Harjoittelun suunnittelu ja arviointi
KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa 3t 5. Liikunnallinen ja urheilullinen elämäntapa 3t 6. Taitoharjoittelu 3t 7. Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet valmennuksessa 2t 8. Fyysinen harjoittelu 7t 9. Eettinen harjoittelu 2t 10. Valmentajana ja ohjaajana kehittyminen 2t 11. Tunne ja vuorovaikutustaidot valmennuksessa 2t 12. Harjoittelun suunnittelu ja arviointi 3t YHTEENSÄ 36t LISÄKSI OPPIMISTEHTÄVÄT 14t YHTEENSÄ 50t LAJIOPINNOT LAJILIITON VAATIMUSTEN MUKAISESTI
Koulutuksen sisältö Tavoitteiden asettaminen Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu ja toteutus Arviointi ja seuranta Mallitunti ja tuntisuunnitelmalomake Etätehtävä ja koulutuksen päätös
Koulutuksen tavoitteet OSALLISTUJA Osaa suunnitella ja toteuttaa yksittäisen harjoitustai ohjaustapahtuman yleisellä tasolla. Ymmärtää arvioinnin ja seurannan yleiset periaatteet.
Tavoitteiden asettaminen Pohdintaa pienryhmissä: 1. Mikä on tavoitteenasettelun merkitys yhden harjoituskerran suunnittelussa? 2. Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat tavoitteenasetteluun? 3. Millaisia tavoitteita yksittäisellä harjoituksella voi olla?
Esimerkkejä yksittäisen harjoituskerran tavoitteista Yksittäisen lajitaidon tai tekniikan oppiminen Fyysisen kunto-ominaisuuden esim. nopeuden kehittäminen Kaikille tulee harjoituksissa hiki Jokainen valmennettava saa palautetta ja kannustusta
Painopisteajattelu - Harjoitusvaikutuksen ja sitä kautta harjoittelun tuloksellisuuden lisäämiseksi harjoitteluun on hyvä valita painopisteitä, joiden kehittämiseen tietyllä harjoitusjaksolla keskitytään. - Tavoitteena on, että puolet viikoittaisesta harjoitteluajasta käytetään valitun painopisteen kehittämiseen ja puolet muiden ominaisuuksien / osa-alueiden ylläpitämiseen. Näin varmistetaan painopisteenä olevan asian kehittyminen ja muiden ominaisuuksien tason säilyminen. - Muista huomioida jakson painopisteeksi valittu asia yksittäisen harjoituskerran suunnittelussa ja toteutuksessa!
Muista huomioida lapsen kehitysvaihe tavoitteiden asettelussa! HARJOITETTAVA OMINAISUUS Nivelten liikkuvuus Motorinen oppiminen Tasapaino, ketteryys Koordinaatio Liikenopeus 6 v 9 v 12 v 15 v 18 v 21 v XXXXXXXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXXXX Kimmoisuus XXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXXX Nopeusvoima XX XXXXXXXXXX XXX Aerobinen kestävyys XXXXXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXXX Anaerobinen kestävyys XXXXXXXXXX XXXXXXXXX Maksimivoima XXXXXXXXX XXXXXXXXX Lihaskestävyys HARJOITUSVAIHEET YLEINEN LAJIKOHTAINEN HUIPULLE Taidon edellytykset Taidon opettaminen Taidon hiominen valmistava 6-12 v 13-15 16-20 v harjoitus Koordinaatio-taito Nopeus Kestävyys XXXXX herkkyyskausi Monipuolisuus-tasapaino Kimmoisuus Voima harjoittelu Taitava ja ketterä Kimmoisa Voimakas ja kestävä
Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu ja toteutus Miettikää seuraavia kysymyksiä parin kanssa: Miten sinä suunnittelet harjoittelua? Miksi harjoittelua kannattaa suunnitella? Mitä suunnittelussa tulee huomioida? Kuinka pitkällä tähtäimellä harjoittelua kannattaa suunnitella? Mitä hyvä harjoitussuunnitelma pitää sisällään?
Harjoittelun suunnittelu Suunnittelun lähtökohtana tulee aina olla urheilija/valmennettava ja hänen kehittymistavoitteensa Suunnittelun avulla valitaan ne keinot ja menetelmät, joiden avulla pyritään saavuttamaan asetettuja tavoitteita ja päämääriä Suunnittelu helpottaa urheilijan ajankäytön hahmottamista, ja sitä kautta tekee harjoittelusta tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa
Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon Ulkoiset tekijät: Harjoitusten kesto Käytössä oleva tila ja välineet Ryhmän koko Käytettävissä olevien ohjaajien määrä Sääolosuhteet Mitä muuta?
Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon Sisäiset tekijät: Ryhmän jäsenten fyysiset ja psyykkiset tekijät Motoriset valmiudet Ikäjakauma Sosiaaliset taidot Mitä muuta?
Harjoituksien jako Lajiharjoitus - Lajiaitoja ja -tekniikoita, kilpailunomaisia suorituksia - Yksittäisen liikkeen hiomista, osasuorituksen tarkastelua Erikoisharjoitus - Harjoitukset, jotka muistuttavat liikeradoiltaan lajisuoritusta - Kehitetään fyysisiä ominaisuuksia Yleisharjoitus - Lajista riippumaton kuormitus - Muista monipuolisuus
Huomioi myös harjoituksen rasittavuus: Kehittävä harjoitus Ylläpitävä Palauttava
Tuntisuunnitelma Tärkeä työkalu aloittelevalle ohjaajalle ja valmentajalle Edistää tarkoituksenmukaista ja tehokasta ajankäyttöä Luo turvallisuutta Sen avulla voidaan seurata ohjaamista ja sen monipuolisuutta Sen avulla ohjaaja voi keskittyä ohjaamiseen Mahdollistaa nopeat muutokset (Plan B) Auttaa ohjaajaa kehittymään ohjaajana
Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu Miksi teetät? Mitä teetät? Miten teetät? Miten kauan teetät? Taskussa on aina hyvä olla plan B Suunnitellessasi harjoitusta muista johdonmukaisuus ja huomioi kokonaisuus HARJOITUS koostuu toisiinsa liittyvistä HARJOITTEISTA ja HARJOITUSKAUSI toisiinsa liittyvistä harjoituksista.
Harjoituksen rakenne Valmistava osa (verryttely) - Aloita rauhallisilla tehoilla isoilla lihasryhmillä - Vältä nopeita ja repiviä liikkeitä Pääosa (sisältää yhden tai useampia alla olevista): - Harjoitellaan lajitaitoja ja tehdään lajinomaisia harjoitteita - Uuden taidon ja/tai taktiikan oppiminen - Taidon/taktiikan harjoittelu - Nopeus - Voima / teho-osio - Kestävyys Loppuosa (palauttava, rentouttava) - Elimistön rauhoittaminen, palautuminen - Opetuksellinen lopetus, arviointi, kannustaminen
Tehon vaihtelu harjoituksen aikana
Muista toistojen riittävä määrä Suoritusten automatisoituminen 10 000 toistoa (vakio-olosuhteet) 100 000 (ennakointi/sopeutumiskyky hyvä) Esimerkki toistojen kertymisestä 100 toistoa/vrk x 1000 vrk = 100 000 toistoa yhdessä ominaisuudessa Tiedätkö paljonko toistoja tulee vetämissäsi harjoituksissa? Miten turvaat toistojen riittävän määrän, jotta urheilijan kehittyminen turvattaisiin lajissasi?
Harjoitussuunnitelma Pvm: Ryhmän nimi: Osallistujamäärä: Ohjaajat: Harjoituksen kesto: Käytettävät tilat ja välineet: Harjoituksen päätavoite: OSA MITÄ TEHDÄÄN MIKSI TEHDÄÄN? AIKA MITEN TEHDÄÄN (työskentelytapa)? HUOMIOITAVAA ALKU PÄÄ- HARJOITTEET LOPPU
Arviointi ja seuranta Pohtikaa pienryhmissä: - Millaisia asioita kilpailemisessa ja harjoittelemisessa voidaan arvioida ja seurata. - Miten arviointia toteutetaan? Itsenäistä työskentelyä: - Listaa asioita, joita oman valmennettavasi / ohjattavasi kilpailemisessa ja harjoittelemisessa voidaan arvioida ja seurata. - Kuinka asiat toteutuvat?
Esimerkkejä arvioinnista ja seurannasta Taitokontrollit Varmin tapa urheilijan kehittymisen järjestelmälliseen seurantaan ovat urheilijalle säännöllisesti suoritettavat taitokontrollit. Käytännön kontrollien avulla pystytään harjoitustilanteessa vaivattomasti seuraamaan taito-ominaisuuksien kehittymistä. Kontrollit voivat samalla toimia tehokkaina harjoitteina/ harjoituksina. Taitokontrollien konkreettiset tulokset auttavat urheilijaa asettamaan selkeitä välitavoitteita harjoittelulle. Kontrollit antavat usein myös lisämotivaatiota urheilijalle Taitokontrollina voi toimia lajityypillinen suoritus esim. koripallon vapaaheitto tai yleistä taito-ominaisuutta mittaava testi esim. käsilläseisonta (tasapaino / keskivartalon hallinta).
Esimerkkejä arvioinnista ja seurannasta Harjoitusmäärien tulee olla tavoitteen suuntaisia: 1000 h / vuosi x 10 vuotta = KANSAINVÄLINEN HUIPPUTASO MAHDOLLISTA SAAVUTTAA
Oppimistehtävä Videoi harjoituksesi ja tee huomioita videolta omasta toiminnastasi saamaasi arviointilomaketta hyväksi käyttäen. Miten ja millaista palautetta annat? Miten ja mistä kulmasta näytät harjoitteet? Huomioitko kaikki tasapuolisesti? Onko harjoituksissa paljon liikettä vai tuleeko pitkiä odotteluaikoja? Muita huomioita? Jos et pysty videoimaan harjoituksia, pyydä toista valmentajaa arvioimaan ohjaustasi ja tee myös itsearvio arviointilomaketta hyväksikäyttäen.
Lähteet: Brotherus A, Hytönen J. & Krokfors L, Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka. WSOY, 2002. Hakala, L, Liikunta ja oppiminen. Jyväskylä 1999, PS-kustannus. Heikinaro-Johansson, P, Liikunnanopetuksen suunnittelu. Teoksessa P. Heikinaro- Johansson, T. Huovinen ja L. Kytökorpi (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki 2003, WSOY. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005 www.suunnittelenliikuntaa.fi