Kerrostaloalueen maaperän yleispiirteinen pohjatutkimus, Hallikuja

Transkriptio

1 Kempeleen kunta Takatie KEMPELE Kempeleen kunta Kerrostaloalueen maaperän yleispiirteinen pohjatutkimus, Hallikuja Kempele

2 Kempeleen kunta SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ TUTKIMUKSET TUTKIMUSTULOKSET Kohdekuvaus Geotekninen kuvaus Radonriski Maaperän pilaantuneisuus PERUSTAMINEN Rakennuksen sijainti ja korkeusasema Perustamistapa Routasuojaus Salaojitus MAARAKENNUSTYÖT Pintakuivatus ja putkijohdot Maarakenteet ja täyttötyöt JATKOTOIMENPITEET... 4

3 Kempeleen kunta 1 1 TEHTÄVÄ Kempeleen kunnan toimeksiannosta Geobotnia Oy on tehnyt pohjatutkimuksia Kempeleen kunnan Ollilan kaupunginosassa Hallikujalla tontilla Pohjatutkimus on tehty maaperäolosuhteiden yleispiirteiden selvittämiseksi sekä suunnitteilla olevien nelikerroksisten kerrostalojen alustavan perustamistapaesityksen laatimiseksi. Kenttätyöt on tehty viikolla 27/ TUTKIMUKSET Pohjatutkimus on tehty painokairauksena 8 pisteessä ja ottamalla häiriintyneitä maanäytteitä 3 pisteestä, yhteensä 19 kpl. 10 näytteen rakeisuus on määritetty ja muiden näytteiden maalaji on määritetty silmämääräisesti. Kaikkien näytteiden vesipitoisuus on määritetty. Tutkimustyön aikainen pohjavedenpinta on havaittu 1 pisteestä näytteenottoreiästä. Tutkimuspisteiden sijainti on sidottu ETRS-GK26-koordinaattijärjestelmään ja NNkorkeusjärjestelmään. Tutkimuspisteiden sijainti ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa pohjatutkimuskartassa, piir. n:o 1. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Kohdekuvaus Tutkimusalue sijaitsee rakentamattomalla tontilla Hallikujan päästä koilliseen. Tontilla kasvaa mäntyjä ja lehtipuita. Tontin itäpuolella on peltoa, etelässä asuinalue, lännessä pysäköintialue, rakennus ja viheraluetta ja pohjoispuolella omakotitaloja pihoineen. Maanpinta on tutkimuspisteissä tasovälillä +8,75 +10,15. Maasto nousee loivasti etelään päin. 3.2 Geotekninen kuvaus Tutkimusalueen maaperä koostuu erilaisista siltti- ja hiekkakerroksista, joista osa on löyhiä. Maanpinnassa on 0,4 1,8 metriä paksu kerros routivaa löyhää silttiä. Siltin vesipitoisuus on paino-%. Siltin alla on routivaa, keskitiivistä tiivistä silttistä hiekkaa / hiekkaista silttiä. Kerroksen paksuus on 2,2 3,4 metriä ja vesipitoisuus 8 16 paino-%. Kolmas maakerros on routivaa silttistä hiekkaa / silttiä, jonka vesipitoisuus on paino-%. Kerroksen paksuus on 1,1 2,3 m. Neljäs maakerros on routivaa löyhää silttistä hiekkaa. Molempien kerroksesta otettujen maanäytteiden vesipitoisuus on 20 paino-%. Kerroksen paksuus on 0,0 1,9 metriä. Alin havaittu maakerros on keskitiivistä tiivistä hienoa hiekkaa. Kerroksen vesipitoisuus on paino-%.

4 Kempeleen kunta 2 Pohjavedenpinta oli tutkimustyön aikana ( ) tasossa +5,24 (4,72 metrin syvyydessä maanpinnasta). Kairaukset päättyivät tasovälille -14,35-3,35 (13,00 24,40 metrin syvyyteen maanpinnasta). Kairausten päättymissyy oli tiivis maakerros. Tutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa piir. n:o Radonriski Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen perusteella uudet rakennukset tulee suunnitella ja rakentaa siten, että sisäilman radonpitoisuus on alle 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Uudisrakentamisen tavoitteena on päästä mahdollisimman alhaiseen radonpitoisuuteen. Säteilyturvakeskuksen radonmittauskartan mukaan pientaloasuntojen huoneilman radon-pitoisuus on tutkimusalueella säännönmukaisesti alle 100 Bq/m 3. Siten rakenteiden suunnittelussa ei ole tarpeen huomioida radonin esiintymistä. 3.4 Maaperän pilaantuneisuus Geobotnialla ei ole tiedossa, että alueella olisi sijainnut maaperää pilaavaa toimintaa, eikä tämän tutkimuksen yhteydessä havaittu merkkejä pilaantumisesta. Jos maanrakennustöiden yhteydessä havaitaan kuitenkin poikkeavaa hajua tms., tulisi maaperän pilaantuneisuus selvittää. 4 PERUSTAMINEN 4.1 Rakennuksen sijainti ja korkeusasema Rakennusten alustava sijainti on esitetty liitteenä olevassa pohjatutkimuskartassa. Maaston korkojen perusteella suositeltavat alustavat alimmat 1. kerroksen lattiatasot ovat: pohjoispuolen rakennus +10,000. eteläpuolen rakennus +10, Perustamistapa Rakennusten maanvaraisen perustamismahdollisuuden selvittämiseksi on tehty alustavia painumalaskelmia. Maakerrosten painumisominaisuudet on arvioitu laskelmia varten maakerrosten vesipitoisuuden ja rakeisuuden perusteella. Perustusten kuormituksiksi on arvioitu 300 kn/m rakennuksen sisäosalla ja 200 kn/m rakennuksen ulkoseinälinjoilla. Laskelmien perusteella maanvaraisesti perustettaessa rakenteiden konsolidaatiopainuma on noin mm, josta noin % tapahtuu rakennusaikana. Teräsbetonielementtirakenteille sekä muuratuille rakenteille sallittu kokonaispainuma on 40 mm ja teräsbetonikehärakenteille 30 mm. Arvioitu rakentamisajan jälkeen tapahtuva painuma ylittää sallitut painumat.

5 Kempeleen kunta 3 Painumariskin takia rakennukset esitetään perustettavaksi paaluperustusten varaan. Alapohjat tehdään kantavina. Paaluina esitetään käytettäväksi teräsbetonisia lyöntipaaluja, jotka upotetaan tuki- tai kitkapaaluiksi tiiviiseen hiekkakerrokseen. Paalujen alustava pituus on noin 15 metriä Paalujen kantokestävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon hienorakeisten maakerrosten kokoonpuristumisesta aiheutuva kuormitus, negatiivinen vaippahankaus. 4.3 Routasuojaus Rakennettavan alueen maalaji on routivaa. Routimaton perustamissyvyys on seuraava: lämmin rakennus, ulkoseinälinja; 1,6 metriä lämmin rakennus, nurkka; 2,0 metriä (vähintään 2,0 metrin päähän nurkasta) kylmä rakenne; 2,5 metriä Kaikki em. tason yläpuolelle perustetut rakenteet, sokkelipalkit, yms. on eristettävä ulkopuolisella routaeristeellä, tai tehtävä massanvaihto ko. kohdalla routimattomaan syvyyteen routimattomalla hiekalla tai soralla. Routaeristeet mitoitetaan perustamissyvyyden ja alapohjan lämmönvastuksen mukaan kerran viidessäkymmenessä (50) vuodessa toistuvalle pakkasmäärälle F 50 = Kh. 4.4 Salaojitus Rakennukset esitetään salaojitettavaksi. Salaojat on sijoitettava siten, että salaojan laki on kauttaaltaan alempana kuin seinäanturan alapinta. Pilarianturaperustusta käytettäessä salaojien on oltava sokkelipalkkien alapinnan tason alapuolella. Salaojien on lisäksi oltava vähintään 0,4 m alapohjan eristeen alapuolella. Salaojien ympärille ja alapohjan alle on tehtävä yhtenäinen kapillaarisen vedennousun katkaiseva salaojituskerros, jonka paksuus on vähintään 0,20 metriä. Salaojituskerroksen ja pohjamaan väliin asennetaan luokan N2 suodatinkangas. 5 MAARAKENNUSTYÖT 5.1 Pintakuivatus ja putkijohdot Piha-alueen pintakuivatus hoidetaan sadevesiviemäröintiä käyttäen. Maanpinta tasataan sadevesikaivoihin päin kaltevaksi. Suositeltava piha-alueen minimikaltevuus on asfaltoitavalla alueella 1,0 % ja nurmi- / sorapintaisella alueella 2,0 %. Rakennuksen ympärillä maanpinta kallistetaan vähintään 3 metrin matkalla kaltevuuteen 5,0 %. Putkijohdot perustetaan suoraan maanvaraisesti. Putkikaivantojen lopputäyttö voidaan nurmialueella tehdä kaivumailla. Putkijohtojen liitokset kantavaan alapohjaan on tehtävä joustaviksi siten, että rakennusajan jälkeen tapahtuvat painumat eivät aiheuta putkijohdoille vaurioita. 5.2 Maarakenteet ja täyttötyöt

6 Kempeleen kunta 4 Humusmaa poistetaan rakennuksen ja rakennettavan pihan alta. Lattian ja anturoiden alustäyttö tehdään kerroksittain tiivistäen routimattomalla hiekalla tai soralla. Alustava liikennealueen rakenne on esitetty taulukossa 1. Päällysrakenteen arvioitu routanousu on noin 100 mm taulukon 1 mukaisia rakennekerrospaksuuksia käytettäessä. Taulukko 1. Liikennealueen alustava päällysrakenne. Kerros Materiaali Kerrospaksuus, mm Päällyste AB 16/120 n. 50 mm Tasauskerros kalliomurske 0/32 n. 50 mm Kantava kerros kalliomurske 0/ mm Suodatin- / eristyskerros hiekka 650 mm Täyttötöiden tiiviys- ja kantavuusvaatimukset on esitetty taulukossa 2. Tiiviysaste D v määritetään volymetrikokeella tai Troxlerilla ja lasketaan parannetun Proctor-kokeen mukaisesta maksimikuivatilavuuspainosta. E 1 ja E 2 ovat levykuormituskokeen kantavuusarvot. Taulukko 2. Täyttötöiden tiiviys- / kantavuusvaatimukset Kerros Tiiviysaste D v, % Kantavuus E 1 tai E 2, MPa Kantavuussuhde E 2 /E 1 Perustusten alustäyttö 97 E Alapohjan alustäyttö 93 E Seinän vierustäyttö Kantava kerros - E ,2 Jakava kerros - E ,2 Suodatin-/eristyskerros Putkikaivantojen täyttö liikennealueella Lyhytaikaiset putkijohtokaivannot, yms. luiskataan seuraavasti: 2:1, kun kaivannon syvyys on 1,5 metriä 1:1, kun kaivannon syvyys on > 1,5 metriä yli 3,0 m syvien kaivantojen stabiliteetti on selvitettävä tapauskohtaisesti. Työn aikana kaivu voi ulottua pohjavedenpinnan alapuolelle. Pohjaveden alapuolelle ulottuvissa kaivannoissa vedenvirtaus kaivantoon voi olla kohtalaista ja se voi aiheuttaa kaivuluiskien sortumista. Yli 1,0 2,0 m pohjaveden alapuolelle ulottuvissa kaivannoissa on varauduttava pohjavedenalentamiseen siiviläputkilla ennen kaivannon tekemistä. Paalutustyön voi aiheuttaa haitallista tärinää ympäristössä. Paalutustärinää on mitattava lähirakennuksista. Lisäksi ennen paalutusta on syytä suorittaa lähirakennusten katselmus. Sallittu pystysuoran heilahdusnopeuden arvo lähirakennuksissa on alustavasti 7 mm/s. 6 JATKOTOIMENPITEET Tämä asiakirja on tarkistettava, kun rakennuksen tyypit, sijainti ja kuormat ovat tiedossa.

7 Kempeleen kunta 5 Geobotnia Oy Janne Herva, DI Olli Nuutilainen, DI Liitteet: Sijaintikartta, 1 s. Pohjatutkimusmerkinnät, 1 s. Pohjatutkimuskartta, piir. n:o 1 Pohjatutkimusleikkaukset A-A ja B-B, piir. n:o 2

8 Kempeleen kunta LIITE SIJAINTIKARTTA Tutkimusalue

9 Kempeleen kunta LIITE POHJATUTKIMUSMERKINNÄT

10 Geobotnia Oy Koulukatu 28 p.(08) Y OULU f. (08)

11