johtopäätökset Edellä mainituilla perusteilla ja esimerkkien perusteella voidaan katsoa, että kaikki organisaatiot ovat saman hallinnonalan oikeushenkilöitä, joita MMM tu losohjaa. Siten metsäkeskus, riistakeskus ja Metsähallitus ovat organisaatioina toiminnallisesti, taloudellisesti, juridisesti ja organisatorisesti riittävän läheisessä yhteydessä ja sidoksissa valtioon, että niiden voidaan katsoa olevan osa vaiti onhallintoa ja samaa hallinnonalaa. Siten velvollisuutta Elman palveluiden kil pailuttamiseen ei olisi. Hankintadirektiivien muutosten vaikutus Elman in-house -asemaan Eu:ssa on parhaillaan käynnissä nykyisten hankintadirektiivien uudistaminen ja direktiiviehdotuksissa on määritelty myös sidosyksikköhankinnat. Parlamentti hyväksynee vuonna 2013 hankintadirektiivit. Tämä tarkoittaa sitä, että Suo messa kansalliset hankintalain muutokset tulisivat voimaan vuonna 2015 eli näillä näkymin samoihin aikoihin kun Elma viraston on tarkoitus aloittaa toi mintansa. Direktiiviehdotuksissa sidosyksikköhankintana eli kilpailuttamisvelvoitteen ulko puolelle jäävänä pidetään hankintasopimusta, jonka hankintaviranomainen te kee toisen oikeushenkilön kanssa, jos: a) hankintaviranomainen käyttää kyseisessä oikeushenkilössä samanlais ta määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan; b) vähintään 80 prosenttia kyseisen oikeushenkilön liikevaihdosta kohdis tuu määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisille oikeushenkilöilie; c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia. Hankintaviranomaisen katsotaan käyttävän oikeushenkilössä samanlaista mää räysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan, jos se käyttää ratkaisevaa vaiku tusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Elman asiakkaiden tulisi voida vaikuttaa Elman strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin voidakseen ostaa Eiman palvelu ita suoraan ja vält tääkseen kilpailuttamisvelvoitteen. Elman tulisi hankintalain uudistamisen myötä tarjota vähintään 80% palve luistaan maa- ja metsätalousministeriölle ja MMM:n hallinnonalalla toimiville virastoille ja laitoksille, jotta sidosyksikköhankinnat olisivat mahdollisia. Elman tulisi pysyä organisaationa 100 % valtion omistuksessa. 48

ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportti, Liite 4 LAUSUNT 10084 1(1) 0 Tike Elma-hankkeen ohjausryhmä.5.2013 Ekna-hankkeen paarinjauksite liittyvä lausunto T4e kannattaa Elma-liankkeen suunnittekjvaiheen harrkesuunnitelmassa olevaa ehdotusta koota yhteen MMMi1 hallirmonalan tieto-ja palkkatietotekniikan tehtäviä sekä uuden keskuk sen perustamist& Jos suumikeirna tieto-ja palkkatietoteknilkkaan liittyvien kehitiämis-. tuki-ja tutkenustehtävien kokoamiseksi MMM:n hallinnosalalla (ns. Elina-suunnitelma) ei jostain syystä toteudu. Tike haluaa tuoda esille, että IT-toimirrtcjen keskittäminen hallinnonalalla eritytseen palvalukeskukseenon joka tapauksessa jäiltevää ja hyödyllistä. Näin saadaan aikaan vaikutta vuus- ja tuloksellisuusdijetman (VATIJ) edellyttämiä tuottvuussäästöäsekäytiteenitoimivuuden lisäämisen tuattamia vatkut iiushyötyjä hainnonalalla. IT-pah ekikeskuksen penstamisen tavoitteena on alvelutoimkinan tehokas resursointi ja palvelujen koikea laatu vaarantarnaifa virastojen omia vaatuita lt-tominnassa. leei[isena teki järä IT-palvelwden taottamises5a on sujuva oimktajaytiteistyö. jolla mahdollistetaan palvelui den ja ratkaisujen tehokas, tarkoitaksenmukainen ja oikea-aikafrien hankinta sekä toimittajien jolis*a?a käyttö eri hankkekien ja projektien tehtävissä varmistaen huippuosaaen jatkuva saa tavuus. rr-toin,itrnan keskittämisen merklltäainpiä taininnairisia hyötjä ovat JT-osaamisen keskktämirten MMMn hallinnonialan virastojen välisen yhteistyön lisääntyminen lt-palvehztuotannon läpinäkyvyien parantuminen IT-essurssien tehokas käyttö ja taknittajariippumattomuus T-liankiritojenja hankintaosaamisen keskittämirien Taloudeliset vailuokset koostuvat tvittavan henkilöstämäärän alentumisesta ja IT kehittämisen tehostumisesta dettaessa käyttöön laajemmin yhteistä arkkitehtuuria ja tehok kaampia kehittämismenetelniä. Muita pelkkään ICT-toimzitaan keskittyvän viraston tuomia etuja ovat ketteryys. pieni halknto sekä T-palweluiden parempi täpinäkyvyys. Lisäksi keskuksen sisäinen johtaminen yksinlostais tuu. Helsingssä 25.2013 Maa- ja rn tsätalousrninist&ön telekeekus Johtaja t lijohtajan sijaisena Eeva-Litsa Lehto.... fl M- 13 nolarninistef1r1 itesa Tttinl61e Pos1Ioeoie PL 310, 00023 V14 5qJdD51D EInntatU 17-19. HelSinKi, VI1a ValMe 0295 300 300 Fatsi 029.531 01 l.sikuneiilmwntteil wannlrnlr.ejl i1fl416 913ö3 49

ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportti, Liite 5 Ø1 GEDEETfINEN LAFIS Dno 102104/2013 5.2D13 Masala Maa- ja metsätalousministai&lie Asia: Lausuma ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraporlista (ELMA-suunnitelmasta) Geodeettinen laitos (Gi) esittää seuraavan lausuman suunnitelmasta tieto- ja paikkatieto tekniikkaan liittyvien kehittärnis-, tuki- ja tutkimustehtivien kokoamiseksi maa- ja metsätalousministeriön hailinnonalalla. Suunnitelman htrolenalheet Geodeeltisessa laitoksessa on innolla seurattu ministetiän ELMA-hankelta. dotukset ovat oeet korkealla sen suhteen, että kyseinen hanke tavoittaisi sille Lankisen työryhmän sektoittutkimuslailossemtylasessä asettamat tavoitteet ja johtaisi vahvan paikkatieto keskittymän syntyyt Nykyisessä ELI A-suunnitelmaluorinoksessa paikkalietoiutkimus laitoksen asema on kuitenkin epämääräinen ja jää selvästi IT-toimintojen varjoon. Usäksi INEPIRE -sihteedstön osaan ELMA-selvityksessä on kutistunut lähes olemattomiin. Tämä ei tavoita sitä henkeä, jonka Lankisen työq, hmä esitteli sektorttutkimuslaitosselvityksessään. ja jossa paikkatiedot nostettiin yhdeksi kansallisesti tärkeistä tutkimusteemolata. Mikäli edetään suunnitelman mukaan, on olemassa kasvava riski siitä, että avaintuttdjat lähtevät ja laitoksen tuloksellisuus heikkenee merkittävästi tärkeimpien tunnuslukujen valossa, kuten julkaisut ullaopuolinen rahoitus ja vaikuttavuus. Geodeettisen laitoksen esitys valmisteluvaiheen osalta Geodeettinen laitos haiuaa jatkuvasti kehittää toimintaansa palvelemaan yhteiskuntaa entistä paremmin. Tulevaisuus on paikkatiedoissa ja Suomeen tarvitaan vahvempi paikkatiedon tutkimus-ja kehittämiskeskus. Geodeettisen laitoksen näkemys on, että yhteiskunnan kannalta tehokas ratkaisu olisi noudattaa sektoritutkimusselvitysryhmän visiota ja pitää uudessa ELMA-keskuksessa lbkus selvästi paikkatieto-osaamisessa Tämä mahdollistaisi paremmat ja koordinoidummat palvelut tietoyhteiskunnan tarpeisiirt Esimerkkinä tästä on kansallisen paikkatietoinfrastniktuwin kehittäminen. Geodeettinen laitos esittää, että uuden keskuksen nimeksi tulisikin Paikkatieto- ja lielotekniikan keskus (Finnish lnslitute ot Geospatal Data and lrdormation Teohnology FGI). Tämä osaltaan nostaisi paikkatietojen merkityksen niin kansalliseen kuin kansainväliseen keskiö&n.,jr. z:. Masalassa, 8. toukokuuta 2013 Tiina Sarjakoski ma. ylijohtaja Cwn1trteti htiiti Q, $riin2, PLi 1c2431 I4Witt Puh:0et3Jrao S SMrgni:r t1i0fl2iww&j.iietw*rl,wkas*nikfi 50

ELMA-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuraportti, Liite 6 Evira PnnJ0atumlDate 7.5.2013 DnrnDnrDNo (1) ELINTARV1KETURVALLISUUSVIRASTN (EVIRA) NÄKEMYKSIÄ ELMA-VALMISTEUJ1JN ELMA-hankkeen ohjausr1imän kokouksessa 22.4.2013 todettiin mahdollisuus lausua näkemyksiä ELMA-haPkkeen suurinitteluvaiheen sisältöön. Eviran näkökulmasta tärkeintä on, että nykyisin Tiken tuotiamat palvelut turvataan jatkossakin. Paiveluiden kehittäminen yhteistyössä n,uiden asiakasvirastojen kanssa on Tiken asiakasohjausryhmässä löytänyt vähitellen muotoisa Palvelukien kehittä mistä on swtä jalkaa yhteistyössä eri virastojen kanssa asiakkaiden tarpeisiin perustuen. Evira on huolissaan hankkeen tuloksista hallinnonalamme toisena vaikuttawuus- ja tu loksellisuusohjelrnan harikkeena, Hankkeen kustannus- tai säästövaikutuksista ei vie lä iässä vaiheessa ole tietoa. Geodeettisen laitoksen ja Tikeny.hteenhiittämisestä syn lyy pitkälläkin aikavälillä vain vähän syneriaetuja. Maanmittauslaitoksen T-kehittämistoiminta on hallinnonalan mittakaavassa erittäin laajaa. Tämän toiminnan jättäminen tarkastelun ulkopuolelle tässä vaiheessa, kun hallinnonalan kokonaisuudesta tulisi saada mahdollisimman hyvä kuva, ei tunnu jär kevällä. Suunnitelmassa ELMA:n a Maanmittauslaitoksen kurnpparntutta hähdettäisrin kehittämään vasta vuonna 2015, kun ELMA on aloittanut toimintansa. Evira karitiattaa hallin nonalan IT-palveluto4minrlan kehittämistä ja on sitoutunut ole maan työssä omalta pariokseflaan mukana. Eviralla on lulevaisuudessakin runsaasti IT-kehiltämistarpeita, joissa kumppanuudet hallinnonalan virastojen kanssa ovat merkittäviä. EikTbivIV531 E8 Mun1 3. 0U7 LSIIU PiIl. 023 530 D4. 525530 435(1 15(J1r,5era5. vw.5vrfl Un.d53kM5t(E*l 3, CU7S0 F4EL5PGFC1(S T. (12953(1(140(1 Fs 0295304353. w5ov53.5 F1nki1 Food tfrfy A(J5c,tty Evk ti 3. F(V,U730 HE1.s3a0. F5(n T.*35B 29530 040) Fsi 3 30 435(1-51