Vihdin Kirkonkylän Campus

Transkriptio

1 PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 1 (7) Työnro PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Vihdin Kirkonkylän Campus Vihti A Lisätty lisäpohjatutkimukset A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio Espoo Puh Fax TAMPERE Satakunnankatu 23 A Tampere Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus Kotipaikka Tampere

2 2 (7) Työnro Vihdin Kirkonkylän Campus PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 1 RAKENNUSKOHDE Tämä perustamistapalausunto koskee Vihtiin rakennettavien koulun, liikuntasalin, kalustohallin ja lähiliikuntapaikan perustamista. Rakennuspaikalla on tehty pohjatutkimukset loka-marraskuussa 2016 Taratest Oy:n toimesta. Tulokset on esitetty Taratestin piirustuksissa GEO ja GEO ja Pohjatutkimukset ovat käsittäneet: puristin-heijarikairauksia 66 kpl porakonekairauksia 12 kpl siipikairauksia 9 kpl häiriintynyt näyte 8 pisteestä, joista on määritetty rakeisuus, vesipitoisuus ja maalaji 4 kpl pohjavesiputkia pintavaaitus Lisäpohjatutkimukset ovat käsittäneet: puristin-heijarikairauksia 7 kpl häiriintynyt näyte 4 pisteestä, joista on määritetty rakeisuus, vesipitoisuus ja maalaji 1 kpl pohjavesiputkia ja olemassaolevien vesipintojen mittaus Pohjatutkimuksen tekijä vastaa pohjatutkimustietojen oikeellisuudesta. Uuden koulurakennuksen vieressä oleva vanha koulurakennus on perustettu Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy:n lausunnon ( ) mukaan paaluille. 2 POHJASUHTEET Lähin pohjavesialue Isolähteen pohjavesialue sijaitsee noin 2 km päässä kohteesta ja se on 1. luokan pohjavesialue. Alueella on todennäköisesti paineellinen pohjavesi, koska pohjavedenpinta pohjavesiputkissa nousee ylemmäs kuin maanpinta lähistöllä. Uusi koulurakennus, rakennus 1 Maanpinta vaihtelee Rakennuksen 1 (koulun laajennus) kohdalla tasovälillä + 36, ,5 nousten etelästä pohjoiseen. Pohjaveden/orsiveden pinta on mitattu pisteessä 5 Taratest Oy:n toimesta

3 3 (7) olevan ja ja tasossa noin +35,60 ja pisteessä Kesällä 2012 Ramboll Oy:n mittausten mukaan pohjaveden/orsiveden pinta vanhan koulurakennuksen kohdalla vaihteli välillä Putket olivat 1 m syvyydellä maanpinnasta tukossa. Kaikki nämä maanpinnat ovat ylempänä kuin maanpinta rakennuksen läheisyydessä (n ) ja järven pinta. Rakennuksen perustukset tulevat noin tasoon Rakennuksen pohjoisosan kohdalla kalliopinta on noin. tasossa Eteläpuolella on tason alapuolella noin 1-3,5 m savea, jonka alla on moreenia 0 3 m. Porakonekairauksissa on kalliopinnan todettu vaihtelevan uudisrakennuksen kohdalla tasovälillä +32,6 +36,5. Kalliopinta on varmistettu poraamalla 3 metriä kallioon. Liikuntahalli, rakennus 3 Rakennuksen 3 kohdalla maanpinta on noin tasossa Pohjaveden/orsiveden pinta on mitattu pisteessä 44 Taratest Oy:n toimesta olevan ja tasossa +33, ,71 eli noin 0,3-1 m päässä nykyisestä maanpinnasta. Liikuntahallin kohdalla on täyttöä 0-1 m, jonka alla on savea noin m ja sen alla on löyhää moreenia/hiekkaa 5-10 m. Porakonekairauksissa on kalliopinnan todettu vaihtelevan uudisrakennuksen kohdalla tasovälillä +11,6 +14,3. Kalliopinta on varmistettu poraamalla 3 metriä kallioon. Kalustohalli, rakennus 4 Rakennuksen 4 kohdalla maanpinta on noin tasossa Pohjaveden/orsiveden pinta on mitattu pisteessä 20 Taratest Oy:n toimesta olevan tasossa +34,26 eli noin 0,9 m päässä nykyisestä maanpinnasta. Kalustohallin kohdalla on noin 0-1, 4 m täyttöä, jonka alla on noin 12 m savea, jonka alla on moreenia 4-6 m. Näytepisteissä täytön on todettu olevan soraista hiekkaa( srhk, vesipitoisuus 4,9 %) tai hiekkaista soraa ( hksr, vesipitoisuus 8%) ja saven lihavaa savea (lisa, vesipitoisuus 56-93%). Porakonekairauksissa on kalliopinnan todettu vaihtelevan uudisrakennuksen kohdalla tasovälillä Kalliopinta on varmistettu poraamalla 3 metriä kallioon. Lähiliikuntapaikka, 6 Pohjaveden/orsiveden pinta on mitattu Taratest Oy:n toimesta olevan pisteessä 71, olemassa olevan urheilukentän kohdalla, tasossa +35,06 eli noin 0,7 m nykyisestä maanpinnasta. Kentän kohdalla on noin 0,8 m löyhää täyttöä, jonka alla on savea noin m, jonka alla on 3 14 m moreenia. Näytepisteessä täytön on todettu olevan silttistä hiekkaa (sihk, vesipitoisuus 48%) ja saven lihavaa savea(lisa, vesipitoisuus 70-73%).

4 4 (7) Suunnitellun tekonurmikentän, jääkiekkokaukalon ja parkouralueen kohdalla täyttöä noin 1m siellä, missä on tällä hetkellä olemassa oleva kenttä. Täytön alla on savea m ja sen alla moreenia 2-18 m. Näytepisteissä olemassa olevan täytön on todettu olevan hiekkaista soraa (hksr,vesipitoisuus 5%) ja saven laihaa savea( lasa, vesipitoisuus 39-93%). 4 POHJARAKENNUSSUOSITUS 4.1 Perustaminen Tässä esitetty perustamistapa perustuu kairauksiin ja laskelmiin. Uusi koulurakennus, rakennus 1 Rakennuksen anturoiden alapinta tehdään noin tasoon ja alapohjan yläpinta tasoon.+37. Rakennus ehdotetaan perustettavaksi kallion varaan leikkausten A-A, B-B kohdalla ja vanhan koulurakennuksen seinän läheisyydessä porapaaluille RD-paalu Æ 140 x 10. Näiden välillä olevat paalut voidaan tehdä porapaaluilla tai teräsbetonisilla lyöntipaaluilla. Kallion geoteknisenä kantokestävyyden mitoitusarvona voidaan käyttää R d 3,0 MPa ( sallittu geotekninen kantavuus p geo= 2 MPa). Kun kalliota joudutaan perustusrakenteen kohdalta louhimaan, on kallion louhitulta perustusrakenteen osuudelta poistettava irtokivet ja kalliopohja on rusnattava. Rakennuksen pohjalle ei saa louhia erillisiä vettä kerääviä anturakuoppia, vaan anturakuoppien välille on louhittava yhteys veden poisjohtamiseksi. Rakennus 1 kuuluu geotekniseen luokkaan 2 ja paalutustyöluokka on 2. Porapaaluina suositellaan käytettäväksi RD-paaluja Æ 140 x 10, jolloin paalun nurjahdusmurtokestävyyden mitoitusarvo maan murtuessa on F d:s = 900 kn (sallittu geotekninen kantavuus 650 kn). Lähtöarvoina korroosiolle on käytetty 2,0 mm ja maan leikkauslujuutena Cuk 10 kpa. Paalut porataan 1,5 m kallioon. Teräsbetonipaaluina suositellaan käytettäväksi lyöntipaaluja TB300 x TB300. Teräsbetonisten lyöntipaalujen TB300ax300a puristuskestävyyden mitoitusarvo on R d < 783 kn, TB300b x TB300b ja TB300cX300c R d 820 kn. Paalujen pituus on arviolta 4-7 m. Arvioidut paalujen tunkeutumissyvyydet on esitetty suunnitelmissa _1-7. Paalutuksessa tulee huomioida olemassa olevan rakennuksen perustukset. Alle 5 m pitkien paalujen sivuttaistuki on tarkistettava. Alle 3 metriset paalut on kiinnitettävä jäykästi anturaan. Alle 3m pituisia teräsbetonipaaluja ei saa käyttää eikä alle 1,5 m pituisia porapaaluja. Alapohjat tehdään tuulettuvina. Kaivannoissa tulee ottaa huomioon hydraulisen murtuman riski. Liikuntahalli, rakennus 3 Rakennuksen anturoiden alapinta tehdään noin tasoon , alapohjan yläpinta tasoon n

5 5 (7) Rakennus ehdotetaan perustettavaksi teräsbetonipaaluille TB300aX300a tai TB300bX300b tai TB300cx300c. Rakennus 3 kuuluu geotekniseen luokkaan 2 ja paalutustyöluokkaan 2. Teräsbetonisten lyöntipaalujen TB300ax300a puristuskestävyyden mitoitusarvo on R d < 783 kn, TB300b x TB300b R d 874 kn ja TB300cX300c R d < 1000 kn. Paalujen pituus on arviolta m. Arvioidut paalujen tunkeutumissyvyydet on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa Maan leikkauslujuutena on käytetty C uk=5 kpa. Alle 5 m pitkien paalujen sivuttaistuki on tarkistettava. Alapohjat tehdään tuulettuvina. Kalustohalli, rakennus 4 Rakennus ehdotetaan perustettavaksi teräsbetonipaaluille TB250X250. Rakennus 4 kuuluu geotekniseen luokkaan 2 ja paalutustyöluokkaan 2. Teräsbetonisten lyöntipaalujen TB250x250 puristuskestävyyden mitoitusarvo R d < 540 kn. Paalujen pituus on arviolta m. Arvioidut paalujen tunkeutumissyvyydet on esitetty pohjatutkimusleikkauksessa Maan leikkauslujuutena on käytetty C uk 5 kpa. Lähiliikuntapaikka, 6 Lähiliikunta-alueen olemassa olevien kenttien alueelle vaihdetaan seuraavat rakennekerrokset: Pintamateriaali 150 mm Murskesora # mm Kantava kerros, Murske # mm Kantava kerros, Murske # mm Niillä alueilla, missä on tällä hetkellä nurmea ovat rakennekerrokset seuraavat: Pintamateriaali 150 mm Murskesora # mm Kantava kerros, Murske # mm Kantava kerros, Murske # mm Jakava kerros, Sora # mm Hiekka 1000 mm Kentät suositellaan salaojitettavaksi ja vedet pumpattavaksi perusvesikaivosta alempana olevalle tontin alueelle, jotta kentät pysyisivät kuivina. Rakennekerrokset tiivistetään MaaRYL mukaisesti. Täyttöä vaativilla piha-alueilla tehdään kevennysrakenteet kevytsorasta tai vaahtolasimurskeesta.

6 6 (7) Piha-alueet Täyttöä vaativilla piha-alueilla tehdään kevennysrakenteet kevytsorasta tai vaahtolasimurskeesta. Muuten uusien alueiden rakennekerrokset ovat seuraavat: Henkilö- autoille tarkoitetuilla alueilla kerrokset ovat seuraavat: 40 mm AB 50 mm AB 150 mm Murskesora # mm Kantavakerros murske # mm Jakava kerros Sora # mm Raskaille avoneuvoille tarkoitetut alueet tulee mitoittaa erikseen ja varautua pohjanvahvistukseen esim. stabilointipilareilla. Muualla piha-alueella: Pintamateriaali (ks. ARK-suunnitelmat) 150 mm Murskesora # mm Kantavakerros murske # mm Jakava kerros Sora # mm Rakennekerrokset tiivistetään MaaRYL mukaisesti. 4.2 Kaivannot Alle 1,8 metriä syvät putkijohto- yms. maakaivannot voidaan tehdä luiskattuina max.1:1. Maapohja on hyvin pehmeää savea. Luiskauksessa noudatetaan RIL kohtaa 2.31 ottaen huomioon työturvallisuus. Yli 1,8 metriä syvemmät kaivannot tuetaan. Kaivantojen kuivanapito hoidetaan ponttiseinillä ja mahdollisesti kaivannosta pumppaamalla. 4.3 Routasuojaus Perusmaa on routivaa, mikä on huomioitava rakennesuunnittelussa. Mitoittava pakkasmäärä routivalta osalta F50 = h C. Routaeristeen paksuus on mitoitettava ohjeen "Talonrakennuksen routasuojausohjeet", VTT yhdyskuntatekniikka, Rakennustieto Oy, Helsinki 2007 tai RIL Routasuojaus mukaisesti erikseen lämpimille ja kylmille rakennusosille sekä nurkille. Siirryttäessä routimattomalta pohjalta routivalle on routanousuerojen pienentämiseksi tehtävä päällystetyillä ja lumesta vapailla alueilla routimattomasta kiviaineksesta siirtymäkiilat, jotka ulottuvat mm. routaeristeen reunan kohdalla ja putkijohtolinjoilla vähintään 1,4 m syvyyteen ja ohenevat routivan

7 7 (7) maan puolella 5 metrin matkalla normaaliin päällysrakennepaksuuteen. Vaihtoehtoisesti kiilat voidaan tehdä ohentamalla routaeristettä tasaisesti em. matkalla. 4.4 Kuivatus Kosteusvaurioiden välttämiseksi rakennuspohja salaojitetaan ja rakennuksen perusvesikaivoihin asennetaan pumppaamot pohjaveden/orsiveden pitämiseksi perustuksia alempana. Salaojaputken yläpuolella tulee olla 200 mm kerros ja sivulla 100 mm kerros salaojasoraa (RIL 126/ohjekäyrä 1 tai 1a) tai sepeliä # 6-16 mm. Pohjakerroksen lattian alle on tehtävä vähintään 300 mm paksu salaojituskerros (kapillaarikatko). Salaojituskerroksen materiaali voi olla salaojasoraa (RIL /ohjekäyrä1a) tai sepeliä # 6 16 mm. Salaojaputkena suositellaan käytettäväksi jäykkää 110/95 PEH- putkea, ns. tuplaputkea. Mikäli putken peitesyvyys valmiista pinnasta on 1,0 m, putki suojataan jäätymiseltä routalevyllä. Pinnantasaus on suunniteltava ja rakennettava niin, että sade- ja sulamisvedet pääsevät valumaan pois rakennuksen seinän viereltä. Pintakaltevuuden tulisi olla rakennuksen seinän vierellä, vähintään 3 metrin etäisyydelle seinälinjasta, poispäin rakennuksesta 5 %. Katto- ja hulevesiä ei saa laskea salaojaverkostoon. 4.6 Putkijohdot Rakennuksen 1 kantavan alapohjan alapuoliset kaivot ja putkijohdot perustetaan 150 mm paksun tasauskerroksen (raekoko 0 16 mm) välityksellä kallion/maan varaan. Muiden rakennusten kantavan alapohjan alapuoliset kaivot ja putkijohdot ripustetaan alapohjaan. Piha-alueilla osa viemäreistä voidaan joutua perustamaan teräsarinan varaan. Viemäreiden liitoskohdissa putket perustetaan samoin kuin putki johon ollaan liittymässä. Espoossa A-Insinöörit Suunnittelu Oy Geosuunnittelu DI Hanna Karppanen LIITTEET- GEO _1-7 ja Taratest Oy pohjatutkimukset