LAHTI ENERGIA, KOISKALAN LÄMPÖ- KESKUS RAKENNETTAVUUSLAU- SUNTO

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lahti energia Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite LAHTI ENERGIA, KOISKALAN LÄMPÖ- KESKUS RAKENNETTAVUUSLAU- SUNTO

2 RAKENNETTAVUUSLAUSUNTO 1 Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Lasse Sallinen Hannu Lauhakari Kuvaus Raportti Viite

3 RAKENNETTAVUUSLAUSUNTO 2 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ Johdanto Nykytilanne Kohteeseen tehdyt maaperätutkimukset ja mittaukset Maaperän pilaantuneisuus 3 2. POHJASUHTEET 3 3. RAKENNETTAVUUS Yleistä Perustaminen Pihojen ja putkijohtojen perustaminen Maarakennustyöt Routasuojaus ja kuivatus Radonin huomioiminen 6 4. JATKOTOIMENPITEET 6 LIITTEET Liite 1 Maanäytteiden tutkimustulokset PIIRUSTUKSET Yleiskartta Tutkimuskartta 1: Leikkaukset A-A 1:100/1: Leikkaukset B-B 1:100/1: Leikkaukset C-C 1:100/1:100

4 RAKENNETTAVUUSLAUSUNTO 3 1. YLEISTÄ 1.1 Johdanto Tutkimuskohde sijaitsee Lahdessa Koiskalassa noin Koiskalantien ja Hyytyntien liittymän läheisyydessä. Kohteen sijainti on esitetty piirustuksessa Tarkoituksena on perustaa alueelle lämpökeskus tulevaa uudisrakennusaluetta varten. Tulevista rakenteista oli käytössä layout-suunnitelma, jonka sijoittumista alueelle voidaan tarkentaa maaperä olosuhteidenkin näkökulmasta. 1.2 Nykytilanne Suunnittelu alue on nykyään melko tasaista pääosin rakentamatonta ranta- ja metsäaluetta. Alueen lounaispuolella on Kymijärven ranta, josta maanpinta nousee loivasti koilliseen kohti Koiskalantietä. Alueen itänurkassa on jyrkemmin nousevaa mäkialuetta. Alue on kuusivaltaista metsää, jota on osin hakattu/harvennettu. 1.3 Kohteeseen tehdyt maaperätutkimukset ja mittaukset Tutkimuspisteet merkittiin maastoon ja alue kartoitettiin käyttäen ETRS-GK26 koordinaattijärjestelmää ja N2000 korkeusjärjestelmää. Maaperätutkimukset suoritettiin Tutkittavalle alueelle tehtiin 9 painokairausta. Kahdesta tehdystä kairauspisteestä otettiin yhteensä 8 kpl häiriintyneitä maanäytteitä maaperäolosuhteiden selvittämiseksi. Alueelta otetuista häiriintyneistä maanäytteistä määritettiin maalaji silmämääräisesti sekä vesipitoisuus geolaboratoriossa. Yhdelle näytteelle tehtiin lisäksi rakeisuusmääritys. Pohjaveden pinta havaittiin kairaustyön aikana kahdesta kairauspisteestä. Tutkimuspisteiden sijainnit ja alueen kartoitus on esitetty piirustuksessa Maaperän pilaantuneisuus Maaperän pilaantuneisuutta ei ole tässä yhteydessä selvitetty. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu maaperästä pilaantuneisuutta näytteistä aistinvaraisesti tutkittuna. 2. POHJASUHTEET Maaperä Suunnittelualue on ojitettua metsäaluetta. Alueen maanpinnan korkeus vaihtelee noin tasolla +93,1 +96,5. Koiskalantie on alueen kohdalla noin tasolla +96,7. Pintamaana on ohut noin 0,2 m paksu metsän humuskerros. Ensimmäisenä maakerroksena tehdyissä kairauksissa havaittiin savesta ja siltistä muodostunut maakerros paksuudeltaan noin 0,2 4,2 metriä. Pisteen 7 kohdalla savi tai siltti kerrosta ei havaittu lainkaan. Savi ja silttikerrosten alapuolella tai (pisteessä 7) heti pintamaan alapuolella on maalajiltaan silttisestä hiekasta soraiseen hiekkaan tai moreeniin vaihteleva löyhä tiivis kitkamaakerros, jonka paksuus on noin 2,4 4,3 m. Osassa kairauksista hiekkakerroksen alapuolella on tiivis moreenikerros, kiviä tai kallio noin 3,4 8,1 metrin syvyydellä. Kairaukset päättyivät hiekka- tai moreenikerroksen kiviin tai kallioon 2,4 12,2 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden pinnan taso havaittiin kairauspisteestä 2 ja 8 kairausten aikaisesta putkesta tasolta +92,7 +92,8 noin 0,6 0,9 m syvyydellä maanpinnasta. Suunnittelukohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maanäytteet Alueelta otettiin maanäytteitä kahdesta tutkimuspisteestä yhteensä 8 kpl. Näytteille tehtiin vesipitoisuuden määritys ja silmämääräinen arvio maalajista geolaboratoriosssa. Yhdestä näytteestä määritettiin rakeisuus. Maanäytteet arvioitiin routiviksi. Taulukossa 1 on esitetty havainnot ja tutkimukset alueelta otetuista maanäytteistä.

5 RAKENNETTAVUUSLAUSUNTO 4 Näytteenottopiste ja -syvyys Maalaji w % HUOM. 2 0,2 1,0 m sihk/hksi 23,5 1,0 2,0 m Mr 20,7 Hiekkainen 2,0 3,0 m HkMr 20,7 3,0 4,0 m Mr 23,3 Hiekkainen 8 0,2 1,0 m sasi 31,4 1,0 2,0 m sasi 35,8 2,0 3,0 m sasi 37,0 3,0 4,0 m Mr 21,8 Hiekkainen Taulukko 1. Maanäytteiden maalajit ja vesipitoisuudet eri näytteenotto syvyyksiltä ja pisteiltä Pohjatutkimuspiirustukset Pohjatutkimustulokset on esitetty leikkauspiirustuksessa ja.5, maanäytteiden tutkimustulokset liitteessä RAKENNETTAVUUS 3.1 Yleistä Rakennuspaikka soveltuu hyvin rakentamiseen. Taloudellisinta olisi sijoittaa rakennukset tontin pohjoisosaan pohjatutkimuskartalla esitetylle rakennettavuusalueelle 1, jolloin perustukset ja lattiat voidaan rakentaa maanvaraisesti. Valittavat korkotasot ja rakennusten sijainnit vaikuttavat olennaisesti rakennuskustannuksiin. Pohjavedenpinnan korkeusasemasta ja maaperän häiriintymisherkkyydestä johtuen kellareiden rakentaminen edellyttää kaivantojen tukemista ja niiden rakentamista vesitiiviinä tai tehokasta salaojittamista. Pohjavedenpinnan pysyvä laskeminen rakennettavuusalueilla 2 ja 3 voi aiheuttaa pohjamaan painumista kuivatettavan alueen ympäristössä. 3.2 Perustaminen Tutkimusalue jaettiin tehtyjen maaperätutkimusten perusteella rakennettavuudeltaan ja perustamisolosuhteiltaan kolmeen eri alueeseen. Suuntaa antava rajaus on esitetty pohjatutkimuskartassa. Perustamisolosuhteet vaihtelevat alueilla keskimäärin seuraavan mukaisesti: Alue 1 Alueella 1 rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti mursketäytön välityksellä tiiviin - löyhän hiekkakerroksen varaan. Anturoiden alle tehdään vähintään 300 mm paksuinen perustusten alustäyttö kalliomurskeella kerroksittain huolellisesti tiivistäen. Anturanalustäytön yläosa tehdään maksimi raekooltaan #0 32 mm murskeesta. Perustusten alustäyttö ulotetaan perustusten alapinnan tasossa vähintään 0,5 metriä perustuksen ulkopuolelle ja luiskataan 1:1 kaltevuudella perusmaahan. Kaivupohjalle asennetaan N3-luokan suodatinkangas. Maaperän geoteknisenä kantavuutena voidaan alustavasti käyttää p=200 kpa. Alue 2 Alueella 2 rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti mursketäytön välityksellä löyhän silttikerroksen varaan. Anturoiden alle tehdään vähintään 300 mm paksuinen perustusten alustäyttö kalliomurskeella kerroksittain huolellisesti tiivistäen. Anturanalustäytön yläosa tehdään maksimi raekooltaan #0 32 mm murskeesta. Perustusten alustäyttö ulotetaan perustusten alapinnan tasossa vähintään 0,5 metriä perustuksen ulkopuolelle ja luiskataan 1:1 kaltevuudella perusmaahan. Kaivupohjalle asennetaan N3-luokan suodatinkangas. Maaperän geoteknisenä kantavuutena voidaan alustavasti käyttää 150 kpa.

6 RAKENNETTAVUUSLAUSUNTO 5 Alue 3 Alueella 3 kevyet rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti reunavahvistetulla laatalla mursketäytön välityksellä löyhän savi ja silttikerroksen varaan. Reunavahvistetun laatan alle tehdään vähintään 400 mm paksuinen perustusten alustäyttö kalliomurskeella kerroksittain huolellisesti tiivistäen. Alustäytön yläosa tehdään maksimi raekooltaan #0 32 mm murskeesta. Alustäyttö ulotetaan perustusten alapinnan tasossa vähintään 0,5 metriä perustuksen ulkopuolelle ja luiskataan 1:1 kaltevuudella perusmaahan. Kaivupohjalle asennetaan N3-luokan suodatinkangas. Maaperän geoteknisenä kantavuutena voidaan alustavasti käyttää 100 kpa. Alueella 3 raskaat ja pistemäisesti kuormitetut rakenteet tulee perustaa tiiviisiin maakerroksiin ulotettujen lyöntipaalujen varaan. Kaikki täytöt tehdään huolellisesti kerroksittain tiivistäen. Anturoiden alla olevien alustäyttöjen pienin yksittäinen kantavuusarvo E 1 > 60 MN/m 2. Rakennusten lattiat voidaan perustaa alueilla 1 ja 2 maavaraisesti. Lattian alle tehdään 300 mm kapillaarikatkokerros salaojituskerroksen rakeisuusvaatimuksen mukaisesta salaoja sorasta tai - sepelistä. Alueella 2 on tehtävä massanvaihtoa maavaraisen lattian alle ja alueelle 3 lattioiden perustamiset tulee tarkastella painumatarkastelujen kautta. Muu lattianalustäyttö tehdään jakavan kerroksen sorasta tai murskeesta. Rakennekerrokset erotetaan pohjamaasta N3- luokan suodatinkankaalla. Mahdollinen oleva täyttö ja humusta sisältävät pintamaakerrokset on poistettava täyteen syvyyteen lattioiden ja perustuksien alta. 3.3 Pihojen ja putkijohtojen perustaminen Alueelle 1 voidaan rakentaa alle 2,0 metrin paksuisia täyttöjä ilman merkittävää painumariskiä. Alueilla 2 ja 3 pohjamaa on kantavuudeltaan heikkoa ja kokoonpuristuvaa, joten täyttöjen aiheuttamat painumat ja pohjamaan vakavuus tulee erikseen tarkastella laskelmin. Mikäli alueille tulee paksuja täyttöjä, voidaan painumia rajoittaa ylikuormituspenkereiden rakentamisella. Putkijohdot perustetaan perusmaan päälle tehtävän, 150 mm paksun murske- tai soraasennusalustan varaan. Putkilinjojen alku- ja lopputäytöt tehdään routimattomista maaaineksista. Putkijohtorakenteiden routasuojaus/lämmöneristys sekä täyttöjen materiaalit mitoitetaan tarvittaessa VTT:n tiedotteen 113 Matalaan asennettujen putkijohtojen routasuojaus ja lämmöneristäminen mukaisesti. Alueelle 3 mahdollisesti sijoittuville painumaherkille putkijohdoille voi olla tarpeen vahvistaa maapohjaa tai keventää päälle tulevia täyttöjä. 3.4 Maarakennustyöt Rakennusalueelta poistetaan kaikki eloperäiset ja routivat maa-ainekset tulevien rakennekerrosten alapintaan asti. Kaikki kaivupohjat muotoillaan siten, ettei niihin jää vettä kerääviä painanteita. Kaikki täyttötyöt tehdään yksityiskohtaisten suunnitelmien mukaisesti sulasta ja routimattomasta kitkamaasta huolellisesti kerroksittain tiivistäen. Kohteen kaivutyöt käsittävät pääasiassa rakennuspohjien ja kunnallisteknisten kaivantojen vaatimat kaivut. Kaivantojen pohjat tulee muotoilla erillisen suunnitelman mukaisesti, kuitenkin niin ettei alueella jää vettä kerääviä painanteita. Kaivannot voidaan tehdä 2 m syvyyteen asti luiskattuina kaivantoina työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen 1:1,5 luiskakaltevuutta noudattaen. Kaivumaat tulee läjittää vähintään 4 m päähän kaivannon luiskan yläreunasta. Pintavesiä ei saa laskea kaivantoihin. Kaivannot pidetään kuivana pumppaamalla kaivannosta. Kaivantojen pohjalla tulee käyttää suodatinkangasta, luokka N3. Silttiä, savista silttiä ja silttistä pohjamoreenia sisältävä pohjamaa on erittäin häiriintymisherkkää veden vaikutuksen alaisena. Mikäli kaivannot ulottuvat pohjaveden pinnan alapuolelle, tulee kaivantojen tehokkaaseen kuivana pitämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Kaivantojen rakentamisessa noudatetaan RIL Kaivanto-ohjetta. Alueella tehtävät täytöt tehdään huolellisesti kerroksittain tiivistäen.

7 RAKENNETTAVUUSLAUSUNTO Routasuojaus ja kuivatus Maaperä alueella on routivaa silttiä, hiekkaa ja moreenia. Routimaton perustamissyvyys on 2,0 metriä. Routarajan yläpuolelle perustettavat rakenteet routasuojataan ohjeen "RIL Routasuojaus - rakennukset ja infrarakenteet" mukaisesti. Rakennukset tulee salaojittaa. Kaivettavat rakennuspohjat muotoillaan vettä keräämättömäksi ja salaojiin viettäviksi. Salaojaputken ympäröidään salaojasoralla tai sepelillä. Salaojituksesta tehdään erillinen suunnitelma. Pintavesien ohjaus tehdään erillisen suunnitelman mukaan. Maanpinta tulee muotoilla rakennusten ympärillä siten, että pintavedet valuvat rakennuksista poispäin. Katto- sekä pintavedet johdetaan avo-ojiin tai sadevesiviemäriin. 3.6 Radonin huomioiminen Mikäli rakennettavuusalueelle 1 suunnitellaan rakennuksia, joissa on henkilöiden oleskelutiloja ja tilat eivät ole hyvin tuulettuvia tulee rakennuksien suunnittelussa radon huomioida. Rakennettavuusalueilla 2 ja 3 silttiä ja savea sisältävä perusmaa ei ole radonpitoista, mutta tehtävät täytöt voivat sisältää radonia. Tämän vuoksi radon tulee huomioida rakenteita suunniteltaessa tai luotettavasti mitata täyttöjen radonpitoisuudet. 4. JATKOTOIMENPITEET Pohjatutkimusaineisto tulee päivittää lämpökeskuksen lopullisen sijoittumisen varmistuttua. Pohjatutkimusleikkauksiin tulee lisätä mm. rakenteiden sijainnit ja perustusten alapinnantasot. Tämä raportti on laadittu luonnossuunnittelua, kustannusten hahmottamista ja täydentävien tutkimusten määrittämistä varten. Tutkimuspisteiden määrä ei ole riittävä rakennussuunnittelutasoiseksi pohjatutkimuksesi ja siksi aineistoa ei saa ilman asiantuntijan tekemää päivitystä käyttää rakennussuunnitteluun tai rakentamiseen RAMBOLL FINLAND OY Lasse Sallinen suunnittelija Ismo Läspä ryhmäpäällikkö