ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläke alaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 3/2014 heinäkuu-syyskuu Kesän jälkeen eläkealan uutisointi keskittyi eläkeuudistusneuvottelujen seuraamiseen. Tuloksen julkaisemista odotettiin mediassa päivä kerrallaan. Syyskuun lopussa saavutettu eläkeratkaisu nähtiin yleisesti hyvänä tuloksena. Kiista eläkkeiden karttumisesta jätti Akavan sopimuksen ulkopuolelle. Eläkeikärajoista käytiin edelleen keskustelua julkisuudessa. Myös kummastelu hallituksen roolista eläkeuudistuksessa jatkui. Myös ikääntyneiden lisääntyneitä työhaluja ja työkykyä selvitettiin. Eläkeuudistuksen lisäksi julkisuudessa esitettiin taas kannanottoja eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten osakekauppojen julkisuudesta. Myös toimitusjohtajien varhaista eläköitymistä kritisoitiin jälleen. Saavutettua eläkeratkaisua pidettiin onnistuneena Elokuun viimeisellä viikolla lehdet uutisoivat, että eläkeneuvottelujen ratkaisua odotettiin lähipäivinä. Isot kysymykset olivat otsikkojen mukaan kuitenkin vielä auki ja neuvottelujen eteneminen hidasta. Kun odotuksista huolimatta ratkaisua ei löytynyt, lehdistö totesi, että nopea esitys eläkekysymysten ratkaisemiseksi olisi jymy-yllätys. (Demokraatti 26.8.) Syyskuun viimeisellä viikolla lehdet uutisoivat, että eläkeneuvottelijat olivat päässeet sopimukseen eläkeratkaisusta ja että eläkeikä nousee 65 vuoteen. Akava jäi sopimuksen ulkopuolelle. (Helsingin Sanomat 26.9.) Kuntatyönantajat piti saavutettua sopimusta yhtenä kuluvan vuosikymmenen tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Sen nähtiin hillitsevän eläkemenojen ja -maksujen kasvua. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen oli tyytyväinen eläkeratkaisuun. Jalonen sanoi, että ratkaisu täyttää julkisen talouden osalta ne kriteerit, joita uudistuksella on haettu. Rakenne tulee olemaan yksinkertaisempi kuin nykyjärjestelmä. (Talouselämä Iltalehti 25.9.) EK tiedotti, että työmarkkinakeskusjärjestöjen saavuttama sopu tulevasta eläkeuudistuksesta on merkittävä kaikille suomalaisille. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi, että ratkaisulla hoidettaisiin noin neljäsosa koko julkisen talouden kestävyysvajeesta. Myös sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kehui tulosta siitä että se turvaa tulevien sukupolvien eläkkeet. (Talouselämä 26.9.)

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen uskoo eläkeratkaisun pitävän. Vartiaisen mukaan ratkaisu vaikutti odotetulta. (Yle 25.9.) Pääministeri Alexander Stubb kehui eläkeratkaisua syksyn parhaaksi talousuutiseksi. Stubbin mukaan päätös oli välttämätön. (Yle 26.9.) Keskustajohtaja Juha Sipilä kiitteli eläkesopua. Keskustassa nähtiin, että saavutettu eläkesopu vauhdittaa laajemminkin työmarkkinajärjestöjä ja eri puolueita uudistustyöhön työllisyyden parantamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi. Myös entinen pääministeri Matti Vanhanen piti eläkeratkaisua hyvänä. (Suomenmaa 30.9.) STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja Mikko Valtonen piti eläkeuudistuksen tulosta oikeudenmukaisena koska näin vanhemmat ikäpolvet saataisiin osallistumaan myös nuorten eläkkeisiin. Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta näki uudistuksen oikeudenmukaisena ja parantavan pieni- ja keskituloisten asemaa sekä niiden asemaa jotka aloittavat työnsä nuorena. (Demokraatti 29.9.) Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku piti hyväksyttyä eläkeratkaisua tavoitteiden mukaisena ja oikean suuntaisena. Risku muistutti, että uudistuksessa on paljon yksityiskohtia jotka vaativat tarkennuksia. Kokonaisuutena hän näki uudistusratkaisun syntymisen kaikkien voittona. Se vaihtoehto, että uudistusta ei olisi tehty, olisi ollut huonompi vaihtoehto kaikille. (Yle 29.9.) Valtiovarainministeri Antti Rinne oli tyytyväinen eläkeratkaisuun. Hänen mukaansa ratkaisu puree kestävyysvajeeseen toivotulla tavalla. Rinne pohdiskeli myös mahdollisuutta, että eläkeratkaisu voi muodostua katastrofiksi, jos Suomeen ei samalla synny lisää työpaikkoja. (Demokraatti 29.9.) Myös SAK:n Lauri Lyly piti ratkaisuja hyvänä. (Iltalehti 25.9.) Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander oli samalla kannalla Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön kanssa siitä, että nyt tehtävä eläkeuudistus on riittävä. Kianderin mukaan sekä kestävyysvaje- että työuratavoite saavutetaan. (Kainuun Sanomat 27.9.) OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, että saavutettu eläkesopu vastaa välittömään tarpeeseen kuroa kestävyysvajetta umpeen ja on hyvin lähellä sitä mitä hallitus tavoitteli. Heiskasen mukaan eläkejärjestelmää on vielä pitkällä aikavälillä uudistettava lisää. Heiskasen mukaan ei voida ajatella, että tämä ratkaisu olisi jotenkin lopullinen tai kaikenkattava. (Aamulehti 25.9.) Vaikka valtaosa eläkeuudistukseen kantaa ottaneista piti ratkaisua hyvänä, myös kriittisiä kannanottoja esitettiin. Akavassa eläkeratkaisua ei hyväksytty. Sture Fjäder totesi, että eläkeratkaisusta tulee varmasti yksi aihe ensi kevään eduskuntavaaleihin ilman, että Akavan tarvitsee sitä erikseen nostaa esille. (HS 29.9.) Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kantoi huolta siitä, että sopimus ei tuo työnantajille yhtään kannusteta tai pakotetta pitää yli viisikymmentä vuotiaita töissä. (Talouselämä 26.9.) RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund piti saavutettua eläkeratkaisua ongelmallisena. Hänen mukaansa uudistuksessa on vakavia tasa-arvo ongelmia. Se ei kannusta pidennettyihin työuriin, eikä ratkaisulla tueta ihmisten jatkamista työelämässä. Erityisesti eläkeuudistuksessa Haglundin mukaan häviävät naiset, jotka eivät voi uran loppupäässä nykymallin tavoin nostaa eläkettään ja siten kompensoida vuosia työelämän ulkopuolella. (Yle 27.9.)

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Kauppalehden toimittaja Päivi Isotalus kirjoitti, että eläkeratkaisu tarjoaa nuorille pelkkää keppiä, ei porkkanaa, mutta sitä ei kerrota julkisuuteen. Isotaluksen mukaan enää ei uskota kannustimiin, koska ne eivät toimineet vuoden 2005 uudistuksessa. (Kauppalehti 30.9.) Eläkeuudistuksella nähtiin myös ikäviä sivuvaikutuksia. Tutkijatohtorit Monika ja Mikaela von Bonsdorff olivat huolestuneita siitä, että eläkeiän nosto lisää vanhempien työntekijöiden paineita. Eläkeikää lähestyvät joutuvat usein huolehtimaan omista iäkkäistä vanhemmistaan ja lapsenlapsistaan, jolloin he saattavat kohdata työelämän viimeisten vuosien ruuhkan. Jos keski-iässä omasta jaksamisesta ja kunnosta huolehtiminen kärsii, se voi ennakoida huonompaa toimintakykyä vanhempana. (Keskisuomalainen 30.9.) Kiista eläkkeiden karttumisesta jätti Akavan sopimuksen ulkopuolelle Jo kesällä SuomiAreenassa järjestetyssä eläkekeskustelussa nousi esiin, että työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluissa tullaan todennäköisesti tasaamaan ikäkarttumia ja luopumaan superkarttumasta. Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies kertoi, että keskeisintä on, jäisikö loppupäähän kannustimia työuran jatkamiseksi. (MTV.fi 17.7.) Ennen neuvottelujen alkamista työmarkkinajärjestöistä EK, SAK ja STTK ilmoittivat haluavansa tasata eläkkeiden karttumista työuran aikana. SAK ja STTK ilmoittivat tavoitteekseen sen, että eläkekertymä lasketaan koko palkasta eli eläkemaksuja ei pitäisi enää vähentää palkasta, josta eläke karttuu. Näin eläkettä karttuisi enemmän koko uran ajalta. Voimassa olevan mallin mukaan eläkettä karttuu työuran loppupuolella enemmän kuin alkupuolella. Akava on halunnut säilyttää korkeammat karttumat ennen vanhuuseläkkeen alarajaa. Akava kantoi huolta korkeasti koulutettujen eläkkeistä ja ilmoitti vastustavansa suunnitelmia. Superkarttumien poistaminen työuran loppupuolelta rokottaa koulutettuja, jotka tulevat työelämään myöhemmin. Akavan mukaan työuran loppupuolen korkeampi karttuma lisäisi koulutettujen motivaatiota jatkaa työntekoa pidempään. EK:n Vesa Rantahalvari tarjosi vastaukseksi nopeampaa valmistumista yliopistosta. (Yle 9.7. Kaleva HS 18.9 HS Iltalehti 26.9.) Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoi, että Akava on valmis hyväksymään eläkeratkaisun vain, jos superkarttumia eläkeiän alarajan täyttymisen jälkeen säilytetään. Karttumat mahdollistavat sen, että pitkään opiskelleet ja pitkillä perhevapailla olleet pystyvät hankkimaan kohtuullisen eläkkeen. (Helsingin Sanomat 21.8.) Uutisten mukaan eläkeneuvottelujen vaikein kohta kiistasta oli se, kuinka paljon ja missä vaiheessa eläkettä tulevaisuudessa karttuu. Akava ei hyväksynyt sopimusta uudesta eläkemallista. Työmarkkinajärjestöt pääsivät siitä huolimatta sopimukseen eläkeuudistuksesta, ilman Akavaa, sillä hallitukselle riittää, että työnantajat ja palkansaajien enemmistö kannattavat uutta eläkeratkaisua. Sture Fjäder totesi, että nyt tehdyn ratkaisun suurimpia häviäjiä ovat ne, jotka jaksavat työskennellä 65-vuotiaiksi ja suurimpia hyötyjiä ne, jotka poistuvat työelämästä ennenaikaisesti. Akavan hallitus näki väistämättömäksi, että eläkejärjestelmä tullaan jälleen uudistamaan jo kymmenen vuoden sisällä. (HS )

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Pääministeri Alexander Stubb toivoi, että Akava tulisi vielä mukaan ratkaisuun. (HS 27.9.) Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty piti uudistusta yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisena. Räty totesi, että Akavalla on paikka lainvalmistelussa. Ministeri esitti toiveen, että Akava käyttäisi tilaisuutta kolmikannassa. (HS 30.9.) Eläkeikärajat keskustelujen keskeisiä kiistakysymyksiä Lehdet uutisoivat eläkeneuvottelujen ollessa käynnissä, että eläkeneuvotteluissa oli kysymyksessä ehkä vuosikymmenen suurin sosiaalipoliittinen uudistus. Keskeisimpänä kiistan aiheena nähtiin alin eläkeikäraja. Olettamien mukaan eläkkeelle pääsy tiukentuu ja eläkeikä nousee asteittain parilla vuodella kymmenessä vuodessa. Olemassa oleva superkarttuma lopetetaan ja tilalle tulee mahdollinen lykkäyskorotus. Järjestelmään jää edelleen ikähaarukka, jonka välillä voi jäädä eläkkeelle. (Helsingin Sanomat 13.8.) Lehdet uutisoivat, että elinajanodotteeseen sidottu alin eläkeikä voisi nostaa vanhuuseläkkeen alarajan jopa 70 vuoteen. Työntekijäpuolen eläkeneuvottelijat ehdottivat, että eläkeiän alarajan noston sijaan eläkeiän yläikäraja nostettaisiin joustavasti 70 ikävuoteen. Tämä mahdollistaisi työssä jatkamisen silloin, kun ihminen siihen kykenisi ja haluaisi. Kauppalehden uutisen mukaan ehdotus keskeytti neuvottelut. Yksittäisillä työnantajilla ei ole haluja pitää ikääntyneitä työntekijöitä töissä, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa nostaa eläkeiän alarajaa työvoimatarjonnan varmistamiseksi, eläkemaksujen hillitsemiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi, Kauppalehti uutisoi. (Kauppalehti 1.9.) Hallituksen rooli uudistuksessa herätti keskustelua Valtiosihteeri Raimo Sailas peräänkuulutti heinäkuussa järkevästi tehtyä eläkeuudistusta, jotta eläkejärjestelmää ei tarvitsisi lähteä uudistamaan taas muutaman vuoden kuluttua. Sailas kummasteli jälleen hallituksen puuttumista uudistuksen valmisteluista. Sailas piti valmistelua erikoisena ja sanoi, että hallitus näyttää kumartavan kolmikantaiselle yhteistyölle painamalla otsansa lattiaan saakka. (Yle 16.7.) Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä julkisen talouden alijäämän kytkeminen eläkeneuvotteluihin ja eläkeiän alarajan nostamiseen on sumutusta, jonka läpi etenkin palkansaajien on kyettävät näkemään. Porokari kaipasi kunnon analyysiä eläkeiän noston vaikutuksista. Hänen mukaansa eläkeiän noston vaikutus julkiseen talouteen voi olla pitkällä aikavälillä jopa negatiivinen, jos työttömyydessä ei tapahdu käännettä parempaan. (Kansan Uutiset verkkolehti 18.8.) Teemu Luukan HS-analyysin mukaan valtio halusi eläkesopimukseen kirjauksen siitä, miten eläkeikä muuttuisi 65 vuoden ikärajapyykin jälkeen. Tällöin eläkeikä nousisi todennäköisesti 67 vuoteen. Palkansaajapuoli ei halua sitoutua mekaaniseen elinajanodotteen huomioon ottavaan kirjaukseen, vaan huomioon on otettava myös työurat, taloustilanne ja monia muita tekijöitä. Analyysi mukaan tämä pitkän aikavälin ongelma ja valtion vaatimukset siitä, kuinka paljon työmarkkinajärjestöjen ratkaisun tulee pelastaa julkista taloutta, jarruttivat päätöksen tekoa. (Helsingin Sanomat )

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kritisoi pääministeri Alexander Stubbia, joka sanoi, että eläkeuudistus siirretään hallitukselle ja eduskunnalle, jos työmarkkinajärjestöt eivät löydä ratkaisua. Lylyn mukaan Euroopan unionin ja luottoluokittajien arviot Suomen kestävyysvajeesta olivat saaneet liian suuren painoarvon neuvotteluissa. Lyly sanoi, että vaatimus julkisen talouden kestävyysvajeen keventämisestä vaikeutti neuvotteluja huomattavasti. Lehdet uutisoivat syyskuun alussa, että eläkeneuvottelut olivat jumittuneet. (Kainuun Sanomat, Demokraatti 2.9.) Osittainen varhennettu eläke korvaa osa-aikaeläkkeen STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle kertoi elokuun puolessa välissä, että ei usko, että eläkeuudistuksessa päädyttäisiin poistamaan varhennetut eläköitymistavat ja vielä lisäksi nostamaan eläkeikää. SAK:n vastaavan asiantuntijan Katja Veirton mukaan osa-aikaeläkejärjestelmä on välttämätön, mutta siihen voidaan tehdä muutoksia. (Etelä-Suomen Sanomat 14.8.) Työmarkkinaosapuolien päästyä sopimukseen eläkeuudistuksesta, Kauppalehti kirjoitti, että uudistuksessa osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, joka kuitenkin on hakijalleen hyvin epäedullinen. (Kauppalehti 30.9.) Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. eläkeputki nostatti tunteita Lehdet uutisoivat, että työmarkkinakeskusjärjestöt kävivät tiukkaa vääntöä eläkeputken tulevaisuudesta. Työnantajat vaativat järjestelmästä luopumista kun työntekijät haluavat säilyttää sen. Rakennusliitto järjesti kahden tunnin valtakunnallisen lakon eläkeputken turvaamiseksi. (Karjalainen 19.8.) Eläkeputken uutisoitiin säilyvän toistaiseksi ennallaan. Ikäraja on nousemassa 1961 jälkeen syntyneillä, mutta sitä ennen arvioidaan ikääntyneille tarkoitettujen työvoimapalvelujen tehoa. (Kainuun Sanomat 27.9.) VATT:n johtaja Juhana Vartiainen kritisoi työttömyysturvan lisäpäivien säilyttämistä ennallaan. Vartiaisen mielestä eläkeputki olisi pitänyt poistaa, koska tilalle tuli työuraeläke. (STT 29.9.) Työn sankareiden työuraeläke puhutti eläkeuudistuksessa Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi, että eläkekeskustelussa korostetaan liikaa sitä, että vain fyysisesti raskasta työtä tekevät ovat työn sankareita. Luukkasen mukaan henkisesti raskasta työtä tekevät ovat myös työn sankareita. Luukkanen kritisoi mallia, jonka mukaan eläke määräytyisi työvuosien mukaan, esimerkiksi 40 työvuoden jälkeen. Tällöin yliopistossa ja korkeakouluissa opiskelleet saisivat täyden eläkkeen vasta lähempänä 70-ikävuotta. (Aamulehti 18.8.) Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto sanoi, että työn sankareiden osalta eläkeratkaisu vaatii jatkovalmistelua. Työnsankarieläke ei voi olla ammattiin perustuva, sillä yksi ihminen voi työuransa aikana työskennellä useissa tehtävissä ja ammateissa. Kau-

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / ton mukaan sanakarieläkkeen määritteleminen saattaa tarkoittaa, että nyt palataan kohti yksilöllistä varhaiseläkettä, joka mahdollisti varhaisemman eläköitymisen, mutta joka poistui vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä. Kautto kertoi, että uusi työuraeläke ei ole taloudellisesti houkutteleva. (Ilta-Sanomat Kaleva 28.9.) Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder moitti työuraeläkettä tarpeettomaksi, ennenaikaiseksi poistumisväyläksi työelämästä. SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki vakuutti, että uutta eläkemuotoa tarvitaan. (Kaleva 28.9.) Eläkkeen karttuminen koko palkasta nuorten voitto Eläkkeiden rahoitus nähtiin julkisessa keskustelussa sukupolvikysymyksenä. SAK:n päällikkö Kaija Kallinen kirjoitti, että työeläkkeiden riittävä rahoitus tulevaisuudessa on eläkeneuvottelujen keskeinen kysymys. (Turun Sanomat 19.7.) Pääkirjoituksissa kirjoitettiin, että eläkeuudistus jakaa ammatteja ja sukupolvia. (Iltalehti 26.7.) SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi palkansaajajärjestöjen tavoitteena olevan, että nuorille turvataan riittävän tasoiset eläkkeet sekä se, että työeläkemaksun vähenteisyys poistettaisiin. Se, että palkasta otetaan ensin pois työeläkemaksu ja vasta sen jälkeen siitä määritellään eläke, pienentää eläkettä. (Demokraatti 18.8.) Kun uudistuksesta päästiin sopimukseen, SAK:n Lauri Lyly sanoi, että nuoret ja naiset ovat uudistuksen voittajia. Koko työuran karttuma paranee kuusi prosenttia joka vuosi, koska eläkemaksuja ei enää vähennetä eläkettä kartuttavasta palkasta, Lyly totesi. (Iltalehti 25.9.) Myös Telan Reijo Vanteen mukaan eläkeuudistuksen voittajia ovat 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneet, jos asia mitataan käteen jäävän rahan määrällä. (Uusi Suomi 29.9.) Ikääntyneiden lisääntyneitä työhaluja ja työkykyä selvitettiin Ylen uutisen mukaan suomalaiset pitävät sopivampana eläköitymisikänä 65 vuotta. Korkeammalle iän nostaisivat vain asiantuntijat, yrittäjät ja akateemisesti koulutetut. Lehtien pääkirjoituksissa Ylen kyselyn tuloksen arvioitiin tarkoittavan sitä, että suomalaiset alkavat ymmärtää, että eläkeikää on korotettava. (Yle Suomenmaa 23.7.) Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty piti hyvänä ikänä jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Rädyn mielestä myös yläikärajaa pitäisi nostaa, jos ylärajaa edes tarvittaisiin. Räty piti tärkeänä myös sitä, että työntekoa voisi keventää työuran loppupäästä. (Yle 21.7.) Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto kertoi, että Suomessa ikääntyvät pysyvät töissä EU-maiden keskiarvoa pidempään. Tilastoissa Suomi on ikäihmisten työllisyysasteella mitattuna EU:n kuudenneksi paras. Lehto kertoi, että muutos parempaan on ollut nopea ja tapahtunut runsaassa kymmenessä vuodessa. (Yle Länsi-Savo 31.7.) Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoi, että yli kuusikymppiset ovat entistä parempikuntoisia ja aiempaa kykenevämpiä palkkatyöhön. ETK:n mukaan lähes viidennes vuotiaista tekee palkkatyötä. Heistä puolet on jatkanut uraansa jäämättä välillä pois töistä. (Etelä-Suomen Sanomat 27.8.)

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Seppo Saukkonen piti tätä merkkinä siitä, että eläkeikää voidaan nostaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ei pitänyt johtopäätöstä oikeana. Kaikkien käsien sitomisen sijaan Ilmakunnas toivoi joustomalleja joissa kukin saisi voimiensa mukaan yhdistää eläkkeen ja työssäolon. (Etelä-Suomen Sanomat 27.8.) Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forman mukaan ikä on vain yksi tapa mitata elämänkulun etenemistä. Tutkimukset ja arkipäivän esimerkit osoittavat, että 60-vuotiaalla voi olla 30-vuotiaan työkyky ja päinvastoin. Tämän vuoksi eläkeiän tulisi joustaa. (HS 27.6.) Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari arvioi, että yli 60-vuotiaiden lisääntyneet työhalut eivät yksistään riitä ilman eläkeuudistusta, vaikka suunta on myönteinen. (Kotimaa 28.7.) Eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten osakekauppojen julkisuuteen otettiin kantaa Loppukesään mahtui eläkeuudistuksen lisäksi myös muuta eläkeaiheista keskustelua. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitys eläkeyhtiöiden hallinnon avoimuudesta viivästyi, kun valtiovarainministeri Antti Rinne halusi selvittää, pitäisikö avoimuus laajentaa koskemaan myös kuntien ja eläkelaitoksen Kevan ja valtion eläkerahastojen hallituksia. Valtion eläkerahaston (VER) hallituksen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen kommentoi, ettei Verillä ole mitään avoimuutta vastaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen sanoi, että kyseessä on eräänlainen erityisvalvonta, kansanvalvonta joka on hallituksen jäsenten merkittävän tehtävän vuoksi paikallaan. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kiitteli uudistusta siitä, että se on linjassa Suomen hyvän sananvapaustilanteen kanssa. Kuntaministeri Paula Risikko ilmoitti aloittavansa ministeriössään valmistelutyön, jonka tavoitteena on julkistaa kuntien eläkemiljardeja hoitavan Kevan johtajien ja hallituksen osakesijoitukset. (HS 3.7, 4.7, 5.7.) Hallitus antoi työeläkeyhtiöiden hallinnon avoimuutta lisäävän esityksensä eduskunnalle. Sen mukaan yhtiöiden olisi jatkossa pidettävä julkista sisäpiirirekisteriä ja julkista luetteloa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan muista hallitusjäsenyyksistä ja luottamustoimista. Yhtiön johdon ja sen lähipiirin kanssa tehdyt suuret kaupat olisivat julkisia ja ne pitäisi käsitellä yhtiön hallituksessa. (HS 15.8.) Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes huomautti, että hallituksen jäsenet omistavat arvopapereita yksityishenkilönä. Siimeksen mukaan esitys vaikeuttaisi hallitusten jäsenten toimintaa tarpeettomasti, koska he olisivat jatkossa sisäpiiriläisiä silloinkin, kun he eivät ole saaneet sisäpiiritietoa. Siimes näki tämän voivan vaarantaa hallitustyöskentelyyn osallistumisen. (Verkkouutiset 14.8.) Toimitusjohtajien varhaista eläköitymistä kritisoitiin Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen kommentoi toimitusjohtajien aikaista eläkkeelle jääntiä toteamalla, että ne eivät ole tätä päivää. Keskustelu käynnistyi Valion toimitusjohtajan Pekka Laaksosen ilmoitettua eläkkeelle jäännistään vain 58-vuotiaana

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / sen vuoksi, että hän on väsynyt ja turhautunut yhtiön maitokiistaan. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan piti Laaksosen päätöstä vääränä. Palola totesi, että varmasti moni muukin on väsynyt, eikä pelkkä väsymys ole peruste aikaiseen eläkkeelle jääntiin. SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola sanoi, että aikaisin eläköityvien johtajien käytös heikentää eläkeneuvottelujen tavoitteita ja uskottavuutta. (HS, Yle ) Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas patisti johtajia pysymään kauemmin työelämässä. Sailas muistutti, että myös ammattiyhdistysjohtajien keskuudessa nuorella iällä eläkkellejäänti on ollut yleistä. Sailas totesi, että eläkeuudistuksen tekijät ovat kuin pukit kaalimaan vartijoina. Aalto-yliopiston tutkija Mika Aaltosen mukaan johtajatason ihmisillä on tavallista suurempi vastuu teoistaan. Aaltonen näki rakenteiden uudistamisen kannalta huolestuttavana sen, että Suomeen on vaurastumisen johdosta syntymässä sellainen porukka, joka voi halutessaan jäädä eläkkeelle varhaisessa vaiheessa. (Iltasanomat 12.7.) Eläketulovähennysehdotus herätti hämmästystä hallituspuolueissa Valtiovarainministeri Antti Rinne ehdotti talousarvioesityksessään, että eläketulovähennystä korotetaan pieni- ja keskituloisille eläkeläisille. Rinne ehdotti lisäksi takuueläkkeisiin kymmenen euron kuukausittaista tasokorotusta. Hallituspuolueet arvostelivat Rinteen toimintatapaa kummalliseksi ja tavanomaisesta poikkeavaksi. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund syytti Rinnettä omavaltaisuudesta. (Helsingin Sanomat 7.8. Kauppalehti 8.8.) Pääkirjoituksissa Rinteen esitystä nimitettiin sooloiluksi. (Etelä-Saimaa 8.8.) Nuorten työkyvyttömyydestä uutta tietoa Kelan erikoistutkija Karoliina Koskenvuo kirjoitti, että käsitys siitä, että nuoret eläköityisivät mielenterveysongelmien vuoksi, on myytti. Kelan selvityksen mukaan syyt nuorten eläkkeelle siirtymiseen liittyvät useammin erilaisiin synnynnäisiin kehityshäiriöihin ja vammoihin. Koskenvuo kysyi, miksi näiden tuhansien vajaakuntoisten työnhaluisten, koulutettujen ja työkykyisten nuorten on niin vaikea päästä työelämään. (Kansan Uuutiset viikkolehti 1.8.) Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsystä erilaisia näkemyksiä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov sanoi työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeutuneen. Filatovin mukaan tilanne on kestämätön niille, jotka ovat työmarkkinoiden silmissä työkyvyttömiä, mutta eläkejärjestelmän mielestä työkykyisiä. Filatov toivoi ammattitaitoisempaa työkyvyn analyysiä, jotta kokonaistilanne osattaisiin huomioida paremmin. Työeläkevakuuttajat Telan sidosryhmäjohtaja Markku J. Jääskeläinen torjui puheet työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen vaikeutumisesta. (Demokraatti 6.8.) Vantaan työttömät ry:n toimintakoordinaattori Seppo Jokinen piti työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä liian vaikeana. Jokinen ehdotti työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn helpottamista. Jokinen piti mahdollisena Lex Taipaleen palauttamista jälleen voimaan. Lex Taipale oli kan-

9 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / sanedustaja Ilkka Taipaleen ajama ja vuonna 2005 voimaan astunut laki, jonka avulla kymmenen vuotta työttömänä olleet yli 50-vuotiaat pääsivät suoraan eläkkeelle. (Demokraatti 4.8.) Kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämistä ehdotettiin Valtiovarainministeriön Jukka Ahtela totesi, että henkilöstön mahdollinen supistuminen vaikuttaa eläkkeiden rahoitukseen. Ahtela ehdotti ratkaisuksi kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen tyel:in mahdollista yhdistämistä. (Verkkouutiset 4.8.) Perussuomalaiset: työeläkejärjestelmä vahvistaa tuloeroja Perussuomalaisten Politiikka lehti kirjoitti työeläkejärjestelmän vahvistavan tuloeroja. Kirjoituksessa pohjattiin Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttäseen, jonka mukaan eräät tulonsiirrot, jotka tasoittavat eroja käytettävissä olevissa vuosituloissa, kasvattavat eroja käytettävissä olevissa elinkaarituloissa. Artikkelissa todettiin, että sen lisäksi, että eroja elinajanodotteissa voi jo sinällään pitää tasa-arvo-ongelmana, kustantavat duunarimiehet siis akateemisten naisten eläkkeet suurelta osin. Vain hieman kärjistettynä kyse on tulonsiirrosta perussuomalaisten tyypillisiltä äänestäjiltä kokoomuksen tyypillisille äänestäjille, artikkelissa vedettiin yhteen. Määttänen vahvisti, että jos tarkastellaan vain työeläkejärjestelmän kautta maksettavia vanhuuseläkkeitä, niin järjestelmä on tulonsiirto hyvätuloisille, ja naisille erityisesti. (PS Politikka, 14/8) Keskustelua sosiaalisessa mediassa Blogit Eläkeiän noston seuraukset PAMin edustajiston pj., työsuojeluvaltuutettu Joonas Tuomivaara kirjoittaa Uuden Suomen blogissa, että talouden ja kestävyys vajeen hoito tarvitsee aivan toisenlaiset keinot kuin nyt esitetyt. Tuomivaaran mukaan niissä olisi mahdollisuus ottaa yksilön hyvinvointi huomioon ja lisätä sitä. Tuomivaara kirjoittaa, että nykyisillä aikeilla, joissa eläkeiän alarajaa nostetaan mahdollisesti jopa 67 vuoteen, aiheutetaan työttömyyden kasvua ja heikennetään entisestään niiden ihmisten eläkkeellä saatavia korvauksia, joiden työsuhteet eivät jatku yhtäjaksoisesti vanhuuseläkkeelle asti. (Uusi Suomi 28.8.) Eläkkeiden oikeudenmukainen rahoitus ja riittävyys Työaika- ja palkkatutkija Pauli Sumanen kirjoitti Uuden Suomen blogissa, että eläkejärjestelmä tulee kaatumaan, jos ei puututa siihen epäkohtaan että työeläkejärjestelmässä on

10 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / mukana siipeilijöitä, jotka maksattavat eläkekulunsa muilla. Sumasen mukaan naiset ovat yksi tällainen ryhmä, joka maksaa vähemmän työeläkemaksuja mutta saa paljon enemmän työeläkkeitä. (Uusi Suomi 31.7.) Eläkekarttumien poisto iäkkäiltä ratkaisuksi työurien pidentämiseen Kalle Isokallio ehdottaa Iltalehden blogissa ratkaisuksi työurien pidentämiseen, että eläkeiän jälkeen työssä jatkavilla eläke ei enää karttuisi, vaan se olisi se, mikä se olisi ollut, jos olisi jäänyt eläkkeelle eläkepäivänä. Koska eläke ei enää karttuisi, työntekijä ja työnantaja vapautettaisiin eläkemaksuista, palkkaa voisi korottaa ja työnantajan sivukustannukset putoaisivat. Julkisen sektorin näkökulmasta tämä purkaisi eläkepommia. Isokallio kirjoittaa, että vapaaehtoinen yksinkertainen ratkaisu ei vaatisi byrokratiaa ja kaikki voittaisivat. (Iltalehti 18.8.) Keskustelupalstat Keskustelupalstoilla kannettiin huolta omasta eläkkeestä ja sen olemassaolosta. Keskustelupastoille tyypillisesti ne sisälsivät paljon vastakkaisia näkemyksiä ja erilaisia mielipiteitä samaan asiaan. Palstoilla pohdittiin tulevien eläkemuutosten oikeudenmukaisuutta ja kannettiin huolta työttömyyden lisääntymisestä. Useat keskustelijat epäilivät, että tuleva eläkeuudistus ei olisi pysyvä ratkaisu. Keskustelijat epäilivät myös, että eläkkeitä huononnettaisiin entisestään tulevaisuudessa. Samaan aikaan eläkeuudistus nähtiin kuitenkin myös välttämättömänä ratkaisuna. Keskustelupalstoilla pohdittiin laajasti kysymystä kuka maksaa eläkeläisten eläkkeet, sekä sitä riittääkö keskivertoeläke, 1400 euroa kuussa.