ビジネス場面での日本語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮名と発音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen.

Transkriptio

1

2 ビジネス場面での日本語 Japania liike-elämän tilanteisiin 仮名と発音 Japanin tavuaakkoset Hiraganan ja Katakanan rakenne ja ääntäminen Virpi Serita

3 Tekijänoikeudet Paino Kustantaja Virpi Serita HSE Print HKKK Tiedustelut: Virpi Serita Sähköposti: Puh: Tämän käsikirjoituksen osittainenkin jäljentäminen ilman tekijän lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä, valokuvaamalla tai muilla tavoin kielletään 8. päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain nojalla.

4 SISÄLLYSLUETTELO Hiraganan rakenne... 4 Dakuon = soinnilliset vastineet... 6 Yoo-on äänteet... 7 Yoo-on äänteiden dakuon-äänteet:... 9 Katakana...17 Suomenkielistä alkuperää olevien erisnimien kirjoittaminen Katakanalla Ä luodaan käyttämällä a:ta Ö luodaan käyttäen e -, o - tai yoo-on äänteitä Tavut ovat aina avotavuja Diftongit Kaksoiskonsonantti Tärkeää muistaa kirjoitettaessa nimiä Katakanalla Poikkeuksia ja erikoisia tilanteita Japanilaiset harrastavat vokaali harmoniaa: Si-äänne usein korvataan seuraavasti su + pieni i Satunnaisia suomenkielisiä nimiä ja sanoja sieltä täältä Japanin kielen lausuminen...29 Lausumatta jätettävistä äänteistä: Lauseen lopussa oleva desu ja masu: Muita esimerkkejä su ja shi Muita esimerkkejä ku ja su Suomenkielisille vaikeita äänteitä: Erota {SHI } ja {CHI} しとち {SHI }ja {CHI}soinnillistuvat{JI } しとちとじ Harjoittele lausumaan oikein { ji } -tavulla alkavat sanat {ka} ja {ga} sekä {ji}, {shi}, {chi} かとがそしてしとち {ji }ja{chi}sekoittuvat helposti しとちのくべつ Kiinnitä huomiota vokaalin pituuteen: {O} vai {OO {U} vai {UU Erota {zu}, {tsu} ja {su} つ ja づ k vai g くとぐそしてことご Sanoja opetellessa tulee tarkkailla kaksoiskonsonanttien esiintymisiä... 34

5 Hiraganan rakenne vokaalit: a, i, u, e, o konsonantti + vokaali k s t n h m (y)= j R Näiden yhdistelmiä 46 kpl = Hiragana-tavuaakkoset Kuuntele A, I, U, E, O Ka, ki, ku, ke, ko Sa, shi, su, se, so Ta, chi, tsu, te, to Na, ni, nu, ne, no Ha, hi, fu, he, ho Ma, mi, mu, me, mo Ya, -, yu, -, yo Ra, ri, ru, re, ro Wa, o n/m

6 あ a い i う u え e お o か ka き ki く ku け ke こ ko さ sa し shi す su せ se そ so た ta ち chi つtsu てte とto なna にni ぬnu ねne のno はha ひhi ふfu へhe ほho まma みmi むmu めme もmo やya ゆyu よyo らra りri るru れre ろro わwa をo んn/m

7 Dakuon = soinnilliset vastineet Kuuntele Lisäämällä k, s, t ja h konsonanttialkuisiin tavuihin dakuonten (heittomerkin kaltainen soinnillistumismerkki ) luodaan nk. Dakuon-äänteet. Lisäksi lisäämällä pallon kaltainen merkki h-konsonantti alkuisiin tavuihin saadaan handaku+äänteet. A, I, U, E, O が g a, ぎ g i, ぐ g u, げ g e, ご g o ざ z a, ji [dzi] z u z e z o じ, ず, ぜ, ぞだ d a, じ ji [dzi], づ z u, で d e, ど d o Na, ni, nu, ne, no ば b a, b i び, b u ぶ, b e べ, b o ぼぱ p a, p i ぴ, p u ぷ, p e ぺ, p o ぽ Ma, mi, mu, me, mo Ya, -, yu, -, yo Ra, ri, ru, re, ro Wa, o n/m

8 Yoo-on äänteet Lisäksi japanin kielessä on nk. Yoo-on-tavuja (21kpl), jotka luodaan perusmerkistöstä seuraavilla tavuilla. i+vokaaliin päättyvistä seitsemästä tavusta, ki, shi, chi, ni,hi,mi,ri luodaan nk. Kantatavuja ja niihen liitetään alaindeksin omaisesti kuhunkin ya, yu tai yo tavu. A, I, U, E, O Ka, ki, ku, ke, ko Sa, shi, su, se, so Ta, chi, tsu, te, to Na, ni, nu, ne, no Ha, hi, fu, he, ho Ma, mi, mu, me, mo Ya, -, yu, -, yo Ra, ri, ru, re, ro Wa, o n/m Esim. Ki+ya = kya ; ki +yu = kyu sekä ki+yo = kyo Huomaa, että shi-ja chi-tavuilla luodut yoo-on-äänteet lausutaan ilman y-äännettä: Shi + ya = shya, shi + yu = shyu ; shi + yo = shyo Chi + ya = chya ; chi + yu = chyu ; chi + yo = chyo

9 ようおん拗音 YOO-on Kuuntele A, I, U, E, O k y a きゃ s h a しゃ c h a ちゃ n y a にゃ h y a ひゃ m y a みゃ k y u きゅ s h u しゅ c h u ちゅ n y u にゅ h y u ひゅ m y u みゅ k y o きょ s h o しょ c h o ちょ n y o にょ h y o ひょ m y o みょ Ya, -, yu, -, yo r y a りゃ r y u りゅ r y o りょ Wa, o n/m

10 Yoo-on äänteiden dakuon-äänteet: Kuuntele A, I, U, E, O g y a ぎゃ ja [dza] じゃ n y a にゃ b y a びゃ p y a ぴゃ m y a みゃ r y a りゃ g y u ぎゅ ju [dzu] じゅ n y u にゅ b y u びゅ p y u ぴゅ m y u みゅ r y u りゅ g y o ぎょ jo [dzo] じょ n y o にょ b y o びょ p y o ぴょ m y o みょ r y o りょ

11 Opettele lukemaan hiragana tavuaakkoset ilman romajia lukuun 5 mennessä. あいうえおかきくけこさしすせそたちつてとなにぬねのはひふへほまみむめもやゆよらりるれろわをん

12 A I U E O あいうえお KA KI KU KE KO かきくけこ

13 SA SHI SU SE SO さしすせそ A CHI TSU TE TO たちつてと

14 NA NI NU NE NO なにぬねの MA MI MU ME MO まみむめも

15 YA YU YO やゆよ RA RI RU RE RO らりろれろ

16 WA WO わを N M ん

17 Täydennä puuttuvat luvussa 1 esiintyneet hiraganat ruutuihin : A, I, U, KU, KO, SA, SHI, SU, CHI, TE, NA, NI, MA, ME, YA, RA, RO,WA, N あ a い i う u え e お o か ka き ki さ sa た ta な na し shi ち chi に ni く ku す su つ tsu ぬ nu け ke せ se て te ね ne こ ko そ so と to の no は ha ひ hi ふ fu へ he ほ ho ま ma や ya み mi む mu ゆ yu め me も mo よ yo ら ra り ri る ru れ re ro ろわ wa を o ん n/m

18 Katakana あいうえおアイウエオかカさサたタなナはハまマやヤらラわワきキしシちチにニひヒみミくクすスつツぬヌふフむムゆユりリるルけケせセてテねネへヘめメこコそソとトのノほホもモよヨれレろロをヲんン

19 A I U E O アイウエオ KA KI KU KE KO カキクケコ

20 SA SHI SU SE SO サシスセソ A CHI TSU TE TO タチツテト

21 NA NI NU NE NO ナニヌネノ MA MI MU ME MO マミムメモ

22 YA YU YO ヤユヨ RA RI RU RE RO ラリルレロ

23 WA WO ワヲ N M ン

24 Suomenkielistä alkuperää olevien erisnimien kirjoittaminen Katakanalla Sivuilla 14 oli kuvattu Katakana-taulukko. Perustavukirjaimiston rakenne on identtinen Hiragananan kanssa ja perusmerkistöstä luodaan samalla menetelmällä dakuon:it ja yoo-on:it, mutta erilaisia kieliä varten on kehittynyt nk. lisätavuja, joilla voidaan ilmaista myös suomalaisia erisnimiä esimerkiksi ladottaessa käyntikortteja. Periaatteena on nimen ääntämisen kuvaaminen ensisijaisesti peruskatakanalla ja tarvittaessa käyttää lisätavuja. Yrityksen logo HENKILÖN NIMI KATAKANALLA ETUNIMI SUKUNIMI ASEM A,TEHTÄVÄ PAIKKAKUNTA FINRANDO Tee oma käyntikorttisi tähän:

25 Lisätavuja suomenkielisiä erisnimiä varten: A, I, U, E, O f a ファ v a ヴァ t i ティ d i ディ f i フィ v i, ヴィ t u, トゥ d u, ドゥ f u, フ vu, ヴ f e, フェ v e, ヴェ f o, フォ v o,ヴォ Ä luodaan käyttämällä a:ta ( L korvataan r:llä) Mäkinen Hämälainen Hyvinkää マキネンハマライネンヒュヴィンカー tai ヒュビンカー Ö luodaan käyttäen e -, o - tai yoo-on äänteitä Goethe ゲーテ Töölö トーロ, テョーロ

26 Helppoja ovat perusaakkosilla kuvattavat nimet: マリ Mari ヤリ Jari メリ Meri Tavut ovat aina avotavuja lukuunottamatta n, m käyttöä: Konsonanttiin loppuvien tavujen osalta liitetään useimmiten u tai i täyttämään tavua. Mirja ミリヤ (ミルヤ) Jorma ヨルマ (ヨロマ) Diftongit Aa Ii Uu Ee Oo サーラキーラウーノエーメリオーランド Kaksoiskonsonantti muodostetaan lisäämällä tavun eteen tsu-kirjain: La + tsu + pi = Lappi Ku+ tsu + ri = Kurri ラッピクッリ Ha+tsu+se = Hasse ハッセ

27 muut paitsi n tai m Sanna Sampo サンナサンポ Tärkeää muistaa kirjoitettaessa nimiä Katakanalla: Suomenkielinen { j } vastaa japanin aakkosissa äänteitä { ya }, { yu }, { yo } Jaakko ヤーッコ Juuso Jouko ユーソヨウコ Suomenkielisissä nimissä esiintyvät { ji } ja { je } on kirjoitettava { i } :llä: Jimi Jenna イムイェンナ Japanin kieltä romanisoitaessa {ja} {ju} {jo} vastaa englannin kielisiä äänteitä: Janet Junior John ジャネッジュニアジョン Jos paikkakunnan nimi alkaa y:llä korvataan se useimmiten yu-tavulla: Ylläs Ylöjärvi Ypäjä ユッラスユロヤルビユロヤルヴィユパヤ

28 Jos paikkakunnan nimessä { y } esiintyy keskellä sanaa, usein yoo-on on paras vastine: Jyväskylä Kymijärvi ユヴァスキュラユバスキュラキュミジャルヴィキュミヤルビ Poikkeuksia ja erikoisia tilanteita: - n + pp Jos {n} esiintyy ennen kaksoiskirjain p:tä, kirjoitetaan vain yksi p. Temppeliaukion kirkko Kamppi Kemppainen きょうかいテンペリアウキオ教会カンピカムッピケンパイネンケムッパイネン Kaksi peräkkäistä samaa vokaalia on yleistä, kuten seuraavissa: Lahti Kesälahti ラハティケサラハティ Si-äänne usein korvataan seuraavasti su + pieni i Kassinen Sinikka カッスィネンスィニッカ

29 Satunnaisia suomenkielisiä nimiä ja sanoja sieltä täältä: Huhtanen Lappalainen Öörni Yrjö Kämäräinen Aho Tero Risto Jouko Milla Narri Nykänen Häkkinen ホゥフタネンラッパライネンヨールニユロヨカマライネンアホテロリストヨウコミッラナッリニッカネンハッキネン

30 Japanin kielen lausuminen Lausumatta jätettävistä äänteistä: ( 母音の無性化 ) Esimerkkejä lausumatta jätettävistä vokaaleista { u } ja { i }, jotka yleisimmin esiintyvät {su}, {shi}, sekä {ku} tavuissa: Lauseen lopussa oleva desu ja masu: 1. Kore wa hon desu Tämä on kirja これはほんです 2. Kochira wa Anne Niemi-san desu Tässä on Anne Niemi. こちらはアンネニエミさんです 3. Kanojo wa sushi o tabemasu Hän syö susheja. かのじょはすしをたべます 4. Nihongo o benkyoo shimasu Opiskelen japania. にほんごをべんきょうします Muita esimerkkejä su ja shi: すとし 5. Shikashi しかし mutta 6. Sukoshi すこし vähän 7. Shichi しち seitsemän Muita esimerkkejä ku ja su : くとす 8. Kusuri くすり lääke

31 9. Gakusei (opiskelija) がくせい学生 10. Kurisumasu (joulu) クリスマス Suomenkielisille vaikeita äänteitä: Erota {SHI } ja {CHI} しとち Shi し 11. Shibuya (paikan nimi Tokiossa) しぶや渋谷 12. Shinjuku (paikan nimi Tokiossa) しんじゅく新宿 13. shimakuni (saarivaltio) しまぐに島国 {Chi} ち 14. Beigun kichi (USA:n tukikohta) べいぐんきち米軍基地 15. Kichijooji (paikan nimi Tokiossa) きちじょうじ吉祥寺 {Shi} + {Chi} しとち 16. shichi (7) しち七 17. shichiji (kello 7) しちじ七時 {SHI }ja {CHI}soinnillistuvat{JI } しとちとじ 18. kaji (1.koti(talous)työt 2. tulipalo) かじ家事かじ火事 19. kejime ga tsuku (erottaa asiat toisistaan,rajoittaa) けじめがつく

32 Harjoittele lausumaan oikein { ji } -tavulla alkavat sanat 20. jikan (1. aika koitti) じかん時間が来た (2. naisten hätyyttelijä tuli) ちかん痴漢が来た Seuraavat tuottavat vaikeuksia erottaa: {ka} ja {ga} sekä {ji}, {shi}, {chi} かとがそしてしとち 21. jinkenhi (henkilöstökulut) じんけんひ人件費 22. jinkenmondai (ihmisoikeusongelmat) じんけんどんだい人権問題 23. shinken ni (vakavasti) しんけんに真剣に 24. jinjibu (henkilöstöosasto) じんじぶ人事部 25. jinjimondai (henkilöstöongelmat) じんじもんだい人事問題 26. shinjiru (uskoa,olla vakuuttunut) しんじる信じる {ji }ja{chi}sekoittuvat helposti しとちのくべつ 27. shiji > sensei no shiji ni shitagau (ohjeet > noudattaa opettajan ohjeita) しじ指示せんせいのしじにしたがう 28. shichoo > herushinki no shichoo (kaupunginjohtaja >Helsingin kaupunginjohtaja) しちょう市長ヘルシンキのしちょう 29. jiki > haru no jiki ni narimashita (ajanjakso > on tullut keväistä) じき時期はるのじきになりました 30. jijoo > iroiro na jijoo ga aru (olosuhteet > on erilaisia olosuhteita ja tilanteita) じじょう事情いろいろなじじょうがある

33 Kiinnitä huomiota vokaalin pituuteen: {O} vai {OO} おとおう 31. shoogakkoo (ala-aste) 小学校しょうがっこう 32. chuugakkoo (yläaste) 中学校ちゅうがっこう 33. jogakkoo (tyttökoulu) 女学校じょがっこう {U} vai {UU} うとうう 34. Juu (10) 十じゆう 35. Juunigatsu (joulukuu) 十二月じゅうにがつ 36. juuichiji (kello 11) 十一時じゅういちじ Lyhyet ja pitkät vokaalit:{zu}& {su} sekä {so}&{zo} ずとすまたはそとぞ 37. soozoo (luovuus) 想像力そうぞうりょく 38. shoojoo ga hageshii 症状がはげしいしょうじょう 39. shoojo 少女しょうじょ Erota {zu}, {tsu} ja {su} ずとつとす 40. muzukashi shitsumon 難しい質問 41. mutsu o kaeta おむつを変えたむずかしいしつもんおむつをかえた

34 42. suzushii 涼しい天気 43. sannin zutsu 三人ずつすずしいてんきさんにんずつ 44. zurui ずるいひと 45. nanimo shirazu 何も知らずにもしらずにつ ja づ 46. tsuzukimasu 続きますつづきます 47. tsutsuji kooen ツツジ公園つつじこうえん k vai g くとぐそしてことご 48. gaikokujin 外国人がいこくじん 49. chuugokujin 中国人ちゅうごくじん 50. kokugikan 国技館こくぎかん

35 Sanoja opetellessa tulee tarkkailla kaksoiskonsonanttien esiintymisiä Suomenkielisillä henkilöillä on tapana lausua kaksoiskonsonantti liian usein. Verbien taivutuksessa tulee huolella opetella muodot, jottei seuraavat sekoittuisi: いそちらに行ってくださいいそちらに居てくださいきここで切ってくださいきここへ来てくださいきがここで着替えてくださいかえここで帰ってくださいかここで買ってくださいかここで勝てください