第二課 (Luku 2) : がくせいがいる Tässä kappaleessa opetellaan olemassaolon olla-verbejä いる & ある. 例文 (Esimerkkilauseet) 1: ミアさんがいる Olemassaolon olla-verbi いる. Käytetään itsestään liikkuvien kohdalla.. ミアさんがいる イスモくんがいる トミくんがいる ティーナさんがいる かおりさんがいる やまだくんがいる おとこのこがいる おんなのこがいる がくせいがいる せんせいがいる おいしゃさんがいる かんごしさんがいる いぬがいる ねこがいる くるまがいる バスがいる 1 例文 (Esimerkkilauseet) 2: サリさんがいます Olemassaolon olla-verbin いる kohtelias versio います, jota suositaan mm. puhutussa kielessä. サリさんがいます カッレくんがいます トミくんがいます ニーナさんがいます かとうさんがいます たなかさんがいます こどもがいます おとながいます ぎしがいます かいしゃいんがいます うんてんしゅがいます えきいんがいます さかながいます とりがいます くるまがいます タクシーがいます 2 例文 (Esimerkkilauseet) 3: けしゴムがある Olemassaolon olla-verbi ある. Käytetään itsestään liikkumattomien kohdalla. えんぴつがある けしゴムがある きょうかしょがある じしょがある ケータイがある けいさんきがある かさがある かばんがある くつがある くつしたがある いすがある つくえがある テレビがある ヴィデオがある 1 Osaatko japaniksi: On (olemassa) Eeva. On (olemassa) Sakari. On (olemassa) lintu. On (olemassa) taksi. 2 Osaatko japaniksi: On (olemassa) Mari. On (olemassa) Simo. On (olemassa) koira. On (olemassa) bussi. 30
ごみばこがある オー エイチ ピーがある がっこうがある だいがくがある 3 例文 (Esimerkkilauseet) 4: ちずがありあります Olemassaolon olla-verbin ある kohtelias versio あります, jota suositaan mm. puhutussa kielessä. ボールペンがあります シャープペンシルがあります ふでばこがあります まんねんひつがあります ほんがあります ノートがあります じょうぎがあります コンパスがあります めがねがあります とけいがあります ポスターがあります ちずがあります けいじばんがあります ほんだながあります まどがあります ブラインドがあります きがあります はながあります 4 例文 (Esimerkkilauseet) 5: イスモくんもいる Tunnustavu も = myös, -kin A も B も = sekä A että B ニーナさんがいる イスモくんもいる きむらくんがいます さとうさんもすずきくんもいます うんてんしゅがいる えきいんもいる おまわりさんもいる おとこのひとがいます おんなのひともいます いぬがいる ねこもいる さかながいます とりもいます りすもいます くるまがいます タクシーも バスもいます まんねんひつがある シャープペンもある いすがある つくえもある だいがくがある きょうしつもある テレビがあります ヴィデオもあります テープレコーダもあります けいじばんがあります ポスターもちずもあります にわがあります きもはなもあります 5 例文 (Esimerkkilauseet) 6: すずきくんはいますいますか Kysymyksen tunnustavu か & Olemassaoloa koskevat kysymyslauseet はいますか / ありますか 3 Osaatko japaniksi: On kirja. On penaali. On liitutaulu. On yliopisto. On ilmoitustaulu. On puu. 4 Osaatko japaniksi: On lyijykynä. On oppikirja. On tuoli. On televisio. On kännykkä. On laskin. 5 Osaatko japaniksi: On aikuinen. On myös lapsi. On viivoitin. On myös harppi. On taksi. On myös bussi. On sekä opiskelija että opettaja. On sekä penaali että lompakko. On sekä lintu että orava. 31
すずきくんはいますか はい います マイヤさんはいますか はい います おいしゃさんはいますか はい います かんごしさんはいますか はい かんごしさんもいます がくせいがいます せんせいはいますか はい せんせいもいます りすがいます さかなはいますか はい います タクシーがいます バスもいますか はい バスもいます ざっしはありますか はい ざっしがあります けいさんきはありますか はい けいさんきがあります ごみばこはありますか ごみばこもあります めがねがあります とけいもありますか はい あります ほんだながあります こくばんもありますか はい こくばんもあります 6 例文 (Esimerkkilauseet) 7: さかなはいないない Olemassaolon kieltäminen はいない / はない Huom. liikkumattomien olemassaolon kieltämisessä nykykielessä verbi ある häipyy ts. kielteisyyden tunnuksena toimiva adj. ない riittää. さとうさんがいる むらかみさんはいない こどもがいる おとこのひとはいない おんなのひともいない おまわりさんがいる だいくさんはいない ぎしもいない りすがいる さかなはいない くるまがいる タクシーはいない バスもいない めがねがある かばんはない こくばんがある ちずはない えんぴつがある シャープペンはない けしゴムもない ごみばこがある つくえはない いすもない くつしたがある さいふはない ふでばこもない 7 例文 (Esimerkkilauseet) 8: ラジオはありありませません Olemassaolon kieltäminen はいません / はありません Huom. Tässä yhdistelmässä kielteisyyden tunnuksena toimiva adj. ない esiintyy yksitavuisessa ん muodossa. 6 Osaatko japaniksi: Onko Suzuki? Kyllä on Suzuki. Onko Pekka? Onko insinööriä? Kyllä on insinööri. Onko autoa? Kyllä on. Onko oravaa? Kyllä on orava. Onko mustetäytekynää? Kyllä on. 7 Osaatko japaniksi: On tyttö. Ei ole poikaa. On lääkäri. Ei ole sairaanhoitajaa. On bussi. Ei ole taksi. On orava. Ei ole koiraa. Eikä ole kissaakaan. On kuulakärkikynä. Ei ole lyijykynää. Eikä ole mustetäytekynääkään. 32
ユッシくんがいます ティモくんはいません マイヤさんもいません ぎしがいます おいしゃさんはいません かんごふさんもいません いぬがいます ねこはいません にわとりもいません きょうかしょがあります ノートはありません じしょもありません けいさんきがあります コンピュータはありません テレビがあります ラジオはありません けいじばんがあります ほんだなはありません ホワイトボードもありません いえがあります がっこうはありません だいがくもありません 8 例文 (Esimerkkilauseet) 9: だれがいますいますか Interrogatiivipronomini: だれ, olemassaolon olla-verbinä いる / います. Tunnustavu も interrogatiivipronominin kanssa kielteisessä lauseessa toimii -kaan/-kään -päätteen vastineena. だれも = (ei) kukaan/ketään. なにも = (ei) mikään/mitään. だれがいますか ユッシくんがいます みどりさんもいます だれがいますか マイヤさんがいます やまだくんもいます だれがいますか おんなのこがいます おとこのこもいます おとなもいます だれがいますか がくせいがいます せんせいもいます エンジニアもいます だれがいますか だれもいません なにがいますか いぬがいます とりもいます なにがいますか くるまがいます タクシーも バスもいます なにがいますか なにもいません 9 例文 (Esimerkkilauseet) 10: なにがありますありますか Interrogatiivipronomini: なに, olemassaolon olla-verbinä ある / あります. Tunnustavu も interrogatiivipronominin kanssa kielteisessä lauseessa toimii -kaan/-kään -päätteen vastineena. だれも = (ei) kukaan/ketään. なにも = (ei) mikään/mitään. なにがありますか いすがあります つくえもあります なにがありますか テレビがあります ヴィデオもあります 8 On Tanaka. Ei ole Honda. On poliisi. Ei ole lääkäri. On lintu. Ei ole oravaa. Ei ole talo. Eikä ole koulukaan. 9 Osaatko japaniksi: Kuka on? On Kaori. Kuka on? Ei ole ketään. Mikä on? On kanaa. Mikä on? Ei ole mitään. 33
なにがありますか えんぴつがあります まんねんひつもあります なにがありますか じょうぎがあります けいさんきもあります ケータイもあります なにがありますか めがねがあります かばんも かさもあります なにがありますか なにもありません 10 例文 (Esimerkkilauseet) 11: ミアさんとサリさんサリさんがいる Interrogatiivipronomini + tunnustavu か : だれか = jokin (henkilö). なにか = jokin (eläin/esine) Tunnustavu と (~ ja ~). Huom. Vaikka tavu と toimii suomen kielen sanan ja vastineena, täytyy muistaa, että se on tunnustavu, joten sen edessä on oltava pääsana. Tunnustavu と ei sisällä merkitystä mm.. ミアさんとサリさんがいる やまだくんとかおりさんがいます だれかいる おいしゃさんとかんごしさんがいる だれかいますか はい います おとこのことおんなのこがいます なにかいますか はい います いぬとねことりすがいます だれがいますか うんてんしゅとぎしとかいしゃいんがいます なにがいますか タクシーとバスがいます ケータイとけいさんきがある まんねんひつとボールペンとシャープペンがあります なにかある ざっしとちずがある なにかありますか はい あります シャープペンとじょうぎとふでばこがあります なにがありますか こくばんとけいじばんとポスターがあります 11 例文 (Esimerkkilauseet) 12: えんぴつやけしゴムけしゴムがある Tunnustavu や (~ ja ~).. Huom. Tämä on myös tunnustavu, joka vaatii eteemsä pääsanan. Tunnustavuun や sisältyy merkitys mm.. マイヤさんやイスモくんやトミくんがいる 10 Osaatko japaniksi: Mikä on? On talo. On koulukin. Mikä on? On lompakko. On myös penaali. Mikä on? On kartta. On laukkukin. Mikä on? Ei ole mitään. 11 Osaatko japaniksi: On opettaja ja opiskelija. On kukko ja kala. On kynä, penaali ja viivoitin. 34
みどりさんやほんださんがいます だれかいる だいくさんやかいしゃいんがいる だれかいますか はい います エンジニアやせんせいやがくせいがいます なにかいますか はい います とりやりすがいます だれがいますか おまわりさんやおいしゃさんやかんごしさんがいます なにがいますか くるまやバスがいます えんぴつやけしゴムやふでばこがある きょうかしょやじしょやざっしがあります なにかある かさやかばんがある なにかありますか はい あります いすやつくえやごみばこがあります なにがありますか ふでばこやさいふがあります 12 本文 (Pääteksti) 1: いえがある いえがある にわがある いすがある きがある はなはない おんなのひとがいる おとこのひともいる おとながいる こどももいる おとこのこがいる おんなのこもいる サリさんがいる ミアさんもいる 12 Osaatko japaniksi: On mm. Kaori ja Tiina. On mm. kuljettaja ja poliisi. On mm. koira, kissa ja kana. On mm. taksi ja bussi. On mm. silmälasit, mustetäytekynä, kello, juliste ja kartta. 35
トミくんもいる イスモくんもいる おいしゃさんはいない かんごふさんもいない かいしゃいんもいない だいくさんもいない いぬがいる とりもいる ねこはいない 本文 (Pääteksti) 2: きょうしつ だいがくがあります きょうしつがあります つくえがあります いすもあります ほんだなもあります ポスターもあります ほんがあります きょうかしょがあります じしょもあります ざっしはありません ノートもありません ペンがあります ボールペンがあります シャープペンシルもあります えんぴつもあります けしゴムもあります まんねんひつはありません とけいがあります かばんもあります かさもあります くつはありません くつしたもありません めがねはありますか あります ごみばこもありますか ごみばこもあります けいじばんはありますか はい あります ロッカーもありますか いいえ ロッカーはありません テレビがあります 36
ヴィデオもありますか はい ヴィデオもあります オー エイチ ピーがあります テープレコーダはありますか テープレコーダもあります ちずもありますか はい ちずもあります まどがあります ブラインドもあります ほんだなもあります カーテンもありますか カーテンはありません がくせいがいます カッレくんがいます ミアさんもいます ペッカくんはいますか ペッカくんもいます ティーナさんもいますか はい ティーナさんもいます アイリさんもいますか いいえ アイリさんはいません せんせいがいます がくせいもいます おんなのひともいます おとこのひともいます こどもはいません パイロットはいますか パイロットはいません おまわりさんはいますか いいえ おまわりさんもいません 練習 (harjoitus) 1: 次の言葉を日本語に訳し ひらがなで書きなさい (Käännä seuraavat sanat japaniksi ja kirjoita ne ひらがな -kirjaimin) 1. puuseppä 2. lyijykynä 3. kello 4. silmälasit 37
5. laukku 6. koulu 7. pöytä 8. tuoli 9. luokka(huone) 10. kirjahylly 11. kala 12. liitutaulu 13. mikä 14. kuljettaja 15. auto 16. opiskelija 17. opettaja 18. oppikirja 19. nainen 20. aikuinen 21. lapsi 22. lääkäri 23. sairaanhoitaja 24. insinööri 25. koira 26. kissa 27. piha 28. sanakirja 29. sukat (sukka) 30. kukka 31. mies 32. poliisi 33. puu 34. aikakauslehti 35. yliopisto/korkeakoulu 36. roskakori 練習 (harjoitus) 2: 次の単語を声を出して読みなさい (Lue seuraavat sanat ääneen.) 1. ひょうじ 2. ちゃどう 3. はんにゃ 4. キャッシュ 5. ちょっきり 6. りゅうがく 7. みゃくはく 8. はっぴょう 9. じゅうびょう 10. ミュンヘン 11. しゃしょう 12. きゅうきょく 13. りゃくご 14. じゃんけん 15. きんぎょ 16. ひゃっけい 17. ヒューズ 18. きょうしゅく 19. しゃちょう 20. ちょうちょ 21. しょうじょ 22. ひょうばん 23. にょうぼう 24. ぎゃく 練習 (harjoitus) 3: 例にならって次の文を文節に分けなさい そしてフィンランド語に訳し なさい (Jaa seuraavat lauseet sanoiksi esimerkin mukaan ja käännä ne suomeksi.) 例 : まどが / あります 1. ほんがあります つくえもあります 38
2. マイヤさんがいる イスモくんもいる 3. ふでばこがあります さいふはありません 4. さかなとりすがいる とりはいない 5. にわがある きもある はなはない 6. えんぴつがあります けしゴムもありますか けしゴムはありません 7. おまわりさんはいない だいくさんもいない 8. ごみばこはありますか いいえ ごみばこはありません 9. みどりさんやかおりさんがいる すずきさんはいない 10. おとながいます こどもはいません 11. ケータイがある けいさんきもある コンピュータはない 12. きょうかしょがある ノートはない まんねんひつもない 13. いすはありますか はい いすもあります 14. おとこのひとがいます おんなのひともいます こどももいます 15. さかなはいますか いいえ さかなはいません とりもいません 練習 (harjoitus) 4: 指示に従って空白を埋めなさい (Täytä aukot ohjeiden mukaan ひらがな -kirjaimin) 1. ほん ( ) ノート ( ) (On kirja. On vihkokin.) 2. ( ) ます ( ) とけい ( ) ます (Mikä on olemassa? On kello.) 3. むらかみ ( ) い (Ei ole Murakami.) 4. サリさん ( ) ます ( ) (Onko Sarikin?) サリさん ( ) ませ (Ei, ei ole Sari.) 39
5. きょうかしょ ( ) ます じしょ ( ) ます (On oppikirja. On sanakirjakin.) 6. ねこ ( ) ます りす ( ) ます ( ) (On kissa. Onko oravakin?) 7. ( ) ます ( ) はい ( ) ます (Onko puita? Kyllä on puitakin.) 8. ホワイトボード ( ) ありん (Ei ole emalitaulu.) 9. ( ) ます ( ) ( ) ます (Kuka on olemassa? On Suzuki.) 10. がくせい ( ) せんせい ( ) ます (On opiskelija ja opettaja.) (muita mielessäni ei) 11. ざっし ( ) ます ( ) いいえ ませ (Onko aikakauslehti? Ei, ei ole.) 12. ( ) ます ( ) とけい ( ) ます (Mikä on olemassa? On kello.) 13. けいじばん ( ) ほんだな ( ) (On mm. ilmoitustaulu ja kirjahylly.) 14. けしゴム ( ) あります ( ) (Onko pyyhinkumi?) けしゴム ( ) あります (Kyllä on pyyhinkumikin.) 15. ティーナ ( ) トミくん ( ) (On Tiina. On myös Tomi.) 練習 (harjoitus) 5: 次の文を日本語に訳しなさい (Käännä seuraavat lauseet japaniksi ja kirjoita ひらがな -kirjaimin) 1. Onko Katoo (olemassa)? Kyllä on. On (olemassa) Satookin. 2. On (olemassa) mm. laukku, silmälasit ja lompakko. 3. On (olemassa) lintu. On koirakin. Ei ole kissaa. 4. Mitkä ovat (olemassa)? On koiria. On kissojakin. 5. Onko (olemassa) kännykkä? Ei, ei ole. 6. Onko pöytä (olemassa)? Kyllä on pöytä. Ei ole tuolia. 7. Kuka on (olemassa)? On Sari. On Miakin. 8. Onko (olemassa) aikuisia? Kyllä on. 9. Ketkä ovat (olemassa)? On opiskelijoita. On opettajakin. 40
10. Ei ole (olemassa) kenkiä, eikä sukkiakaan. 11. Mikä on (olemassa)? On lintu. On oravakin. 12. Onko laukku (olemassa) ja penaali (muita mielessäni ei ole)? Kyllä on laukku ja penaalikin. 13. Onko (olemassa) lääkäri? Kyllä on (olemassa). 14. On (olemassa) oppikirja. On sanakirjakin. Ei ole pyyhinkumia. 15. Mitkä ovat (olemassa)? On lyjiykynä. On kuulakärkikynäkin. 練習 (harjoitus) 6: ページの半分を覆って友達と日本語とフィンランド語で言う練習をしま しょう (Peitä puolet sivusta ja harjoittele kaverin kanssa japaniksi lausumista ja suomeksi kääntämistä.) Pariharjoitus かばんがある かさもある まどがあります ほんだなとけいじばんがあります おんなのひとがいる おとこのひともいる かんごしさんとおいしゃさんがいる ぎしもいる いぬやねこがいます なにがありますか つくえがあります いすはありますか はい いすもあります こくばんやホワイトボードがあります けいじばんはありますか はい あります だれがいますか こどももいますか こどもはいません ごみばこはない ボールペンがあります シャープペンもあります サリさんがいます ミアさんもいます On laukku. On sateenvarjokin. On ikkuna. On kirjahylly ja ilmoitustaulu. On nainen. On mieskin. On sairaanhoitaja ja lääkäri. On insinöörikin. On mm. koira ja kissa. Mikä on (olemassa)? On pöytä. Onko tuoli? Kyllä on tuolikin. On mm. liitutaulu ja emalitaulu. Onko ilmoitustaulu? Kyllä on. Kuka on (olemassa)? Onko lapsikin? Ei ole lapsia. Ei ole roskakoria. On kuulakärkikynä. On lyijytäytekynäkin. On Sari. On Miakin. 41
いぬがいます とりもいます くるまがいる タクシーも バスもいる On koira. On lintukin. On auto. On taksi sekä bussikin. 練習 (harjoitus) 7: カタカナの名札を作って 例にならって友達と話しなさい (Tee nimikortti katakanoilla ja keskustele kaverien kanssa esimerkkien tavoin.) Ryhmäharjoitus 例 (esim.) 1: ミアさんがいます サリさんもいます ティーナさんはいません 例 (esim.) 2: すみません イスモくんはいますか はい イスモくんがいます トミくんもいますか いいえ トミくんはいません 練習 (harjoitus) 8: 例にならって友達と話しなさい (Keskustele kaverien kanssa esimerkkien tavoin.) Ryhmäharjoitus 例 (esim.) 1: すみません えんぴつはありますか はい あります どうぞ ありがとう どういたしまして 例 (esim.) 2: すみません まんねんひつはありますか まんねんひつはありません 文法 (kielioppi): 存在の動詞 (Olemassaolon olla-verbit) 存在の動詞 (Olemassaolon olla-verbit) 話題話題の助詞 (Puheenaiheen tunnustavu) Japanilaiset ovat olleet kiinnostuneita olemassaolon kysymyksestä kautta aikojen. Zenbuddhalaisuus kehittyi vasta Japaniin juurruttuaan pidemmälle ja siitä on muodostunut japanilaisen kulttuurin selkäranka. Olemassaolon keskeistä ongelmaa pohtiva zenbuddhalaisuus ei ole vaikuttanut pelkästään kulttuurin eri aloihin, vaan se vaikutti japanin kieleenkin. Japanin kielessä olemassaolon olla-verbinä toimi alunperin vain ある. Kuitenkin myöhemmin alettiin käyttää myös istumista tarkoittanutta verbiä いる toisena olemassaolon olla-verbinä. Tällä sanalla tarkoitetiin siis alunperin istumista. Tämän sanan käyttäminen olemassaolon olla-verbinä kehittyi siten, että ensiksi sanaa alettiin käyttää, kun jokin liikkuva on pysähdyksissä tai lepotilassa eli liikkumattomana ts. vain olemassa olevana. Näin ennen pitkää japanin kielen kahden olemassaoloa ilmaisevan verbin ある ja いる käyttökriteeriksi muodostui sääntö, jonka mukaan verbiä いる käytetään, kun kyseessä on jokin itsestään liikkuva, 42
joka on vain väliaikaisesti pysähdyksissä, siis vain olemassa olevana. Verbiä ある käytetään taas, kun kyseessä on jokin itsestään täysin liikkumaton. Nykyjapanissa on näiden kahden olemassaolon olla-verbin lisäksi vielä ei olemassaoloa ilmaiseva sana: ない, joka luokitellaan adjektiiviksi, mutta se toimii olemassaolon olla-verbien kielteisenä muotona. Näiden kielen ominaisuuksien perusteella voi päätellä, että japanilaiset ovat olleet todella kiinnostuneita olemassaolosta ja sen muodoista. Tämä on ollut oiva kasvualusta zenbuddhalaisuuden olemassaolon oppiin pohjautuvalle ainutlaatuiselle kulttuurille. Japanilaisen kansanluonteen ansiosta voidaan todeta, ettei ole mikään ihme, että zenbuddhalaisuus kehittyi juuri Japanissa pidemmälle kuin missään muualla, vaikka se olikin alkujaan Kiinasta lähtöisin. Missä muussa kielessä esiintyy kaksi eri olemassaolon olla-verbiä puhumattakaan erillisestä toteamuksen olla-verbistä だ. (ks. L. 3) 1. Olemassaolon olla-verbit ある ja いる Japanin kielen erikoisominaisuuksiin kuuluvat olla-verbit. Tässä kappaleessa ovat esillä ある>あります ja いる>います. Näitä verbejä käytetään silloin, kun asia koskee jonkun esineen, olion tai asian olemassaoloa. 2. Tunnustavut が は も か ja の Japanin kielen toinen erityinen ominaisuus on tunnustavujen runsaus. Yleisesti niitä nimitetään partikkeleiksi. Tämä nimitys on kuitenkin mielestäni harhaan johtava ja huono, koska kyseessä on sellaiset kielen ainekset, jotka eivät pysty toimimaan yksinään, eli ne eivät ole itsenäisiä sanoja, vaan niiden tehtävä on vain ilmoittaa, missä asemassa edessä oleva pääsana kulloinkin on. Tästä syystä, poiketen yleisestä käytännöstä, tässä kirjassa niitä nimitetään tunnustavuksi ja tunnussanaksi. Parhaiten niitä voi verrata suomen kielen substantiivien taivutuspäätteisiin. (Eihän taivutuspäätteilläkään ole minkäännäköistä merkitystä ilman sanan vartaloa.) 3. Tekstin tyyli Japanin kielessä ilmaisun tyyli jakautuu kahteen eri lajiin: 文語体 ( ぶんごたい kirjoitetun kielen / arkinen tyyli) ja 口語体 ( こうごたい puhutun kielen / kohteliaampi tyyli). Tyylejä ei saa sekoittaa keskenään, vaan pitäisi pysytellä valitussa tyylissä koko ajan. esim. いぬだ ほんがある がくせいがいる (Kirjoitetun kielen / arkinen tyyli) esim. いぬです ほんがあります がくせいがいます (Puhutun kielen / kohteliaampi tyyli) 1. 構文 (Lauseen rakenteet): 1 1. Olemassaoloa ilmaisevat lauseet esim. ほんがある / あります On (olemassa) kirja. esim. がくせいがいる / います On (olemassa) opiskelija. Näissä lauseissa ある>あります ja いる>います ovat kumpikin jonkun olemassaoloa ilmoittavia verbejä ja samalla ne ovat lauseen predikaatteja. Huom. japanissa predikaatti eli yleensä verbi tai adjektiivi tulee lauseen loppuun. Tämä on myös yksi japanin kielen erikoispiirteistä. vrt. suomessa sanajärjestys on nykyisin: subjekti - verbi - objekti Kuten edellä olevista esimerkeistä näkee, kumpikin lausee kertoo kirjan tai opiskelijan olemassaolosta. Näistä kahdesta eri verbistä verbiä ある>あります käytetään kun puhutaan itsestään liikkumattomista asioista. Verbiä いる>います käytetään taas puhuttaessa itsestään liikkuvista asioista huolimatta siitä, onko kyseessä olio vai esine. Näissä esimerkeissä sanat ほん (kirja) ja がくせい (opiskelija) ovat lauseen pääsanoja, eli eurooppalaisen kieliopin mukaisesti subjekteja. Käsite subjekti ei kuitenkaan sovellu japanin kieleen. Tätä asiaa käsitellään tarkemmin myöhemmin. 1-1-1. Myönteinen lause esim. ほんがある / あります (koskee itsestään liikkumatonta asiaa.) esim. がくせいがいる / います (koskee itsestään liikkuvaa asiaa.) Huom. substantiivin perässä oleva tunnustavu on が. Se kertoo, että edessä oleva pääsana on havainnon kohde. 1-1-2. Kysymyslauseet esim. ほんはありますか (asia koskee itsestään liikkumatonta.) 43
esim. がくせいはいますか (asia koskee itsestään liikkuvaa.) Huom. Näitä on pidettävä myönteisen lauseen muunnelmina, eikä lauseen sisällä sanojen järjestys muutu kuten suomen kielessä. Substantiivin perässä oleva tunnustavu on kuitenkin は eikä が. Näistä kahdesta tavusta は, joka äännetään poikkeuksellisesti wa, on puheenaiheen tai teeman tunnustavu. Tämän tunnustavun tehtävä on ilmoittaa, että kyse on sen edessä olevasta pääsanasta ja että siitä nyt puhutaan. Tunnustavu は on luontevampi kysymyslauseessa, koska puhuja ei tiedä mainitun pääsanan eli substantiivin olemassaolosta. Kun kysytään jonkun olemassaolosta, niin sitä ei ole havaittu, joten havainnon kohteen tunnustavu が ei ole sopiva tähän tarkoitukseen. Tässä on näiden kahden tunnustavujen valinnan kriteeri. Huom. Nykyisin tuskin puhutaan ilman että käytettäisiin kohteliaisuusliitettä ます kysymyslauseessa. Syy lienee se, että lauseet kuulostavat muuten liiankin epäkohteliailta. Tosin Meiji-kaudella (n. 100 150 v. sitten) puhuttiin ilman kohteliaisuusliitettä ます. Tänäkin päivänä jotkut puhuvat ilman kohteliaisuusliitettä, mutta moni karsastaa tätä ilmaisun karkeuden takia. Tätä ei voi siis suositella opeteltavaksi ja juuri tästä syystä tämä tyyli on jätetty pois tästä oppikirjasta. esim. ほんはあるか がくせいはいるか 1-1-3. Kysymyslauseet, jotka sisältävät interrogatiivipronominin eli kysymyspronominin esim. だれがいますか = Kuka on (olemassa)? esim. なにがいますか = Mikä (itsestään liikkuva) on (olemassa)? esim. なにがありますか = Mikä (itsestään liikkumaton) on (olemassa)? Huom. Japanin kielessä esitetään henkilön, eläinten tai muiden itsestään liikkuvien, sekä esineitten yms. itsestään liikkumattomien olemassaolo edellä olevien esimerkkien tavoin. Suomen kielessä nämä lauseet tuntuvat hyvin ontuvilta. Käännettäessä suomeksi on niihin pakko lisätä paikanmääre kuten täällä, tuolla tai siellä. Japanin kielessä nämä lauseet ovat täydellisiä lauseita, eikä paikanmääreitä tarvita. Tässä näkyy japanin kielen logiikka parhaimmillaan: kielen käyttäjän mielenkiinto on vahvasti olioiden/esineiden/asioiden olemassaolossa. Kieli heijastaa tätä ihmisten ajattelutavan erikoisuutta, eikä japanin kielessä lauseita rakenneta mekaanisella tavalla. Huom. Suomen ja japanin kielen välillä on myös sellainen ero, että japanissa lauseen loppuun tarvitaan aina kysymyksen tunnustavu か siitä huolimatta, että lauseessa esiintyy interrogatiivipronomini だれ tai なに. Huom. Lisäksi pitää huomata, että interrogatiivipronomini varustetaan havainnonkohteeen tunnustavulla が. Logiikkana on se, että kysyäkseen kuka tai mikä puhujalla/kirjoittajalla pitäisi olla havainto, että on olemassa joku. Tästä syystä interrogatiivipronominit だれ ja なに varustetaan havainnonkohteeen tunnustavulla が, eikä puheenaiheen tunnustavulla は. 1-1-4. Kielteiset lauseet esim. ほんはない / ありません (asia koskee itsestään liikkumatonta.) esim. がくせいはいない / いません (asia koskee itsestään liikkuvaa.) Huom. Kielteisessä lauseessa käytetään puheenaiheen tunnustavua は. Kielteisessä lauseessa puheenaiheen tunnustavu は on hyvin looginen ja helppo ymmärtää: olematonta ei voi havaita, mutta siitä voi puhua. Huom. Sana ない on luokiteltava adjektiiviksi, mutta se toimii ei olemassaoloa ilmaisevana verbinä, kun asia koskee itsestään liikkumattomia asioita. Huom. Kielteisyyden tunnusliite ん luokitellaan kielteisyyden tunnuksena toimivan sanan ない yhdeksi taivutusmuodoksi. Kielteisyyden tunnusliite ん aiheuttaa edellä olevaan kohteliaisuusliitteeseen ます muodonmuutoksen. Tuloksena kohteliaisuusliite ます muuttuu ませ muotoon. Toisin sanoen verbiliite ます muuttuu u-loppuisesta -e-loppuiseen muotoon. 1-1-5. Suomen kielen sekä-että -lauseen vastine japanin kielessä Japanin kielestä ei löydy varsinaisesti suomen kielen sekä-että -lauseen vastinetta. Sitä vastaavana lauseenrakenteena voidaan kuitenkin pitää A も B も -tyyppisiä lauseita. esim. おとこのこもおんなのこもいます = On (olemassa) sekä poikia että tyttöjä. 2. 単語 (Sanat): 2-1. Olemassaolon olla-verbit, ある > あります ja いる > います Suomen kielessä on yksi ja ainoa olla-verbi kuten myös muissa Euroopan kielissä. Japanin kielessä olla- verbejä on useampia. Silloin kun asia koskee jonkun olemassaoloa, japanin puhutussa kielessä käytetään olla-verbinä joko あり 44
ます tai います. Huomatkaamme, että sanan loppu on kummassakin sama eli ます. Tämä osa luokitellaan japanin virallisessa kieliopissa apuverbiksi. Tämä luokitus on kuitenkin kaikin puolin väärä, koska kyseessä ei ole lainkaan itsenäinen sana, vaan on pikemminkin verbin taivutuspääte. Sillä ei ole minkäänlaista sanan merkitystä, vaan sen tehtävä on antaa ilmaisulle kohtelias vaikutelma. Käytän tästä osasta eli ます tässä oppimateriaalissa nimeä verbiliite, joka antaa ilmaisulle kohteliaan vaikutelman. Näiden verbien perusmuodot ovat ある ja いる. Verbin ある kohdalla jälkimmäinen tavu る taipuu i-loppuiseen muotoon eli り -tavuksi verbiliitteen ます edessä. Verbin いる kohdalla taas jälkimmäinen tavu る häviää kokonaan ja jäljelle jää vain verbin vartalo い verbiliitteen ます edessä. Kummassakin tapauksessa muutoksen aiheuttaa verbiliite ます. Näin ます on tiukasti kiinni varsinaisessa verbin osassa ja täten lähempänä suomen kielen taivutuspäätettä. 2-2. Kielteisyyden tunnuksena toimiva adjektiivi ない/ ん Sana ない ja yksinäinen konsonantti ん toimivat japanissa kielteisyyden tunnuksina ja ne katsotaan saman sanan eri taivutusmuodoiksi. Tämä sana on ollut alkujaan adjektiivi, vaikka nykyisin tämäkin sana luokitellaan yleisesti apuverbiksi. Sana on kuitenkin hyvin erilainen kuin ne sanat, mitä suomen kieliopissa luokitellaan apuverbeiksi. Juuri tästä syystä käytän niistä tässä oppikirjassa nimitystä tunnussana. Jos kielteisessä lauseessa kielteisyyden tunnuksena toimivan sanan ん edessä on kohteliaisuusliite ます, se taipuu -e-loppuiseen muotoon. esim. こどもがいる> こどもはいないこどもがいます >こどもはいません Huom. Japanin kielessä sanojen taivutus tapahtuu yleensäkin seuraavaksi tulevan sanan tai liitteen mukaan, eli verbit taivutetaan aina ko. verbiä seuraavan sanan/liitteen mukaan. 2-3. Verbiliite ます Japanissa kohteliaisuutta pidetään tärkeänä asiana. Juuri tämän takia sellainen kielen aines kuin ます on olemassa. Näillä tavuilla ei ole sanan merkitystä, vaan niiden funktio on lisätä ilmaisuun hiukan kohteliaampaa vaikutelmaa. Tämäkin liite luokitellaan yleisesti apuverbiksi. Kuitenkin se eroaa selvästi siitä, mitä esim. suomen kielessä apuverbi-nimityksellä tarkoitetaan. Käytän tässäkin yhteydessä oman käden oikeutta ja nimitän niitä verbiliitteeksi. Näiden tavujen edessä verbin pääosa taipuu joko i-vokaaliin loppuvaan muotoon tai esillä on vain verbin vartalo. esim. ある > あります ja いる < います Huom. verbin ある kohdalla ます liitteen edessä on i-loppuinen taivutusmuoto. いる kohdalla esiintyy ainoastaan sanan vartalo い. 2-4. Interrogatiivipronominit, なに ja だれ Japanin kielessä sanat, なに ja だれ ovat ns. interrogatiivipronomineja eli kysymyspronomineja. Sana なに toimii suomen sanan "mikä" vastineena ja sana だれ toimii sanan "kuka" vastineena. 2-5. Interrogatiivipronomini + tunnustavu か -yhtymät Kun liitetään interrogatiivipronominien だれ (kuka) ja なに (mikä) perään kysymyksen tunnustavu か, syntyy uusi merkitys. Tällöin kysymyksen tunnus か toimii ikään kuin suomen -kin-päätteen vastineena. だれ (kuka) + か (-kin) esim. だれかいます On (olemassa) joku (ihminen). なに (mikä) + か (-kin) esim. なにかいます On (olemassa) jokin (itsestään liikkuva). なにかあります On (olemassa) jokin (itsestään liikkumaton). Huom. Suomen kielessä konsonantin soinnillisuudella ja soinnittomuudella ei ole merkitystä, koska perinteisesti suomessa ei juuri esiinny soinnillisia konsonantteja. Japanin kielessä tilanne on päinvastainen: soinnilliset ja soinnittomat konsonantit pitää erottaa aina toisistaan täysin selkeästi. Suomalaisille japanin ääntäminen on muuten helppoa, mutta konsonantin soinnillisuuden ja soinnittomuuden erottaminen tuntuu olevan todella hankala asia. Se vaatiikin erityistä huomiota. Seuraavassa on tästä asiasta selventäviä esimerkkejä: だれがいますか = Kuka on? >< だれかいますか = Onko joku? なにがいますか = Mikä on? >< なにかいますか Onko jokin? なにがありますか = Mikä on? ><なにかありますか Onko jokin? Kuten näistä esimerkeistä huomaataan, lauseen merkitykset muuttuvat täydellisesti, jos erehtyy tunnustavuista が tai か Konsonantin soinnillisuudella (g) ja soinnittomuudella (k) on siis todella suuri merkitys. Kahden rinnastetun lauseen välillä ei ole muuta eroa kuin näiden tunnustavujen soinnillisuus ja soinnittomuus, 45
joten japania puhuttaessa pitää olla todella tarkkana sen suhteen onko kyseessä soinnillinen ääni が vai soinniton 2-6. Interrogatiivipronominit だれ ja なに + tunnustavu も -yhtymät も -tavu interrogatiivipronominien perässä on katsottava suomen kielen -kaan / -kään -päätettä vastaavaksi. だれ+も = kuka + -kaan = kukaan/ketään esim. だれもいません Ei ole ketään. なに+も = mikä + -kään = mikään/mitään esim. なにもいません Ei ole (olemassa) mitään (itsestään liikkuva). なにもありません Ei ole (olemassa) mitään (itsestään liikkumaton). 2-7. 指示詞 (Tunnustavut) は が も か ja の Japanin kielessä esiintyy hyvin paljon sellaisia pikkuosioita, jotka koostuvat useimmiten vain yhdestä tai kahdesta tavusta. Nimitän niitä yksitavuisiksi tunnustavuiksi tai useampitavuisiksi tunnussanoiksi poiketen siitä yleisestä käytännöstä, jonka mukaan niitä nimitetään partikkeleiksi. Mielestäni partikkeli on väärä sana, koska kyseessä on pääsanoihin liitettävät riippuvat kielen ainekset, eivätkä itsenäiset sanat. Näillä tavuilla ei ole itsenäistä sanan merkitystä, vaan ne kertovat ainoastaan, missä asemassa ko. pääsana kulloinkin on. Tässä mielessä niitä voi verrata suomen kielen substantiivien taivutuspäätteisiin. Monet japanin tunnustavuista muistuttavat suomen taivutuspäätteitä, ei vain käyttötarkoitukseltaan eli merkitykseltään, vaan myös äänteellisesti. Nämä japanin tunnustavut ovat ehkä jonkin verran itsenäisempiä verrattuina suomen kielen taivutuspäätteisiin: niitä ei tarvitse laittaa jokaisen sanan perään, vaan pelkästään viimeisen sanan perään. Tästä lisää vähän myöhemmin. 2-7-1. が Tunnustavu が on havaintokohteen tunnus. Kun havaitaan jotakin uutta, sana varustetaan が -tavulla. Tästä syystä が -tavun edessä oleva substantiivi on useimmiten lauseen subjekti, jos sellainen käsite sopisi japanin kieleen. esim. ほんがある (On kirja.) = kirjan olemassaolo havaitaan juuri nyt. がくせいがいる (On opiskelija.) = opiskelijan olemassaolo onkin uusi asia, joka havaitaan vasta nyt. Näin voimme ymmärtää parhaiten, miksi kielteisessä lauseessa tai kysymyslauseessa ei suosita tunnustavua が, vaan puheenaiheen tunnustavua は. Olemassaolematonta ei voida havaita, mutta siitä voidaan puhua. vrt. ほんがあります >< ほんはありません Voidaan toki sanoa myös ほんがありません, mutta silloin lause kertoo poikkeustilanteesta eli kyseessä on hätätapaus, esim. todetaan, että juuri nyt huomasinkin kirjan hävinneen. Kyseessä on siis eräänlainen korostus ja lause on paras kääntää suomeksi: "Kirja on hävinnyt!" 2-7-2. は Tunnustavua は käytetään sellaisen asian, esineen tai olion yhteydessä, josta juuri nyt puhutaan/kerrotaan (= teema). Toisin sanoen tunnustavua は voidaan nimittää teeman/puheenaiheen tunnukseksi. Puheenaihe on sekä puhujalle/ kirjoittajalle että viestin vastaanottajalle tuttu asia, esine tai olio, eikä kyseessä ole uusi havainto. Puheenaiheen ilmaisimena toimiva は -tavu äännetään wa, poiketen siitä säännöstä, että kirjain は edustaa muuten aina ha-äännettä. Tämä tunnustavu on japanin ominaisuuksista keskeisimpiä, koska japanin kielessä ilmaisu rakentuu aina kahdesta osasta, puheenaiheesta ja asian ytimestä. Japanin kieleen eurooppalainen kielioppi, jossa keskeisenä ajatuksena on subjekti ja predikaatti, ei sovi millään. Japanin kieltä pitäisi aina tarkastella sen oman logiikan mukaisesti ajatellen puheenaihetta ja asian ydintä. Japanin kielen tunnustavun は ja suomen partitiivin taivutuspäätteen väliltä löytyy yhtäläisyyksiä, esim. interrogatiivilauseesta löytyy seuraavanlainen yhtäläisyys: Jos puhutaan yleisesti, eikä nimenomaisesta henkilöstä/eläimestä/esineestä/asiasta, japanissa käytetään tunnustavua は ja suomessa partitiivin päätettä. Jos taas puhutaan tietystä henkilöstä/eläimestä/esineestä/asiasta, suomessa käytetään nominatiivin päätettä. Kuitenkaan japanissa ei voida käyttää sitä vastaavasti havainnon kohteen tunnusta が. esim. ほんがあります = On kirja. ほんはありますか = Onko kirjaa. vrt. ほんがありますか = Lause on kieliopillisesti väärin, mutta nykyisin sitäkin hyväksytään. esim. いぬがいますか = On koira. いぬはいますか = Onko koiraa. vrt. いぬがいますか = Lause on kieliopillisesti väärin, mutta nykyisin tätäkin hyväksytään. 46
Kielteisessä lauseessa yhtäläisyys on vielä selvempi: japanin kielessä käytetään tunnustavua は ja suomessa partitiivin päätettä. esim. ほんがある = On kirja. ほんはありません = Ei ole kirjaa. vrt. ほんがありません = (Nimenomainen) kirja on kadonnut. (Hätätilanne) esim. いぬがいる = On koira. いぬはいません = Ei ole koiraa. vrt. いぬがいません = (Nimenomainen) koira on kadonnut. (Hätätilanne) 2-7-3. の の -tavu tunnetaan japanissa yleensä genetiivin tunnuksena. Kuitenkin tämä tunnustavu on ehdottomasti luokiteltava ensisijaisesti prenominaalin tunnukseksi. Jos tätä tunnustavua pidetään pelkästään genetiivin tunnuksena, emme pysty selittämään tämän tavun käyttötarkoitusta kokonaan. Pikemminkin asia pitäisi ymmärtää siten, että tunnustavu の on alunperin ollut prenominaalin tunnus, joka on myöhemmin saanut myös genetiivin tunnuksen tehtävän. esim. おとこのこ = mies + (puoli)nen + lapsi = miespuolinen + lapsi miehen lapsi (Huom. kyseessä ei ole jonkun miehen omistama lapsi, vaan poikalapsi.) わたしのほん = Kirja, joka kuuluu minulle Minun kirjani. (Huom. Tässäkin lauseessa on katsottava niin, että sana ほん on pääsana ja わたしの on määrite.) 2-7-4. か Kysymyslauseen tunnus Tunnustavu か toimii kysymyksen tunnuksena ja se voidaan rinnastaa suomen kielen -ko/-kö -päätteeseen. Tässäkin tapauksessa yllättävää on se, että japanin kielen kysymyksen tunnus か muistuttaa suomen kysymyksen päätettä sekä käyttötarkoitukseltaan että äänteen kannalta. Näiden kahden välillä erona on kuitenkin se, että japanissa tämä tunnustavu pitäisi aina liittää verbin perään, eli lauseen loppuun, vaikka lauseessa esiintyisikin interrogatiivipronomini (mikä, kuka, milloin, kumpi jne.) esim. なにがありますか Japanin kielessä laitetaan か -tavu aina kysymyslauseen päätteeksi, joten kysymysmerkkiä ei tarvita, eikä sitä perinteisesti tunneta lainkaan. esim. ミアさんはいますか = Onko (olemassa) Mia? 2-7-5. も Tunnustavu も voidaan rinnastaa suomen kielen sanaan "myös" tai pikemminkin -kin-päätteeseen. Kielteisessä lauseessa se vastaavasti pitäisi rinnastaa -kaan/-kään -päätteeseen. Tunnustavu も muistuttaa myös ääntämykseltään suomen kielen sanaa myös. Vaikka japanista ei löydy varsinaisesti suomen sekä-että -lauseen vastinetta, A も B も -tyyppisiä lauseenrakenteita voidaan pitää siihen rinnastettavana. esim. おとこのこも おんなのこもいます = On (olemassa) sekä poikia että tyttöjä. Huom. tunnustavu も korvaa muut tunnustavut. esim. めがねもあります = oikein. めがねがもあります = väärin. めがねもがあります = väärin. 2-7-6. 接続格指示詞 (Konjunktion tunnus) と Japanin kielessä tavu と toimii samoin kuin suomen kielen sana "ja" eli konjunktion tunnuksena. Kuitenkin on muistettava, että kyseessä on tunnustavu, eikä itsenäinen sana. Sillä ei voi siis aloittaa lausetta. esim. にほんごとえいご = japanin kieli ja englannin kieli (oikein) がくせいがいます とせんせいもいます (väärin) On opiskelija. Ja opettajakin. 2-7-7. 接続格指示詞 (Konjunktion tunnus) や Konjunktion tunnuksena japanissa toimii tavun と lisäksi tavu や. Se on myös suomen sanan "ja" vastine. Nämä kaksi tunnustavua eroavat kuitenkin käyttötarkoituksensa suhteen. Kun käytetään tunnustavua と, puhujalla/kirjoittajalla ei ole ajatuksissaan muita kuin on mainittu. Tunnustavun や valitseminen tavun と sijasta lisää mainittuihin mm. tai yms. merkityksen eli silloin luetellut asiat, esineet, henkilöt yms. ovat esimerkkejä. Myös tämän tunnustavun kohdalla on muistettava, että kyseessä on tunnustavu eikä itsenäinen sana. Tälläkään tunnustavulla ei voi aloittaa lausetta. esim. にほんごとえいご = japanin kieli ja englannin kieli (vain nämä kaksi ovat puhujan/kirjoittajan mielessä) にほんごやえいご = mm. japanin kieli ja englannin kieli (japani ja englanti ovat esimerkkejä) 47
がくせいがいます やせんせいもいます (väärin) On opiskelija. Ja opettajakin. 2-8. Sairaanhoitajia koskeva tasa-arvo nimikkeet かんごし vai かんごふ Japanin kielessä sairaanhoitajia kutsuttiin perinteisesti termillä かんごふ, josta viimeinen tavu tarkoittaa naista. Viime aikoina ammatti on avautunut miespuolisillekin ja toisaalta Japanissakin on alettu puhua ammattinimikkeiden tasa-arvoisuudesta. Tuloksena on syntynyt uusi termi かんごし, josta viimeinen tavu merkitsee mestaria. Tämä uusi ammattinimike on jo melkein vakiintunut. 2-9. Kohteliaisuusliitteet, お ja さん sekä くん Japanissa kohteliaisuus on todella tärkeä asia. Henkilön nimen perään liitetään aina さん tai くん -pääte ja tällä tavalla osoitetaan hänelle kunnioitusta. Ammatinkin perään liitetään さん -pääte samasta syystä. Ammattinimikkeen eteen voidaan lisätä myös tavu お kunnioituksen osoittamiseksi. esim. みどりさん, かとうさん, カッレくん, おいしゃさん jne. Kumpaakaan liitettä ei kuitenkaan käytetä oman nimen tai ammatin nimen liitteenä, koska on sopimatonta osoittaa kohteliaisuutta tai kunniaa itselle. 2-10. はい ja いいえ Japanin kielessä sanaa はい käytetään tarkoituksessa "kyllä pitää paikkansa" tai ylipäätään "joo" tai "niin". Sana いいえ taas tarkoittaa, että "se, mitä väitettiin/sanottiin, ei pidä paikkansa". esim. はい います = Kyllä on (olemassa). いいえ いません = Ei, ei ole. 2-11. Välilyönti, pilkku ja piste Japanin kielessä ei käytetä lainkaan välilyöntejä. Pilkkuja ja pisteitä kyllä käytetään. Piste lyödään aina lauseen loppuun. Sen sijaan pilkkujen kohdalla ei ole varsinaista sääntöä. Pilkkujen käyttö on täysin kirjoittajasta itsestään kiinni, hän saa päättää, mihin pilkun laittaa. Yleensä pilkku sijoitetaan sellaiseen kohtaan, missä se helpottaa lukemista. Sen tarkempaa pilkkusääntöä japanissa ei ole. Tämä eroaa kovasti suomen kielestä. Japanin kielessä pilkkuja käytetään joskus korostustarkoituksessakin. = pilkku = piste 48