Nuorten ADHD: opiskelu, armeija yms.

Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveys Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti , verkkoesitys

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Intistä ammattiin!

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomalaisten mielenterveys

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 YHTEISHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUT VALINTAAN VAIKUTTAVAT KRITEERIT

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Desing Sprint työvälineenä Aikalisä-toiminnan kehittämisessä Jaana Walldén

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

AD/HD aikuisella. Ritva Kohijoki

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus

RATKAISIJA TUNTEIDEN TULKKI KUUNTELIJA RAUDOITTAJA TILANNEJOHTAJA KOIRANOHJAAJA. SEURAA JA OSALLISTU #Polamk

Suomalainen asevelvollisuus

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

Sairaanhoitaja kutsuntalääkärin työparina. Iiri Aalto Sairaanhoitaja Sotilaslääketieteen keskus

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Nuoren miehen taakka

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA. Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

IV Hyvä Elämä Foorumi

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto

Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme:

MOPO-hankkeen tutkijat ja käytännön toimijat yhteistyössä nuorten miesten hyvinvointia edistämässä

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (8) Opintoasiainosasto Liite 1 PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUT VALINTAAN VAI- KUTTAVAT KRITEERIT

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Adhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Teoria kohtaa käytännön Polamk-kampuksella

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela


Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Transkriptio:

Nuorten ADHD: opiskelu, armeija yms. ADHD-liiton seminaari 10.10.2017 Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Perhepsykoterapeutti (erityistaso) PVLOGL Sotilaslääketieteen keskus (SOTLK) Kenttälääkinnän palveluyksikkö (KLP) - johto 1

Mitä ADHD on? I ADHD ei ole pelkästään hillitsemisen (inhibition) ongelma, joka aiheuttaa häiritsevää käyttäytymistä, vaan kyseessä on aivojen niin älyllisten (kognitiivisten) kuin tunne (affekti)- ja motivaatiopuolen sekä eksekutiivisten toimintojen monimutkainen häiriö (Castellanos et al. 2006). Executive functions eli EF-toiminnot: organisointi- ja priorisointikyky, fokusointi, tarkkaavuuden ylläpitäminen ja vaihtaminen, valppauden säätely, turhautumisen tunteesta selviytyminen, emootioiden modulointi, työmuistin käyttö, mieleen palauttaminen, oman toiminnan ohjaus. Brown TE 2001 2

Mitä ADHD on? II Kyseessä on aivojen rakenteellisen (frontosubcortikaaliset radat), toiminnallisen ja neurokemiallisen (dopamiinin ja noradrenaliinin) puolen eroavaisuuksista niissä aivojen osissa, jotka tukevat keskeisiä kognitiivisia toimintoja (Biederman 2005). Lyhyesti: ADHD on siis aivoissa tapahtuvan itsesäätelyn monimutkainen häiriö 3

Tarkkaavuudelle tärkeät aivojen osat posteriorinen parietaalilohkon alue orientaatio, tarkkaavuus (noradrenaliini) Otsalohko Toiminnan ohjaus ja tarkkaavuuden säätely (dopamiini) Tyvitumakkeet ja Striatum (noradrenaliini) Pikkuaivot hienomotoriikka formaatio reticularis: vireystilan säätely

ADHD:n diagnostiset kriteerit Kaksi (kolme) eri oireryhmää: A Keskittymisvaikeudet, tarkkaavuuden ongelmat, haaveilee, jumittaa H Hyperaktiivisuus, aina vauhdissa I Impulsiivisuus, tekee ensin, ajattelee sitten DSM-5: A-ryhmä ja H+I ryhmä (kaksi) ICD-10: A-, H- ja I-ryhmä (kolme). - Joidenkin oireiden täytyy esiintyä ainakin kahdessa eri ympäristössä (koti, koulu/päiväkoti, pihapiiri, työ, harrastus, vastaanotto) vähintään 6 kk:n ajan 5

DSM-5 (ICD-10) ja ADHD:n kriteerit DSM-5: Joitakin ADHD:n oireita oltava ennen 12 v. (ICD-10: Oireita täytyy olla ennen 7 v. Ikää.) DSM-5: 3-16 vuotiailla oireita oltava 6/9 JOKO A(DD)- TAI HI-ryhmästä, mutta 17 v. täyttäneillä nuorilla ja aikuisilla riittää, jos oireita on 5/9. (ICD-10:kaikki ikäryhmät 3 v. -> A-ryhmästä oltava ainakin 6 oiretta 9:stä JA H-ryhmästä oltava ainakin 3 oiretta 5:stä JA I-ryhmästä oltava ainakin 3 oiretta 4:stä eli yhteensä oltava ainakin 12/18 oiretta) 6

DSM-5 DSM-5 on Amerikan Psykiatriyhdistyksen eli APA:n diagnoosiluokituskäsikirja: American Psychiatric Association (APA) 2013 Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders 5th ed. Washington, DC: American Psychiatric Association. Se on maailmalla arvostetumpi kuin WHO:n ICD-10:n psykiatrian tautiluokitusosuus (= F-diagnoosit). DSM-5 (4) ja ICD-10:n psykiatrian tautiluokitus sisältävät pääosin samat psykiatriset häiriöt ja niiden kriteerit. Niiden välillä on pieniä eroja DSM:n eduksi! 7

ADHD:n esiintyvyys Lievempää ADHD-oireilua esiintyy joissakin tutkimuksissa jopa 18 %:lla lapsista ja nuorista. Diagnostiset kriteerit (DSM IV) täyttyvät eri tutkimuksissa 4-10 %:lla. Suomessa v. 1989 tehdyssä Lapset-tutkimuksessa 8-vuotiailla 4 % (tytöillä 2:lla, pojilla 6%:lla). Pohjois-Suomessa v. 2004 ADHD:ta oli 16-18 - vuotiailla 8,5 %. Koko väestössä ADHD:n yleisyys kansainvälisten tutkimusten mukaan 5,5 % (skitsofrenian 1 %)! 8

AD(H)D:n oirekuva ADD-oireiset usein haaveilevat tunneilla, mutta eivät häiriköi -> ongelma jää helposti huomaamatta. Tässä ryhmässä on enemmän tyttöjä, murrosikäisiä ja aikuisia. Moni tarkkaavuuden ongelmista kärsivä yksilö (etenkin ns. puhdas ADD-potilas!) voi pärjätäkin lapsuudessa kohtalaisesti, jolloin vaikeimmat ongelmat tulevat esiin vasta nuoruus- tai aikuisiässä (Brown TE, ADHD comorbidities: handbook for ADHD complications in children and adults, APP, Washington DC 2009) 9

ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla Iän myötä hyperaktiivisuus häviää, jolloin toiminnan ohjauksen eli executive functions (EF) häiriöt korostuvat: -suunnittelu, päätöksen tekeminen, organisointikyky, epäasianmukaisten toimintojen esto eli inhibitio häiriintyy Saavat usein hankalan tyypin maineen 10

ADHD:n vaikutus kehitykseen Käyttäytymisen häiriö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Onnettomuudet Tupakointi Yhteiskunnallinen epäonnistuminen Itsetunto-ongelmat Ihmissuhdeongelmat Onnettomuudet Aineiden väärinkäyttö Esikoulu Nuori Aikuinen Alakoulu Opiskelija Käyttäytymisen häiriö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Koulutuksen keskeytyminen Yhteiskunnalliset ongelmat Itsetunto-ongelmat Aineiden väärinkäyttö Onnettomuudet 11

ADHD:n ennuste ADHD heikentää elämänlaatua ja lisää persoonallisuushäiriön sekä muiden mielenterveyshäiriöiden riskiä sekä riskiä: Tapaturmille, teiniraskauksille tulla pahoinpidellyksi päihteiden käytölle (alkoholi, huumeet, tupakka) ja/tai riippuvuuden kehittymiselle: kofeiini, nikotiini, kokaiini ja amfetamiinit saattavat tuottaa helpotusta ADHD-oireisiin, joten niiden käyttö voidaan aloittaa itselääkityksenä päihtyneenä ajamiselle, kolaroimiselle tai muulle liikennerikkomukselle rikolliselle käyttäytymiselle; vankiloissa olevilla nuorilla (50-60 %) on diagnosoitavissa ADHD selvästi suuremmalla osalla kuin normaaliväestössä Aktiivinen hoito vähentää edellä mainittuja riskejä ja parantaa elämänlaatua! 12

ADHD:n liitännäissairauksien (komorbidien) yleisyys eri tutkimuksissa Uhmakkuus- ja käytöshäiriöt (ODD/CD) 22-65 % Mielialahäiriö (määrittämätön) 9-75% Masennus (MDD) 11-29% Bipolaarihäiriö (BPD) 11-12% Ahdistuneisuushäiriöt 14-34% Autismikirjon häiriöt (ASD) 5% Psykoottiset häiriöt 3% Oppimisvaikeudet (LD) 10-92% Ticit 2-11% Ei komorbideja 27% 13

Elinikäinen komorbiditeetti Aikuisilla ADHD-potilailla on noin 80%:lla ollut jokin liitännäissairaus (komorbidi). Masennus/alavireisyys (MDD/dystymia): 19-37% Ahdistuneisuushäiriö (paniikkihäiriö ym.): 25-50% Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (ASPD): 10% Oppimisvaikeudet (LD): 20% Kaksisuuntainen mielialahäiriö (BPD): 10% (Brown 2009) 14

Riippuvuuskomorbidit SUD (subtance use disorder) = aineiden käyttö + alkoholi: aikuisilla 38-50% (Biederman 1993) Tupakointi Huom! ODD/CD lisää selkeästi päihderiskiä sekä epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön (ASPD) riskiä. Internet-riippuvuus Patologinen pelaaminen (PG) 15

16

ADHD:n lievittyminen Biederman ym. Punainen = virallisten kriteereiden mukaan Musta = alennettujen kriteereiden mukaan Vihreä = toimintakyvyn mukaan Siis: vaikka virallisten kriteereiden mukaan ADHD paranee 20. ikävuoteen mennessä 60 %:lla (ja alennettujen kriteereiden mukaan 30 %:lla), niin toimintakyvyn osalta se paranee vain noin 10 %:lla. ADHD ei ole este hyvälle tulevaisuudelle! 17

Varusmiespalvelu (ml. naisten vapaaehtoinen asepalvelus) Varusmiespalveluksen suorittaa nuorten miesten ikäluokasta 70-75 % eli noin 21 000 miestä ja vapaaehtoisena lisäksi 400-500 naista. Palvelus kestää 165, 255 tai 347 pv eli 5½, 8½ tai 11½ kk Se suoritetaan yleensä 19-20-vuotiaana, mutta viimeistään 30. ikävuoteen mennessä 18

Palveluskelpoisuusluokitus I Nuoren palveluskelpoisuutta arvioidaan kunnolla ensimmäisen kerran ennakkoterveystarkastuksessa (i) sen vuoden keväällä, kun hän täyttää 18 vuotta. Se tapahtuu yleensä terveyskeskuksessa. Lääkäri ehdottaa jotain palvelusluokkaa, mutta varsinaisesti luokitus tehdään kutsunnoissa (ii) saman vuoden syksyllä. Kutsunnanalaiselle lähetetään ennen ennakkoterv.tark. ja kutsuntaa kysely terveydentilan selvittämiseksi. Kyselylomake täytetään totuudenmukaisesti. Jos nuorella on ADHD ja siihen (ollut) mahdollinen lääkitys, on ne syytä mainita Jos ADHD-nuorelle on kirjoitettu erikoislääkärintodistus, kannattaa se ottaa mukaan ennakkoterveystarkastukseen ja kutsuntaan. 19

Palveluskelpoisuusluokitus II Jos tulevalla varusmiehellä on jokin sairaus/häiriö, niin sotilaan toimintakyky ratkaisee, saako hän kelpoisuusluokituksen A, B, E tai C. Luokissa A ja B palvelus alkaa suunnitellussa aikataulussa joko ilman terveydellisiä rajoituksia (A) esim. AUK ja RUK; tai terveydellisin rajoituksin (B). Luokassa E palveluksen aloittaminen siirtyy määräajaksi, esimerkiksi 2 3 vuodella psykiatristen häiriöiden tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta varten. Luokka C johtaa rauhanaikana palveluksesta vapauttamiseen. 20

ADHD ja varusmiespalvelu I Kumpi on totta?: 1) Kaikki neuropsykiatrisesti oireilevat, kuten ADHDoireiset, vapautetaan rauhanajan palveluksesta VAI 2) ADHD ei ole välttämättä este armeijan käymiselle. Vastaus: 2) on totta eli ADHD-nuoren toimintakyky ratkaisee, saako hän kelpoisuusluokituksen A, B, E tai C. ------------------------------------------------------------------------- puolustusvoimat.fi -nettisivustolla on annettu esimerkkejä palveluskelpoisuusluokitusperiaatteista lääkäreille, jotka arvioivat mielenterveyden häiriöistä kärsiviä potilaita: "Toimintakykyä selvästi alentava tai jatkuvaa stimulanttihoitoa vaativa ADHD, C-luokka. 21

ADHD ja varusmiespalvelu II Puolustusvoimat.fi -> Tietoa meistä -> Sotilaslääketieteen keskus -> Terveystarkastusohjeet -> Psykiatristen terveystietojen toimittaminen Puolustusvoimille kutsuntaikäisistä asevelvollisista Saanko käyttää ADHD-lääkitystä varusmiespalvelukseni aikana? Edellä mainitusta ohjeistuksesta löytyy vastaus myös tähän kysymykseen: Pääsääntöisesti varusmies ei käytä mitään psyykenlääkehoitoa. Ehdotonta lääkityskieltoa se ei kuitenkaan merkitse: Psyykenlääkehoito palveluksen aikana tulee olla tiedossa, palveluskelpoisuusluokka tulee arvioida huolellisesti ja lääkityksen seurannan tulee olla järjestetty. 22

ADHD ja varusmiespalvelu III Palvelusluokitus arvioidaan kolmannen kerran alokkaiden tulotarkastuksessa (iii). Se tehdään yleensä kahden ensimmäisen viikon aikana. Senkin jälkeen arviointi voidaan tarvittaessa tehdä koska tahansa varusmiespalveluksen aikana (iv) aina kotiutumiseen asti. Palveluskelpoisuutta voidaan muuttaa vielä reservissäkin (v), miehistöllä 50. ja aliupseereilla sekä upseereilla 60. ikävuoteen asti. varusmieheksi.fi erityistehtavat.puolustusvoimat.fi facebook.com/aluetoimisto facebook.com/puolustus twitter.com/puolustusvoimat instagram.com/inttielamaa 23

ADHD ja varusmiespalvelu IV Varusmiespalvelusta vapautetuilla ja sen keskeyttävillä nuorilla on usein elämässään muitakin psykososiaalisia riskitekijöitä kuin ADHD. Heille pyritään tarjoamaan matalan kynnyksen psykososiaalista tukea. Puolustusvoimat osallistuukin nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! - hankkeen kautta. Varuskuntien sosiaalikuraattorit ottavat keskeytystapauksissa yhteyttä nuoren kotikunnan tai kuntayhtymän etsivään nuorisotyöhön. 24

ADHD ja varusmiespalvelu V Toisaalta nuori voi ADHD:staan huolimatta menestyä hyvin varusmiespalveluksessa. Monelle säännöllinen elämänrytmi ja selkeät säännöt tekevät hyvää. Onpa jokunen ADHD-nuori käynyt jopa RUK:n eli Reserviupseerikoulun. Erään tällaisen nuoren tarina on luettavissa Ruotuväki-lehden numeron 14/2016 artikkelista ADHD on haaste, muttei este asepalvelukselle. Ruotuväki 14/2016, s.3. 25

ADHD ja siviilivirka PV:ssa? I Puolustusvoimien (PV) 12 000 työntekijästä reilut 4 000 on siviilejä? He työskentelevät mm. informaatioteknologian, tekniikan, talous- ja henkilöstöhallinnon, terveydenhuollon ja viestinnän tehtävissä. Siviileiltä odotamme PV:ssa rautaista osaamista ja oikeaa asennetta, emme varusmiespalvelusta. Löydät avoimet tehtävämme osoitteesta valtiolle.fi, jonne voit myös tehdä itsellesi hakuvahdin. Seuraa aktiivisesti LinkedIn- ja Facebook-kanaviamme, joissa ilmoitamme kiinnostavista tehtävistä. 26

ADHD ja siviilivirka PV:ssa? II Kutsumme sinut työhaastatteluun, jos etenet hakemuksesi perusteella parhaiden hakijoiden joukkoon. Tämä on rekrytoinnin tärkein vaihe, joten valmistaudu siihen huolella. Haastattelun tavoitteena on saada tietoa molemmin puolin. Esitä siis tarkentavia kysymyksiä ja ole aktiivinen! Haastatteluiden jälkeen kutsumme sopivimmat hakijat soveltuvuusarviointiin, jonka järjestää Puolustusvoimien koulutettu henkilöstö. Sen lisäksi teemme sinusta turvallisuusselvityksen. Tämän jälkeen rekrytointi etenee valintapäätökseen. T-todistus riittää, jos sinut valitaan. 27

ADHD ja opiskelu aliupseerin ammattiin I Puolustusvoimien kolmessa puolustushaarassa - maavoimissa, merivoimissa ja ilmavoimissa - työskentelee tällä hetkellä jo yli 2 000 aliupseeria. Toimipaikkoja on Etelä-Suomesta Lappiin saakka. Aliupseerin ammatissa teet monipuolista työtä oman erityisosaamisesi mukaisessa ammatissa. Saat meiltä tehtäväkohtaisen, palkallisen koulutuksen, minkä ansiosta osaamisesi kehittyy jatkuvasti. Maavoimissa aliupseerit toimivat ensisijaisesti kouluttajan tehtävissä ja järjestelmäasiantuntijoina. Aliupseerit toimivat myös kuljetus-, huolto- ja vartiointitehtävissä sekä sotilassoittajina. 28

ADHD ja opiskelu aliupseerin ammattiin II Hakijalta odotamme suoritettua aliupseeri- tai reserviupseerikoulutusta ja toisen asteen koulutusta (ammatillinen perustutkinto tai lukio) ja, että hän on terveydeltään ja fyysiseltä kunnoltaan virkaan sopiva. Kuusi vuotta aliupseerina työskennellyt Atte on toiminut aiemmin turva-alalla sekä vartijana että järjestyksenvalvojana. Hän jäi Puolustusvoimien palvelukseen heti varusmiespalveluksen jälkeen sopimussotilaaksi. Tällä hetkellä hän toimii sotilaspoliisialiupseerina Ilmasotakoulun vartiostossa Tikkakoskella. puolustusvoimat.fi->työ ja koulutus->monenlaisia tehtäviä->aliupseeriksi 29

ADHD ja opiskelu upseerin ammattiin Myöskään Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulun upseerien peruskoulutuksen eli Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon hakukelpoisuusvaatimuksissa ei ADHD-diagnoosi ole poissulkeva häiriö. Vaatimuksissa todetaan, että hakijan tulee olla 4) Henkisen ja fyysisen kuntonsa, terveytensä ja elämäntapojensa puolesta sekä muutoin upseerin ammattiin sopiva. Valintakokeisiin sisältyy toki soveltuvuuskoe psykologisten testien kera. 30

ADHD ja poliisiksi opiskeleminen Poliisiksi opiskellaan Poliisiammattikorkeakoulussa (POLAMK:ssa) POLAMK:n sivuilla todetaan: Hakijalla ei saa olla sellaista sairautta tai vammaa, joka estää toimimisen poliisina. Esimerkiksi diabetesta tai epilepsiaa sairastava ei voi tulla valituksi poliisikoulutukseen. LOPUKSI: Poliisi ja sotilas ovat sellaisia ammatteja, joihin helposti hakeutuu elämyshakuisia nuoria. Etenkin ADHD-nuoret tunnetusti ovat elämyshakuisia! 31

Välimeren aallot: Tyros, Libanon 32