Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Samankaltaiset tiedostot
Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Metsäenergian rooli energia- ja ilmastostrategiassa, EU:n tuomat reunaehdot ja epävarmuus

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä EU:n 2030 linjaukset

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta

Komission ehdotus hallintomalliasetukseksi; U 8/2017 vp

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

EU:n energiapolitiikka: kehitys, toimeenpano ja näkymät. Energia-alan EU-päivä Riku Huttunen

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS 7/2016 vp) Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hallitusneuvos Anja Liukko

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Energiaunionin hallintomalli - asetusehdotus

Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2015 E85/2015 vp. Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.

Viite RES-direktiivi (EUVL L 140, , s. 16); ILUC-direktiivi (EUVL L 239, , s.1)

U 5/2017 vp. Helsingissä 2 päivänä helmikuuta Elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hallitusneuvos Päivi Janka

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Energiapoliittisia linjauksia

Fortumin Energiakatsaus

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Jyväskylän energiatase 2014

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Jyväskylän energiatase 2014

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM

Energiaunioni E 178/2014 vp

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

A8-0025/99. Perustelu

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Siikavirta Hanne(TEM) EI JULKINEN. Suuri valiokunta

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Energian tuotanto ja käyttö

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM Janka Päivi(TEM), Saarinen Jukka(TEM), Hillamo Harri(TEM)

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiaunionin hallintomalliase-tukseksi; KOM(2016) 759 lopullinen

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Energiatukien kohdentaminen. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Ajankohtaista biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteeritasiakokonaisuudessa

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Transkriptio:

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys ry. Harri Hillamo TEM/energiaosasto

Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan energian paketin Paketti sisältää 8 lainsäädäntöehdotusta Sähkömarkkinadirektiivi Sähkömarkkina-asetus Asetus sähkömarkkinaviranomaisten yhteistyöelimestä (ACER-asetus) Sähkön toimitusvarmuusasetus Uusiutuvan energian direktiivi (ns. RED II; 2021-2030) Energiatehokkuusdirektiivi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Hallintomalliasetus Hallintomalliasetuksen, uusiutuvan energian direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että EU:n väh. 27 %:n uusiutuvan energia tavoite, 30 %:n energiatehokkuustavoite ja 40 %:n päästövähennystavoite vuodelle 2030 saavutetaan Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 28.9.2017 2

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (KOM (2016) 767 lopullinen (RED II) Jäsenvaltiot varmistavat yhteisesti, että EU:n uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vähintään 27 % v. 2030 Ei sitovia kansallisia tavoitteita, kukin jäsenvaltio asettaa uusiutuvan energian tavoitteet hallintomalliasetuksen mukaisessa kansallisessa ilmasto- ja energiasuunnitelmassa; Minimitavoite 2021 eteenpäin vuoden 2020 tavoite, Suomelle 38 % Biokaasua koskevat uudet ehdotukset pääosin RED II:ssa Koskee vuosia 2021-2030 Biokaasun osalta ehdotus on selkeytynyt, muttei lopullinen Soveltamisala sekä loppukäytön laitoskokoluokat selkeytyneet Kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit loppukäytön mukaan (joko sähkön, lämmön tai jäähdytyksen tuotanto tai liikennepolttoainekäyttö) Haastekohtina esim. kestävyyskriteerien sisältö (esim. viljely turvemailla, joita Suomessa paljon) sekä sähkön päästökertoimet (paikalliset / EU keskiarvo) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 28.9.2017 3

Kansalliset uusiutuvan energian osuudet indikatiivisissa tavoiteosuuksissa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 28.9.2017 4

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (RED II) EU:n uusiutuvan energian sitova tavoite 2030 (27 %) Yhteys Energiaunionin hallintomallia koskevaan asetusehdotukseen Uusiutuvilla tuotettu sähkö ja sen tukeminen Pientuottajat ja uusiutuvan energian yhteisöt Uusiutuva energia lämmitys- ja jäähdytyssektorilla Uusiutuva energia liikenteessä Bioenergian kestävyys Alkuperätakuut, hallinnolliset asiat jne.

Uusiutuvan energian osuus EU:ssa eri sektoreilla Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 28.9.2017 6

RED II; biokaasua koskevia kohtia mm. kohdat: 2 art. Määritelmät Mm. biokaasu = biomass fuels kohdassa 7 art. Uusiutuvien tavoitteet, sis. liikenteen polttoaineet 15 art. Hallinnolliset menettelyt ym. 19 art. Alkuperätakuut 20 art. Pääsy jakeluverkkoon ja verkkojen toiminta 23 art. Uusiutuvan osuuden lisääminen lämmössä 25 art. Liikenteen jakeluvelvoitteet 26-27 art. Bioenergian kestävyyskriteerit 28 art. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemätavoitteet kriteeri uusiutuvuudelle Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 28.9.2017 7

Bioenergian kestävyyskriteerit Nykyisin liikenteen biopolttoaineille ml. biokaasun liikennekäyttö ja bionesteille, laajenee kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen käyttöön sähkön ja lämmöntuotannossa (biokaasu vain sähkön- ja CHP-tuotanto) Kestävyyskriteerit sisältää 2 osaa: 1. Biomassan tuotanto Maatalousbiomassoille Metsäbiomassoille Ei sovelleta teollisuuden sivuvirroille eikä jätteille 2. Biomassan käytön kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit Verrataan fossiilisiin perustuvaan tuotantoon KHK-kriteerit määritelty biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille (kiinteät ja kaasumaiset) Lisäksi: Biomassalla tuotettavan sähkön tukemiseen rajoituksia: uusissa, yli 20 MW:n laitoksissa tuotannon tulisi olla energiatehokasta yhteistuotantoa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 28.9.2017 8

Bioenergian kestävyyskriteereiden soveltaminen Kestävyyskriteereitä sovelletaan liikenteen biopolttoaineisiin ja bionesteisiin (kuten nykyisinkin) kiinteiden biomassapolttoaineiden käyttöön polttoaineteholtaan 20 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa Kaasumaisten biomassapolttoaineiden käyttöön sähköteholtaan 0,5 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa (neuvoston pj:n ehdotus: polttoaineteho 2 MW) Kestävyyskriteerien täyttäminen on ehtona, että tuotettava energia voidaan ottaa huomioon EU:n uusiutuvan energian tavoitteessa ja jäsenmaiden uusiutuvan energian osuudessa että tuotettava energia otetaan huomioon arvioitaessa uusiutuvaa energiaa koskevien velvoitteiden noudattamista (ml. REDII:een sisältyvät toimet edistää uusiutuvaa energiaa lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteessä) että käytölle voidaan myöntää taloudellista tukea. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 28.9.2017 9

Bioenergian kestävyyskriteerit; kasvihuonekaasupäästövähennysriteerit KHK-kriteerit (kriteeri elinkaaren aikaiselle kasvihuonekaasupäästövähennykselle verrattuna fossiiliseen vertailuarvoon) Biopolttoaineet ja bionesteet, liikenteen polttoaineet Vähintään 50 %, 5.10.2015 tai tätä ennen toimintansa aloittaneet laitokset Vähintään 60 %, laitokset, joiden toiminta alkanut 5.10.2015 jälkeen Vähintään 70 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Lisäksi: liikenteen velvoitteeseen laskettaville biopolttoaineille (liitteen IX raaka-aineista valmistetut) aina 70 % Biomassapolttoaineet, joita käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen Vähintään 80 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Vähintään 85 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2026 jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 28.9.2017 10

Yhteenvetoa Puhtaan energian paketin lopullinen sisältö tiedossa aikaisintaan 2018 RED II:n keskeisistä osista saattaa olla parlamentin ja neuvoston näkemykset joulukuussa 2017 Kaikissa tapauksissa, biokaasua tultaneen arvioimaan direktiivissä esitetyn tyyppisellä kriteeristöillä, vaikka yksityiskohdat vasta hakevat lopullista muotoaan. Kaikki biokaasu ei tule täyttämään kriteeristöä eikä sitä täten voida laskea direktiivin mukaiseksi uusiutuvaksi. Tällaisia tapauksia voisi olla esimerkiksi voimakkaasti synteettiseen lannoittamiseen nojaava biomassan tuotanto, jonka keräily sekä toimittaminen kaukana sijaitsevalle biokaasulaitokselle tuottaisi runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Tällainenkaan tilanne ei kuitenkaan estä käyttöä tai myyntiä kaasuna. Kestävälle ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävälle biokaasun käytön lisäämiselle tulee olemaan tarve, mikään yksittäinen tekniikka ei tule ratkaisemaan kaikkia energiantuotannon ja käytön tai kasvihuonekaasupäästöjen ongelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 28.9.2017 11