Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläkealaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2014 tammikuu maaliskuu Alkuvuodesta eläkeiän nostaminen hallitsi eläkeuudistuksesta käytyä julkista keskustelua. Tutkijat esittivät ratkaisuja työssä jaksamisen lisäämiseksi. Palkansaajajärjestöt ottivat työeläkemaksun suuruuden esiin eläkeneuvotteluissa. EU:n pyrkimykset eläkejärjestelmien yhdenmukaistamiseksi huolestuttivat. Asiantuntijat kritisoivat OECD:n ehdotusta osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken lakkauttamisesta. Myöskään eläkerahastojen purkaminen ei saanut kannatusta asiantuntijoilta. Keskustelu työeläkeyhtiöiden avoimuuden lisäämisestä ja hallituspaikoista pörssiyhtiöissä jatkui edelleen alkuvuoden aikana. Eläkeiän nostaminen hallitsi keskustelua eläkeuudistuksesta Keskustelu eläkeiän nostamisesta jatkui runsaana sekä pääkirjoituksissa että lehtien palstoilla. Ongelmalliseksi keskusteluissa nähtiin ikääntyneiden työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu. (Aamulehti 8.1.) Eläketurvakeskuksen tilastot osoittivat, että eläkkeelle siirtymisiän odote pysyi viime vuonna samana kuin edellisvuonna. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana. SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen piti kehitystä kelvollisena, vaikka ikä ei viime vuonna noussutkaan. (Talouselämä 6.2.) Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas ihmetteli, miksi hallitus jättäytyi sivuun eläkeuudistuksen valmistelusta. (Yle uutiset 24.2.) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ei ollut vakuuttunut, että työmarkkinajärjestöjen pöytä olisi oikea paikka neuvotteluille eläkejärjestelmän ikärajoista. (Taloussanomat 13.3.) Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehdotti mallia, jossa eläkeikä sidottaisiin kasvavaan eliniänodotteeseen niin, että yrityksille tärkeän työeläkemaksun nousupaine pidettäisiin kohtuullisena. EK tiukentaisi työkyvyttömyyseläkkeelle lähtemisen ehtoja. EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan on selvää, että eläkeikärajoja tullaan nostamaan pitkän siirtymävaiheen kautta. (Helsingin Sanomat 1.2.) EK:n johtaja Jussi Mustonen totesi, että suomalaiset eivät ole vielä havahtuneet ongelmiin, joita eläkkeelle jäävien suuri määrä aiheuttaa. (Yle 3.1.) EK:n Lasse Laatunen ehdotti 67
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2014 2 vuoden eläkeikää. (Yle 3.1.) SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly piti EK:n esitystä eläkeiän alarajan nostosta 67 vuoteen liian jäykkänä. Lylyn mukaan pitkän työuran tekeminen on mahdollistettava erilaisilla joustoilla uran loppupäässä. (Yle 3.1.) SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki vastusti eläkeiän alarajan nostoa 63 vuodesta ylöspäin. (Suomen Kuvalehti 11/2014.) EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila ilmoitti, että käsitys, jonka mukaan työnantajat toivoisivat eläkeiän nostamista, on väärinkäsitys. Kokkilan mukaan myöhäisempi eläkkeelle jääminen ei ole yritysten etujen mukaista, vaan tietää lisävastuita ja kustannuksia yrityksille. (Yle uutiset 17.1.) EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari totesi, että eläkeiän nostotarve on 2 4 vuotta. (Suomen Kuvalehti 11/2014.) Tehyn hallitukseen kuuluvan Paula Sihdon mukaan eläkkeelle siirtymisikä nousee ilman pakkoakin, jos työolosuhteita, johtajuutta ja työssä jaksamista parannetaan. Metalliliiton hallitukseen kuuluva Erkki Kuusikko sanoi, että jos ihminen kokee tekevänsä arvokasta työtä, niin hän joustaa ja jaksaa, vaikka sairastaisikin. (Ilkka 3.1.) Ammattiliitto Pro ilmoitti, että se ei hyväksy minkäänlaista eläkeiän nostoa ennen kuin on sovittu konkreettisista toimista työllisyysasteen nostamiseksi ja työelämän laadun parantamiseksi. (Suomenmaa 24.1.) Akava ilmoitti olevansa valmis keskustelemaan vanhuuseläkkeen alaikärajasta vain osana muita työelämän kehittämistoimia. Akavan johtaja Pekka Piispanen sanoi, että Akava ei halua eläkeikiin toimiala- tai ammattikohtaisia eroja. (Kansan Uutiset 29.1.) STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan turva- ja joustoehtojen pitää olla kunnossa ikääntyvien osalta, työllisyystilanne ei saa huonontua, eläkekarttumien erilaista kertymistä tulee miettiä ja työelämän pitää olla parempaa. (Karjalainen 2.3.) SAK:lainen Rakennusliitto aloitti Elävänä eläkkeelle kampanjan, jonka selvityksestä selvisi, että suomalainen enemmistö ei usko jaksavansa tehdä töitä 67-vuotiaaksi. Rakennusliitto vaati, että eläkeikä pitää määrätä yksilöllisesti työn raskauden ja kuluttavuuden mukaan. Liitto vaati myös, että ikääntyville tulisi antaa mahdollisuus päästä tehtäviin jotka joustavat jaksamisen mukaan. (Aamulehti, STT 11.2.) Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Noora Järnefeltin mukaan työuran pituuden mukaan määräytyvä eläkejärjestelmä ei ole ongelmaton. Järnefeltin mukaan ei ole ongelmatonta, miten työuran pituus lasketaan jokaisen yksilön kohdalla. Ennen kuin sellaiseen järjestelmään voitaisiin siirtyä, se vaatisi erittäin pitkän siirtymisajan. (Studio55.fi 18.2.) Puhemies Eero Heinäluoma (SDP) otti valtiopäivän avajaisten puheessaan kantaa eläkeikäkeskusteluun. Heinäluoma peräänkuulutti oikeidenmukaisuutta ja reiluutta eläkeikävaatimuksiin. (MTV3 4.2.) Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja keskustan eläketyöryhmää vetänyt Anu Vehviläinen kertoivat, että keskusta sitoisi eläkeiän elinajan odotteeseen. Saarikon ja Vehviläisen mukaan eläkeiän alarajaa tulisi nostaa asteittain pitkällä siirtymäajalla. (Suomenmaa 25.2.)
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2014 3 Tutkijat etsivät keinoja työssä jaksamiseen Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kanniston mukaan hallitusohjelman tavoite myöhentää eläkkeellesiirtymistä keskimäärin 62,4 vuoteen 2025 mennessä ei nykymenolla toteudu. Kanniston mukaan jatko riippuu talouden ja työelämän kehityksestä sekä ihmisten valinnoista. ETK:n johtajan Mikko Kauton mukaan yhä useampi eläkkeelle siirtynyt kertoi, että olisi jatkanut työelämässä, jos työnantajalta olisi tullut signaali, että se olisi toivottavaa. Näin ollen moni pystyisi työkuntonsa puolesta jatkamaan työelämässä pidempään. (Kauppalehti 6.2.) Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo totesi, että työurien pidentäminen alusta ja lopusta ei riitä. Tärkeintä olisi lisätä työntekoa keskeltä eli 25 54-vuotiailla. Keskeltä työuraa menetettyjä työvuosia ei voida kokonaan korvata alku- tai loppupäätä paikkaamalla. (Helsingin Sanomat 24.2.) Useat asiantuntijat ennakoivat sairauksien, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyden kasvua erityisesti työntekijäammateissa, jos eläkeikä nousee 65 tai 67 vuoteen. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen erikoistutkija Tomi Mäkiopas sanoi, että ihmisten koettu terveys on vähentynyt Terveys 2011 tutkimuksen mukaan. Jenni Blomgren Kelasta arvioi, että eläkeiän nosto lisää työttömyyttä työntekijäammateissa. (Yle 6.3.) Työterveyslaitoksen tutkija Tiina Pensola varoitti, että jos yleistä eläkeikää nostetaan, ikääntyneitä työttömiä ja työkyvyttömyyseläkeläisiä tulee hyvin todennäköisesti lisää. Vaarassa ovat erityisesti raskaiden ruumiillisten töiden tekijät. Pensola ehdotti, että työt voisi jakaa ruumiillisiin ja ei-ruumiillisiin töihin ja eläkeiät sen mukaan 63 70- ja 65 70-vuoteen. (Karjalainen 2.2.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen Hyvinvoinnin maakunnalliset ja väestöryhmien väliset erot Suomessa 2013 mukaan joka neljäs suomalainen ei usko jaksavansa töissä eläkeikään asti. Tutkijat totesivat, että jos työuria halutaan pidentää, toimenpiteitä on kohdistettava sekä alueellisesti että niitä eniten tarvitseville. (Aamulehti 2.2.) Työterveyslaitoksen johtaja Guy Ahonen kertoi, että ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 suomalaista. Tälläkin hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on lähes 200 000 työikäistä. (Helsingin Sanomat 6.3.) Hyvinvointia työstä -kirjan kirjoittaneet asiantuntijat työterveysjohtaja Marjo Sinokin ja professori Petri Virtanen eivät pitäneet eläkeiän nostoa ensisijaisena ratkaisuna työurien pidentämiseen. Heidän mukaansa, ihmiset pitäisi saada viihtymään ja jaksamaan paremmin töissä, jotta työuria saataisiin pidennettyä. Työterveyslaitoksen mukaan työpahoinvoinnista syntyy vuosittain yli 40 miljardin kustannukset muun muassa ennenaikaisina eläkkeinä ja sairauspoissaoloina. Virtasen mukaan kustannuksia voitaisiin karsia esimerkiksi kehittämällä johtamista. Hyvään esimiestyöhön lukeutuvat läsnä oleminen sekä tuen ja palautteen antaminen. (Itä-Savo 18.2.) Eläketurvakeskuksen raportti Sosionomiset erot Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä kertoi, että eläkemaksuilla saatava tuotto sosioekonomisissa ryhmissä vaihtelee varsin vähän. Työeläkejärjestelmä on keskeisiltä osiltaan tasapuolinen. Työntekijät jää-
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2014 4 vät aiemmin eläkkeelle kuin ylemmät toimihenkilöt, mutta työurien pituudessa ei ole isoja eroja. Professori Hannu Uusitalo kertoi, että puolet vanhuseläkkeeseen jaksavista jää eläkkeelle heti 63-vuotiaana. (Ilta-Sanomat 11.2.) Kysymys eläkkeiden rahoituksesta nostetaan neuvottelupöytään Palkansaajajärjestöt AKAVA, STTK ja SAK vaativat, että eläkeneuvotteluissa pitää päättää myös eläkkeiden rahoituksesta eli työeläkemaksun suuruudesta useammaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. EK:n tavoitteena on, että maksua ei enää nostettaisi nykytasolta, eikä missään tapauksessa yli 25 prosentin. (Helsingin Sanomat 19.3, 20.3.) SAK, STTK ja Akava korostavat, että myös vasta työuraansa aloittelevien nuorten pitää pystyä luottamaan eläketurvaan. Järjestöt vaativat, että työeläkemaksut on saatava tällä vuosikymmenellä tasolle, joka turvaa eläkkeet. (Aamulehti 19.3.) Keinoista lisätä vanhuuseläkkeellä työskentelyä keskusteltiin Kevan selvityksen mukaan työssäkäynti eläkkeellä kolminkertaistui kunta-alalla ja kaksinkertaistui valtiolla vuosina 2005 2011. Vanhuuseläkkeellä työskentely on lisääntynyt eläkeuudistuksen jälkeen. (Suomenmaa 28.1.) Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna ehdotti, että eläkeläisten työntekoa tulisi lisätä poistamalla heiltä työeläkemaksu. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto ei pidä esitystä hyvänä. Kauton mukaan työeläkemaksun poistaminen kannustaisi jäämään pois työelämästä heti kun vanhuuseläkeiän alaraja tulee vastaan. Eläkkeelle jäännin jälkeen työntekoa jatkettaisiin eläkkeellä ollessa. Kauton mukaan se, että eläkemaksu olisi vapaaehtoinen yhdelle ryhmälle, voisi vääristää työmarkkinoita. (Aamulehti 2.2.) Osa-aikaeläkkeestä puhuttiin myönteisesti Eläketurvakeskuksen tutkija Mervi Takala kertoi, että tutkimusten mukaan työnantajat suhtautuvat osa-aikaeläkkeisiin hyvin myönteisesti. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että EK haluaisi poistaa osa-aikaeläkkeen kokonaan. Työntekijäjärjestöt pitävät osa-aikaeläkettä tärkeänä. Akavan johtajan Pekka Piispasen mukaan osa-aikaeläke lisää mahdollisuuksia kyetä jatkamaan ja jaksamaan työssä. STTK:n edunvalvontasihteeri Minna Helle sanoi, että STTK on halukas kehittämään osa-aikaeläkemallia vielä joustavammaksi. Helteen mukaan on hullua ajatella, että ihminen jäisi äkillisesti kokonaan pois työelämästä. (Kaleva 2.2.) ETK:n tutkija Mervi Takala totesi, että osa-aikaeläkettä ja osa-aikaista työntekoa on pidetty yhtenä keinona työurien pidentämiseksi. Se nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta ja kasvattaa kokonaistyöpanosta. Takala toteaa osa-aikatyön selittävän puolet ikääntyneiden työllisyyden kasvusta. Se, pidentääkö osa-aikaeläke myös työuria, ei ole selvää. (Kansan Uutiset 26.2.) Työ- ja elinkeinoministeriön tutkija Pekka Tiaisen mukaan osa-aikaeläkkeen poistamisessa on kyse enemmän julkisten menojen säästämisestä kuin työllisyyden edistämisestä. (Kauppalehti 10.2.)
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2014 5 EU:n valta julkisten menojen hillitsemiseksi lisääntyi Euroopan unionin komission uutisoitiin saaneen lisää valtaa julkisten menojen hillitsemiseksi talouskriisin vuoksi. STM:n koordinointiyksikön johtaja Carin Lindqvist-Virtanen huomautti, että sosiaalipolitiikka kuuluu jäsenmaiden vastuulle. EU voi puuttua tilanteeseen, jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 60 prosenttia. Valtionvarainministeriön arvion mukaan Suomen talous liikkuu riskirajoilla. Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander totesi, että EU:ssa on pyrkimyksiä eläkejärjestelmien yhdenmukaistamiseksi. Muutos on merkittävä. Carin Lindqvist-Virtanen sanoi, että Suomen eläkejärjestelmää tulee puolustaa EU:sta tulevalta yhdenmukaistamiselta. (Taloussanomat 24.1.) Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes korosti, että työeläkkeistä tulee päättää kansallisesti myös tulevaisuudessa. (Kansan Uutiset Verkkolehti 27.1.) OECD ehdotusta osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken lakkauttamisesta kritisoitiin OECD kehotti Suomea nostamaan eläkeiän alarajaa asteittain niin, että se seuraisi eliniän odotetta. Myös osa-aikaeläkkeet ja työttömyysputki pitäisi OECD:n mukaan lakkauttaa. Suomen olisi tuettava oppimista myös työuran aikana, jotta ihmiset pysyisivät työelämässä pidempään. Lisäksi olisi kohdennettava aktiivisia toimia nuorten, lapsentekoiässä olevien naisten sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. (Taloussanomat 12.2.) Akava moittii, että OECD:n ikääntyneiden työllistämiskeinot ovat riittämättömiä. Akavassa nähtiin myös tuoreen maaraportin ehdottamat keinot kohtuuttomina. Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mukaan raportti sysäsi vastuun työurien pidentämisestä työntekijöille ja julkiselle sektorille. (Turun Sanomat 12.2.) Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehulan mukaan työuria on pidennettävä ja sen osana myös eläkeikää on nostettava. Rehula sanoi, että OECD:n maaraportti tukee keskustan linjaa. Rehula korosti, että eläkeiän noston vastapainoksi tarvitaan uskottava näkymä uusista työpaikoista ja uudistuksia, joilla parannetaan työssä jaksamista ja johtamista. (Verkkouutiset 12.2.) JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen totesi, että eläkeikä ei nouse alarajaa nostamalla. Asara-Laaksonen kysyi, kenen asialla OECD oikein on. Ei ainakaan kuluttavaa työtä pitkään ja pienellä palkalla tekevien. Asara-Laaksonen sanoi, että mieleen tulee kysymys: ovatko Suomen valtio ja työnantajat tilanneet OECD:ltä omia tavoitteitaan tukevia laskelmia. Asara-Laaksosen mukaan työurien pidentämisessä on olennaista se, että ihmisellä on mahdollisuus koulutukseen, työhön, toimeentuloon ja kunnon työolosuhteisiin kaikissa työiän vaiheissa. (Talouselämä 13.2.) Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä totesi, että muita pohjoismaita alhaisemmat työllisyysasteet pudottavat Suomen maiden välisissä vertailuissa ikääntyneiden työllistymisessä. Syyksi Hyssälä näki tähän sen, että irtisanomistilanteessa Ruotsissa lähdetään siitä, että pitkään talossa olleet saavat jäädä. Suomessa taas vastaavissa tilanteissa lähdetään katsomaan, kuka pääsisi erilaisiin eläkeputkiin. (Salon seudun sanomat 4.3.)
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2014 6 Veroparatiisien käytöstä selvityksiä Helsingin Sanomien keräämät tiedot Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekistereistä käynnistivät keskustelun veroparatiiseista. Eläkerahoja sijoittavat yhtiöt saavat Luxemburgilta erityisiä verohelpotuksia. Selvityksen mukaan sen vuoksi joukko suomalasiyhtiötä hoitaa eläkerahojen sijoitustoimintaa Luxemburgista. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoi yllättyneensä siitä, kuinka laaja joukko suomalaisia hyödyntää veroparatiiseja. Urpilaisen mukaan selvitystyö siitä, kuinka paljon Suomi menettää verorahoja, tulisi käynnistää. Verohallinnon ylitarkastaja Hannu Kuortti totesi, että ulkomaisten veroparatiisien kautta maksetut lisäeläkkeet ja bonukset ovat sinänsä hyväksyttäviä, jos ne ilmoitetaan asianmukaisesti. (Helsingin Sanomat 20.1.) Köyhyysriskin todettiin kasvaneen Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus osoitti eläkeläisten köyhyysriskin kasvaneen Suomessa 1990-laman jälkeen. (Viva 1/2014.) Ilmarisen tekemästä tutkimuksesta kävi ilmi, että joka toinen nainen kokee että eläke ei riitä. Naisten eläke oli tutkimuksen mukaan 700 euroa pienempi kuin miesten eläke. (Taloussanomat 7.2.) Ajatus eläkekatosta ei saanut tukea Eläkeläisiä puhuttanut eläkekatto ei saanut tukea eduskunnan loppuvuoden äänestyksissä. Jyväskyläläinen perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupaisen tekemä talousarvioesitys kaatui selvin numeroin 13 40 eduskunnan täysistunnossa. Eläkekatto on voimassa kaikissa Euroopan maissa paitsi Suomessa, Virossa, Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa. Eläkekatoksi Tuupainen esitti 4 000 euroa kuukaudessa ja perusteli esitystä kilpailukykyisyydellä Pohjoismaiden maksamiin eläkkeisiin. (Radio City 2.1.) Eläkerahastojen purkaminen ei saanut kannatusta asiantuntijoilta Lehdet uutisoivat, että suomalaisille on kertynyt yksi maailman suurimmista eläkerahastoista. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoituskanta oli syyskuun lopussa yli 158 miljardia euroa. Telan analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne sanoo, että jos nykyiset säännöt pysyvät voimassa, eläkerahastojen pääomaa ei tarvitse käyttää eläkkeiden maksuun koskaan. Vanne totesi, että eläkerahastojen syöminen ei olisi kestävä ratkaisu, sillä se siirtäisi riskin järjestelmän jatkuvuudesta tuleville sukupolville. (Keskisuomalainen 21.1.) Kelan johtava tutkia Pertti Honkanen kaipasi keskustelua eläkerahastojen tarkoituksesta ja tavoitteista sekä niiden tarkempaa määrittelyä laissa. Honkasen mukaan rahat tulisi käyttää suurten ikäluokkien eläköitymiseen, jos ne on siihen tarkoitettu. ETK:n ekonomisti Risto Vaittinen kertoi, että kuntien ja valtion eläkerahastoja voidaan purkaa poliittisilla päätöksillä. Yksityisten eläkeyhtiöiden rahastojen purkaminen olisi vaikeampaa vastuuvelan vuoksi. (Keskisuomalainen 21.1.) Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes muistutti, että eläkkeillä ei pidä tasata suhdanteita vaan turvata vanhuus. (Kansan Uutiset Verkkolehti 27.1.)
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2014 7 Varman sijoituksista vastaavan johtajan Reima Rytsölän mukaan eläkeraha ei voi ratkaista yritysrahoituksen ongelmia. Rytsölä ei kannata ajatusta siitä, että yritykset, jotka eivät saa pankeilta lainaa, tulisivat eläkeyhtiöiden asiakkaiksi. Rytsölän mukaan eläkeyhtiöiden toimintaa ei voi laajentaa yritysrahoituksessa. Vaarana subventoidussa rahoittamisessa on, että yritysten ei tarvitse huolehtia omasta kannattavuudestaan ja kilpailukyvystään, jos rahoitusta jaetaan muilla kuin taloudellisilla perusteilla. (Kauppalehti 31.1.) Hallitus päätti osana kehitysriihtä ottaa Valtion eläkerahastosta 500 miljoonaa euroa valtion tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei ollut huolissaan poliitikkojen päätöksestä. Siimes totesi, että aiemmin on tehty toisinpäin, eli vuosina 2006 ja 2007 valtio jätti nostamatta varoja eläkerahastosta, jolloin rahasto sai vastaavasti käyttöönsä ylimääräisiä varoja. (Helsingin Sanomat 31.3.) Sijoitusten tuotot vaihtelivat Ilmarisen sijoitukset tuottivat 9,8 prosenttia vuonna 2013. Luku nousi edellisvuodesta. Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas sanoi, että Ilmarisen on jatkettava sijoitusten hajauttamista Suomen ulkopuolelle, jotta eläkevarojen tuotto turvataan (Yle 23.1.) Lehdet uutisoivat että vuonna 2013 eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen maksama eläkemeno oli ensimmäisen kerran suurempi kuin vakuutusmaksutulo. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että eläkemeno on pysyvästi maksutuloa suurempi. Erotus katetaan Eläketurvakeskuksen ennusteen mukaan eläkerahastojen tuotolla. Erotuksen ennakoidaan kuitenkin jäävän niin pieneksi, että se ei pitkään aikaan vaaranna eläkerahastojen kasvua. Harri Sailas totesi, että eläkevarat eivät siis ole supistumassa vaan jatkavat kasvuaan. Eläkkeiden rahoitus on turvattu myös pitkällä aikavälillä. (Talouselämä 7.2.) LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitukset tuottivat 5,4 prosenttia. Tuotot laskivat edellisvuoden 9 prosentista. (Talouselämä 28.1.) Eläke-Fennian sijoitukset tuottivat 9,3 prosenttia. Eläke-Fennia ilmoitti yhdistyvänsä LähiTapiolan kanssa työeläkeyhtiö Eloksi vuoden 2014 alussa. Eteran sijoitukset menestyivät heikosti. Sijoitusten tuotto jäi 0,3 prosenttiin. Käytännössä Eteran sijoitukset eivät tuottaneet mitään vuonna 2013. Syyn uutisoitiin olevan sen, että työeläkevarojen hoitaja ennusti väärin pörssien ja korkojen kehityksen. Eteran tuleva varatoimitusjohtaja Stefan Björkman myönsi vuoden 2013 sijoitustulojen olleen pettymys, mutta vakuutti, että Eteran vakavaraisuus on riittävällä tasolla. (Aamulehti 30.1. Helsingin Sanomat 20.3.) Kevan sijoitukset tuottivat 7,5 prosenttia. Tuotot laskivat edellisvuodesta jolloin ne olivat 12,9 prosenttia. (Mtv3.fi) Valtioin eläkerahaston sijoitukset tuottivat 6,4 prosenttia. (Taloussanomat 30.1.) Eläkeyhtiöiden johtajien sijoitukset julkisiksi Ilmarinen ilmoitti olevansa valmis julkistamaan johdon ja sijoitusjohdon henkilökohtaiset sijoitukset. Toimitusjohtaja Harri Sailaksen mukaan julkisuuden ei missään nimessä tulisi koskea työeläkeyhtiön hallitusta, koska hallitus ei tee sijoituspäätöksiä. Varma lähetti sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa todettiin että eläkejohtajien sijoitussalkkua
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2014 8 ei pidä julkistaa samaan tapaan kuin pörssivälittäjien ja pankkien sisäpiiriläisten salkkuja. (Helsingin Sanomat 25.1.) Akava, STTK ja SAK puolsivat eläkejohtajien sijoitusten julkisuutta. Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta neuvotteluissa edustava Vesa Rantahalvari ei yhtynyt ammattiyhdistysliikkeen kannanottoon. (Etelä-Suomen Sanomat 25.1.) Vastoin aiempaa kantaansa Varma julkisti kaikkien johtoryhmän jäsentensä omistukset pörssiyhtiöissä. Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoi päättäneensä omien omistuksiensa avaamisesta, minkä jälkeen muut johtoryhmän jäsenet olivat julkistaneet omat omistuksensa. Myös Ilmarinen ja Etera julkistivat vapaaehtoisesti johtajiensa omistuksia pörssiyhtiöissä. (Helsingin Sanomat 14.2.) Myös EK ilmaisi kannattavansa avoimuutta työeläkelain jatkovalmisteluissa. Lehdet uutisoivat, että työeläkejohtajien osakekaupat ja lähipiirin kaupat olivat tulossa lain voimin julkisiksi. (Helsingin Sanomat 27.2.) Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen muistutti kirjoituksessaan, että eläkevarojen hoitajien vapaaehtoinen avoimuus on hieno, mutta riittämätön askel kohti läpinäkyvyyttä. Pietiläisen mukaan oikeaa mallia pitää hakea pankeista ja sijoituspalveluyrityksistä, joissa laki velvoittaa johtajat raportoimaan omistuksestaan päivän tarkkuudella ja historiatiedon tulee olla julkista viiden vuoden ajalta ja koskee myös hallituksia. Pietiläinen totesi, että tietojen tulisi olla saatavilla vaivatta Arvopaperikeskuksen sisäpiirirekisteristä. (Helsingin Sanomat 31.3.) Keskustelu hallituspaikoista pörssiyhtiöissä jatkui Iltasanomat uutisoi, että eläkeyhtiöiden johtajien hallituspaikat pörssiyhtiöissä voivat uhata järkevää eläkevarojen sijoittamista. Finanssivalvonnan osastopäällikkö Marja Nykänen totesi, että Fiva ei kannata täyskieltoa hallitustyölle pörssiyhtiössä. Nykäsen mielestä asiaa pitäisi kuitenkin arvioida myös työeläkeyhtiön edun kannalta. (Iltasanomat 9.1.) Keskustelua sosiaalisessa mediassa Blogit Professori Hannu Uusitalo kirjoittaa Taloustaidon blogissaan eläkeneuvottelujen saamasta käänteestä koskien työeläkemaksun nostamista. Uusitalon mukaan se, että työnantajat haluavat pysäyttää maksujen nousun ei ole yllätys. Uusitalo pitää yllättävänä sitä, että palkansaajat haluavat nostaa maksua. Syyn eläkemaksun nostohalukkuuteen Uusitalo arvelee olevan sen, että työeläkejärjestelmää pidetään suuressa arvossa ja eläkettä jatkopalkkana, jonka turvaaminen on yhtä tärkeää kuin työstä saatava palkka. Ymmärretään, että pitkän päälle eläketurvan säilyttäminen ei ole mahdollista, jos yksityisen sektorin maksuja ei nosteta, Uusitalo kirjoittaa. Uusitalon mukaan maksujen nostamista perustellaan myös sukupolvien välisellä solidaarisuu-
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2014 9 della. Se pienentää maksutason nousua pitkällä aikavälillä ja on siten edullinen nuoremmille sukupolville. http://blogi.taloustaito.fi/2014/03/27/elakepoliittista-asemiin-ajoa/ Hannu Uusitalo pohtii Talouselämän blogissaan myös EU:n eläkepolitiikan otteen kiristymistä. Uusitalo toteaa, että EU voimistaa otettaan yhteisesti sovittujen julkisen talouden tavoitteiden asettamiseksi. Uusitalo näkee valtiovarainministeriön kasvavan merkityksen eläkepolitiikassa saman ilmiön kotimaisena vastineena. Uusitalo kysyy, merkitseekö se sosiaaliministeriön aseman heikkenemistä ja yhdessä EU:n kehityksen kanssa eläkepolitiikan voimistuvaa alisteisuutta talouspolitiikalle. http://blogi.taloustaito.fi/2014/03/11/eun-elakepoliittinen-ote-kiristyy/ ETLA:n tutkimusohjaaja Niku Määttänen pohtii Akateemisessa talousblogissaan vanhuuseläkeiän noston ja työttömyysputken poiston sekä työeläkemaksun noston vaikutuksia tulonjakoon. Määttänen kirjoittaa, että on mahdollista, että vanhuuseläkeiän nosto kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat osin ns. tulevan ajan osuuteen. Sillä tarkoitetaan eläkettä, jonka työkyvyttömäksi jäänyt olisi ansainnut, jos hän olisi tehnyt töitä vanhuuseläkeikään saakka. Vanhuuseläkeiän nostaminen parantaisi työkyvyttömyyseläkkeitä pidentämällä aikaa, jolta tulevan ajan osuus lasketaan, Määttänen kirjoittaa. Määttäsen mukaan todennäköisimmin vanhuuseläkeiän nostaminen aiheuttaa hankaluuksia niille ihmisille, jotka joutuvat työttömäksi lähellä nykyistä alinta vanhuuseläkeikää. He saavat kuitenkin työttömyyskorvausta, joka on pienituloisille omaan ansiotasoon suhteutettuna suurempi kuin hyvätuloisille. Määttänen huomauttaa, että pienituloisen kannalta työttömyyskorvaus on joissakin tapauksissa jopa suurempi kuin vanhuuseläke. Määttänen toteaa, että kulutusverotuksen kiristämistä on vastustettu sillä perusteella, että kulutusverot ovat tasaveroja. Myös työeläkemaksun nostaminen vastaa tasaverolla toteutettua veronkiristystä, Määttänen kirjoittaa. http://blog.hse-econ.fi/?p=6090 Johtaja Seija Ilmakunnas kirjoittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissaan EK yhteisen edun asialla kuuleeko kenttä? eläkeiän korottamisesta. Kun EK kuitenkin ajaa eläkeiän selvää nostoa (vaikka yrityksille sopii Kokkilan mukaan hyvin, että eläkeikää ei nosteta), keskusjärjestön ja kentän välillä näyttää vallitsevan ristirii-
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2014 10 ta, Ilmakunnas kirjoittaa. Ilmakunnas toteaa, että Ilpo Kokkila tarjoaa eläkeiän noston perusteluksi yhteistä etua, jonka yritykset ovat ottaneet hoitaakseen. Ilmakunnaksen mukaan tämän yhteisen edun nimissä keskusjärjestöllä on mandaatti neuvotella eläkeiän korotuksen sisältävä eläkesopimus, vaikka se olisi vastoin yksittäisten yritysten haluja. Ilmakunnas varoittaa liian nopeista muutoksista, koska niissä käy helposti niin, että pidemmän työuran sijasta häämöttääkin työttömyys ja toimeentulon lasku eläkeiän lähestyessä. http://www.labour.fi/ptblogikommentit.asp?aiheid=137 Yhteisöpalvelut Facebook Uuden Suomen facebookissa 26.3 jakama uutislinkki hallituksen satojen miljoonien pikavipistä valtionvelan lyhentämiseen herätti voimakasta paheksuntaa. Teko nähtiin moraalittomana ja se herätti kommetoijissa epäilyksiä siitä, että eläkeikää nostettaisiin sen vuoksi, että eläkevarat olisi tuhlattu. Uuden Suomen facebookissa 20.2 julkaisema uutislinkki työurien pidentämisestä ja työkyvyttömyyden puolittamisesta sai niin ikään aikaan voimakkaita kommentteja, joissa epäiltiin poliittisten päättäjien kykyä ymmärtää tavallisen oikeaa työtä tekevän työntekijän tilannetta ja työn vaatimuksia. Uuden Suomen facebookissa 17.1 julkaisema uutislinkki elinajanodotteeseen perustuvasta eläkejärjestelmästä herätti vilkasta keskustelua facebook sivustolla järjestelmän oikeudenmukaisuudesta.