HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 14.6.2007 pöydälle pantu asia LÄNSIMETRON LAUTTASAAREN JA KOIVUSAAREN ASEMIEN PERIAATTEELLINEN SIJAINTI Kslk 2007-1059, Grönblom Madeleine 14.6.2007 Taustaa Pääkaupunkiseudun kaupungit, liikenne- ja viestintäministeriö sekä YTV solmivat 26.6.2003 aiesopimuksen eräiden pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden toteuttamisesta. Metro/raideyhteys Ruoholahti- Matinkylä sisältyy aiesopimuksessa vuoden 2007 jälkeen aloitettavien hankkeiden ryhmään. Hankkeen aloittaminen tulee aiesopimuksen mukaan olla mahdollista ennen vuotta 2010. Sopimuksen mukaan Espoo ja Helsinki käynnistävät ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käynnistettiin vuonna 2004 ja arviointiselostus valmistui joulukuussa 2005. Uudenmaan ympäristökeskus antoi lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 10.5.2006. Espoon kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006, että Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti Matinkylä valitaan kokonaan tunnelissa kulkeva metro tietyin ehdoin. Helsingin kaupunginhallitus päätti 2.10.2006 esittää Espoon kaupun gille, että Helsinki ja Espoo yhdessä välittömästi käynnistäisivät metron Ruoholahti-Matinkylä yleissuunnitelman laatimisen sekä ryhtyisivät valmistelemaan hankepäätöstä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehot taa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnitteluvirastoa käynnistämään metron välillä Ruoholahti - Helsingin ja Espoon raja edellyttämien kaavojen laatimisen. Valtuuston 26.11.2003 hyväksymässä voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Helsingin Yleiskaava 2002:ssa on esitetty varaus raideyhteydelle Ruoholahdesta länteen siten, että Lauttasaaren länsirannalla yhteys nousee pintaan ja jatkaa Länsiväylän eteläpuolta kohti Espoota. Lauttasaaren länsirannan ja Espoon rajan välinen alue on Yleiskaava 2002:ssa merkitty lähes kokonaan selvitysalueeksi. Länsimetron hankesuunnittelussa lähtökohtana on kokonaan tunnelissa kulkeva metro. Suunnittelutilanne Helsingin ja Espoon kaupungit ovat käynnistäneet Länsimetron hankesuunnittelun maaliskuussa 2007. Työ valmistuu vuoden lopussa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 2 a Suunnittelun lähtökohtia Hankesuunnittelun tavoite on muun muassa täsmentää tunneli- ja ratalinjausta, laatia asemien hankesuunnitelmat, liittyminen kaupunkirakenteeseen sekä suunnitella tunnelirakentaminen ja rakentamisen aikaiset järjestelyt. Länsimetro suunnitellaan alusta alkaen automaattimetroksi. Tämä vaikuttaa muun muassa kulunvalvontaa ja asemia koskeviin ratkaisuihin. Suunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa on tarpeellista valita asemien periaateratkaisut jatkosuunnittelua varten. Tässä vaiheessa ei ole vielä edellytyksiä päättää yksityiskohtaisista asemasuunnitelmista. Asemien ja niihin liittyvien rakenteiden tarkempi sijainti täsmentyy suunnittelun edetessä. Työn myötä laaditaan asemien ja ratalinjan osalta tarvittavat maanpäälliset ja maanalaiset asemakaavojen muutokset. Hankesuunnittelussa on tähän mennessä tutkittu vaihtoehtoisten asemaratkaisujen toimivuutta eri kulkumuodoilla asemalle tulevien ja sieltä lähtevien matkustajien kannalta sekä toisaalta arvioitu toteutettavuutta olemassa olevan kaupunkirakenteen, kallioresurssien ja ratageometria asettamien reunaehtojen suhteen. Asemista on laadittu periaatteellisia suunnitelmaluonnoksia teknisten ja toiminnallisten seikkojen havainnollistamiseksi sekä toteutuskelpoisuuden arvioimiseksi. Meneillään on mittavat pohjatutkimukset koko linjan varrelta. Hankesuunnittelun rinnalla on käynnistetty metrolinjan ja asemien asemakaavoitus. Ratasuunnittelu Ratasuunnittelussa on pystytty käyttämään kaarre- ja pyöristyssäteiden ohjeellisia arvoja, mikä johtaa hyvään ratageometriaan. Metroasemien ja kääntöraiteiden kohdalla rata on vaakasuora. Asemien välissä rata on alempana, mikä helpottaa junan ajamista, pienentää käyttökustannuksia ja auttaa kallioperän heikkousvyöhykkeiden läpäisemistä. Ruoholahden, Lauttasaaren ja Koivusaaren metroasemien yhteyteen rakennetaan puolenvaihtoraiteet, millä varmistetaan metron liikennöinti häiriötilanteissa ja vähennetään kunnossapitotöiden haittoja.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 3 a Lauttasaaren metroasema Lauttasaaren aseman länsipuolelle rakennetaan myös kääntöraiteisto, joka mahdollistaa useamman metrolinjan käyttöönoton. Palo- ja pelastusturvallisuus Palo- ja pelastusturvallisuuden kannalta metroasemaa pidetään maanalaisena rakennuksena. Poistumistiet mitoitetaan 2000 samanaikaisesti asemalla olevalle henkilölle. Viranomaisten käyttöön rakennetaan erillinen pelastustie, jolla varmistetaan pelastustöiden ripeä käynnistyminen vaikka poistumistiet olisivat täysimääräisesti käytössä. Aseman tilat varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla. Rakentamisessa ja sisustamisessa käytetään paloteknisesti korkeatasoisia materiaaleja. Laiturin ja metroradan rajalle varaudutaan rakentamaan läpinäkyvät seinämät, jotka muodostavat savuosastoinnin ja estävät matkustajien pääsyn metroradalle. Väestönsuojelu Lauttasaaren pohjoisosassa on väestönsuojien puutealuetta, sillä väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta ei silloin ollut, kun suurin osa asuinrakennuksista rakennettiin. Helsingin pelastuslaitos on alustavasti arvioinut, että Lauttasaaren metroaseman käyttäjien ja aseman ympäristön asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi tulisi rakentaa noin 4 400 5 400 uutta väestönsuojapaikkaa. Koivusaaressa ei tällaista yleisen väestönsuojan tarvetta tällä hetkellä ole. Riskikartoitus Riskikartoituksen teko on käynnistetty kiinteässä yhteistyössä hankesuunnittelun rinnalla. Liittyminen kaupunkirakenteeseen Lauttasaaren metron linjauksen ja aseman sekä sisäänkäyntien sijoituspaikan valinta on ratkaisu, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja kaupunkirakenteen ja kaupunginosan toiminnan kannalta suurimerkityksisiä. Tavoitteena on Lauttasaaren kehittäminen elinvoimaisena kaupunginosana, jossa on asukkaiden lisäksi palveluita ja työpaikkoja. Joukkoliikenteen suunnittelussa pyritään palvelemaan mahdollisimman tasapuolisesti kaupunginosan kaikkia asukkaita ja
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 4 a Aseman sijainti työntekijöitä. Lauttasaarentien seutu on kaupunkirakenteen kannalta luonnollinen ja perusteltu sijoituspaikka metron pääsisäänkäynnille. Lauttasaarentie on perinteisesti keskeinen ja vilkas liikekatu pohjoisen Lauttasaaren alueella. Alueella on paljon pieniä liiketiloja, jotka tarjoavat erilaisia palveluita ja siellä on urbaania kaupunkielämää. Lauttasaaren ostoskeskuksen ja Lauttasaarentien muiden palvelujen asemaa vahvistetaan joukkoliikenneratkaisulla sijoittamalla asema siten, että lauttasaarelaisten metromatkustajien ei tarvitse hankkia palveluitaan muiden metroasemien ympäristöstä. Sijoitus on Lauttasaaren kaupunginosan elinvoimaisuutta tukeva ratkaisu. Metroasema on suunniteltu suurimmalta osaltaan korttelin 31033 alle. Korttelia rajaavat Gyldénintie, Kauppaneuvoksentie, Otavantie ja Tallbergin puistotie. Metroon on kolme sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti on sijoitettu Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteyksessä ostoskeskuksen tontille nro. 31038/12. Toinen sisäänkäynti on Gyldénintien varrella ja kolmantena käyntinä on yhteys Otavantien ja Pajalahdentien risteyksen tuntumassa. Koska liityntäbussi ei mahdu ajamaan Lauttasaarentien pohjoispuolisilla kaduilla, metrolinjausta ei voi sijoittaa etelämmäksi, koska pohjoispuolella asuvien yhteydet metroon heikkenisivät, vaikkakin se paremmin palvelisi Vattuniemen kevyen liikenteen yhteyttä asemalle. Vattuniemeen järjestetään toimivat liityntäbussilinjat. Aseman liikenteellinen toimivuus Yleistä Joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoon vaikuttavat useat eri tekijät. Matkustajat hakeutuvat asemalle joko kävellen, pyörällä, liityntäliikenteellä ja autolla joko kuljettajana tai matkustajana. Keskeisiä palvelutasoelementtejä matkustajien kannalta ovat kävelymatkat, liityntäbussien reitit ja vuorovälit, vaihtojen sujuvuus ja vaihtomahdollisuudet linjalta toiselle, vaihtopaikan ympäristön laatutaso sekä tärkeimpänä vaihtoon kuluvat odotus- ja kävelyajat. Matkaketjun haavoittuvin osa on vaihto metrosta liityntäbussiin. Koko järjestelmän kannalta vaikuttavat liityntäbussilinjaston toimivuus
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 5 a ja joustavuus, linjojen reitit, vaihtopysäkit ja tahdistamismahdollisuudet sekä selkeys. Operaattorin kannalta metron sisäänkäyntien sijainnilla on vaikutusta eniten liikennöintikustannuksiin. Näin ollen joustavimmat linjastojen järjestelymahdollisuudet tarjoava ratkaisu on optimaalinen. Metroaseman sijainti ja sisäänkäynnit Hankesuunnittelun pohjaksi esitetty ratkaisu on joukkoliikenteen palvelutason kannalta hyvä: kaksipäinen asema kolmella sisäänkäynnillä. Joukkoliikenteen vaihdot saadaan keskitettyä hyvin ja asemalle on hyvät kävely-yhteydet kaikista ilmansuunnista. Alle 600 metrin kävelyetäisyydellä asemasta sijaitsee vajaat 3 000 työpaikkaa ja asuu nykyisistä ja tulevista asukkaista noin 8 000. Alle 600 metrin etäisyydellä metron sisäänkäynneistä vastaavat luvut ovat noin 4 000 työpaikkaa ja noin 10 000 asukasta. Aseman pääsisäänkäynti on Lauttasaaren ostoskeskuksen Otavantien ja Kauppaneuvoksentien kulmassa, jonne on tässä vaiheessa suunniteltu liukuporras- ja hissiyhdistelmä. Ostoskeskuksen lippuhallista on edelleen suora liukuporras- ja hissiyhteys Lauttasaarentien tasolle. Aseman länsipäästä on liukuporras- ja hissiyhteys Gyldénintie 2, 3, 4 ja 5 väliselle alueelle. Jatkosuunnittelussa etsitään lippuhallin tarkempi sijainti. Aseman itäpäästä on lisäksi suora hissiyhteys Otavantielle Pajalahdentien kulmaan, josta pääsee sujuvasti kävelemään Pajalahden ja Vattuniemen suuntiin. Hissiyhteys nopeuttaa kulkemista metroasemalle rullaportaisiin verrattuna lähes minuutilla, mikä vastaa noin 50-80 metrin kävelymatkaa. Jatkosuunnittelussa etsitään kaikkien lippuhallien tarkempi sijainti. Lauttasaaren metroasemalle on ennustettu 27 000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2030. Nykyisillä tunneliasemilla oli metrossa 25 000-55 000 matkustajaa vuorokaudessa ja pinta-asemilla 5 000 (Kulosaari) - 47 000 (Itäkeskus) matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2005. Liityntäbussijärjestelyt Nykyisin Lauttasaareen kulkee neljä Helsingin sisäistä bussilinjaa. Linja
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 6 a 20 ajaa Katajaharjusta Erottajalle, linja 21V Vattuniemestä Rautatieasemalle ja linjat 65A ja 66A Vattuniemestä keskustan läpi Veräjälaaksoon ja Länsi-Pakilaan. Metron rakentaminen muuttaa kaikkien näiden linjojen reittejä. Suorat linjat keskustaan on suunniteltu muutettaviksi liityntälinjoiksi lukuun ottamatta Vattuniemen työpaikka-aluetta palvelevaa linjaa. Vattuniemeä palvelemaan on suunnitteilla kaksi bussilinjaa, joista toinen hoitaa Vattuniemen itäreunan ja toinen länsireunan yhteyksiä Lauttasaaren metroasemalle ja ostoskeskukselle. Näistä jompikumpi on tarkoitus jatkaa Rautatieasemalle, jotta Vattuniemen, Lauttasaaren itäreunan ja Ruoholahden työpaikka-alueiden yhteys ydinkeskustan terminaaleihin säilyy. Katajaharjusta tulee oma liityntälinja Lauttasaaren ostoskeskukselle. Lauttasaaren metroaseman molemmille pääsisäänkäynneille saadaan järjestettyä liityntäyhteys busseille. Kaikki bussilinjat kulkevat Tallbergin puistotien länsipäästä Gyldénintien kautta Lauttasaarentielle. Varsinaiselle bussien päätepysäkille tutkitaan mahdollisuutta sijoittua nykyiselle huoltoaseman tontille terveyskeskuksen viereen. Tämä pieni terminaali toimii linjojen ajantasauspaikkana ja kuljettajien vaihtopaikkana. Ostoskeskuksen edustalle Lauttasaarentien varteen rakennetaan vaihtopysäkit nykyisten lyhytaikaiseen pysäköintiin varattujen paikkojen tilalle. Vastaavasti myös Gyldénintien lippuhallin kohdalle tulee bussipysäkit. Kevyen liikenteen järjestelyt Tärkeimmät itä-länsisuuntaiset kevyen liikenteen väylät kulkevat Lauttasaarentien, Tallbergin puistotien ja Isokaaren varressa. Merkittävin pohjois-eteläsuuntainen yhteys on Lauttasaaren ostoskeskuksen ja Heikkilänaukion kaupalliset palvelut yhdistävä Otavantietä, Haahkapolkua ja Heikkilänpolkua pitkin kulkeva reitti. Lauttasaaren metroaseman pääsisäänkäynti sijaitsee ostoskeskuksen tontilla. Lauttasaarentien pohjoispuolelta tulevien käyttäjien kannalta sen saavutettavuus on hyvä. Vattuniemen suunnasta paras saavutettavuus on Otavantiellä sijaitsevalla sisäänkäynnillä. Gyldénintien sisäänkäynti palvelee parhaiten Ruukinlahdentien ja Isokaaren suunnasta saapuvia.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 7 a Polkupyörien pysäköinti pyritään järjestämään sisäänkäyntien läheisyyteen kaikissa vaihtoehdoissa. Erityisesti ostoskeskuksen yhteydessä olevien polkupyörien pysäköintimahdollisuuksien lisäämistä selvitetään. Gyldénintien sisäänkäynnille on järjestettävissä hyvät pyöräilyreitit Lahnalahden puiston kautta ja pyörien pysäköinti saadaan aivan metroaseman kupeeseen puistokaistaleelle. Tallbergin puistotien rinnakkaiskatujen kevyen liikenteen järjestelyt tutkitaan jatkossa selkeämpien ja turvallisempien ratkaisujen löytämiseksi. Ostoskeskuksen ja Heikkilänaukion yhdistävän reitin kevyen liikenteen yhteyksiä kehitetään. Lisäksi tutkitaan mm. mahdollisuus muuttaa Otavantie kävelypainotteiseksi Kauppaneuvoksentien ja Pajalahdentien välillä. Liityntäpysäköinti YTV:n liityntäpysäköintistrategian mukaan Lauttasaaren metroasemalla tulisi varautua noin sataan liityntäpysäköintipaikkaan. Lauttasaaren ostoskeskuksen ympäristön nykyisen katuverkon kadunvarsipaikkojen käyttöaste on varsin korkea, eikä siten mahdollista liityntäpysäköinnin järjestämistä ilman erillisiä rakentamistoimenpiteitä. Maanalaisena pysäköintipaikat voidaan toteuttaa erikseen rakennettavaan maanalaiseen kallioluolaan tai ostoskeskuksen pysäköintihalliin mahdollisen saneerauksen tai lisärakentamisen yhteydessä. Maantasossa pysäköintipaikkoja on rakennettavissa Tallbergin puistotien ja sen pohjoispuolella sijaitsevan rinnakkaiskadun väliselle alueelle. Tallbergin puistotien ja sen eteläpuolella sijaitsevan rinnakkaiskadun välissä on myös vastaavasti tilaa, mutta Pajalahden ala-aste sijaitsee rinnakkaiskadun varressa. Huoltoliikenne ja pysäköinti Muuttuvien bussipysäkkijärjestelyjen johdosta kadunvarsipysäköinnin asiakaspaikat vähenevät Lauttasaarentiellä ostoskeskuksen kohdalla, mutta kävelyetäisyydellä ostoskeskuksesta lisääntyvät. Kokonaisuutena pysäköintipaikkojen määrä lisääntynee, koska pysäkkien määrä vähenee ja pituus lyhenee. Ostoskeskuksen huoltoliikenteen reittiä tutkitaan jatkossa Kauppaneuvoksentien varresta tapahtuvaksi. Nykyisin osa
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 8 a Aseman rakenne Maanomistus huoltoliikenteestä hoidetaan Otavantien kautta läheltä Lauttasaarentien risteystä haitaten risteysalueen toimivuutta. Asemahalli on suunniteltu kallioperään tasolle -26.0. Aseman itäpäässä on välitaso laituritason yläpuolella sijaiten tasolla -21.0 ja länsipäässä välitaso välittömästi katutason alla korkeusaseman ollessa -2.0. Lippuhallit on suunniteltu välitasoille. Laiturialue on ratojen välissä. Aseman kolmeen sisäänkäyntiin on suunniteltu hissiyhteydet. Maanpinnalle ostoskeskukselle on suunniteltu suora liukuporras lippuhallin tasolta. Ostoskeskuksen sisälle on sijoitettavissa liukuporrasyhteys Lauttasaarentien tasolle. Metrorata rakennetaan kaksoistunneliin, jotka asemilla avarretaan yhdeksi välituettomaksi kalliotilaksi. Aseman maanpäällisiä rakenteita ovat kolme sisäänkäyntipaikkaa ja välttämättömät pystykuilurakenteet (hissi-, ilmanvaihto-, ja paineentasauskuilut sekä poistumisportaat). Ympäristö Metroasema sijoittuu valmiiksi rakennettuun toimivaan kaupunkirakenteeseen. Maanpäälliset tarvittavat rakenteet pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan hienovaraisesti olemassa olevaan ympäristöön. Aseman ympäristö on monella tavalla kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Rakennuksista tällaisiksi on luokiteltu mm. ostoskeskuksen kortteliin kuuluvat rakennukset, Lauttasaaren kartanon tontilla olevat talot ja useita Otavantien sekä Gyldénintien varrella olevia asuinkerrostaloja. Alueen kaupunkikuva on vakiintunut. Sitä leimaavat eri aikoina rakennetut talot ja runsas piha- ja katupuusto. Kaupunki omistaa aseman tuntumassa kaksi tonttia, huoltoasematontin nro. 31039/1 osoitteessa Lauttasaarentie 25 ja Lauttasaaren kartanon tontin 31033/7 osoitteessa Otavantie 10. Muut tontit ovat yksityisiä asuin- tai liiketontteja. Lauttasaaren aseman jatkosuunnitteluperiaatteet
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 9 a Koivusaaren asema Aseman rakenne Lauttasaaren metroasemalle järjestetään kolme sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti sijoitetaan ostoskeskuksen yhteyteen. Toinen sisäänkäynti sijoitetaan Gyldénintien varrelle ja kolmas sisäänkäynti Otavantien ja Pajalahdentien risteyksen tuntumaan. Aseman päälippuhalli on tasolla -2.0 ja laiturihalli on tasolla - 20.0. Päälippuhallista johtaa suora liukuporras asemalaiturin keskiosaan. Aseman itäisen sisäänkäynnin liukuporras on suunniteltu laiturihallin päästä suorana maan tasossa + 3,5 sijaitsevaan lippuhalliin. Laiturihallin länsipäähän on suunniteltu poistumistieporras ja hissit. Metrorata rakennetaan kaksoistunneliin, jotka asemilla avarretaan yhdeksi välituettomaksi kalliotilaksi. Alle 600 metrin etäisyydellä metroaseman suunnitellusta sisäänkäynnistä asuu Lauttasaaren Katajaharjussa tällä hetkellä noin 2 700 asukasta. Alle 600 metrin etäisyydeltä metroaseman laituritasolta asuu Katajaharjussa tällä hetkellä noin 1 900 asukasta. Lisäksi Katajaharjun kohdalla on suunniteltu Länsiväylää katettavaksi noin 300 metrin matkalta ja päälle rakennettavaksi uusi asuinkortteli. Koivusaaren mahdollinen kaupunkirakenne voidaan suunnitella niin, että kaikki uudet asunnot ja työpaikat sijaitsevat alle 600 metrin kävelyetäisyydellä aseman sisäänkäynnistä. Lauttasaaren puoleinen itäinen sisäänkäynti ja sen lähiympäristö on mahdollista suunnitella väljäksi ja merelliseksi. Veden äärellä oleva sijainti antaa mahdollisuuden omaleimaisen metroaseman ja sen ympäristön suunnittelulle. Maanpäälliset rakenteet Koivusaaren aseman jatkosuunnitteluperiaatteet Metroaseman maanpäälliset rakenteet suunnitellaan Koivusaaren suunnittelun yhteydessä. Koivusaaren metroaseman laiturialue sijoitetaan Koivusaareen mahdollisimman lähelle Lauttasaaren länsirantaa, mutta kuitenkin niin,
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 10 a Vuorovaikutus Asukasilta 5.6.2007 Pro Helsinki -säätiö Lauttasaari-Seura että asemahalli ei sijoitu pahimman kallioruhjeen kohdalle. Asemalla on kaksi sisäänkäyntiä, toinen Koivusaaren keskellä ja toinen Lauttasaaren puoleisella rannalla. Kävely-yhteys Lauttasaaresta on tarkoitus järjestää säältä suojattuna Vaskisalmen yli. Länsimetron hankesuunnittelun ensimmäisen vaiheen alustavat suunnitelmat Lauttasaaren ja Koivusaaren asemista ja Helsingin osuuden linjauksesta olivat nähtävillä. Näyttely oli valmisteltu yhteistyössä Länsimetroprojektin Espoon osapuolen ja konsulttien kanssa. Espoo perui kaksi saman sisältöiseksi suunniteltua asukasiltaa. Lauttasaaren asukastilaisuudesta tiedotettiin kaupunkisuunnitteluviraston sähköisen mediajakelulistan mukaan, paikallislehdessä ja internetissä. Konsulttien ja kaupungin suunnittelijat olivat varautuneet näyttelynä ja asiantuntijapäivystyksenä valmisteltuun asukastilaisuuteen ja vastaamaan siellä esitettyihin kysymyksiin. Tilaisuudessa kerrottiin myös kesänaikana Lauttasaaressa suoritettavista pohjatutkimuksista. Pohjatutkimusten teosta oli lähtenyt aikaisemmin erillinen tiedote. Tilaisuuteen saapui noin 80 asukasta, joista 14 jätti kirjallista palautetta. Kirjallinen palaute on jaettu esityslistan liitteenä 1. Asukasillan suunnitellut tilaisuuden järjestelyt eivät vastanneet asukkaiden odotuksia. Keskustelu oli vilkasta. Tilaisuudessa esitettiin toistasataa kysymystä. Tilaisuudessa saatiin paljon palautetta ja useisiin kysymyksiin pystyttiin antamaan vastaukset. Säätiö on lähettänyt esityslistan liitteenä 2 olevan kirjeen Helsingin kaupungin hallitukselle ja kaupunkisuunnitteluviraston kaavoittajille. Kirjeessään säätiö esittää kannanottonsa Koivusaaren maankäyttöön ja luonnonarvoihin sekä ehdottaan oman suunnitelmansa Katajaharjuun Myllykallioon sijoitettavalle uudelle metroasemalle ja liityntäpysäköintiterminaalille.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 11 a Lauttasaari-Seura on 7.6.2007 lähettänyt avoimen kirjeen kaupunkisuunnitteluvirastolle ja päätöksentekijöille. Kirjeessä seura kritisoi järjestettyä asukastilaisuutta ja Koivusaaren metroasemasta päättämistä ilman maankäyttövaihtoehtoja. Seura toivoo, että Koivusaaren maankäyttötavoitteita ja muitakin merkittäviä Lauttasaaren suunnitelmia esitellään yleisölle syksyllä yhteiskoulun Julius-salissa. Jatkosuunnittelu Vuoden 2007 loppuun mennessä laaditaan asemista ja radasta hanketasoiset suunnitelmat. Maanalaisen ja maanpäällisen asemakaavan laadinta on käynnistetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä suunnittelutilanteen tiedoksi ja hyväksyä Länsimetron Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien listatekstissä esitetyt jatkosuunnitteluperiaatteet. Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä Pro Helsinki -säätiölle, Lauttasaari-Seuralle ja M. Grönblomille sekä pöytäkirjanote liikennelaitokselle ja rakennusvirastolle Lisätiedot: Kivilaakso Eija, toimistopäällikkö, puhelin 310 37247 Hyvärinen Heidi, diplomi-insinööri, puhelin 310 37124 Korhonen Jouni, insinööri, puhelin 310 37080 Niera Anja, arkkitehti, puhelin 310 37190 Reinikainen Mikko, arkkitehti, puhelin 310 37206 Tarkkala Jukka, diplomi-insinööri, puhelin 310 37302 LIITTEET Liite 1 Asukasiltapalaute 5.6.2007 Liite 2 Pro Helsinki -säätiön kirje 8.5.2007 Liite 3 Lauttasaari-Seuran kirje ja vastine Liite 4 M. Grönblomin mielipidekirje