JOHDANTO. Sisältö. 1. Johdantoa japanin kielen rakenteeseen sivut Japania roomajlla (rōmaji) sivut Liitteet sivut 28-40

Transkriptio

1 1 JOHDANTO Sisältö 1. Johdantoa japanin kielen rakenteeseen sivut Japania roomajlla (rōmaji) sivut Liitteet sivut 28-40

2 2 Johdantoa japanin kielen rakenteeseen Japanissa asuneet suomalaiset kokevat japanin kielen puhumisen helpoksi omaksua ja mieltävät japanin kielen rakenteeltaan omaa äidinkieltään muistuttavaksi. Samoin japanilaiset oppivat yllättävän vaivatta puhumaan rakenteellisesti selkeätä suomen kieltä. Vuoden maassa asuttuaan tai oltuaan vaihto-oppilaina suomalaiset selviytyvät japanilaisessa yhteiskunnassa tavallisimmista arkisista askareistaan japaniksi. Johdannoksi japanin kielen opintoihin katsomme muutamia havaintoja japanin kielen rakenteista. Lukija voi pohtia, mitkä niistä saattavat helpottaa suomenkielistä japanin kielen opiskelijaa. Johdannossa on kuvattu vain lauseen peruspiirteet: sanajärjestys ja sanaluokat sekä tärkeimmät partikkeli- ja predikaattityypit. Seuraavaksi tarkastelemme vielä muutamia tapakulttuurin tekijöitä, jotka vaikuttavat kielioppiin. Lopuksi esittelemme japanin kirjoitusjärjestelmän ja äänteet. Tämä aineisto kannattaa lukea yhdessä äänimateriaalin kanssa. Erityisesti suomenkieliselle puhujalle vaikeita äänteitä tulee harjoitella huolellisesti opintojen alussa, jottei puheeseen jäisi ääntämisvirheitä. Kuvatessamme japanin kielen ääntämistä latinalaisilla aakkosillla, eli roomajilla (latinisointi t. romanisointi), käytämme tässä oppimateriaalissa laajalti yleistynyttä uudistettua Hepburn-järjestelmää, jossa pitkät vokaalit kuvataan kahdella vokaalilla (aa, ii, uu, ee, oo), kuten suomen kielessä, eikä vokaalin päälle sijoitettavalla viivalla (ā, ī, ū, ē, ō). Erisnimet kirjoitamme isolla alkukirjaimella, kuten esimerkiksi Honda, Nyuuyooku (New York), Herushinki (Helsinki) ja Nihon (Japani), mutta kansalaisuudet ja kielet pienellä alkukirjaimella: nihongo (japanin kieli) tai nihonjin (japanilainen henkilö). Johdannossa kuvaamme japaninkieliset sanat ja lauseet suuremmaksi osaksi vain roomajilla. 1. Japanin kielen sanajärjestys on SOV 1.1. (S)OV-kieli Japanin kielessä sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi (tekijä-kohde-teonsana). Verbi (predikaatti) on lauseen lopussa aina. Suoraobjekti tai muu tekemiselle olennaisin kohde sijoitetaan mahdollisimman lähelle verbiä, useimmiten heti sitä ennen. Subjekti (S) on kaavassa suluissa, koska usein sen mainitseminen ei ole välttämätöntä japanin kielessä, esimerkiksi, jos tekijä tai puheenaihe muuten ilmenee tilanteesta tai edeltävästä tekstistä. Japani on siten hyvin kontekstisidonnainen kieli (lauseen merkityssisällöstä riippuvainen).

3 Junateoria Japanin kielen rakennetta on verrattu junaan, joka kulkee vasemmalta oikealle verbin toimiessa edessä veturina. Verbi on lauseen tärkein lauseenjäsen, koska se yksin voi muodostaa lauseen. (esim. Katso!) Sanat kuvataan vaunuina, joiden sisältö vaihtelee. Sanat ilmaisevat aikaa (tiistai), paikkaa (yliopisto) tai henkilöitä, jotka ovat osallisina lauseen ilmaisemaan tapahtumaan tai tekoon. Vaunut liitetään toisiinsa partikkeleilla. Kuvio 1: Junateoria subjekti wa objekti o verbi tekijä teon kohde teko WA -partikkeli: WA (hiraganalla kirjoitettaessa は ) on teema partikkeli, joka sijoitetaan sanan jälkeen ilmaisemaan teon tai tapahtuman puheenaihetta (joka suomeksi käännetyssä lauseessa on erittäin usein teon suorittaja eli subjekti). Jos halutaan korostaa, että teon tekijä (subjekti) on uutta tietoa kuulijoillle, käytetään partikkelia GA. O -partikkeli: O (hiraganalla kirjoitettaessa を ) on suoran objektin partikkeli, joka sijoitetaan sanan jälkeen ilmaisemaan että se on lauseessa teon kohde eli suora objekti Lyhyet lauseet SOV rakenteella Myönteinen lause Myönteisessä lauseessa verbin pääte on -masu. Opiskella-verbi muodostuu kahdesta osasta benkyoo (=opinnot) ja verbi (=tehdä). Suomen minä-sanaa vastaava watashi on suluissa, koska se voidaan myös jättää sanomatta. Jos tekijää ei mainita, kuulijat olettavat että henkilö puhuu itsestään. a) SOV lause, jossa vain tekijä-kohde ja teonsana: Watashi wa nihongo o benkyooshimasu.. Minä japani -a opiskella (= teen opintoja) teema +wa suora objekti+o verbi a) (Watashi wa) Nihongo o benkyoo shimasu. Minä opiskelen japanin kieltä. Sanastoa: Minä=watashi; tiistai=kayoobi; koulu=gakkoo; japanin kieli = nihongo; opiskella=benkyoo shimasu

4 4 Muita kolmen sanan SOV-lauseita: 1. (Watashi wa) ringo o tabemasu. Syön omenaa わたしはりんごをたべます 2. (Watashi wa) koohii o nomimasu. Juon kahvia わたしはコーヒーをのみます 3. Mikko-san* wa nihongo o benkyoo-shimasu. Mikko opiskelee japania ミッコさんはにほんごをべんきょうします Henkilöiden nimien perään laitetaan kutsuttaessa ja puhuttuessa aina san-liite lukuunottamatta puhujaa itseään tai hänen perheenjäseniään ja sitä käytetään kaikenikäisille, miehille ja naisille (vrt. rouva, herra ja neiti). Japanissa käytetään myös arvovaltaisemmista henkilöistä heidän asemaansa kuvaavia nimityksiä nimien perässä: -opettaja (sensei), -toimitusjohtaja (shachoo) jne.. Kuitenkin aina käytetään vain jotakin yhtä kunnioittavaa päätettä eikä sijoiteta enää toista perään, esim. shachoo-päätteen jälkeen ei enää laiteta san-päätettä Kieltolause Kieltolause muodostetaan siten, että verbin masu-pääte vaihdetaan masenpäätteeksi. 1. Watashi wa ringo o tabemasen. En syö omenaa わたしはりんごをたべません 2. Watashi wa koohii o nomimasen. En juo kahvia わたしはコーヒーをのみません 3. Mikko-san wa Nihongo o benkyoo-shimasen. Mikko ei opiskele japania. ミッコさんはにほんごをべんきょうしません Jos paikalla on vain kysyjä ja vastaaja, ei subjektia usein mainita. Kuulijaa puhutellaan sukunimellä persoonapronominien sijaan merkityksessä "sinä", "Te". Persoonapronominien käyttö on vähäisempää kuin eurooppalaisissa kielissä Kysymyslause Kysymyslause muodostetaan liittämällä lauseen loppuun ka. 1. Ringo o tabemasu ka. Syöt(te)kö omenan? りんごをたべますか 2. Suzuki-san, koohii o nomimasu ka. Suzuki, juot(te)ko kahvia? すずきさん コーヒーをのみますか 3. Mikko-san*, nihongo o benkyoo-shimasu ka. Mikko, opiskeletko japania? ミッコさんはにほんごをべんきょうしますか

5 SOV-lause jossa sanoja eri tehtävissä lauseen sisällä b) SOV-lause, jossa lisää tekijöitä: Katsokaamme junalauseen sanajärjestystä, kun lisäämme lauseeseen ajan- ja paikan ilmaikset. watashi kayoobi ni gakkoo de nihongo o benkyooshimasu wa teema +wa aika+ni paikka+de objekti+o verbi (Watashi wa) kayoobi ni gakkoo de nihongo o benkyoo-shimasu Minä tiistaisin koulussa japania opiskelen. Minä (watashi) on suluissa, koska se voidaan jättää pois. Kuulijat ajattelevat henkilön puhuvan itsestään jos hän ei ketään muuta tekijää mainita. WA-partikkli tekijän perässä viittaa, että tekijästä on jo puhuttu (vanha tieto) ja siten minun ilmaantuminen teon tekijäksi ei ole pääasia viestissä, vaan se kaikki muu informaatio, mitä lauseessa on. Jos sanan watashi perään sijoittaa subjektin partikkelin ga, se ilmaisee, että minä teon suorittajana on jotain yllätyksellistä ja siten uutta tietoa kuulijoille. Tällöin tekijä painottuu erittäin vahvasti. Suomen kielen tapaan japanin sanajärjestys on vapaa. Jos tekijää ei mainita, tavanomainen lause alkaa ajan määreellä (tiistaina = kayoobi ni). Verbin suora objekti tai tekemisen suora kohde esim. menemisen kohde sijoitetaan heti ennen verbiä Eri lauseenjäsenet lauseen teemoina Keskustelussa äänen painotuksilla saadaan eri vivahteita ja painotuksia, mutta sekä tekstissä että puheessa saatetaan valita eri lauseenjäseniä lauseen teemaksi eli lauseenjäsenen tematisoinnilla voidaan lauseen painotusta muuttaa. Muutkin lauseenjäsenet kuin subjekti (watashi ga) voivat tulla teemoiksi. Huomaa, että subjektin partikkeli ga ja objektin partikkeli o piiloutuvat wa-teemapartikkelin alle, mutta muut partikkelit säilyvät omalla paikallaan pääsanan jäljessä postpositioina ja wateemapartikkeli sijoitetaan niiden perään. Kayoobi ni wa ( watashi wa ) gakkoo de nihongo o benkyooshimasu. かようびには ( わたしは ) がっこうでにほんごをたべます (Minun viikko-ohjelmastani puheen ollen) tiistaisin opiskelen koulussa japania. (Muina viikonpäivänä teen muuta tai opiskelen muita kieliä.)

6 6 Gakkoo de wa kayoobi ni nihongo o benkyoo shimasu. がっこうではかようびににほんごをべんきょうします Koulusta puheen ollen siellä opiskelen tiistaisin japanin kieltä. Nihongo wa kayoobi ni gakkoo de benkyoo shimasu. にほんごはがっこうでかようびにべんきょうします Japanin kielen opinnoistani puheen ollen opiskelen sitä koulussa tiistaisin. 2. Japanin kielen sanaluokat Jotta osaisimme tulkita japanin kieliopillisia lainalaisuuksia oikein, on hyvä aluksi listata, miten peruskäsitteet määritellään suomessa ja japanissa. Verrattessa luetteloita huomaamme, että sanojen luokitteluperusteet ovat hyvin samankaltaiset molemmisssa kielissä: sanan taivutus, merkitys ja käyttö toimivat luokitteluperusteina. Toisaalta merkittävin ero luokittelussa on se, että suomen kielessä luokitellaan partikkeleiksi kaikki taipumattomat sanat, kun taas japanissa partikkeleja ovat vain taipumattoamat nk. apusanat. Toinen huomattava ero on siinä, että kun suomen keilessä substantiivit taipuvat, niin japanin kielessä ne ovat taipumattomia Suomen kielen sanaluokat Suomen kielessä pääsanaluokkia on kolme: nominit, verbit ja partikkelit. Nominit ja verbit taipuvat sijamuodoissa, mutta partikkelit eivät. Toinen luokitteluperuste perustuu sanan käyttöön ja merkitykseen: nominit jaetaan edelleen substantiiveihin (nimisanoihin), adjektiiveihin (laatusanoihin), pronomineihin ja numeraaleihin. Partikkelit on perinteisesti suomen kielessä jaettu viiteen eri alakategoriaan: adverbit, post- ja prepositiot, konjunktiot, liitepartikkelit ja interjektiot Perusasioita keskeisistä sanaluokista japanin kielessä Keskeisimpiä sanaluokkia ovat verbit, substantiivit, adjektiivit, adverbit ja partikkelit. Katsomme seuraavassa muutamia tärkeitä perusasioita niiden luonteesta japanin kielessä Substantiivit 名詞 meishi Japanin kielessä substantiiveilla ei ole erillisiä muotoja tai päätteitä luvun (yksikkö /monikko) tai suvun (vrt. saksan der,die,das) mukaan. Ringo voi tarkoittaa yksi omena tai monta omenaa, se voi olla joku määrätty omena tai joku tuntematon. Tässä suhteessa japani on helpompi kuin useat eurooppalaiset kielet. Lukumäärää, onko kyseessä yksi koulu (gakkoo) tai monta koulua (gakkoo) ei siten tunnista itse sanasta. Lauseessa esiintyy joku muu monikkoon viittaava sana, jos viestinnän kannalta on tärkeätä tietää että kyse on useasta koulusta. Ihmisryhmistä puhuttaessa voidaan liittää -tachi(ryhmä ihmisiä) sanan opiskelija (gakusei) jälkeen liitteeksi (gakuseitachi), kun kuvataan opiskleijaryhmää tai opiskelijoita yleisesti. Tämä koskee kuitenkin vain ihmiseen viittaavia sanoija: sensei-tachi (opettajat), kodomo-tachi (lapset) jne. Esineissä saattaa esiintyä pääte ra, mutta sen käyttö on kuitenkin rajoitettua.

7 7 Toinen merkittävä piirre substantiiveissa on, että niillä on useilla myös kunnioittavat vastineet. Kunnioittavat muodot saadaan lisäämällä eteen o- tai go- etuliite tai toisaalta vastaavasti voidaan perään liittää kunnioittava san-liite. Osalla sanastoa on aivan eri näköinen sana kunnioittavana vastineena. Japanin kielessä eivät persoonapronominit ole lainkaan niin tiiviisti käytössä kuin eurooppalaisissa kielissä eikä siten vastaavia teitittelymuotoja löydy, mutta sanastovalinnalla voidaan puheesta tehdä kohteliasta tai kunnioittavaa. namae =nimi o-namae =Teidän nimenne t. sinun nimesi kazoku =perhe go-kazoku =Teidän perheenne t. sinun perheesi imooto =pikkusisko imooto-san =Teidän pikkusiskonne t. sinun pikkusiskosi uchi =koti otaku =Teidän kotinne t. sinun kotisi Adjektiivit 形容詞 keiyooshi ja na-adjektiivit な 形容詞 Adjektiiveja on kahdenlaisia, i-adjektiiveja ja na-adjektiiveja. I-adjektiivit muistuttavat käyttötavaltaan verbejä ja na-adjektiivit substantiiveja. Kuvatessaan substantiivin laatua ne sijoitettaan sen eteen sellaisenaan (i-adjektiivit) tai na-päätteellä varustettuna (na-adjektiivit). Adjektiivitkaan eivät taivu suvussa eivätkä luvussa. Ne taipuvat myönteisessä ja kielteisessä muodossa sekä saavat aikamuodoissa ja tapaluokissa eri päätteet Verbit 動詞 dooshi Verbit taipuvat aikamuodoissa preesensissä ja imperfektissä. Perfekti- ja pluskvamperfektimuotoja ei tunneta. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa eivätkä luvussa, vaan verbi on aina samanlainen esim.ringo o tabemasu ( joku syö omenaa), syököön omenaa sitten minä, sinä, hän, me, te tai he. Koska kuulijat aina olettavat henkilön puhuvan itsestään ellei muuta mainita. Muussa tapauksessa tekijä ilmenee tarinan tai keskustelun sisällöstä.verbit ja adjektiivit taipuvat ja saavat aikamuotoihin ja tapaluokkiin rinnastettavia päätteitä, ja siten japanin kielen peruskieliopin haasteet liittyvät pääasiassa näiden taivutusmuotojen hallintaan Partikkelit 助詞 joshi Kuten huomasimme edellä sana partikkeli viittaa japanin kielessä erilaisiin sanoihin ja lauseenjäseniin kuin suomen kielen kieliopissa. Japanin kielen rakenteen hahmottamisessa keskeiseksi teemaksi nousee erilaisten partikkelien käytön määrittäminen, joten käsittelemme ne omana aihealueenaan. 3. Partikkelityyppejä Partikkelien luokittelusta on monia eri teorioita, mutta tässä oppimateriaalissa ne luokitellaan neljään alaluokkaan: 3.1. Rakenteelliset partikkelit eli kieliopilliset partikkelit が ga, を o, に ni, へ e, で de, と to, から kara, まで made Kuten junalauseissa panimme merkille, lauseen yksiköt sanonnat ja sanat liitetään toisiinsa rakennepartikkeleilla, jotka sijoitetaan pääsanan jälkeen. Ne toimivat suomen kielen sijapäätteiden (esim. -ssa, -lla) postpositioiden (esim. -kanssa, -mukaisesti, -

8 8 jälkeen) ja prespositioiden (esim. yli-,ennen jne) kaltaisesti. Rakennepartikkeleiden avulla sanat, joihin ne liitetään saavat erilaisia tehtäviä lauseen sisällä: Subjektin ja objektin partiikkelit: が GA ringo ga > GA tekee omenasta lauseeseen kieliopillisen subjektin eli tekijän を O ringo o > O tekee omenasta lauseen suoran objektin Monikäyttöiset ja monimerkitykselliset partikkelit に ni ja で de: Kaikista monikäyttöisimpiä rakennepartikkeleja ovat に ni ja で de.monikäyttöisyys kuitenkin asettaa oppijalle haasteita. Jokainen käyttö tulee opetella erikseen vaihe vaiheelta Aikaa, paikkaa, tapaa tai merkitsevät partikkelit に NI Lauseen predikaatista sekä verbin luonteesta ja merkityksestä riippuen NI-partikkeli saa erilaisia merkityksiä. Japanin alkeissa se sijoitetaan paikan ilmaiksen perään ilmaisemaan menemisen kohdetta (Tookyoo ni ikimasu = menen Tokioon), ajan ilmaiukseen merkitsemään milloin toiminta tapahtui (tiistaina = kayoobi ni) tai olemassaolo verbien kanssa kuvaamaan missä joku sijaitsee tai on (teeburu ni hon ga arimasu = pöydällä on kirja). Myöhemmin ni-partikkeli saa uusia tehtäviä epäsuoran objektin partikkelina, joka vastaa suomen illatiivi-päätteitä lle (haha ni hana o agemasu= annan kukan äidilleni) jne. で DE Samoin DE-partikkeli on monikäyttöinen partikkeli. Japanin alkeissa se sijoitetaan paikan ilmauksen perään dynaamisten toimintaverbien ollessa predikaattina (esim. Syön lounaan kotona = uchi de hirugohan o tabemasu). Lisäksi DE-partikkeli esiintyy alkeissa välinettä kuvaavissa ilmauksissa ( esim. Menen bussilla kouluun = basu de gakkoo e ikimasu). と TO Kolmantena monikäyttöisenä partikkelina mainittakoon と TO. Alkeissa se saa ensimmäiseksi merkityksekseen suomenkielisen sanan kanssa ( esim. Menen ystäväni kanssa konserttiin = tomodachi to konsaato ni ikimasu). へ E E-partikkeli kirjoitetaan hiraganalla ( へ he ). Sillä ilmaistaan kulkemisen tai liikkumisen suuntaa tai kohdetta (esim. Osakaan päin menen lauantaina = Osaka e wa doyoobi ni ikimasu.) Toiminnan tai asian rajavyöhykkeitä (mistä- mihin) ilmaisevat partikkelit:

9 9 から KARA KARA-partikkeli vastaa suurelta osin suomen kielen sijapäätteitä -sta /-stä (elatiivi) ja lta/-ltä (ablatiivi). Sitä voidaan käyttää ajan ilmaiksissa (esim. kello kolmesta viiteen saakka = sanji kara goji made) tai paikan määreissä ( Helsingistä Nogoyaan saakka= Herushinki kara Nagoya made). まで MADE MADE-partikkeli vastaa suomen kielen sanoja saakka ja asti. Syntyperäisten japanisten ei tarvitse rakennepartikkelien käyttösääntöjä juurikaan koulussa opetella, koska he oppivat ne luonnollisesti, kuten me suomenkieliset opimme erilaiset sijapäätteet, mutta japania vieraana kielenä lukeville niiden moninaiset käyttötavat eri luonteisissa lauseissa tuovat haasteita. Japanin kielen rakennetehtävät ovatkin usein juuri rakennepartikkelien täyttötehtäviä Diskurssipartikkelit eli keskustelun kulkua ohjaavat partikkelit wa ja mo a ) Teemapartikkelit ` は wa, も mo (wa-partikkeli kirjoitetaan hiraganalla は = ha ) Teemapartikkelit liitetään myös sanoihin postpositioina, mutta ne eivät kerro sanojen kieliopillisia suhteita. Ne kertovat puhujan asenteesta, painotuksista ja keskustelun kohdentamisesta johonkin tiettyyn seikkaan. Alla kahden ihmisen välinen keskusteluesimerkki. Koska he puhuvat vain kahden, ei tekijöitä mainita. は WA WA-partikkeli liitetään postpositiona sanaan, joka on yhteinen puheenaihe. Se on jo keskustelussa ilmennyt yllätyksetön ja tuttu asia sekä puhujalle että kuulijoille vanha tieto. Se voidaan joskus kääntää jostakin puheenollen. Wa-partikkeli esiintyy puheessa ja tekstissä useassa eri merkityksessä esimerkiksi vertailu- ja kieltolauseissa, mutta alkeiden lukijalle se esiintyy ensimmäisenä puheenaiheen partikkelina. Kun subjekti, objekti tai jokin paikan- tai ajanmääre on lauseessa teemana (kaikille osapuolille yhteinen ja keskustelusta selvinnyt tunnettu asia) sen perään sijoitetaan wa-partikkeli. Näin kaikki tietävät, mikä on yhteinen puheenaihe t. vanha tieto. Erityisesti kirjoitetussa japanin kielessä WA-partikkelilla on tärkeä rooli. Kun sillä on kerran määritelty puheenaihe, ei puheenaihetta tarvitse enää seuraavassa lauseessa tai jopa joskus koko kappaleessa mainita. Englannin kielessä uuden ja vanhan tiedon eroja voidaan kuvata epämääräisellä ja määrätyllä artikkelilla. Suomen kielessä uuden ja vanhan tiedon eron voi tunnistaa anajärjestyksestä: Savonlinna sijaitsee Itä-Suomessa (=vanha tieto) (=uusi tieto). Itä-Suomessa sijaitsee kaupunki nimeltä Savonlinna (=vanha tieto) (=uusi tieto) Savonlinnassa on linna (= vanha tieto) (=joku linna, uusi tieto).

10 10 Linna on saaressa ja se rakennettu 1400 luvun lopulla. (= vanha tieto) (=uusi tieto) も MO MO-partikkeli muodostaa teeman sanasta, johon se liitetään ja merkitsee, että sekin on tai ettei sekään ole jotakin. Näin ollen se voidaan useimmiten kääntää myöskin tai myöskään. Ks. esimerkki alla. A: Doko ni ikimasu ka? Minne menet? B: (Watashi wa) Nagoya e ikimasu. Menen Nagoyaan. (aihe tuttu=vanha tieto) Markku-san mo ikimasu. Markusta puheenollen, hänkin menee. Pirkko-san wa ikimasen. Pirkosta puheen ollen, hän ei mene (Nagoyaan) Lauseen päätepartikkelit か ka よ yo ね ne Näiden liittäminen lauseeseen muuttaa lauseen painotusta ja ne kertovat puhujan tunteista: epäilyä, vahvistusta, epäröintiä, ihmetystä, ihailua jne. Ihailua あれはすてきなドレスですね Are wa sutekina doresu desu ne. Kiukkua: (mies) おそいよ Osoi yo. Tuopa on viehättävä mekko, eikö vain? Tulet aivan liian myöhään! 3.4. Liitospartikkelit Partikkeleita, jotka liittävät sanoja, lausekkeita ja lauseita sanotaan liitospartikkeleiksi. Substantiiveja, numeraaleja ja pronomineja yhdistetään esim. liitospartikkelilla と TO (vain A ja B ) ja や ya (mm. A ja B jostain joukosta). Lauseita yhdistetään myös erilaisilla konjunktioilla. Jjapanin kielessä ei ole relatiivilauseita, vaan ne korvataan lauseenvastikkeilla, jotka sijoitetaan ennen pääsanaa. Joskus tälläinen rakenne on mahdollinen suomen kielessäkin esim. Kemistä tuleva juna = Kemi kara kuru densha. 4. Predikaattityypit Japanin peruskieliopissa määritellään neljä erilaista predikaattityyppiä: VERBIIN päättyvä lause Kopulalause, jossa predikatiivina on I-ADJEKTIIVI Kopulalause, jossa predikatiivina on SUBSTANTIIVI Kopulalause, jossa predikatiivina on NA-ADJEKTIIVI Kopulalause kuvaa sellaista olla-lausetta, jossa joku on jotakin tai jonkinlainen. Kopulalauseessa on verbinä olla. Siinä on subjektin ohella toisena jäsenenä predikatiivi (Sinä olet ihana) tai adverbiaali (Paketti on Oulusta), joka toimii

11 11 yhdessä olla-verbin kanssa lauseen predikaattina. Kopulalauseet ovat aspektiltaan tilojen kuvauksia. (Lähde:VISK ) Predikaatin taivutus riiippuu seuraavista kolmesta seikasta: (1) Välitön muoto (ei-kohtelias) vai kohtelias muoto Välitöntä muotoa käytetään ryhmän sisällä (esim. perheissä) ja kohteliasta ulkopuolisille. Koska lauseen viimeinen sana on aina verbi (olla tai muu verbi) voidaan todeta että puhetyyli vaikuttaa erityisesti verbeihin. Verbit ja niiden apuverbien kaltaisesti toimivat lauseen päätökset ovat erilaisia kahdella eri tyylillä puhuttaessa tai kirjoittaessa. Välitöntä tyyliä vaaditaan myös monimutkaisempien rakenteiden osana, jolloin koko virke ei pääty da, vaan siihen liitetään joku muu lauseen päätös. Sellaiset rakenteet eivät sisällä sukupuoleen liittyviä vivahde-eroja. (2) Preesensmuoto vai mennyt muoto Preesensmuotoa käytetään toistuvista, tavanomaisista sekä tulevista tekemisistä. Mennyttä muotoa käytetään ainoastaan päättyneistä tapahtumisista ja tekemisistä menneessä ajassa. Näin ollen perfektilauseita, joissa tekeminen jatkuu edelleen ei voida kääntää menneessä aikamuodossa esim. olen lukenut jo kuukauden sitä kirjaa, enkä vieläkään lukenut loppuun. (3) Myönteinen muoto vai kiellteinen muoto Japanin kielessä ei ole erillistä kieltosanaa vaan kielto on osa verbin päätettä.

12 12 Seuraavaksi katsomme esimerkit neljästä eri predikaatista: 1.Ylimmässä sarakkeessa on myönteinen lause eli toteamuslause. 2.Toisella vaakasuoralla sarakerivillä on kieltolause. 3. Kolmannella vaakasuoralla sarakerivillä kysymyslause. 4. Neljännellä sarakerivillä on kielteinen kysymyslause. Huomaa että se voi tarkoittaa joko kysymystä: 1) Eikö tämä olekaan kirja tai punainen (vaikka niin oletin) tai 2) Eikö tämä olekin kirja (sinunkin mielestäsi). Verbien tapauksessa merkitys on joko tiedustelu Etkö syökään tai kehoitus Etkö söisi? tai myös kutsu Syötäisiinkö? VERBI predikaattina taberu = syödä väittämälauseessa intonaatio laskee kysymyslauseessa intonaatio nousee Kohtelias tyyli (Teineitai 丁寧体 ) Välitön tyyli (Futsuutai 普通体 ) Preesens Mennyt muoto Preesens Mennyt muoto tabemasu tabemashita taberu tabeta tabemasen tabemasen deshita tabenai tabenakatta tabemasu ka tabemashita ka taberu tabeta tabemasen ka tabemasen deshita ka tabenai tabenakatta Kopulalause, jossa predikatiivina I-ADJEKTIIVI akai = punainen väittämälauseessa intonaatio laskee kysymyslauseessa intonaatio nousee Kohtelias tyyli (Teineitai 丁寧体 ) Välitön tyyli (Futsuutai 普通体 ) Preesens Mennyt muoto Preesens Mennyt muoto akai desu akakatta desu akai akakatta akaku nai desu akakunakatta desu akakunai akakunakatta akai desu ka akakatta desuka akai akakatta akakunai desu ka akaku nakatta desu ka akakunai akakunakatta

13 13 Kopulalause, jossa predikatiivina SUBSTANTIIVI hon = kirja väittämälauseessa intonaatio laskee kysymyslauseessa intonaatio nousee Kohtelias tyyli (Teineitai 丁寧体 ) Välitön tyyli (Futsuutai 普通体 ) Preesens Mennyt muoto Preesens Mennyt muoto hon desu hon deshita hon hon da ** hon da wa *** hon datta hon de wa arimasen * hon de wa arimasen deshita hon de wa nai hon de wa nakatta hon desu ka hon deshita ka hon hon datta hon de wa arimasen ka hon de wa arimasen deshita ka de wa nai hon de wa nakatta * dewa arimasen lyhentyy puheessa ja arimasen ** da ilmenee pääasiassa miesten puheessa lauseen lopussa. *** Naiset liittävät - da perään vielä wa sanoen: hon da wa (Se on toki kirja). Kopulalause, jossa predikatiivina NA-ADJEKTIIVI kirei = kaunis, sievä Kohtelias tyyli (Teineitai 丁寧体 ) Välitön tyyli (Futsuutai 普通体 ) Preesens Mennyt muoto Preesens Mennyt muoto kirei desu kirei deshita kirei kirei da ** kirei da wa *** kirei datta kirei de wa arimasen * -de wa arimasen deshita kirei de wa nai kirei de wa nakatta kirei desu ka -deshita ka kirei kirei datta kirei de wa arimasen ka -de wa arimasen deshita ka kirei de wa nai kirei de wa nakatta

14 14 5. Viestintäkulttuurista Johdannon lopuksi tarkastelemme minkälaiset kulttuuriset seikat vaikuttavat viestintätilanteisiin Japanissa. Japania on kutsuttu ryhmäsidonnaiseksi ja keskinäiseen harmoniaan ja yhteishenkeen tähtääväksi kulttuuriksi. Tämä näkyy kielessä useina eri tervehtimismuotoina tai anteeksipyyntöinä. Ympärillä olevien henkilöiden ja ryhmän huomioinen kaikissa tilanteissa on tavanomaista. Esimerkiksi yhteiseen tilaan tulemiseen liittyvät tervehdykset ja uuden ryhmän jäsenen esittelemiseen liittyvät moninasiet rituaalit, käyntikorttien vaihdot, kumarrukset, esittelyt moneen kertaan sekä sanaston rikkaus erilaisine yksityiskohtineen kuvastavat japanilaista yhteiskuntaa. Japanilaiset vaalivat rituaaleja ja muodollisuuksia. Tilanteisiin kuuluvat tietyt sanonnat kuin rituaalit. Ulkomaalaiset eivät voi olla yllättymättä lukuisista juhlista vierailujen yhteydessä niihin kuuluvine puheineen ja muine muodollisuuksineen. Istumajärjestykset on tarkoin säädelty ja useat työelämään liittyvät toiminnat käydään läpi kaavamaisesti. Japani on saarivaltio ja elänyt eristäytyneenä pitkiä aikoja. Monet säädökset säätelivät eri kansanluokkia. Järjestys säilyi ja yhteiskunta muodostui keskinäisen luottamuksen yhteiskunnaksi, jota eivät enää sitä ennen satoja vuosia kestäneet sisällissodat repineet. Uudessa järjestyksessä piti kuitenkin toimia ulkoisesti tarkkojen säädösten johdattelemana. Feodaaliaika oli pitkä. Japani ei koskaan kokenut ristiretkiä eikä siirtomaavaltaa. Maa sulki ovensa 1600-luvulla Tokugawa-shogunaatin tullessa valtaan ja vasta 1867 amerikkalaiset mustat laivat rantautuivat Yokohamaan ja pakottivat feodaaliajan Japanin avautumaan ulkomaailmalle Sen jälkeen keisarinvaltaa kannattavat tahot saivat vallan luvun jälkipuoliskolta lähtien Japani moderisoitui. Tuona Meiji-reformaation aikana se otti mallia Euroopasta luodessaan armeijaansa ja koulutusjärjestelmäänsä uudelleen. Modernin ajattelumallin intrgroituminen japanilaiseen yhteiskuntaan on ollut haaste uudelle sukupolvelle. Liekö pitkän eristäytyneisyyden ansiota tai syytä että japanin kielessä on voimakkaasti säilynyt kolme eri puhetyyliä. Käsittelimme edellisessä kappaleessa kahta niistä, mutta kohteliaan, ulkopuolisille käytettävän puhetyylin lisäksi on olemassa vielä kolmas nk. kunnioittava puhetyyli, jota käytetään työelämässä ja asiakaspalvelussa. Näin ollen kohteliaisuustasoja on yhteensä kolme: 1) Kunnioittava tyyli KEIGO 敬語 Formaalinen puhetyyli, jota kuulee asiakaspalvelussa ja yrityskonteksteissa. Kunnioittava tyyli jakautuu edelleen kahteen eri puheasuun: Kenjoogo ( 謙譲語 ) on vaatimaton puheasu, jonka avulla voidaan antaa omasta itsestä nöyrä vaikutelma. Sitä käytetään, kun halutaan viestiä itsestä tai omasta yrityksestä tai organisaatiosta vaatimattomasti. Sonkeigo ( 尊敬語 ) on kuulijan asemaa kunnioittava ja korottava puheasu. 2) Kohtelias tyyli TEINEITAI 丁寧体 Kohteliais puhetyyli on yleisin puhetyyli ja sitä käytetään kaikenlaisissa vuorovaikutustilanteissa kodin tai oman ryhmän ulkopuolella. Toiselta nimeltään tyyliä kutsutaan desu-masu tyyliksi.

15 15 3) Välitön tyyli FUTSUUTAI 普通体 Arkinen, tavallinen puhetyyli, jota käytetään epämuodollissa tilanteissa tuttujen kanssa. Erityisesti ystävien ja perheen kanssa puhuttaessa käytetään välitöntä tyyliä. Japanin opinnot aloitetaan yleensä kohteliaalla tyylillä. Myös tämä oppimateriaali käyttää sitä ja vain muutamissa luvuissa esiintyy välitöntä tyyliä. On tärkeää opetella perusasiat kohteliaalla tyylillä, mutta rinnalla on hyvä pohtia edellisillä sivuilla esitettyjen taulukoiden perusteella, miten asiat sanottaisiin ystäville. Sarjakuvat ja elokuvat ovat usein tarinoita läheisten ihmisten suhteista, joten opiskelijat usein törmäävät välittömään tyyliin juuri niiden yhteydessä. Kunnioittava tyyli esiintyy tässä materiaalissa muutamissa sanonnoissa. Japanin kielen ominaisuuksiin kuuluu vahva kontekstisidonnaisuus. Dialogissa se merkitsee, että kaikki repliikit nivoutuvat yhdeksi kokonaisuuudeksi. Se mitä edellä on sanottu liittyy vahvasti seuraavaan. Voisi ehkä myös todeta, että kuulijalla tai lukijalla on aktiivinen rooli dialogin edetessä. Keskustelussa kuulijan tulisi reagoida puhujan puheeseen pienillä sanoilla (aizuchi あいづち ) kuten: はい Hai (Kyllä,; Ai niinkö?; Vai niin.; Niinkö sinä ajattelet?) kuitenkaan johdattelematta puhujaa. Sitä toistetaan Japanissa usein kuunnellessa toisen puhetta esim. puhelimessa. Täydellisyyden tavoittelu yhdessä esteettisesti kauniin muodon ja kurinalaisuuden kanssa on synnyttänyt useita viimeiseen saakka hiottuja taidemuotoja, kuten teeseremonia rituaaleineen kukkien asettelusta puhumattakaan. Japani on visuaalisen kulttuurin kehto, joka on myös meillä Suomessa tullut nuoren sukupolven tietoisuuteen. Jotkut ovat todenneet, että Japanissa on tärkeämpää tehdä asiat muodollisesti ja esteettisesti oikein, kuin miettiä sisältöjä. Lisäksi Japani tunnetaan ryhmäsidonnaisena kulttuurina. Japanissa on tärkeää viestiä huomaavaisuutta ympäristöönsä ja kanssaihmisille. Puheiden sijaan on ehkä vielä tärkeäämpää osoittaa olevansa sanojensa takana käytöksen välityksellä. Yleistä huomaavaisuutta arvostetaan ja se ilmaistaan erilaisilla keskinäisillä avunannoilla ja lahjoilla. 6. Japanin kirjoitusjärjestelmästä: kanjit, hiraganat ja katakanat Japani on omaksunut kirjoitusjärjestelmänsä Kiinasta. Buddhalaisia sutria luettin kiinaksi papiston keskuudessa jo Nara-aikakaudella ( jkr). Kiinalaiset ideogrammit, jotka merkitsivät jotain asiasisältöä eivät soveltuneet kuitenkaan täysin japanin kieleen. Japanilaiset verbit ja adjektiivit saavat taivutuspäätteitä. Myös partikkelien merkitsemistapa tuotti ongelmia. Japanilaiset kutsuvat kiinalaisperäisiä ideogrammeja kanjimerkeiksi eli Han-aikakauden merkeiksi. Tänä päivänä niitä on käytössä japanin yleiskielessä koulujen opetussuunnitelman mukaiset 1945 merkkiä. Myös sanomalehdet käyttävät samaa standardia. Kirjallisuudessa on käytössä enemmän kanji-merkkejä. Koululaisten oppivelvollisuuteen kuuluu noin 150 kanjimerkin vuotuinen opetteleminen. Klassisesta kiinan kielestä on omaksuttu myös runsaasti tieteelis-yhteiskunnallista sanastoa ja sen ilmaiseminen pelkällä foneettisella äännekirjaimistolla olisi vaikeata. Siksi japanilaisten on pakko opetella käsitteellisiä kanjmerkkejä. Kiinalaiset lainat sisältävät erityisen paljon nk. homonyymejä eli saman äänne asun omaavia, mutta merkitykseltään eroavia sanoja.

16 16 Hiraganat: Tämä päivän kirjoitusasu käsittää kanjien lisäksi myös Japanissa kehittyneitä foneettisia aakkosia, joita on kaksi erilaista samoille äänteille. Hiraganaa (tavallinen kana) sekoitetaan kanjien kanssa japanilaisperäisiin sanoihin ja sillä myös ilmaistaan kieliopilliset päätteet. Japanilaiset lapset oppivat 46:sta tavusta koostuvan hiraganan yleensä ennen koulun aloittamista. Hiraganalla voi ilmaista kaikki japanin kielessä esiintyvät äänteet. Hiragana syntyi kun koko kanjimerkkiä alettiin yksinkertaistamaan ja katakana syntyi yhdestä osasta tiettyä kanjimerkkiä. Suurin osa hiraganan ja katakanan alkuperänä olevista kanjeista olivat erilaisia ja siitä syystä ne eivät muistuta toisiaan. On kuitenkin muutamia tavuja joiden alkuperänä ollut kanjimerkki on sama sekä hiraganassa että katakanassa. Tälläinen on esimerkiksi KA-tavu: か hiragana tavu KA kanjimerkki 加 カ (ääntämistapa:ka) katakana tavu:ka Käyttö: japaninkielestä peräisin klassisesta kiinan kielestä peräisin oleville sanoille oleville sanoille Katsotaan miten kanjimerkkejä yhdistetään lauseeseen hiraganan kanssa lauseessa minä olen opiskelija: 私は学生です 私は学生です Watashi wa gakusei desu. Olen opiskelija. Tämä on kanji merkki, joka tarkoittaa minua. Tämä on hiragana-kirjain ha, jolla kirjoitetaan wa-partikkeli Tämä on kahdesta kanji merkistä koostuva sana, joka tarkoittaa opiskelijaa, 学 = oppia + 生 = elää ( henkilö, jonka elämä on oppimista ) Tämä on kahdesta hiragana-merkistä koostuva sana: desu (olla-rakenne) piste Katakanat: Japanissa on vielä toinen foneettinen kirjaimisto katakana (muotoa kuvaavat kanat).

17 17 Katakanalla kuvataan samoja äänteitä kuin hiraganalla, mutta käyttötarkoitus eroaa: nimittäin lainasanat muista kielistä kuin kiinan kielestä ilmaistaan katakanalla. Samoin ulkomaalaisperäiset erisnimet ilmaistaan katakanalla. Opiskelija voi kirjoittaa katakanalla oman nimensä ja käyttää sitä myös minkä tahansa vieraan kielen ilmaisemiseen. Japanilaiset opettelevat usein englantia tai jopa suomea siten, että käyttävät aluksi katakanaa ilmaisemaan sanojen äänneasua. Tuttuja suomalaissanoja ilmaistuna katakanalla: サウナ = sauna (sa-u-na) スオミ = Suomi (su-o-mi) サンナ = Sanna (sa-n-na) ケミ = Kemi (ke-mi) Lause, joka sisältää hiraganaa ja katakanaa: サンナさんはケミからです Sanna on Kemistä. Sanna-san wa Kemi kara desu. Kuten yllä olevat esimerkit valaisevat japania kirjoitetaan jättämättä sanavälejä. Tässä oppimateriaalissa on kuitenkin jätetty väli sanojen välille luettavuuden helpottamiseksi. Tavanomaisessa tekstissä on yleensä hiraganaa, katakanaa ja kanjeja sekaisin, joten sanojen välille ei tarvitse väliä jättää, mutta tässä oppimateriaalissa suurin osa sanoja on hiraganalla ja katakanalla, joten ilman välejä luettavuus kärsisi. Eroa isojen ja pienten kirjainten välillä ei ole. Japania voidaan kirjoittaa modernin länsimaalaisesti vaakasuoraan vasemmalta oikealle (oppikirjat, muistiinpanot, vihot) tai perinteisesti pystysuoraan ylhäältä alas edeten pystysuorilla riveillä oikealta vasemmalle (sanoma- ja aikakauslehdet sekä kirjallisuus). Japanin kielessä käytössä olevat foneettiset aakkoset, hiragana (japanin kielestä peräisin olevat sanat) ja katakana (muut kuin kiinan kielestä peräisin olevat lainasanat), molemmat ovat tavuaakkosia ts. yksi merkki muodostuu yhdestä tai tai kahdesta konsonantista ja yhdestä vokaalista. Perushiraganat ja peruskatakanat sisältävät 46 kappaletta erimuotoisia tavumerkkejä. Jokainen tavumerkki on syntynyt alunperin erilaisesta kanjimerkistä, joten kaikki ne ovat täysin erinäköisiä. Seuraavalla aukeamalla on kuvattu kaikki japanilaisessa fonetiikassa esiintyvät äänteet ja miten ne kirjoitetaan hiragana- ja katakana tavukirjaimistoilla. Aloita lukeminen oikeasta yläkulmasta alas ja siirry vokaalitavujen jälkeen toiseen pystysuoraan riviin jonka alkukirjaimina on jokaisessa k-kirjain: ka, ki, ku, ke, ko, jonka jälkeen lue s-kirjaimella alkavat tavut jne. Kuuntele äänitiedostosta miten tavut ääntyvät. Taulukoiden jälkeen selvitetään tarkemmin japanin kielen äänteitä.

18 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 18 / 38 ん n わ wa ら ra や ya ま ma は ha な na た ta さ sa か ka あ a ri み mi ひ hi に ni ち chi PERUSHIRAGANA-TAVUT り し shi き ki い i る ru ゆ yu む mu ふ fu ぬ nu つ tsu す su く ku う u れ re め me へ he ね ne て te せ se け ke え e を o ろ ro よ yo も mo ほ ho の no と to そ so こ ko お o ぱ pa ば ba だ da ざ za が ga ぴ pi ぷ pu ぺ pe び bi ぶ bu べ be ( ぢ ) (ji) ( づ ) (zu) で de じ ji ず zu ぜ ze ぎ gi ぐ gu げ ge DAKU-ON ( soinnilliset) ぽ po ぼ bo ど do ぞ zo ご go

19 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 19 / 38 りゃ rya みゃ mya ひゃ hya にゃ nya ちゃ cha しゃ sha きゃ kya ゅ ryu みゅ myu YOO-ON TAVUT り ひゅ hyu にゅ nyu ちゅ chu しゅ shu きゅ kyu りょ ryo みょ myo ひょ hyo にょ nyo ちょ cho しょ sho きょ kyo ぴゃ pya ぴゅ pyu ぴょ pyo びゃ bya びゅ byu びょ byo じゃ ja じゅ ju じょ jo ぎゃ gya ぎゅ gyu ぎょ gyo YOO-ON ( soinnilliset)

20 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 20 / 38 ン n ワ wa ラ ra ヤ ya マ ma ハ ha ナ na タ ta サ sa カ ka ア a ri ミ mi ヒ hi ニ ni チ chi PERUSKATAKANA-TAVUT リ シ shi キ ki イ i ル ru ユ yu ム mu フ fu ヌ nu ツ tsu ス su ク ku ウ u レ re メ me ヘ he ネ ne テ te セ se ケ ke エ e ヲ o ロ ro ヨ yo モ mo ホ ho ノ no ト to ソ so コ ko オ o パ pa ピ pi プ pu ペ pe ポ po バ ba ビ bi ブ bu ベ be ボ bo ダ da ( ヂ ) (ji) ( ヅ ) (zu) デ de ド do ザ za ジ ji ズ zu ゼ ze ゾ zo ガ ga ギ gi グ gu ゲ ge ゴ go DAKU-ON ( soinnilliset tavut )

21 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 21 / 38 リャ rya ミャ mya ヒャ hya ニャ nya チャ cha シャ sho キャ kya ュ ryu ミュ myu ヒュ hyu ニュ nyu チュ chu シュ shu YOO-ON TAVUT リ キュ kyu リョ ryo ミョ myo ヒョ hyo ニョ nyo チョ cho ショ sha キョ kyo ピャ pya ピュ pyu ピョ pyo ビャ bya ビュ byu ビョ byo ジャ ja ジュ ju ジョ jo ギャ gya ギュ gyu ギョ gyo YOO-ON ( soinnilliset)

22 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 22 / 38 Kieliopin yhteenvetoa romajlla 1 desu - rakenteet (joku on jotakin) Väittämä-lause N1 wa N2 DA Myönteinen Nimisana 1 wa Nimisana 2 de su. Kysyvä Nimisana 1 wa Nimisana 2 de su ka. Kielteinen Nimisana 1 wa Nimisana 2 de wa arimasen. Esimerkkilauseita: Watashi wa gakusei desu. Harri-san wa gakusei (-san) desu ka. Watashi wa gakusei dewa arimasen. Olen opiskelija. Onko Harri opiskelija. En ole opiskelija. De wa arimasen lyhentyy usein puheessa ja arimasen (Huom> ääntyy [ じゃありません ] Watashi wa gakusei ja arimasen. En ole opiskelija. 2 Partikkeleista 1: lauseen teemapartikkeli on は ( wa) Jos persoonapronomini tai tekijää kuvaava nimisana on lauseen puheenaiheena (minusta puheenollen) sijoita sen perään wa Esimerkiksi: Watashi wa, watashitachi wa, Mieko-san wa jne. 3 Henkilöitä puhutellaan aina san Puhuteltaessa tai kerrottaessa henkilöistä merkityksessä herra, rouva tai neiti X sijoitetaan nimen perään aina - san. Ainoastaan omasta perheestä tai sisäpiiristä puhuttaessa voidaan se jättää pois. Itsestä ei tietenkään sitä käytetä.

23 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 23 / 38 Tanaka-san desuka? Olet(te)ko Tanaka? Hai, Tanaka desu. Kyllä, olen. Asiakaspalvelussa käytetään sama-päätettä: Tanaka-sama desu ka? Hai, soo desu. Oletteko Tanaka? Kyllä. Miehistä ja pojista voidaan tuttavallisesti kutsua myös: Tanaka-kun kun ollaan työssä samalla työpaikalla tai muuten tuttuja keskenään. Lapsia usein kutsutaan Mieko-chan (tyttö) tai Tarookun (poika). 4 Persoona pronominit Minä Watashi Sinä Anata * Hän Kare (miehestä) * Kanojo (naisesta) * Me Watashi-tachi Te Anata-gata He Karera わたしあなた * かれかのじょわたしたちあなたがたかれら Japanin kielessä persoonapronominien käyttö on vähäistä ja niitä käytetään vain läheisten ihmisten kanssa keskusteltaessa. Välttääksemme väärinkäsityksiä on parempi aluksi nimitellä henkilöitä heidän sukunimillään ( tai etunimillään lapset, nuoret) kuin persoonapronomineilla.tähdellä merkityt saattavat loukata kuulijaa tai tuntua ylituttavalliselta.oppimateriaali ohjaa miten kohteliaisuus voidaan ilmaista muilla sanastovalinnoilla ja verbien kohteliaisuusmuodoilla. 5 Partikkeleista 2: genetiivin partikkeli on の (no) Genetiivin pääte on NO. Jos esimerkiksi persoonapronominit esiintyvät genetiivissä : minun, jne., sijoita niihin no Esimerkiksi: Watashi no, anata no, Mieko-san no jne. 6 Partikkeleista 3: myöskin, myöskään, - kin ja -kaan ovat も (mo) Jos joku asia, esine tai ihminen myös on tai myös tekee jotakin: sijoita sen perään mo

24 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 24 / 38 Esimerkiksi: Watashi mo, Mieko-san mo jne. 7 Maan kansalainen ilmaistaan päätteellä jin 1) Sijoittamalla maan perään jin pääte ilmaistaan että jonkun henkilön kansalaisuus on suomi. jin pääte: tarkoittaa henkilö, joten älä käytä sitä kuvatessasi esineiden alkuperämaata. Watashi wa Finrando-jin desu. Olen suomalainen. 2) Olen suomalainen..joku: sijoitetaan no-partikkeli maan perään. Watashi wa Finrando no gakusei desu. Olen suomalainen opiskelija. 8 Kotipaikkakuntaan viitataan partikkelilla - kara 3) Olen Suomesta kotoisin ilmaistaan sijoitettamalla maan jälkeen partikkeli kara (jostakin). Watashi wa Finrando kara no gakusei desu. Doko no kuni no gakusei desuka? Olen suomalainen opiskelija. Mistä maalainen opiskelija hän on? Huomaa kuitenkin että kara- ilmaisulla viitataan lähinnä kotipaikkaan: Vantaa kara desu. Herushinki kara desu. Espoo kara desu Olen Vantaalta. Olen Helsingistä. Olen Espoosta jne. 9 Esineen alkuperämaa ilmaistaan substantiiviattribuutilla no Kore wa Finrando no denwa desu. Sore wa Nihon no manga desuka. Are wa suisu no tokei desuka. Kono kami wa Nihon no washi desu. BMW wa doitsu no kuruma desu. Tämä on suomalainen puhelin. Onko se japanilainen sarjakuva? Onko se sveitsiläinen kello? Tämä on japanilaista washi:a. BMW on saksalainen auto.

25 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 25 / 38 9 Demonstratiivipronominit a. Erillisenä pronominina esiintyessä ( esineistä puhuttaessa) Kun demonstratiivipronomini esiintyy erillisenä sanana ilman että se määrää nimisanaa esimerkiksi subjektina, objektina tai jonain muuna lauseenjäsenenä käytetään esineistä puhuttaessa demonstratiivipronomineja kore, sore ja are seuraavasti: Tämä (tässä) on kirja. Tuo,se (tuossa, siinä lähellä ) on sanomalehti. Tuo, se (tuolla kauempana ) on pankki. Kore wa hon desu. Sore wa shimbun desu. Are wa ginkoo desu. b. Esiintyessään nimisanan kanssa (esineet tai ihmiset ) Kun demonstratiivipronomini esiintyy yhdessä nimisanan kanssa ne muuttuvat seuraavasti: kore > kono, sore > sono ja are > ano Tämä kirja / tämä henkilö tässä Tuo, se kirja / tuo,se henkilö tuossa, siinä lähellä Se kirja / se henkilö siellä kaukana, kauempana Kono hon/kata wa Sono hon/kata wa. Ano hon/kata wa Kono kata, sono kata ja ano kata voidaan korvata pronomini hän kohteliaassa kielenkäytössä. Kono hito, sono hito ja ano hito korvaavat pronominin hän arkikielessä. Esitellessä henkilöitä ( tai puhuttaessa paikan suunnista ) Esittelytilanteissa käytettään seuraavia ilmauksia ( tämä henkilö täällä, jne.) Kochira wa..san desu. se). Sochira wa san desu se). Achira wa.san desu. se). Tässä/ täällä on.. (se ja Siinä/ siellä on.. (se ja Tuossa/ tuolla on.. (se ja

26 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 26 / Interrogatiivipronominit Kysymyspronominit sijoitetaan lauseessa sen sanan kohdalle jota kysytään. Sanajärjestys ei muutu. NANI? MIKÄ? MITÄ? Kore wa hon desu ka? Kore wa nan desu ka? Sore wa hon desu. Onko tämä kirja? Mikä tämä on? Se on kirja. DORE? MIKÄ JOSTAIN JOUKOSTA? Anata no kasa wa dore desuka? Mikä näistä on sinun sateenvarjoso? DONATA? DARE? KUKA? Dare on käytössä välittömissä tilanteissa, donata on kohteliaampi: Keskustellessa vieraista tai asiakkaista: >Takahashi-san wa donata desuka? Ano kata (wa Takahashi-san) desu....daigaku no sensei desu. Kuka (heistä) on Takahashi? Hän on Takahashi....yliopiston opettaja. Katsoen kuvia jutellen tuttavista: > Harri-san wa dare desuka? Kuka (heistä) on Harri? Ano hito (wa Harri) desu. Huomaa että asiakasta puhuteltaessa käytetään usein myös: Dochira-sama desu ka? Sanoisitteko nimenne. Kenet voin ilmoittaa?

27 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 27 / Hintaa, arvoa tai määrää ilmaisevat interrogatiivipronominit IKURA? MINKÄ HINTAINEN? Ikura desuka? Paljonko se maksaa? 12 Aikaa ilmaisevat interrogatiivipronominit alkavat NAN- NAN + NEN MIKÄ + VUOSI Nannen desu ka? Mikä vuosi on kyseessä? NAN + GATSU MIKÄ + KUUKAUSI Nangatsu desu ka? Mikä kuukausi on kyseessä? NAN + NICHI MIKÄ + PÄIVÄ Nannichi desuka? Monesko päivä tänään on? NANI + YOOBI MIKÄ + VIIKONPÄIVÄ NanIyoobi desuka? Mikä viikonpäivä on? NAN + JI MIKÄ + KELLON AIKA Nanji desu ka? Mitä kello on?

28 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 28 / 38 Konnichi wa-käsikirjoituksen liitteet 1.1. Liite 1: LUKUSANAT Liite 2: AJANILMAUKSIA Kuukaudet, viikonpäivät ja päivät VUOSIYMPYRÄ VIIKONPÄIVÄT Viikonpäivät kanjeilla Kirjoita viikonpäivät kanjeilla ruutuihin Kuukausien nimet kanjeilla: Ima nanji desu ka?... 36

29 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 29 / 38 Liite 1: LUKUSANAT NUMEROT 1-20 SADAT 100 TUHANNET 0. ZERO, REI HYAKU JUU MAN 1. ICHI NI HYAKU NIJUU MAN 2. NI SAN BYAKU SAN JUU MAN 3. SAN YON HYAKU YON JUU MAN 4. SHI, YON GO HYAKU GO JUU MAN 5. GO ROPPYAKU ROKU JUU MAN 6. ROKU NANA HYAKU NANA JUU MAN 7. SHICHI, NANA HAPPYAKU HACHI JUU MAN 8. HACHI KYUUHYAKU KYUU JUUMAN 9. KYUU,KU 10. JUU TUHANNET MILJOONAT 11. JUU ICHI 12. JUUNI SEN, ISSEN HYAKU MAN 13. JUUSAN NI SEN NI HYAKU MAN 14. JUUYON SANZEN SAN BYAKU MAN 15. JUUGO YON SEN YON HYAKU MAN 16. JUUROKU GOSEN GO HYAKU MAN 17. JUUSHICHI ROKUSEN ROPPYAKU MAN 18. JUUHACHI NANA SEN NANA HYAKU MAN 19. JUUKYUU HASSEN HAPPYAKU MAN 20. NIJUU KYUUSEN KYUU HYAKU MAN KYMMENLUVUT 10 TUHANNET 10 MILJOONAT JUU ICHI MAN SEN MAN NIJUU NI MAN NI SEN MAN SANJUU SAN MAN SAN ZEN MAN YONJUU YON MAN YON SEN MAN GOJUU GO MAN GO SEN MAN ROKUJUU ROKU MAN ROKU SEN MAN NANAJUU NANA MAN NANA SEN MAN HACHIJUU HACHI MAN HASSEN MAN KYUUJUU KYUU MAN KYUU SEN MAN 100 MILJOONAT ICHI OKU, NI OKU jne.

30 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 30 / 38 Liite 2: AJANILMAUKSIA Kuukaudet, viikonpäivät ja päivät KUUKAUDET VIIKONPÄIVÄT PÄIVÄYKSET Tammi-joulukuu Maanantai- Sunnuntai 1.päivä 24. päivä jne. 1. ICHIGATSU (ma ) GETSUYOOBI ( 月 ) 1. TSUITACHI 2. NIGATSU (ti) KAYOOBI ( 火 ) 2. FUTSUKA 3. SANGATSU (ke) SUIYOOBI ( 水 ) 3. MIKKA 4. SHIGATSU (to) MOKUYOOBI ( 木 ) 4. YOKKA 5. GOGATSU (pe) KINYOOBI ( 金 ) 5. ITSUKA 6. ROKUGATSU (la) DOYOOBI ( 土 ) 6. MUIKA 7. SHICHIGATSU (su) NICHIYOOB I ( 日 ) 7. NANOKA 8. HACHIGATSU 8. YOOKA 9. KUGATSU 9. KOKONOKA 10. JUUGATSU 10. TOOKA 11. JUUICHIGATSU 11. JUUICHINICHI 12. JUUNIGATSU 12. JUUNINICHI 13. JUUSANNICHI 14. JUUYOKKA 15. JUUGONICHI 16. JUUROKUNICHI 17. JUUSHICHINICHI 18. JUUHACHINICHI 19. JUUKUNICHI 20. HATSUKA 21. NIJUUICHINICHI 22. NIJUUNINICHI 23. NIJUUSANNICHI 24. NIJUUYOKKA JNE.

31 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 31 / 38 きょうは何日ですか VUOSIYMPYRÄ じゅうにがつ Juunigatsu 1.tsuitachi ついたち 2.futsuka ふつか 3.mikka みっか 4.yokka よっか 5.itsuka いつか 6.muika むいか 7.nanoka なのか 8.yooka ようか 9.kokonoka ここのか 10.tooka とうか juuichigatsu じゅういちがつ ichigatsu いちがつ juugatsu nigatsu じゅうがつあきふゆにがつ kugatsu sangatsu くがつ hachigatsu はちがつ なつ はる さんがつ shigatsu しがつ shichigatsu gogatsu しちがつ ごがつ rokugatsu ろくがつ Nannen desuka. Nan gatsu desuka. Nannichi desuka. Minä vuonna? Missä kuussa? Monesko päivä? Anata no tanjoobi wa itsu desuka. Nangatsu nannichi desuka. あなたのたんじょうびはいつですか 何月何日ですか

32 Konnichi wa-käsikirjoituksen Liitteet 5/25/2010 Virpi Serita Sivu 32 / 38 下のボックスの中に日本語で かいて下さい Kirjoita sanojen päällä oleviin laatikoihin hiraganalla sanat japaniksi: (Tee tämän viikon kalenteri kirjotitamalla kohdalle tänään. mikä viikonpäivä tänään on.) Toissapäivänä Eilen Tänään Huomenna Yli huomenna viikonpäivä 1 viikonpäivä 2 viikonpäivä 3 viikonpäivä 4 viikonpäivä 5 kuun kuun kuun.kuun..kuun.päivä..päivä...päivä päivä. päivä oli oli on on on VIIKONPÄIVÄT Nichiyoobi 日曜日 (aurinko) にちようび sunnuntai Getsuyoobi 月曜日 (kuu) げつようび maanantai Kayoobi 火曜日 (tuli) かようび tiistai Suiyoobi 水曜日 (ves)i すいようび keskiviikko Mokuyoobi 木曜日 (puu) もくようび torstai Kinyoobi 金曜日 (metalli) きんようび perjantai Doyoobi 土曜日 (maa) どようび lauantai きょうあしたあさってきのうおととい tänään huomenna ylihuomenna eilen toissapäivänä

33 33 Viikonpäivät kanjeilla 日 月 火 水 木 金 土

34 34 Kirjoita viikonpäivät kanjeilla ruutuihin にちようび げつようび かようび すいようび もくようび きんようび どようび

35 35 Kuukausien nimet kanjeilla: おたんじょうお誕生 び日 つでいつ たんじょうですか 誕生 び 日 = たんじょうび =syntymäpäivä Milloin on syntymäpäiväsi? Kirjoita syntymäpäiväsi Kanjeilla kuukausi ensin ja sitten päivä. 一月二月三月四月五月六月七月八月九月十月十一月十二月 おすきお好きなきせつはいつですか? Mistä vuodenajasta pidät? はる kevät なつ kesä あき syksy ふゆ talvi

36 いま何時ですか Ima nanji desu ka? 36 juuniji Ippun いっぷん 1 min nifun にふん 2 min sanpun さんぷん 3 min yonpun よんぷん 4 min gofun ごふん 5 min roppun ろっぷん 6 min nanafun ななふん 7 min happun はっぷん 8 min kyuufun きゅうふん 9 min juppun じゅっぷん 10 min gojuu gohun juuichiji ichiji gohun juuji gojuppun niji juppun kuji sanji yonjuu gohun ji desu juu gohun hachiji yon juppun yoji nijuppun shichiji goji sanjuu gohun nijuu gohun rokuji San juppun ji han desu

37 37 Tunnit ja minuutit: Täydet tunnit: Ichiji Niji Sanji Yoji Goji Rokuji Shichiji Hachiji Kuji Juuji Juuichiji Juuniji Yksittäiset minuutit: Ippun Nihun Sanpun Yonpun Gohun Roppun Nanahun Hachihun/Happun Kyuuhun Juppun minuuttia Juuippun Juunihun Juusanpun Juuyonpun Juugohun jne minuuttia Nijuppun Nijuuippun Nijuunihun jne.

38 38 Kymmenent minuutit: (täydet kymmenet) 10 minuuuttia = Juppun 20 minuuuttia = Ni-juppun 30 minuuuttia = San-juppun 40 minuuuttia = Yon-juppun 50 minuuuttia = Go-juppun 60 minuuuttia = Roku-juppun Puolet tunnit voi myös sanoa.han Esim: 1-ji han jne. Aamupäiväajat ja iltapäiväajat Aamupäiväajat: gozen ESIM: Gozen ichi-ji Iltapäiväajat..gogo ESIM: Gogo ichi- ji