POHJARAKENNUSTÖIDEN RAKENNUSSELOSTUS PYLKÖNMÄEN VÄISTÖKOULU Rahikaisentie 5A 43440 Pylkönmäki 31.7.2017 TYÖNUMERO JKL 837 Vahanen Jyväskylä Oy Ylistönmäentie 24, FI-40500 Jyväskylä, Finland www.vahanen.com y-tunnus 2063324-3
Pohjarakenteet 2 (15) Sisällys 1. RAKENNUSKOHDE... 3 2. RAKENNUTTAJA JA TILAAJA... 3 3. SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT... 3 4. SUORITETUT TUTKIMUKSET... 4 5. MAASTO- JA POHJASUHTEET... 4 5.1 Alueen yleiskuvaus... 4 5.2 Maaperän kuvaus... 4 6. PERUSTAMINEN... 4 6.1 Perustukset ja lattiat... 4 6.2 Kuivatus... 4 6.3 Putkijohtojen perustaminen... 5 6.4 Routasuojaus... 5 7. MAANRAKENNUSTYÖT... 5 7.1 Yleistä... 5 7.1.1 Rakennusalueen tarkastus... 6 7.2 Raivaus... 6 7.2.1 Raivattava alue... 6 7.2.2 Ympäristön rakenteiden suojaus... 7 7.2.3 Purku- ja raivausjätteiden poiskuljetus... 7 7.3 Kaivannot... 7 7.3.1 Pintamaan poisto... 7 7.3.2 Alueen kaivannot... 7 7.3.3 Kaivu rakennuspohjaa varten... 8 7.4 Kanaalit... 8 7.5 Kaivantojen tuenta... 9 7.6 Täytöt... 9 7.6.1 Yleistä... 9 7.6.2 Rakennuksen alustäyttö... 10 7.6.3 Alapohjan alustäyttö... 10 7.6.4 Kaapelikanaalien täyttö... 10 7.6.5 Kaukolämpökanaalien täyttö... 11 7.6.6 Salaojakaivantojen täyttö... 11 7.6.7 Viemäri- ja vesijohto- ja rumpukanaalien täyttö... 11 7.6.8 Rakennusalueen täyttö... 11 7.6.9 Viher- ja oleskelualueiden maatäyttö... 12 7.7 Väliaikainen luiska... 12 8. RADON... 12 9. PÄÄLLYSTEET... 12 9.1 Liikennealueiden päällysteet... 13 9.2 Asfalttipäällyste (ei kuulu urakkaan)... 13 9.3 Betonikiveys... 13 10. MAARAKENTEIDEN LAADUNVALVONTA JA TARKEMITTAUKSET... 13 10.1 Laatuvaatimukset... 13 10.2 Tiivistystyön laatukelpoisuus... 13 10.2.1 Tiiveyden laadunvalvonta... 14 10.2.2 Materiaalien laadunvalvonta... 14 2
Pohjarakenteet 3 (15) 1. RAKENNUSKOHDE PYLKÖNMÄEN VÄISTÖKOULU Rahikaisentie 5A 43440 Pylkönmäki Rakennuskohde on Pylkönmäen vanhan koulun viereen tilaelementteinä siirrettävän uuden koulurakennuksen pohjarakenteet. Tulevan rakennuksen kohdalta on kesän aikana purettu vanha kylätalo. 2. RAKENNUTTAJA JA TILAAJA Rakennuttaja: Saarijärven Kaupunki PL 13, 43101 Saarijärvi Yhteyshenkilö: Vesa Ronkainen, Tekninen Johtaja puh. 044 459 8358 vesa.ronkainen@saarijarvi.fi Käyttäjä: Timo Jokinen, koulun rehtori puh. 044 459 8233 Minna Leppämäki, vs. päiväkodin johtaja puh. 044 4598219 3. SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT Arkkitehtisuunnittelu: Pää- ja pohjarakennesuunnittelu: Vahanen Jyväskylä Oy Ylistönmäentie 24, 40500 Jyväskylä Reino Hiltunen Puh: 050 5945960 reino.hiltunen@vahanen.fi Joonas Kuoksa Puh: 040 685 5427 joonas.kuoksa@vahanen.fi 3
Pohjarakenteet 4 (15) Väistökoulun suunnittelu: Teijo-Talot Oy Arto Koskelo, tehtaan johtaja puh. 0400 669 664 koskela@teijo-talot.fi 4. SUORITETUT TUTKIMUKSET Alueesta tehtiin maastokartoitus (Saarijärven kaupunki) ja koekuopat väistökoulun kohdan maaperän selvittämiseksi alkukesällä 2017. Kartoitukset on mitattu N-60 korkeusjärjestelmässä. 5. MAASTO- JA POHJASUHTEET 5.1 Alueen yleiskuvaus Rakennuspaikka sijaitsee Pylkönmäellä osoitteessa Rahikaisentie 5A 43440 Pylkönmäki. Tulevan rakennuksen paikalta oltiin koekuoppien tekoaikaan tontilla purkamassa vanhaa Pitäjäntaloa. Purkutöissä poistetaan myös talon perustukset. Tontin maanpinta vaihtelee käsiteltävällä alueella tasovälillä noin 195.5 193.5 (N60). Koekuopissa, syvyydet 1,3-1,5 (3 kpl) ei havaittu kallioita. Niiden noin sijainnit on merkitty tasopiirustukseen. 5.2 Maaperän kuvaus Rakennusalueella on pintakerroksisina piha- ja pysäköintialueiden rakennekerroksia, asfalttia, täytemaakerroksia sekä ohuita humuspitoisia kasvukerroksia. Perusmaa näiden pintakerrosten alla on tiiveydeltään vaihtelevaa silttiä ja hiekkaista silttiä. Tiiveydeltään perusmaakerrokset ovat yleensä pintakerrosten alapuolella tiiviitä. Perusmaakerrokset ovat routivia ja helposti häiriintyviä. 6. PERUSTAMINEN 6.1 Perustukset ja lattiat 6.2 Kuivatus Uudisrakennus voidaan perustaa maanvaraisesti. Vanhan kokonaisvarmuuslukumenetelmän (RakMk B3) mukaan perustussuunnittelun lähtökohtana voidaan käyttää maaperän geoteknisenä kantavuuden arvoa 200 kn/m 2. Rakennusten alustojen kuivattamiseksi on rakennettava peruskuivatusjärjestelmä karkearakeisia, vettä läpäiseviä maarakenteita ja salaojaputkituksia käyttäen. Maanvaraisten lattioiden alle tulee tehdä kapillaarisen vedennousun katkaiseva salaojasora- 4
Pohjarakenteet 5 (15) kerros vähintään 0,3 m. Salaojasoran laatuvaatimuksissa noudatetaan julkaisun RIL 132 mukaisia salaojasoraluokan 1 rakeisuutta (Piir. nro G02). Salaojajärjestelmät tulee suojata jäätymiseltä sekä varustaa huollon ja tarkastuksen kannalta riittävällä määrällä tarkastuskaivoja. Kaikista salaojasorastuksista tulee olla vastaavalla soralla tehty yhteys salaojien ympäryssorastukseen. Salaojat piirustuksen G06 mukaan. Rakennusten ulkopuoliset katto- ja pihavedet tulee luotettavasti johtaa pois rakennusten vierustoilta. Katto- ja pintavesille on rakennettava viemäröinti. Rakennusten ympärillä maanpinta on kallistettava rakennuksista poispäin. Puumaisia istutuksia ei saa tehdä rakennuksen vierustoille. Lattiapinnan ja maanpinnan korkeuseron tulee olla vähintään 0,3 metriä. Rakennuksen ja tontin kuivatuksen suunnittelussa käytetään RIL 126 2009 ohjeita ja määräyksiä. 6.3 Putkijohtojen perustaminen Putkijohdot perustetaan täyttökerrokseen tai perusmaan varaan 0,2 metrin sora/ murskearinalle. 6.4 Routasuojaus Kaikki pysyvät rakenteet, joiden alla tai suulla perusmaa voi jäätyä, on routasuojattava. Routaeristeiden mitoituspakkasmäärä on 48000 h C. Routaeristemateriaalina tulee käyttää vain maanalaisiin eristyksiin tyyppihyväksyttyjä pitkäikäisiä tuotteita. Ennen rakennuksen asennusta toteutetaan pohjarakenteiden päälle väliaikainen routasuojaus, joka on esitetty piirustuksissa G03 ja G04 Routasuojaus tulee suunnitella julkaisun Talonrakennuksen routasuojausohjeet (Rakennustieto Oy 2007) mukaisesti. Routivan ja routimattoman alueen rajakohtaan tehdään siirtymäkiilat. Routasuojauksessa noudatetaan RIL 261-2013 ohjeita. 7. MAANRAKENNUSTYÖT 7.1 Yleistä Maanrakennustyöt tehdään tämän rakennusselostuksen, piirustusten ja erikoissuunnitelmien mukaan. Maa- ja pohjarakennustöiden laajuus ja laatu selviävät urakkaasiakirjoista, pohjarakennus-, pihantasaus-, kuivanapito-, viemäröinti- ja salaojitussuunnitelmista, perustuspiirustuksista, LVIS- ja arkkitehdin asemapiirustuksista, pihasuunnitelmasta, rakennetyypeistä, -leikkauksista sekä työselityksistä. Urakkaan kuuluvat myös lvias- asennusten tarvitsemat maanrakennus ja asennustyöt (vesi-, viemäri- ja kaukolämpöjohdoille ja kaapeloinneille): rakennus liitetään viereises- 5
Pohjarakenteet 6 (15) tä talosta tulevaan kaukolämmitykseen sekä kaupungin järjestelmiin, vesihuollon ja sähkönsyötön osalta. Tämän maarakennusselostuksen lisäksi noudatetaan yleisinä suoritusmääräyksinä seuraavia ohjeita, normeja ja julkaisuja: - INFRA RYL 2010 - MaaRYL 2010 - Talotekniikka RYL - Talonrakennuksen maarakenteet yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset, RIL 132-2000 - Rakennuspohjan ja tonttialueiden kuivatus, RIL 126-2009 - Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet RIL 77 - Yleisten vesijohtojen ja viemäreiden aines- ja työselitys, Kaupunkiliitto, B 44 - RakMk B 3, Pohjarakennus - Pohjarakennusohjeet, RIL 121-2004 - Pohjarakennustöiden valvontaohjeet PRV-84, SGY - Pihojen pohja- ja päällysrakenteet, suunnittelu- ja rakennusohjeet RIL 234-2007 - Kaivanto-ohje RIL 263-2014 7.1.1 Rakennusalueen tarkastus 7.2 Raivaus Ennen rakennustöiden aloittamista pidetään rakennuspaikalla tarkastus, jonka yhteydessä rakennuttaja antaa urakoitsijalle ne asiakirjoihin pohjautuvat tiedot ja ohjeet, joita ei ole voitu sisällyttää asiakirjoihin riittävän yksityiskohtaisina. Tarkastukseen kutsutaan tarvittaessa viranomaisten ja naapurikiinteistöjen edustajat. Noudatetaan: - MaaRYL 2010; 1111 Raivausosat, 2221 Pintamaan poistaminen, - RT 69 10611 Rakennusjätteet. Ennen rakentamista suoritetaan urakoitsijan toimesta hyötypuuston poisto lukuun ottamatta luonnonvaraiseksi jätettäviä alueita ja/tai suojeltavia puita. Yksittäiset säilytettävät puut, jotka katsotaan erikseen alkukatselmuksessa suojataan. 7.2.1 Raivattava alue Ennen rakennustyön alkua pidetään alkutarkastus. Tarkastukseen pääurakoitsija merkitsee alustavasti rakennuksen paikan. Tarkastuksessa todetaan: - kaadettavat ja säilytettävät puut - koskemattomiksi jätettävät maastokohdat, rakennusaikainen suoja-aita (h=2m) - väliaikaisten rakennusten ja teiden sijoitus Tarkastuksessa käsiteltävistä asioista laaditaan pöytäkirja. Raivaus- ja kaivutyöt suoritetaan suunnitelmien edellyttämässä laajuudessa ja siten, että eri suunnitelmassa esitetyt rakenteet ja rakennekerrokset voidaan toteuttaa. En- 6
Pohjarakenteet 7 (15) nen kaivutöiden alkua on urakoitsijan selvitettävä kaikkien maassa olevien kaapelien ja putkistojen sijainnit. 7.2.2 Ympäristön rakenteiden suojaus Rakennusalueella ja/tai sen ympäristössä on putkijohtoja ja kaapeleita, jotka urakoitsijan on kartoitettava ennen rakennustyön alkua otettava huomioon työsuunnitelmia laadittaessa ja tehtävä tarpeelliset suojaukset ja siirrot siten, etteivät rakenteet ja laitteet vaurioidu eikä niiden käytölle koidu tarpeetonta haittaa työn aikana. 7.2.3 Purku- ja raivausjätteiden poiskuljetus Kaikki purku- ja raivausjätteet sekä rakennusosat, varusteet ym., joiden ei nimenomaan ole mainittu jäävän rakennuttajan haltuun tai käytettävän uudelleen, tulee urakoitsijan poistaa kustannuksellaan välittömästi rakennuspaikalta. Purku- ja raivausjätteet urakoitsija kuljettaa kustannuksellaan kaatopaikalle, ellei muuta ole erikseen sovittu. 7.3 Kaivannot Noudatetaan: - RIL 132-2000 luku 2 ja 3 - MaaRYL 222 Maankaivutyöt, 1112 Kaivannot 7.3.1 Pintamaan poisto Ennen rakennustöiden aloittamista humuspitoinen ja käyttökelpoinen pintamaa kuoritaan pois rakennuksen, piha-, tie- ja pysäköintialueiden rakentamisen ja täytön edellyttämiltä alueilta sekä alueilta, joilla rakennusaikana liikutaan tai joilla varastoidaan raskasta materiaalia. Säilytettävien puiden juuristoilta multaa ei saa poistaa halkaisijaltaan 1-2 metriä lähempää puun latvuspiiriä. Kaivumaita voidaan soveltuvin osin käyttää piha- ja nurmialueiden yleistäyttöihin. Rakennusalueen täyttötöihin ym. kelpaamattomat tai muutoin ylimääräiset pinta- ja kaivumaat sekä louheet kuljettaa urakoitsija kustannuksellaan viranomaisten hyväksymälle tai urakoitsijan hankkimalla luvalliselle läjitysalueelle 7.3.2 Alueen kaivannot Ennen kaivutöiden aloittamista tulee urakoitsijan selvittää olemassa olevien putkien ja kaapeleiden sijainti. Piirustukseen G01 on merkitty vanhan Pitäjäntuvan talotekniikka liittymä, jossa noin 2m syvä kuoppa. Kuopan ympäriltä olevat betonirakenteet poistetaan. 7
Pohjarakenteet 8 (15) Kaikki kaivu perustuksia, kanaaleja, piharakenteita sekä LVIS-asennuksia ja -johtoja yms. varten kuuluvat urakkaan asiakirjojen edellyttämässä laajuudessa. Urakkaan sisältyy tällainen kaivu myös rakennusalueen ulkopuolella LVIS- ja muiden suunnitelmien osoittamassa / vaatimassa laajuudessa. Piha-, liikenne- ja pysäköintialueilla kaivu tehdään tasaussuunnitelman mukaisesti päällysrakenteen edellyttämään syvyyteen. Pohjaan ei saa jäädä vettä kerääviä syvänteitä eikä leikkauspinta saa jäädä teoreettisen pohjatason yläpuolelle. Maapohjaiselle kaivupohjalle asennetaan kuitukangas N2. Alusrakenteen pinta kallistetaan salaojia kohti. Siirryttäessä routimattomalta pohjalta routivalle tehdään routimattomasta aineksesta siirtymäkiilat, jotka ulottuvat routaeristeen reunan kohdalla ja / tai putkijohtolinjoilla vähintään 1,6 metrin syvyyteen ja ohenevat 1: 5 kaltevuudessa normaaliin päällysrakennepaksuuteen. Vaihtoehtoisesti kiilat voidaan tehdä ohentamalla routaeristettä tasaisesti. Mikäli kaivu kohtaa kallion menetellään pohjatutkimuksessa ja suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Ellei suunnitelmissa muuta ole määrätty, kaivetaan viheralueiden pohjat lopullisen pinnan muotoja noudattaen tasoon valmis pinta 20 cm. 7.3.3 Kaivu rakennuspohjaa varten 7.4 Kanaalit Työ tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjä periaatteita ja ohjeita noudattaen siinä laajuudessa, että kaikki suunnitelmien mukaiset täyttökerrokset, rakenteet ja johdot saadaan rakennetuksi. Tehtyjen koekuoppien kohdat kaivetaan auki ja täytetään kerroksittain tiivistäen. Koko rakennuspohjan ja rakennuksen salaojituksen vaatimalla alueella tehdään perus-kaivannon yleiskaivu suunnitelmien mukaiseen tasoon. Kaivutyöt on tehtävä siten, että täyttökerrokset voidaan perustaa tarkistetun ja häiriintymättömän perusmaan varaan. Kaivutyön yhteydessä mahdollisesti paljastuvat isot kivet ja lohkareet rikotaan ja kuljetetaan pois rakennuspaikalta. Lohkareiden rikkominen ja pois kuljettaminen sisällytetään urakkaan. Alle 1 m 3 kivet kuuluvat maankaivutöihin. Urakoitsija huolehtii kaivantojen kuivanapidosta, suojauksesta ja eristämisestä koko rakennustyön ajan. Noudatetaan: - RIL 132 2000 kohta 2.12 ja 3.3 - MaaRyl 222 Maankaivutyöt, 1112 Kaivannot, 1113 Kanaalit Kaapeleita ja putkijohtoja varten suoritetaan tarvittavat kaivut suunnitelmien ja rakenteiden vaatimaan syvyyteen. putkijohtojen ja rakennusten ulkopuolisten rakenteiden syvyydet on urakoitsijan huomioitava ao. suunnitelmien mukaan. Niitä ei ole esitetty yleisessä kaivusuunnitelmassa. 8
Pohjarakenteet 9 (15) Viemäreiden ja vesijohtojen kanaalit tehdään RIL 132-2000 kuvan 30 mukaisesti kuitenkin siten, että putkien sivustatkin voidaan tiivistää koneellisesti. Kaivojen kohdilla kaivanto tehdään niin laajaksi, että ympärille voidaan tehdä vähintään 500 mm:n ja muovikaivon ympärille 300 mm:n ympärystäyttö. Kaivojen alle kaivetaan vähintään 300 mm:n tila tasauskerrosta varten. Sade- ja perusvesien päätykaivoksi asennetaan betoninen rengaskaivo D1000mm. Kaivoon ei asenneta pohjalista alimmaista rengasta, vaan pohjalle tehdään n. 1,0m 3 :n suuruinen sepelitäyttö. Maanpinna tasoon asennetaan pieneläinverkolla varustettu ylivuotoputki. Johtojen, kaapeleiden yms. kaivannot tehdään niin syviksi, että johtojen alle voidaan tehdä vähittään 150 mm paksuinen tasauskerros. Johdon ja kaivannon seinämän väliin tulee jäädä tilaa vähintään koneelliselle tiivistämiselle ja aina vähintään 200 mm. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei kaapeleiden ja putkien alle jää suuria esiin pistäviä kiviä/lohkareita. Kaivannot tehdään MaaRyl 2010 kohdan 1112 ohjeiden mukaan tai käytetään erillisiä tuentaelementtejä urakoitsijan erillissuunnitelman mukaan. 7.5 Kaivantojen tuenta 7.6 Täytöt 7.6.1 Yleistä Noudatetaan RIL 132-2000 kohdan 2.31 ohjeita. Ilman erityisiä tukirakenteita tehtävät kaivantojen reunat luiskataan kaltevuuteen 2:1, kun kaivannon syvyys on alle 1,8 metriä. Syvemmät (< 2,5 m asti) luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:1. Urakoitsijan on varmistettava työn aikana riittävä vakavuus ja eroosiosuojaus esimerkiksi peitteiden avulla. Lisäksi kaivannon reunalle on rakennettava valli estämään ympäristön pintavesien valuminen kaivantoon. Liikenne on pidettävä kaltevuuden 1:2 ulkopuolella. Edellä mainittua syvemmät kaivannot tehdään urakoitsijan erillissuunnitelman mukaan esim. tuettuna tai tukielementein suojattuna. Tukiseinien mitoitus kuuluu urakkaan. Noudatetaan: - RIL 132-2000 luku 4 - MaaRyl 223 Täyttötyöt, - Talotekiikka RYL (maahan asennettavien putkien osalta) Täyttö ja tiivistys tehdään suunnitelmien mukaisessa laajuudessa asiakirjoissa esitetyillä materiaaleilla, niiden optimikosteudessa ja käyttäen sellaisia kerrospaksuuksia, tiivistyskalustoa ja tiivistyskertoja, että vaaditut kantavuus ja tiiviysvaatimukset saavu- 9
Pohjarakenteet 10 (15) tetaan. Täyttöä ei saa suorittaa ennen kuin peittyvät rakenteet on tarkastettu valvojan ja tarpeen mukaan viranomaisten toimesta. Urakoitsijan on putkien ja johtojen osalta huolehdittava siitä, että rakenteet tulee myös tarkemitatuksi ennen peittämistä. Lämpötilan laskiessa alle +0 ºC tulee tiivistäminen tapahtua lämmitetyssä sääsuojassa jossa lämpötila on vähintään +5 ºC. Talviaikana on huolehdittava siitä, etteivät maarakenteet pääse jäätymään missään olosuhteissa. Rakennettavien täytteiden tiiviysvaatimus on RIL 132-2000 laatuluokan II mukainen, ellei muuta ole vaadittu. 7.6.2 Rakennuksen alustäyttö Täyttömateriaalina käytetään soraa tai soramursketta, talviaikaan sepeliä tai kalliomursketta. Täyttö erotetaan perusmaasta/louhetäytöstä kuitukankaalla (N2). Täyttö ei saa missään olosuhteissa päästä jäätymään eikä siihen saa sekoittua lunta ja / tai jäätä. Ylin kerros tehdään rakennepiirustusten mukaisella kapillaarikatkon täyttävällä materiaalilla. Täyttö tiivistetään kerroksittain niin, että saavutetaan koko täyttöpaksuudella > 95 % tiiviysaste (parannettu Proctor, vaadittava kantavuusarvo perustusten alla on E1 50 MN/m2). Esim. 500 kg:n tärylevyä käytettäessä tämä edellyttää kesäolosuhteissa enintään 0,25 m:n kerrospaksuutta ja 5-6 ylityskertaa. Valmis maanpinta kallistetaan aina rakennuksesta poispäin. Sokkelin vierustaa lukuun ottamatta, nurmikkoalueilla on ruokamultakerroksen alle tehtävä vettä pidättävä, rakennuksesta poispäin viettävä maakerros. Kerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,30 m ja se tehdään vettä huonosti läpäisevästä maaaineksesta esim. savesta tai savipitoisesta moreenista. 7.6.3 Alapohjan alustäyttö Alapohjan alustäyttö salaojituskerrosta lukuun ottamatta tehdään routimattomasta sorasta tai soramurskeesta aina salaojituskerroksen alapintaan saakka (kantavuusarvo yli 1 m täytöllä E1 45 MN/m2 ja tiiviysvaatimus 93 %, muuten E1 40 MN/m2 / 90 %). Salaojituskerros tehdään luokan 1 (RIL 126-2009) vaatimukset täyttävästä seulotusta luonnonkiviaineksesta, pestystä sepelistä tai pestystä singelistä (6 12 16 32). Kerroksen paksuuden on oltava vähintään 300 mm. 7.6.4 Kaapelikanaalien täyttö - alkutäyttö suodatinhiekka; paksuus 200 mm tai 300 mm ylimmän putken tai kaapelin suojakourun yläpuolelle - lopputäyttö ko. rakenteen mukaisesti (ei saa sisältää yli 100 mm kiviä) 10
Pohjarakenteet 11 (15) - kaapelikanaaleihin asennetaan merkkinauha täyttötyön yhteydessä 7.6.5 Kaukolämpökanaalien täyttö - alkutäyttö sora, maksimiraekoko 20 mm, paksuus 150 mm - lopputäyttö murske # 0-32 mm - salaojitus so-putki 110/95M ympärystäyttö 200 mm salaojasora ohjealue II 7.6.6 Salaojakaivantojen täyttö - salaojituskerros ulottuu salaojan ulkopinnasta sivuille sekä ylöspäin vähintään 200 mm 7.6.7 Viemäri- ja vesijohto- ja rumpukanaalien täyttö - Työssä noudatetaan RIL 132-2000 kohdassa 5.1 esitettyjä työohjeita, materiaalija mittavaatimuksia ja putkien sijoittelussa kuvan 30 periaatteita, huomioiden kuitenkin kanaalin koneellisen tiivistyksen vaatimat tilat. - Viemärit perustetaan maanvaraisesti vähintään 150 mm paksun tasauskerroksen varaan. Tasauskerros tehdään murskeella # 0/16 ja ympärystäyttö murskeella # 0/16 tai routimattomalla hiekalla. - Alkutäytön tulee ulottua vähintään 300 mm ylimmän putken laen yläpuolelle. Tasauskerroksen alle hienorakeista maata vasten laitetaan kuitukangas N2. Asennettujen putkitusten sivustat täytetään heti asentamisen ja tarkastuksen jälkeen. Tukikerros sullotaan samantahtisesti putkien molemmin puolin putkia liikuttamatta. - Alkutäyttö ulotetaan sellaiseen korkeuteen, että tiivistäminen ei vahingoita putkia. Lopputäyttö voidaan suorittaa viheralueilla konetyönä kivettömiä kaivumaita käyttäen. 7.6.8 Rakennusalueen täyttö Rakennusalueella vallitsevat maanpinnankorkeudet on esitetty tutkimuskartassa/nykytilannetta kuvaavissa suunnitelmissa. Liikenne- ja viheralueiden alusrakennetäytöissä saa käyttää tiivistyskelpoisia kaivumaita savea ja silttiä lukuun ottamatta, ellei maarakenteelle ole asetettu muita vaatimuksia. Liikenne-, pysäköinti- ym. alueilla täyttö tehdään tasaussuunnitelman ja pihasuunnitelman mukaisesti. Piha-alueiden täyttötasot saadaan vähentämällä ko. päällysrakenteen paksuus lopullisista pihatasoista. Päällysrakenteiden esiintymisalueet / rajat on esitetty tasaussuunnitelmassa, mutta ne on tarkistettava arkkitehdin viimeisimmän pihasuunnitelman mukaan. Liikennealueiden maatäyttö - alusrakennetäyttö voidaan tehdä tiivistämiskelpoisella kivettömillä (d< 150 mm) kaivumailla kerroksittain tiivistäen 11
Pohjarakenteet 12 (15) - rakennekerrokset tehdään päällysrakennetyyppipiirustusten ja pihantasaussuunnitelman mukaisesti - materiaalien laatuvaatimukset on esitetty Talonrakennuksen maarakenteet yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset RIL 132-2000. - kivipäällysteen alle tulee asennushiekka, paksuus 20-40 mm, siten, että betonikiven pinta on tasaus - tai rakennepiirustuksessa esitetyssä tasossa, muilta osin kerrokset tehdään päällysrakennetyyppipiirustuksen mukaan. 7.6.9 Viher- ja oleskelualueiden maatäyttö - tiivistettävissä olevia kivennäismaalajeja, ei kuitenkaan silttiä eikä savea, suurin sallittu raekoko 200 mm - istutusalueilla varataan tila kasvualustoille - viheralueiden maatäyttö tiivistetään kerroksittain, maksimikerrospaksuus 600 7.7 Väliaikainen luiska 8. RADON Väliaikainen luiska tehdään ennen koulun asennusta. Väliaikaisen luiskan kaltevuus enintään 1:25. Rivitalon tontille tulevalle osalle asennetaan N2-luokan suodatinkangas, jonka päälle väliaikainen luiska asennetaan. Luiska poistetaan heti koulun asennuksen jälkeen. Koulun tuonnin ajoitus sovittava toimittajan kanssa. Mahdollisen radonhaitan vuoksi rakennusten alapohjaan asennetaan radonputkisto rakennesuunnitelmien mukaan (putkitus mahdollista alipaineistusta varten sekä rakenteiden tiivistys). Radonsuojauksessa noudatetaan RT 81-10791 ohjeita ja määräyksiä 9. PÄÄLLYSTEET Pihan päällysteet tehdään asemapiirroksen, piha- ja istutussuunnitelman sekä tasausja päällysrakennesuunnitelmien mukaan. Pintavesien poisjohtamiseksi kallistusten pihateillä ja paikoitusalueella on oltava vähintään 1:100, päällysteiden alueella 1:75. Piha muotoillaan niin, että pintavedet kulkeutuvat esteettömästi läheiseen maastoon ja sadevesikaivoihin. Maanpintojen korkeuksien rakennuksen seinustoilla on oltava yleensä vähintään 0,3 m lattiatasoa alempana ja ne on muotoiltava seinustoilta laskeviksi, kaltevuus 1:20 vähintään 3 m. Noudatetaan: - MaaRYL 2010; 1131 Liikennealueen päällysteet, 3311 Asfalttipäällysteet - RT 89 10638 Piha-alueiden päällysrakenteet - liikennealueiden rakennekerrosten laatuvaatimukset RIL:n julkaisun: Talonrakennuksen maarakenteet - yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset RIL 132-2000 kohdan 4.14 Rakennekerrokset, mukaan. 12
Pohjarakenteet 13 (15) 9.1 Liikennealueiden päällysteet Liikennealueiden päällysteitä ovat alueen käytön ja ulkonäön edellyttämät pintakerrokset liittymineen, tasaus- ja tukikerroksineen, saumauksineen, reunatukineen, hulevesikouruineen ja päällysteeseen tehtävine merkintöineen. Pihatiet osin, huoltoalue ja paikoitusalue rakennetaan asfalttipintaisena. Pysäköintipaikat merkitään maalilla. Päällysteiden alusrakenteet ja pohjarakenteet tehdään pohjarakennesuunnitelmien päällysrakennetyyppien mukaan. 9.2 Asfalttipäällyste (ei kuulu urakkaan) Asfalttipinnat tehdään asemapiirrokseen merkityille alueille: pysäköintialue, huoltoalue, ja ne piha-alueet, jotka on asemapiirrokseen merkitty asfaltoitaviksi. Maanpinta tehdään pinnantasaussuunnitelmassa esitettyyn asfaltoidun maanpinnan mukaiseen tasoon ja kaltevuuteen. Päällyste rakennetaan Asfalttinormien, PANK 2010, ohjeiden ja määräysten mukaan. Asfalttipäällysteen kiviaineksena käytetään mursketta tai murskesoraa, jonka tulee täyttää asfalttinormeissa esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset. 9.3 Betonikiveys Uudet kiveykset tehdään asemapiirrokseen merkityille alueille, laattapinnan tuoteesimerkki on asemapiirustuksessa/ pihasuunnitelmassa. Kiveyksen / laatoituksen tulee kestää liikennekuorma liikennöidyillä alueilla. 10. MAARAKENTEIDEN LAADUNVALVONTA JA TARKEMITTAUK- SET 10.1 Laatuvaatimukset Valmiin rakenteen tulee täyttää luokan II vaatimukset (RIL 132-2000), rakennekerrosten rakeisuuden laatuluokkavaatimus luokan I mukaan. Laadunvarmistus ja sen dokumentointi kuuluvat urakkaan. 10.2 Tiivistystyön laatukelpoisuus Urakoitsijan tulee osoittaa käytettyjen materiaalien ja tiivistystyön laatu kelpoisuuskokein. Täyttöjen laatua on seurattava tekemällä tiiveys- ja kantavuuskokeita sekä rakeisuusmäärityksiä. Oheisessa taulukossa 1 on esitetty suositeltavat vähimmäiskoemäärät, joilla saadaan luotettava kuva täyttöjen laadusta. Tässä kohteessa noudatetaan laatuluokan II vaatimuksia. Laadulliset vaatimukset on esitetty tarkemmin julkaisussa RIL 132-2000. 13
Pohjarakenteet 14 (15) Tiiviysvaatimukset on muunnettu vastaaviksi Loadman - laitteen tiiviyssuhteiksi (Anssi Lampinen: Kantavuuden mittaus, PANK-menetelmäpäivä 23.1.2003. Loadman kannettava pudotuspainolaite, käyttöohje, kesäkuu 2004) Taulukko 1. Talonrakennuksen maatöiden laadunvalvonta kannettavalla pudotus painolaitteella (Loadman) Ø 300 mm kuormituslevyllä. 10.2.1 Tiiveyden laadunvalvonta Täyttö Perustuksen alustan täyttö Lattian alustantäyttö Vierustäytöt Suodatinkerros Jakava kerros Kantava kerros Suositeltava koemäärä kohteesta 1 kpl/ 50 jm 1kpl / 100 m² väh, 4 kpl ( 1kpl / 200 m²) väh. 3 kpl ( 1 kpl / 500 m²) väh. 3 kpl ( 1kpl / 500 m²) väh 3 kpl ( 1 kpl / 500 m²) Kantavuus (yks*) MPa Laatuluokka I Tiiveyssuhde (Ø 300 mm levy) Kantavuus (yks*) MPa Laatuluokka II Tiiveys-suhde (Ø 300 mm levy) E1 60 yks 1,6 E1 50 yks 1,7 E1 50 yks 1,9 E1 40 yks 2,1 - yks 1,7 - yks 1,9 - ka** 1,9 yks 2,1 E2 90 E2 120 ka 1,7 yks 1,9 ka 1,7 yks 1,9 - ka 2,1 yks 2,5 E2 80 E2 100 ka 1,9 yks 2,3 ka 1,9 yks 2,3 * yks = yksittäinen mittaus ** ka = keskiarvo 10.2.2 Materiaalien laadunvalvonta Täyttö Materiaali Menetelmä Tutkimus Perustuksen alustan täyttö Kam 0/56 Kuivaseulonta min. 2 kpl työmaalla Lattian alustantäyttö Sora /SO1 Kuivaseulonta min. 2kpl työmaalla Sokkelin vierustäyttö Sora /SO1 Työnaik.valvonta Mahdolliset täytöt tulee tiivistää enintään 300 mm:n kerroksina. Täyttöjen ominaisuudet on suositeltavaa mitata jokaisesta tiivistettävästä kerroksesta erikseen. Salaojasoran ylitiivistämistä on vältettävä. Kunkin täyttömateriaalin rakeisuus määritetään kuivaseulonnalla. Käytettävien maa-ainesten materiaalivaatimukset on esitetty liitteessä. 14
Pohjarakenteet 15 (15) Urakoitsijan on toimitettava laadunvalvontakokeiden tulokset valvojalle viipymättä, kuitenkin viimeistään ennen em. materiaalikerrosten päälle tulevien seuraavien rakenteiden tekemistä. Urakoitsija mittaa / mittauttaa kaikki peittyvät kaapelit / putkijohdot yms. maan alle sijoittuvat rakenteet ennen niiden peittämistä ja laatii niistä Autocadyhteensopivaan muotoon sähköisen tarkepiirustuksen korkeustaso- ja ominaisuustietoineen. Tarkepiirustus liitetään huoltokirjaan. Mittaukset tehdään aina ennen johtojen tai kaapeleiden peittämistä. Kaikki linjat varmistetaan lisäksi urakoitsijan ottamin valokuvin, jotka tallennetaan luovutusdokumentteihin. Vahanen Jyväskylä Oy 31.07.2017 Joonas Kuoksa, insinööri (AMK) Reino Hiltunen, RI 15