Japanin kielen perusrakenteet 2

Transkriptio

1 Japanin kielen perusrakenteet 2 DA - RU - TE - TAI Kevät 2015 Kehitteillä oleva versio Luvut 1-5 Japanihuone Virpi Serita

2 SISÄLLYSLUETTELO Luku 1 TOIVEITA Luku 2 TE-MUOTO te- muoto taivutus te- muoto + kudasai TE-muodon käyttöä lauseliitoksissa Erilaisissa liitokset:lauseita liitettäessä toisiinsa Te-muodolla liitettyjen verbilausekkeiden merkitys Kielteiset te-muodot TE-muodon käyttö verbi-liitoksissa a te-muoto lauseiden yhdistäjänä b. Te kara...<> Suru mae ni... 7 Luku 3 Vertailua: Kumpi on enemmän jotakin?... 8 Luku 4 Perustyylin verbimuodot V E R B I E N P E R U S T Y Y L I M U O D O T preesens (myönteinen ) lyhyt muoto perusmuoto preesens (kielteinen) nai - päätteeseen loppuva muoto: perustyylin mennyt muoto (myönteinen nk. ta-muoto mennyt muoto(kielteinen) i ADJEKTIIVIEN PERUSTYYLI NIMISANAT ja NA-ADJEKTIIVIEN PERUSTYYLI Luku 5 Muutosten aika ni narimasu Luku 6 Liitoksia lisää ~ kara, (konj: koska,siksi)... 13

3 1 Luku 1 Toiveita... Kun halutaan tehdä jotakin käytetään i-adjektiivin omaista nk. tai-rakennetta yhdessä desurakenteen kanssa. Tuttavallisessa Minne haluaisit matkustaa? Doko ni ryokoo shitai desuka? Missä haluaisit yöä haluaisit yöpyä? Dokoni tomaritai desuka? Opettele tai - muoto, jolla voit ilmaista halujasi tehdä jotakin Muista... tai pääte lisätään verbin masu muodon runkoon tai-muoto taipuu eri aikamuodoissa I - adjektiivin tavoin Amerika e iki tai Amerika e iki taku nai Amerika e iki takatta Amerika e iki taku nakatta Kun halutaan joku esine, olentoö tai asia itselle käytetään i-adjektiivin omaista nk. hoshiirakennetta verbilausekkeessa: Opettele hoshii merkityksessä haluta joku esine tai asia ( siis nimisana ) hoshii käännetään verbinä mutta on oikeasti I - adjektiivi joka siis taipuu siten Piano ga hoshii Piano ga ( wa ) hoshiku nai Piano ga hoshikatta Piano ga ( wa ) hoshiku nakatta esim. Yasumi ga hoshii... Shigoto ga hoshii... Jiyuu na jikan ga...(haluan vapaa aikaa )

4 2 Luku 2 TE-MUOTO 2.1 te- muoto taivutus ru verbit ru-pääte pois te-pääte tilalle taberu tabete u - verbit katso mihin tavuun (u,ku,su,tsu,nu,hu,mu,ru ) verbi loppuu (1) diftongi + ru + tsu loppuiset saavat yhden t-kirjaimen lisää: - tte ka u ka tte, kae ru kae tte, ma tsu ma tte (2) -su loppuiset saavat päätteen: shite hana su hana shite (3) -mu,-nu, -bu loppuiset saavat päätteen: -nde yo mu yo nde, shi nu shi nde, to bu to nde (4) -ku, -gu loppuiset menettävät k ja g kirjaimen tilalle tulee i-kirjain : -ite ka ku ka ite, oyo gu oyo ide Ulkoa on muistettava poikkeusmuodon verbit suru shite ja kuru kite! te- muoto + kudasai kudasai pääte liitetään te - muodon yhteyteen, siten pyydät toiselta palvelusta tehdä jotakin, ts. antaa sinulle jotain palvelua. 2

5 3 Harjoitellaan te- kudasai muotoja kaupunki opastuksella : 1. Käänny まがってください 2. Pysähdy. とめてください 3. Mene yli. わたってください 4. Kävele suoraan まっすぐあるいてください 5. Kysy にきいてください 6. astu kulkuneuvoon にのってください. 7. astu pois kulkuneuvosta でおりてください 8. käykää sisään にはいってください. 9. odottakaa siellä そこでまってください Kirjoita ensin te muodot tähän: のるおりるはいるまつあるくまがるとまるわたる 3

6 TE-MUODON KÄYTTÖ LAUSELIITOKSISSA Erilaisissa liitokset:lauseita liitettäessä toisiinsa Substantiivi+desu -predikaattina >lauseliitos te-muodolla. 1. Kore wa pen de, are wa hon desu. (Tämä on kynä ja se on kirja. ) 2. Kyoo wa hare de, kinoo mo hare deshita. (Tänään on selkeä sää ja eilen oli myös kaunista.) Samoin na-adjektiivit: 3. Kanojo wa kirei de, atama mo ii desu. (Hän on kaunis ja myös älykäs.) 4. Tookyoo wa anzen de, sumiyasui desu. (Tokio on turvallinen ja "helppo" asua.) Verbi predikaattina > lauseliitos te-muodolla. Ensimmäisen lauseen verbi laitetaan te-muotoon ja niin saadaan liitos seuraavaan lauseeseen. i-adjektiivi predikaattina > lauseliitos te-muodolla 5. Kono sain wa akaku te, ookii desu. (Tämä merkki on punainen ja suuri. ) 6. Watashi no heya wa akaruku te, kitchin wa totemo benri desu. (Huoneeni on valoisa ja keittiöni käytännöllinen) Te-muodolla liitettyjen verbilausekkeiden merkitys A. Käytetään toinen toistaan seuraavien tapahtumien kuvauksessa. 4

7 5 Joskus lisätään "kara" (jonka jälkeen) selvittämään tapahtumien kulkua. 1) Asa okite, shimbun o yonde, kaisha e ikimasu. Aamulla herään luen lehden ja menen töihin. 2) Eiga o mite kara, biiru o nomi ni ikimasu. Katsottuani elokuvan menen juomaan oluen Käytetään kuvattaessa menetelmää tehdä jotakin. 3) Kagami o mite, hige o sorimasu. Ajan parran katsoen peiliin Toisinaan ilmaistaan syy toiseen tapahtumaan. 4) Takusan shigoto o shite, tsukaremashita. Tein paljon töitä, väsyin. 5) Yoru osoku made benkyooshite, asa nemukatta desu. Opiskelin myöhään yöhön (joten) olin aamulla uninen Kielteiset te-muodot N+desu ( de +wa+ nai ) Sore wa watashi no de wa nakute, musume no kuruma desu. Se ei ole minun vaan tyttäreni auto. Verbi ( nai muoto ) Zenzen benkyoo shi nakute, shiken o shippai-shimashita. En opiskellut lainkaan joten epäonnistuin kokeessa. i-adjektiivi Watashi no heya wa ookiku nakute, mado mo chiisai desu. Huoneeni ei ole suuri ja sen ikkunatkin ovat pienet. 5

8 Te-muodon käyttö verbi- liitoksissa te -kudasai. Akeru avata, shimerusulkea, magarukääntyä, tomeru pysähtyä Sano suomeksi: Mado o akete kudasai masuka. Doa o shimete kudasai masuka. Migi e magatte kudasai. Koko de tomete kudasai. Sano japaniksi: Minä herään seitsemältä, luen lehden ja syön aamiaisen. Juoksen bussipysäkille ( basustoppu, teiryuujo) ja nousen bussiin, Menen bussilla metroasemalla ja vaihdan metroon. Nousen pois metrosta Kaisaniemen asemalla ja kävelen yliopistolle. Yliopistolta kävelen Aleksanterin kadulle ja nousen raitiovaunuun. Raitiovaunulla menen Töölööseen ja kiirehdin HKKKlle. 6

9 2.5. RAKENTEITA lisää te-muodolla. Lauseiden liittäjiä te kara vs. suru maeni 2.5.a te-muoto lauseiden yhdistäjänä Toisiaan seuraavat toiminnot 7 Asa okite, ha o migaite, asagohan o tabemasu Daigaku o sotsugyoo shite kara, arubaito o suru tsumori desu. Benkyoo shite, terebi o mite nemasu. Syy yhteys lauseiden välillä Kinoo wa atama ga itakute, kaisha o yasumimashita. Adjektiivien ja nimisanojen yhdistäminen te-muodolla Chiisakute, akai kuruma Benri de kirei na kuruma 2.5.b. Te kara...<> Suru mae ni Shawaa abite kara, asagohan o tabemasu Yuki ga futte kara, sukii ni ikimasu Shawaa abiru mae ni, asagohan o tabemasu. Yuki ga furu mae ni, sukii ni ikimasu. Vertaa merkityksiä>tee 5 lausetta kotona ylläolevista! 7

10 Luku 3. Vertailua: Kumpi on enemmän jotakin? と ~ とどちら (のほう) が Adj. ですか A to B to, dochira (no hoo) ga ADJEKTIIVI desu ka. Japanin kielen adjektiiveilla ei ole erillisiä komparatiivi- tai superlatiivimuotoja. Komparatiivi luodaan sijoittamalla no hoo ga sen ilmaisun jälkeen, jonka todetaan olevan suurempi, pienempi, nopeampi jne. 8 でんしゃ 1. 電車のほうがはやいですとうきょう 2. 東京のほうが大きいです Juna on nopeampi. Tokio on suurempi. 3. そのルートのほうがいいです Se reitti on parempi. たなか 4. 田中さんのほうがしんせつです Tanaka on ystävällisempi. Jos halutaan kohdistaa keskustelu verrattavaan kohteeseen, sijoitetaan sen sanan perään partikkeli より (verrattuna). くるま 5. 車あんぜんのほうがオートバイより安全です Auto on turvallisempi kuin moottoripyörä. Jos より-partikkelia käytetään, voidaan myös sanoa: くるま 6. 車あんぜんはオートバイより安全です Auto on turvallisempi kuin moottoripyörä. 7. ナーンタリはトウルクよりとおいです Naantali on kauempana kuin Turku. 8

11 9 Luku 4 Perustyylin verbimuodot Opettele lyhyen muodon kaaviot: 4.1. VERBIT preesens (myönteinen ) lyhyt muoto perusmuoto 1. u-verbeissä loppuu u-tavuun ( paremminkin u-vokaaliin loppuvaan hiraganan tavuun >>>>>>>>>> u, ku, su,tsu,nu,fu,(bu), mu, ru : kau kaku hanasu matsu shinu yobu yomu kaeru 2. ru-verbeissä siis ru tavuun loppuva perusmuoto tabe ru oki ru 3. epäsäännölliset verbit: suru,kuru preesens (kielteinen) nai - päätteeseen loppuva muoto: 1. u verbeissä runko loppuu a- tavuun (a-vokaaliin loppuvaan hiraganan tavuun ) >a, ka,sa, ta, na,ha,ma,ra>>>>>johon sitten lisätään nai-pääte kawa kawanai kaka kakanai hanasa hanasanai mata matanai shina shinanai yoba yobanai yoma yomanai kaera kaeranai 2. ru-verbeissä lisätään nai pääte tabe nai oki nai 3. epäsäännölliset verbit: suru,kuru >>>>>>>shinai, konai 9

12 perustyylin mennyt muoto (myönteinen nk. ta-muoto u-verbit : runko on siis samat kuin te-muodoilla jolla päätetyyppejä on 4 seuraavaa: 1. -tta ( diftongi-, ru-loppuiset sekä tsu-loppuiset u-verbit ), 2. -ita ( ku-loppuiset u-verbit ), 3. -shita ( su-loppuiset u-verbit ) 4. -nda ( ku-, nu-, bu-loppuiset u-verbit ) ( te -muodot on esitetty perässä muistin virkistämiseksi ) - tta - tte kau - katta ( katte kudasai ) kaeru - kaetta ( kaette kudasai ) matsu - matta ( matte kudasai ) -ita - ite kaku - kaita ( kaite kudasai ) - shita - shite hanasu - hanashita ( hanashite kudasai ) -nda -nde yobu - yonda (isha o yonde kudasai ) yomu - yonda ( kono hon o yonde kudasai ) shinu - shinda ( neko ga shinde imasu ) ru-verbeissä lisätään ta- pääte tabe ta oki ta epäsäännölliset verbit: suru,kuru >>>>>>>shita, kita 10

13 mennyt muoto(kielteinen) nakatta pääte liitetään samoin kuin nai päätekin 1. u verbeissä runko loppuu a- tavuun (a-vokaaliin loppuvaan hiraganan tavuun ) >a, ka,sa, ta, na,ha,ma,ra>>>>>johon sitten lisätään nakatta-pääte kawa kawanakatta kaka kakanakatta hanasa hanasanakatta mata matanakatta shina shinanakatta yoba yobanakatta yoma yomanakatta kaera kaeranakatta 2. ru-verbeissä lisätään nakatta pääte tabe nakatta oki nakatta 3. epäsäännölliset verbit: suru,kuru shinanakatta konakatta 2. i- ADJEKTIIVi -lausekkeiden perustyylin muodot i-adjektiivien lyhyt muoto on samanlainen kuin pitkänkin pudottaen vain desu-ilmaisun lopusta pois atatakai desu atatakai samui desu samui chiisai chiisai na-adjektiivin lyhyt muoto on samanlainen kuin nimisanojen kts 4.3. NIMISANAT ja NA-adjektiivi lausekkeiden lyhyet muodot...desu... da...de wa arimasen... de wa nai...deshita...datta...de wa arimasen deshita... de wa nakatta 11

14 12 Luku 5 Muutosten aika ni narimasu Tutkimme, miten adjektiiveista tulee adverbejä jotka kertovat miten joku asia tapahtuu, jolloin siis ne selittävät verbin (toiminnan tai tapahtuman) luonnetta. na-adjektiivit saavat ni päätteen {に} joozu na adjektiivi Esim. Nihongo ga joozu na gaikokujin ( joozu na selittää nimisanaa gaikokujin ) Japania taitavasti puhuva ulkomaalainen. mutta... joozu ni adverbi Esim. Nihongo ga joozu ni narimashita ( joozu selittää verbiä narimashita, tulla joksikin ) Hän tuli taitavaksi japanin kielessä. tai... Nihongo o joozu ni hanasemasuka? Puhutko taitavasti japania? Kanji wa joozu ni kakemasuka? I - adjektiivit saavat päätteen {く} Nihongo ga muzukashii kotoba desu. Muzukashii adjektiivi Japani on vaikea kieli. Nihongo ga muzukashiku narimashita. Muzukashiku adverbi Japanin kielen (opinnot) ovat vaikeutuneet. 12

15 13 Luku 6. Liitoksia lisää ~ kara, (konj: koska,siksi) ikanai kara itta kara ikanakatta kara ~ V ( esim iku ) + tai muoto + kara ( tai node ) ikitai kara ikitaku nakatta kara ikitakatta kara ikitakunakatta kara jne ~ Adj. + kara ( tai node ) samui kara samuku nai kara samukatta kara samuku nakatta kara ~ Na. Adj ( tai Nimisana ) + kara kirei da kara kirei de wa nai kara kirei datta kara kirei de wa nakatta kara 13