Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Samankaltaiset tiedostot
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2014

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2016

Jyväskylän energiatase 2014

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energian tuotanto ja käyttö

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2011

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Metsäbioenergia energiantuotannossa

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus

Tuontipuu energiantuotannossa

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Energian hankinta ja kulutus

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energian hankinta ja kulutus

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Energian hankinta ja kulutus

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Iltapäivän teeman rajaus

Energian hankinta ja kulutus 2015

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Transkriptio:

Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1

Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät puupolttoaineet 1005 GWh Muut 26 GWh REF 19 GWh Vesivoima 43 GWh Tuontisähkö 425 GWh Rakennusten lämmitys 346 GWh Kaukolämpö 50 % Puu 12 % Öljy 18 % Sähkö 20 % Tieliikenne 240 GWh Bensiini 36 % Diesel 64 % Muu sähkönkulutus 68 GWh Yhteensä 4 695 GWh * Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden kulutusten suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

Äänekosken energiatase 2010 Energian kokonaiskulutus alueella 4695 GWh Paikalliset energianlähteet 3740 GWh Koko energiankäytöstä 80 % Omasta energiantuotannosta 93 % Uusiutuvat energianlähteet 3600 GWh Koko energiankäytöstä 77 % Omasta energiantuotannosta 89 % Merkittävin energianlähde metsäteollisuuden puupolttoaineet (mustalipeä ja kiinteät puupolttoaineet, 74 % energianlähteistä) Suurin tuontienergianlähde öljy (11 % energianlähteistä) Suurin energiankäyttäjä teollisuus (86 % alueen energiankäytöstä) Energian kokonaiskulutus kasvoi n. 9 % vuodesta 2004 Alueen energiankulutus ja polttoaineiden käyttö riippuvat pitkälti paikallisen metsäteollisuusintegraatin toiminnasta 3

Energialähteet 2010 (%) Vesivoima 1 % REF 1 % Muut 1 % Tuontisähkö 9 % Turve 3 % Öljy 11 % Puu 21 % Mustalipeä 53 % 4

Energiankäytön jakautuminen 2010 (%) Rakennusten lämmitys 7 % Muu sähkön kulutus 2 % Liikenne 5 % Teollisuus 86 % 5

Uusiutuva energia ja paikalliset polttoaineet Äänekoskella 2010 Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 11 % vuodesta 2004 Metsäteollisuuden mustalipeä kattaa 70 % uusiutuvista energianlähteistä (kasvua 11 % vuodesta 2004) Kiinteät puupolttoaineet lämpö- ja voimalaitoksissa 28 % uusiutuvista (kasvua 11 % vuodesta 2004) Metsähakkeen käyttö noin 125 GWh Kiinteän sivutuotepuun käyttö n. 840 GWh Kierrätyspolttoaineen (REF) käyttö 19 GWh (ei käytetty 2004) Kiinteistökohtainen lämmitys Puupolttoaineiden käyttö n. 41 GWh (laski 4 % vuodesta 2004) Maalämmöllä tuotettu n. 2 GWh (kasvua 40 % vuodesta 2004) Vesivoiman tuotanto 43 GWh (tuotantokapasiteetissa ei muutoksia, tuotanto vaihtelee sään mukaan) 6

Energialähteiden kehitys 2004 ja 2010 GWh 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2004 2010 Tuontisähkö Vesivoima Muut REF Öljy Turve Puu Mustalipeä 7

Energianlähteiden kehitys 2004 ja 2010 2004: 2010: Öljy 570 GWh Öljy 528 GWh Mustalipeä 2266 GWh Mustalipeä 2504 GWh Puu 910 GWh Puu 1005 GWh Turve 120 GWh Turve 145 GWh REF 0 GWh REF 19 GWh Muut 2 GWh Muut 26 GWh Vesivoima 57 GWh Vesivoima 43 GWh Tuontisähkö 386 GWh Tuontisähkö 425 GWh Yhteensä 4310 GWh Yhteensä 4695 GWh 8

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 GWh 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2004 2010 Liikenne Muu sähkön kulutus Rakennusten lämmitys Teollisuus 9

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 (Energiantuotannon häviöt eritelty) 2004: 2010: Teollisuus 3670 GWh Rakennusten lämmitys 335 GWh Muu sähkön kulutus 85 GWh Liikenne 224 GWh Teollisuus 4040 GWh Rakennusten lämmitys 346 GWh Muu sähkön kulutus 68 GWh Liikenne 239 GWh Yhteensä 4310 GWh Yhteensä 4695 GWh Energiataseessa alueellisen lämmön- ja sähköntuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteiden osuuksien mukaisesti. 10

Sähkön kulutus ja hankinta Äänekosken alueella kulutettiin sähköä 932 GWh vuonna 2010 Kulutus kasvoi 5 % vuodesta 2004, pitkälti teollisuuden suuremman kulutuksen johdosta Sähkönkulutus sektoreittain Teollisuus 802 GWh (kasvua noin 6 %) Asuminen ja maatalous 88 GWh Palvelut ja rakentaminen 42 GWh Sähkönhankinta Alueen oma tuotanto voimalaitokset 465 GWh ja vesivoima 43 GWh (kattoi 54 % kulutuksesta, kasvua 4 % vuodesta 2004) Sähkön tuonti alueelle 425 GWh (kattoi 46 % sähkönkulutuksesta, kasvanut noin 10 % vuodesta 2004) 11

Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus oli 4040 GWh vuonna 2010, kulutus kasvoi noin 10 % vuodesta 2004 Prosessilämmön polttoaineiden kulutus noin 3190 GWh ja tuotanto 2850 GWh (kasvoi noin 15 % vuodesta 2004) Teollisuuden kokonaissähkönkulutus 848 GWh, josta alueen oman tuotannon häviöt 46 GWh (kasvoi 6 % vuodesta 2004) Prosessilämmön tärkeimmät polttoaineet olivat: Mustalipeä (68 %) Kiinteät puupolttoaineet (22 %) Öljy (6 %) Turve (3 %) 12

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitykseen käytettiin energialähteitä 346 GWh vuonna 2010, kasvua noin 3 % vuodesta 2004 Rakennusten lämmityksen osuudet vuonna 2010 Kaukolämpö 170 GWh (49 %) Sähkölämmitys 69 GWh (20 %) Öljy 65 GWh (19 %) Puu 41 GWh (12 %) Maalämpö 2 GWh (1 %) Vuodesta 2004 kasvoivat eniten kaukolämpö (n. 50 %) ja maalämpö (40 %) Sähkölämmitys kasvoi noin 11 %, puulämmitys väheni 4 % ja öljylämmityksen osuus laski 14 % 13

Öljyn kulutus Öljytuotteiden kulutus Äänekosken alueella oli 530 GWh vuonna 2010, kulutus laski 7 % vuodesta 2004 Öljyn kulutus käyttökohteittain vuonna 2010 (suluissa muutos vuodesta 2004) Liikenteen bensiini ja diesel 239 GWh (kasvoi 7 %) Voima- ja lämpölaitokset 225 GWh (laski 6 %) Kiinteistöjen lämmitysöljy 65 GWh (laski 14 %) Öljynkulutuksen painopiste siirtymässä yhä vahvemmin lämmityksen polttoaineista liikenteen öljytuotteisiin 14

Energianhankinnan rahallinen arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Äänekosken alueen energianhankinnan rahallinen arvo oli noin 79,3 miljoonaa euroa (M ) vuonna 2010 Mustalipeä on tässä arvostettu ilmaiseksi sivutuotteeksi Mikäli mustalipeä hinnoitellaan kiinteän polttoaineen hintatason mukaan (kiinteä sivutuotepuu 17 /MWh), sen arvo noin 42,6 M Energiantuotannon polttoaineet yhteensä 60,4 M (ilman mustalipeää) Rahallisesti merkittävin energianlähde öljytuotteet, joiden arvo 40 M (tästä 66 % liikenteen bensiinistä ja dieselistä) Kiinteiden puupolttoaineiden arvo 18,2 M ja turpeen arvo 1,5 M Alueelle ostetun tuontisähkön arvo 17,1 M (oman tuotannon ylittävä sähköenergiankulutus, ilman siirtomaksuja) Tästä suuri osa metsäteollisuuden sisäistä kauppaa Tuontisähkön ja öljyn kustannusten osuus 72 % energianhankinnan rahallisesta arvosta 15

Energianhankinnan CO 2 -päästöt Äänekosken alueen energianhankinnan CO 2 -päästöt olivat 287 270 tonnia hiilidioksidia (tco 2 ) vuonna 2010 Öljy 143 100 tco 2 (50 % päästöistä) Tuontisähkö 88 400 tco 2 (30 % päästöistä) Turve 55 000 tco 2 (19 % päästöistä) Päästöt kasvoivat noin 2 % vuodesta 2004, johtuen pitkälti kasvaneesta sähkönkulutuksesta Energianhankinnan päästökerroin 61 kgco 2 /MWh, kerroin laski 6 % vuodesta 2004 Energianhankinnan CO 2 -päästöt per asukas noin 14,2 tco 2, (vuonna 2004 päästöt olivat 13,8 tco 2 per asukas) Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt per asukas olivat n.11 tco 2 vuonna 2010 Asukasta kohden laskettujen päästöjen suuruus johtuu alueen teollisuuden suuresta energiankulutuksesta 16

Yhteystiedot Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi Keski-Suomen ja kuntien energiataseet löytyvät osoitteesta www.kesto.fi/tietopankki Lisätietoja: lauri.penttinen@benet.fi 17