HANKESUUNNITELMA Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Lomake 3306B 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y-tunnus/ yhdistyksen rekisteröintinumero Sastamalan kaupunki / konsernihallinto/ työllisyyspalvelut ja sosiaalinen kuntoutus 0144411-3 1.3 Hankkeen nimi 1.4 Hankkeen numero Osallisuus ja työ Joutsenten reitillä 1. HAKIJA Selvitys toiminnasta, organisaatiosta, ammattitaidosta, kokemuksesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä resursseista Sastamalan kaupunki / konsernihallinto / työllisyyspalvelut ja sosiaalinen kuntoutus vastaa Sastamalan kaupungin alueella kunnan lakisääteisistä tehtävistä, jotka liittyvät työllisyydenhoitoon ja sosiaalisena kuntoutuksena järjestettävään työtoimintaan. Sastamalan kaupungilla ja Punkalaitumen kunnalla on ollut vuodesta 2005 yhteistoimintasopimus, jonka perusteella Sastamalan kaupunki on vastannut osittain myös Punkalaitumelaisten työllisyydenhoitoon liittyvistä palveluista. Sastamalan seudun työvoiman palvelukeskus on toiminut sopimuspohjaisesti vuodesta 2004. Työvoiman palvelukeskukseen on keskitetty vaikeimmin työllistyvien moniammatillista tukea tarvitsevien työttömien työnhakijoiden palvelut. Palvelut on tuotettu yhteistyössä Te-toimiston, kunnan ja Kelan kanssa. Sastamalan kaupungilla on päätoimisesti työskenteleviä asiantuntijoita työllisyydenhoidossa seuraavasti; 1 työllisyyspalvelupäällikkö, 3 palveluohjaajaa, 5 vastaavaa työvalmentajaa, 2 määräaikaista etsivää nuorisotyöntekijää ( yhteinen resurssi Punkalaitumen kanssa) sekä 5-7 määräaikaista työnsuunnittelijaa ohjaamassa työttömiä työnhakijoita.lisäksi osa-aikaisesti työllisyyspalveluissa on toimistosihteeri 60% työajalla ja TYP-työssä kaksi sosiaalityöntekijää 20% työajalla sekä tarvittaessa terveydenhuollosta asiantuntijalääkäri ja työttömien terveystarkastuksia tekevät terveydenhoitajat. Punkalaitumen kunnalla on päätoimisesti työskenteleviä henkilöitä työllisyyspalveluissa seuraavasti; vapaaaikatoimen sihteeri 40%, työtoiminnanohjaaja 60% ja palveluohjaaja 70%. Yhteinen resurssi etsivässä nuorisotyössä Sastamalan kaupungin kanssa. Hämeenkyrön kunnan työllisyyspalveluissa on päätoimisesti työskenteleviä asiantuntijoita seuraavasti; 1 työllisyyspalveluiden päällikkö, palveluohjaaja, 4 työvalmentajaa, joista yksi yhteinen kehitysvammaisten toimintakeskuksen kanssa, kierrätyskeskuksenhoitaja ja toimistosihteeri 20% työajalla, lisäksi 1 määräaikainen työnsuunnittelija, 2 määräaikaista etsivää nuorisotyöntekijää ( yhteinen resurssi Ikaalisten kaupungin kanssa) sekä 1 määräaikainen starttivalmentaja. Huittisten kaupungilla on kuntouttavassa työtoiminnassa on yksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, työvalmentaja ja sosiaaliohjaaja 50%. Lisäksi nuoriso- ja vapaa-aikatoimen alaisuudessa toimii nuorten työpaja, jossa on 2 työvalmentajaa ja etsivä nuorisotyöntekijä. 2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Mihin ongelmaan tai tarpeeseen hankkeella haetaan ratkaisua? KUNTIEN MUUTTUVA ROOLI TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISESSÄ Suomen Kuntaliiton työpoliittisessa ohjelmassa todetaan, että koko yhteiskuntamme tulevai-suuden kannalta työllisyyden parantaminen on keskeisessä asemassa. Pelkällä julkisella työpolitiikalla ei ongelmia pystytä ratkaisemaan, vaan ratkaisevassa roolissa on maamme kilpailukyvyn ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. Kuntien näkökulmasta kuntien elinvoimapolitiikan rooli korostuu. Kuntien työnantajarooli suurimpana suomalaisena toimialana on myös muuttumassa: kuntien henkilöstön määrä on kääntynyt laskuun, ostopalveluiden kasvu on hidastumassa, kuntien toiminnan tehostuminen vaikuttaa syvällisesti kunta-alaan. Erityisen suuri muutos aiheutuu sote-uudistuksesta, kun merkittävä osa kuntatyöntekijöistä vaihtaa työnantajaa. Kuntatyö on muutenkin vahvassa muutoksessa: osaamisvaatimukset ja työnkuvat muuttuvat. Tulevien vuosien aikana Suomessa työpolitiikkaan kohdistuu hyvin erilaisia paineita. Työttömyys jatkuu korkealla tasolla, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja samaan aikaan työvoiman rekrytointiongelmat lisääntyvät. Työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen on entistä tärkeämpää.
Rakennemuutokset jatkuvat ja niihin pitäisi hakea uusia vaikuttavampia toimintamalleja. Molempiin edellä kuvattuihin ongelmaryhmiin on haettava ratkaisuja osaamisperustaamme vahvistamalla. Tarvitsemme toimivaa koulutuksen ennakointia sekä erikseen aikuiskoulutuksen uudistamista. Aikuiskoulutuksessa painopistettä tulee siirtää eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamiseen ja työllistymisen kannalta tarvittavan osaamisen hankkimiseen kokonaisten tutkintojen sijasta. Kuntien rooli julkisessa työpolitiikassa vahvistuu työmarkkinatukiuudistuksen myötä. Tärkeää on uudistaa kuntien, työ- ja elinkeinohallinnon ja Kelan sekä paikallisten toimijoiden yhteistyötä siten, että toiminnan tuloksellisuutta kyetään parantamaan. Tärkeää on myös uudistaa sosiaaliturvaa työllistymistä ja työmarkkinakelpoisuuden paranta-mista tukevaksi. Työvoiman palvelukeskuksien toiminta on vakiintumassa lain myötä kuntien, TE-hallinnon ja Kelan yhteistyölle. ( Suomen Kuntaliiton työpoliittinen ohjelma 2014) HEIKENTYNYT TYÖLLISYYSTILANNE Työmarkkinoilla on menossa laaja rakennemuutos. Teollisuuden työpaikat ovat merkittävästi vähentyneet vuoden 2008 jälkeen. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähinnä palveluissa. Työelämän rakennemuutoksesta johtuen yhä useampi joutuu kouluttautumaan työuransa aikana kokonaan uusiin tehtäviin ja uusille aloille. Nopean rakennemuutoksen myötä työttömyysjaksot yleistyvät ja riskit niiden pitkittymiseen kasvavat. TE-hallinto on muokannut viime vuosina palveluprosessiaan radikaalisti (organisaatiouudistus vuoden 2013 alusta). TE-hallinto on keskittänyt palvelujaan merkittävästi ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on heikentynyt selvästi. Asiakaspalveluresurssit ovat vähentyneet TE-toimistoissa työttömyyden voimakkaasta kasvusta huolimatta. Henkilökohtaisen palvelun saatavuus TE-palveluissa on heikentynyt, kun palvelut on ohjattu verkkoon. Vaarana on, että asiakkaan omatoimisuuden vaade on liian suuri ja työllistymisessä tukea tarvitsevat henkilöt uhkaavat syrjäytyä palveluista. Ohjaukseen ja neuvontaan liittyvä palveluvaje vaikuttaa suoraan kunnan aktiivipalveluihin ohjautumiseen ja työttömyyden pitkittymiseen. Työttömyyden rakenteessa on tapahtunut huolestuttava käänne. Joutsenten reitin toiminta alueella tilanne on heikentynyt TE-hallinnon organisaatiouudistuksen jälkeen erityisesti rakenne- ja pitkäaikaistyöttömien määrässä sekä nuorisotyöttömyydessä. Henkilökohtaisen palvelun puuttuminen heijastuu suoraan työttömyysjaksojen pitkittymiseen. Työttömien työnhakijoiden palveluvastuuta on siirretty enenevässä määrin kunnille. Kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksilla olevista pitkäaikaistyöttömistä on jo kunnista riippuen 20-30% alle 30- vuotiaita nuoria Muuttunut toimintaympäristö edellyttää kuntien tiivistävän yhteistyötään muiden toimijoiden suuntaan ( kolmannen sektorin toimijat, koulutuksen järjestäjät, yritys- ja elinkeinoelämä jne.) Yhteistyön lisäämisen lisäksi tarvitaan uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta tuleviin haasteisiin varautumiseksi. Työmarkkinoilla on käynnissä historiallisen suuri rakenteellinen muutos. Turvataksemme myös suurten kasvukeskusten ulkopuolella olevien yritysten tulevat työvoimatarpeet tulee panostaa elinkeino- ja työllisyysasioiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden osaamista. Osaamisen kehittämistä tarvitaan uusien palvelumuotojen kehittämisessä, kuntalaisten koulutus- ja työllistymispolkujen rakentamisessa, elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamisessa ja osallisuuden edistämisessä niinäkin aikoina kun palkkatyötä ei ole tarjolla. Kuntien työmarkkinatuen kunnan maksuosuuksista jo kolmanneksen muodostavat alle 30-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät. Nuorisotyöttömyyden kasvuvauhti on ollut suhteessa suurempaa kuin muiden ikäryhmien. Maaseudun nuorten työllistymisongelmat aiheuttavat toisaalta syrjäytymistä mutta myös paremmin koulutettujen nuorten "pakoa" isoihin kasvukeskuksiin ja jopa ulkomaille. Yritys- ja elinkeinoelämän johtamis- ja toimintakulttuurit eivät kaikilta osin vastaa nuorten toiveita ja käsityksiä tulevaisuuden työstä. Tarvitaan myös uudenlaisia lähestymistapoja nuorten osaamisen ja innovaatioiden käyttöön saamiseksi. Kunnilla ei ole mitään muita lakisääteisiä tehtäviä nuorten työllisyydenhoidossa kuin kuntouttavan työtoiminnan lain mukaiset tehtävät, joita ovat aktivointisuunnitelmien laatimiseen osallistuminen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen. Hankkeella ei ole tarkoitus tehdä näitä lakisääteisiä tehtäviä eikä kuntouttavaa työtoimintaa voi järjestää yrityksissä.
3. HANKKEEN TAVOITTEET Mitä tavoitteita hankkeella on? Miten tuloksia seurataan? Hankkeella tavoitellaan hankkeeseen osallistuvien kuntien ( Sastamala, Huittinen, Hämeenkyrö ja Punkalaidun) alueella asuvien nuorten työllisyysasteen nostamista ja nuorten työllistymistä. Nuorisotyöttömyyden kasvun taittuminen edellyttää yhteistyötä elinkeinolämän, koulutuksen järjestäjien ja palveluohjausta tekevien tahojen välillä. Asetetut tavoitteet eivät ole kuntien lakisääteistä tehtävää. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille edellyttää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön tiivistämistä. Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuus jatkossa edellyttää tiedon hankinta, uuden oppimista ja keinoja osaamisen jakamiseen toimijoiden välillä. Tarvitaan tilaisuuksia, jossa luodaan yhtenäinen tilannekuva ja sovitaan tarvittavien toimien käynnistämisestä. Osaamisen kehittämisellä varaudutaan mahdollisiin työnjaollisiin muutoksiin kuntien ja valtion välillä koskien vaikeimmin työllistyvien palveluiden järjestämistä. Nuorten työmarkkinatietouden ja työelämävalmiuksien kasvattamisella tuetaan alueen elinkeinoelämän kehittymistä ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta sekä ehkäistään syrjäytymistä työmarkkinoilta. Hankkeen aikana tavoitellaan uusia työpaikkoja seudun nuorille avoimilta työmarkkinoilta. Hankkeen vaikutuksia seurataan osallistujapalautteiden, asiakaspalautteiden ja tilastojen avulla. 4. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Uusia, innovatiivisia kokeiluja työllisyyden hoitoon ja elämänlaadun parantamiseen etsivän yhteistyöhankkeen toimenpiteitä ovat: 1.) Nuorten työllisyysasteen nostaminen (50%) - kehitetään uudenlaisia tapoja, joilla kunnat voivat vapaaehtoisesti olla tukemassa nuorten työllistymistä alueen yrityksiin - tapahtumien ja vertaistukioppimisen järjestäminen yrityksille,oppilaitoksille, järjestöille, kuntien työllisyydenhoidossa työskenteleville ja elinkeinoyhtiöiden asiantuntijoille -työmarkkinatietouden kasvattaminen nuorille ( tutustuminen yritysten toimintaan, työvoimatarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin) - koulutuspolkujen rakentaminen elinkeinoelämän tarpeet huomioiden vailla ammatillista koulutusta oleville työnhakijoille ( rakennetyöttömistä 80 % on vailla ammatillista koulutusta) -systemaattisten työprosessien luominen (kuntien ja oppilaitosten) välille koulutuksen nivelvaiheissa erityistä tukea tarvitseville nuorille -rakennetaan pilotteja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi eri sektoreiden kesken esim. työnhakuvalmennukset alueen paikallistuntemus hyödyntäen, tietoisuuden lisääminen työympäristöjen kehittämiseksi haastavien erityisryhmien kuten neuropsykologisista ongelmista kärsivien nuorten työllistämiseksi, hyvien työpaja - ja työkäytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Mikään edellämainituista tavotteista ei ole kunnan lakisääteisiä tehtäviä. 2.) Yritys- ja elinkeinoelämän osaamisen kehittäminen (25%) - yrittäjille tarjotaan mahdollisuus entistä paremmin tutustua eri yritysmuodoille, yrityskoolle (mikro-pk-koko), kehitysvaiheeseen sopiviin työllistämisvaihtoehtoihin Kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta neuvoa ja ohjata työnantajia rekrytointiin liittyvissä asioissa. 3.) Osallistetaan kolmas sektori julkisen sektorin työn tueksi (25%) - kehitetään kuntien aktivointityön tueksi ja kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi toimiva työnjako kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välille - nuorisotyöttömyyden, nuorten osallisuuden ja työllisyyden hoidon poikkihallinnollisen asiantuntijaverkoston kokoaminen neljän kunnan alueella julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista -vapaaehtoistyö- osallisuus vaihtoehdoksi passiiviselle työttömyydelle Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa nuorisotyöttömyyden hoitamiseksi. Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt Toteuttamiseen osallistuvat Joutsenten reitin kunnat ( Sastamala, Punkalaidun, Hämeenkyrö ja Huittinen). Uuden TYP-lain toimeenpanoa varten on perustettu Pirkanmaalle lain edellyttämät TYP-verkostot. Läntisen alueen TYP-verkostoon kuuluvat Sastamala, Punkalaidun, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Kihniö. Samalle toimintaalueelle on perustettu myös elinkeino- ja työllisyys työryhmät. Kunnilla on siis jo aiempaa yhteistyötä Joutsenten reitin alueen kuntien kanssa mutta myös muiden kuntien kanssa, jotka kuuluvat Pohjois- Satakunnan leader-alueeseen. Yhteistyötä tehdään mahdollisesti Pohjois-Satakunnan leader-alueen hankkeen kanssa.
Hankkeen toteuttamiseen kuntien kumppaneina osallistuvat kuntien elinkeinoyhtiöt ja toimintalueen yrittäjäyhdistykset. Minkälaisia riskejä on ja miten niihin varaudutaan Yhteistyökumppanien ja eri sektorien sitouttaminen hankkeen kumppaneiksi - tähän kiinnitetään hankkeen alkuvaiheessa erityistä huomiota niin että kaikki osallistujatahot tulevat tasapuolisesti kuulluiksi. Miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet? Hankkeen keskeisenä tavoitteena on sosiaalisen kestävyyden ja työllistymisen edellytysten parantaminen etenkin maaseudun nuorten keskuudessa. 5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN. MITEN AIEMMAT HANKKEET ON HUOMIOITU? Miten hankkeella edistetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita? Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpidettä 7 ja alatoimenpidettä 7.4 Maaseudun palvelut. Miten hankkeessa on huomioitu aiemmin toteutetut muut hankkeet? Joutsenten reitin Leader- toiminta-alueella on tehty vuonna 2010 selvitys vapaaehtoistyön selvitys-hanke Vammalan-Huittisten seudun mielenterveysseura ry.n toimesta. 6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä? Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien työllisyys- ja elinkeinoelämän asiantuntijat sekä niihin liittyvät yhteistyöverkostot. Pääasaillinen kohderyhmä ovat maaseudun työttömät nuoret, joille haetaan hankkeen kautta työllistymismahdollisuuksia kotiseudun yrityksistä sekä osallisuutta tukevaa toimintaa alueen järjestöistä. Miten kohderyhmä on valittu ja miten hankkeesta on tiedotettu? Kohderyhmäksi ovat valikoituneet Joutsenten reitti ry:n toimialueen kunnat, jotka ovat tottuneet tekemään läheistä yhteistyötä työllisyys-, koulutus ja elinkeinopoliittisissa asioissa. Muut tahot, joille hanke kohdistuu? Hanke toteutetaan yhteistyössä Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien, elinkeinoelämän asiantuntijoiden, yleishyödyllisten yhdistysten sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa. 7. MITEN HANKKEEN TOTEUTUMISTA ARVIOIDAAN? MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN? Hankeaikana työllistyneiden nuorten määrä / nuorisotyöttömyyttä kuvaavat tilastot.hankkeessa saatu osaamispääoma jää asiantuntijoiden käyttöön eri organisaatioissa. Hankkeen aikana muodostuu vertaistukea ja hyviä työkäytäntöjä jakava yhteistyöverkosto sekä luodaan yrityksiin yhteistyösuhteita, joiden avulla mahdollistetaan työnhakijoiden työllistyminen ja yritysten työvoiman saanti. 8. TIEDOTTAMINEN Tähän kirjoitetaan tiedotussuunnitelma. Miten tuloksista tiedotetaan hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen? Hankkeesta tiedotetaan hankkeen kohderyhmälle ja paikalliselle medialle hankkeen käynnistyessä sekä välija loppuraporttien yhteydessä.
9. ALLEKIRJOITUS JA VAKUUTUS Vakuutan selvityksessä antamani tiedot oikeiksi. Paikka ja aika Hakijan allekirjoitus ja nimenselvennys