VUOSIKERTOMUS 2010
2
VUOSIKERTOMUS 2010... 4 Yhteenveto... 4 1. Säätiön toiminta-ajatus... 5 2. Säätiön hallinto... 5 2.1. Säätiön hallitus... 5 2.2. Säätiön toimisto ja toimihenkilöt... 6 2.3. Säätiön yleishallintoon liittyvät uudistukset... 6 3. Säätiön talous... 7 3.1. Säätiön rahoituspohja vuonna 2010... 7 3.2. Säätiön varainkäyttö vuonna 2010... 7 3.3. Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta... 8 4. Säätiöiden välinen yhteistyö... 9 5. Rahoituskauden toiminta... 10 A. Hankerahoitus... 10 5.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset... 10 5.2. Projektien jakautuminen alueittain ja toimijoittain... 10 5.3. Projektien jakautuminen eri toiminta-alueisiin... 11 5.4. Projektien seuranta ja arviointi... 13 5.5. Ihmisoikeusohjelma ja sen toteutus vuonna 2010... 15 5.6. Projektien tuloksia ja toiminnan vaikutuksia... 15 5.7. Säätiön toiminta suhteessa YK:n vuosituhattavoitteisiin... 23 5.8. Säätiön toiminta suhteessa läpileikkaaviin teemoihin... 24 B. Kumppanuusohjelma... 24 5.9. Säätiön kumppanuusohjelma ja sen toimintaperiaatteet... 24 5.10. Kumppanussopimukset... 25 5.11. Kumppaniyhteistyön vahvistaminen ja laajentaminen... 26 C. Tiedotustoiminta... 28 D. Hankehallinnon ja toiminnan kehittäminen... 28 6. Kansainvälinen verkostoituminen... 30 7. Tulevaisuuden suuntaviivoja... 31 LIITTEET: Liite 1. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä toimeentulohankkeista... 33 Liite 2. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä vaikuttamishankkeista... 35 Liite 3. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä järjestötyön ja vammaisten voimaannuttamishankkeista... 36 Liite 4. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä ihmisoikeushankkeista... 37 Liite 5. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä esteettömyyshankkeista... 38 Liite 6. Yhteenveto vuonna 2010 päättyneistä terveyssektorin hankkeista... 39 3
VUOSIKERTOMUS 2010 Yhteenveto Abilis säätiön 12. rahoitustoiminnan vuosi oli aktiivinen. Vuoden aikana tehtiin ennätyksellisen paljon uusia päätöksiä ja saatettiin aiempina vuosina alkaneita hankkeita päätökseen. Kaikkiaan uusia hakemuksia säätiö käsitteli yli 400, joista 123 hakemusta hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 178 hakemusta hylättiin. Toista sataa hakemusta jäi odottamaan jatkokäsittelyä. Vuoden lopussa säätiön rahoituksella oli käynnissä 237 hanketta 39 maassa. Vuoden aikana keskimääräinen käynnissä olleiden hankkeiden lukumäärä oli 250, enimmillään lähes 300. Avustusten määrä vaihteli 400 28 000 euron välillä. Keskimääräinen avustuksen koko oli 9 400 euroa. Uutena rahoitusvaihtoehtona kokeiltiin pienten hankkeiden (budjetti 2500 tai alle) myöntämistä. Myöntöjä tehtiin yhteensä 16 kappaletta ja niiden keskikoko oli 1120 euroa. Eniten säätiön avustuksella toteutettiin köyhyyden vähentämiseen ja toimeentulonhankintaan liittyviä projekteja, joita oli yli puolet kaikista hankkeista. Eniten säätiö tuki vammaisjärjestöjä, joissa eri vammaryhmät olivat edustettuina (47 %). Hakemuksia tuli eniten Afrikasta, jonne säätiön projektirahoituksesta menee noin 60 %. Säätiön rahoituksesta ohjautui kaikista köyhimpiin maihin hieman yli 80 %, mikä vahvistaa säätiön tuoman lisäarvon suomalaisessa kehitysyhteistyössä saavuttaa heikoimmassa asemassa olevia väestönryhmiä. Säätiö ei panosta vain määrälliseen toimintaan, vaan on kehittänyt päätöksentekojärjestelmäänsä, hankehallintoansa ja toiminnan laadullista seurantaa. Alkuvuodesta säätiön säännöt saivat vahvistuksen Patentti- ja rekisterihallitukselta ja uusien sääntöjen mukaisesti säätiön hallituksen kokoonpano kasvoi kahdella jäsenellä. Keväällä 2010 säätiön hallitus vahvisti säätiölle strategian vuosille 2010 2015. Strategiassa painottuvat aiemmin esillä olleet temaattiset painopisteet, mutta esille nostetaan myös uusia toiminta-alueita. Vammaisten naisten ja lasten asema sekä vammaisten ihmisten ihmisoikeudet ovat pääteemoja, joihin säätiö haluaa kohdistaa rahoitusta. Lisää verkostoa etsitään valituista Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista. Säätiön hallituksen ja sen yksittäisen jäsenen vastuukysymyksiä selvitettiin yhdessä sisarsäätiöiden kanssa teettämällä ulkopuolisella asiantuntijalla selvitys. Hallituksen seurantavastuu kirjattiin muistion suositusten pohjalta elokuussa 2010 hyväksyttyyn säätiön toiminnan riskinhallintajärjestelmään. Myös säätiön taloussääntöä päivitettiin, osana laadukasta päätöksentekoa ja taloushallintoa. Hankehallinnon kehittäminen sisälsi haku- ja raportointilomakkeiden sekä virallisten kirjepohjien uudistamisen ja hyvän hallinnon käytäntöihin paneutuvan opaskirjan tuottamisen (Abilis Manual 4). Pienten hankkeiden toteutukseen valmisteltiin erilliset, yksinkertaiset lomakkeet. Hankehallintoon vahvistettiin hyväksymis- ja hylkäämiskriteerit sekä kriteeristö ja ohjeet hankkeen keskeyttämiseen. Takaisinperintätapauksia varten hallitus vahvisti toimintaohjeen, ulkoasiainministeriön ohjeiden pohjalta. Myös projektihallinnon ohjelma, Prospekti, uudistettiin vastaamaan paremmin säätiön rahoitustoiminnan tarpeita. Säätiön kumppanuusohjelmaan panostettiin tarjoamalla koulutusta kumppanijärjestöjen avainhenkilöille sekä Suomesta käsin että seurantamatkojen yhteydessä. Kumppanijärjestön toiminnan avuksi valmisteltiin työkaluja, joiden avulla saadaan keskeiset asiat tiivistetysti suoraan Etelästä säätiön päätöksenteon tueksi. Samalla voitiin siirtää hankehallintoa Etelään (Evaluaation 2008 suositusten mukaisesti). Kumppanuusohjelmaa laajennettiin niin, että sopivaa kumppanijärjestöä etsittiin Nepalista ja neuvotteluja käytiin yhteistyötoimijan kanssa Somalimaasta. Yhteistyö ghanalaisen kumppanijärjestön kanssa jouduttiin keskeyttämään elokuussa 2010 järjestön heikon kapasiteetin takia. Vuoden 2010 lopussa säätiöllä oli 10 kumppanijärjestöä. Hankeseurantaa tehtiin kumppanijärjestöjen monitoroinnin lisäksi säätiön edustajien toteuttamilla seurantamatkoilla. Yhteistyö kansainvälisten vammaisjärjestöjen, muiden rahoittajien ja sisarsäätiöiden kanssa jatkui vuoden aikana aktiivisena. 4
1. Säätiön toiminta-ajatus Abilis-säätiö on suomalaisten vammaisten perustama järjestö, jonka tarkoituksena on edistää eri tavoin vammaisten ihmisten omaa toimintaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia kehitysmaissa sekä Itä-Euroopassa. Säätiö perustettiin vuonna 1998. Rahoitustoimintaa säätiö on harjoittanut vuodesta 1999 alkaen. Abilis rahoittaa pieniä, luotettavia ja laadukkaita hankkeita, jotka ovat vammaisten ihmisten suunnittelemia ja toteuttamia. Abilis-säätiö tukee vain vammaisten omaa toimintaa ja pitää erityisen tärkeänä, että tuen vastaanottajaorganisaatiossa vammaiset henkilöt ovat itse merkittävässä asemassa. Näin Abiliksen rahoitus on vaikuttavaa ja edistää vammaisten henkilöiden voimaantumista, osallistumista ja yhteiskunnallista asemaa. Rahoitusta myönnetään ruohonjuuritason järjestöille hankkeisiin, joiden suuruus vaihtelee 500 20.000 euron välillä. Säätiön toiminnan lisäarvo on siinä, että se tavoittaa kehitysmaissa merkittävän vähemmistöryhmän ja auttaa heitä työskentelemään omien ihmisoikeuksiensa puolesta tavoilla, joihin muut kehitysyhteistyön tukimuodot eivät pysty. Rahoitustoiminnan tärkein kohderyhmä on ruohonjuuritason vammaisjärjestöt. Keskeinen elementti toiminnassa on se, että Etelän järjestöt ovat itse vastuussa hankkeiden toteutuksesta ja hallinnosta, mukaan lukien taloushallinto. Projektin toteuttaminen, hankesyklin eri osat huomioiden, vahvistaa kehitysmaiden vammaisten ja heidän järjestöjensä osaamista ja antaa heille mahdollisuuden oppia projekti- ja yleishallinnon käytäntöjä. Säätiön toiminnan tavoite, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen alhaalta ylöspäin, toteutuu rahoitustoiminnan kautta. 2. Säätiön hallinto 2.1. Säätiön hallitus Säätiön hallituksen kokoonpano kasvoi vuoden 2010 alusta kahdella uudella jäsenellä sääntöuudistuksen pohjalta ja oli seuraava: Kalle Könkkölä puheenjohtaja liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Ari Suutarla varapuheenjohtaja kuurosokea, opaskoiran käyttäjä Liisa Kauppinen jäsen kuuro, viittomakielinen Maija Könkkölä jäsen näkövammainen Pekka Tuominen jäsen liikuntavammainen Birgitta Rantakari jäsen Diakonissalaitoksen säätiön edustaja Jukka Kumpuvuori jäsen 1 liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Irmeli Leinos varajäsen 2 Diakonissalaitoksen säätiön edustajan henkilökohtainen varajäsen Amu Urhonen varajäsen 3 liikuntavammainen, pyörätuolin käyttäjä Vuonna 2010 säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi säätiön perustaja Kalle Könkkölä. Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Toukokuussa 2010 hallitus piti erillisen strategiasession, jossa päivitettiin säätiön strategia vuosille 2010 2015. 1 Aiemmin hallituksen varajäsen, vuoden 2010 alusta varsinainen jäsen. 2 Uusi hallituksen varajäsen 3 Uusi hallituksen varajäsen 5
2.2. Säätiön toimisto ja toimihenkilöt Säätiön toimisto sijaitsee osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B-talo. Samoissa toimitiloissa ovat sisarsäätiöt Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö KIOS ja Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö Siemenpuu sekä Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry. Toimitila on vuokrattu, päävuokralaisena on Siemenpuu säätiö. Abilis-säätiön toimiston henkilökunnan lukumäärä kasvoi vuonna 2010, kun uusi toimihenkilö aloitti 1.2.2010 talousassistenttina. Säätiön palveluksessa vuoden 2010 aikana olivat seuraavat toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Marjo Heinonen projektikoordinaattori Tuula Heima-Tirkkonen projektikoordinaattori Leena Hahle (osa-aikaeläke) projektikoordinaattori Jaana Linna projektikoordinaattori Andrea Fichtmûller projektikoordinaattori Marina Kitaigorodski projektikoordinaattori Slade Syakango (tuntityö) kehitysyhteistyösihteeri Arto Vilmi talousassistentti Nina Stieren (1.2.2010 alkaen) projektikoordinaattori Natalia Suzi (sairasloman sijainen 1.6. 31.8.2010) Projektikoordinaattoreiden ja kehitysyhteistyösihteerin toimenkuvan keskeinen sisältö oli hankehallinto. Keskimäärin yhdellä projektikoordinaattorilla oli kaksi kumppanijärjestöä ja noin 50 projektia vastuullaan. Hankehallinnon työtehtäviin sisältyi yhteydenpitoa hakija- ja kumppanijärjestöihin, hakemusten käsittelyä, rahoituspäätöksen jälkeistä hankeseurantaa sekä toimistolla että paikan päällä projekteissa (seurantamatkojen avulla) sekä raporttien tarkastusta tarvittavine toimenpiteineen. Projektihallinnon työvälineenä Abilis-säätiö käytti Prospekti -projektihallinnon ohjelmaa, johon hankittiin päivitetty versio elokuussa 2010. Säätiön kirjanpitoa ja palkkahallinnon hoiti Administer Oy. Taloushallinnon tehtävien hoidossa käytettiin sähköistä taloushallinnon järjestelmää (efina). Säätiön tilintarkastajina toimivat Raimo Hakola (HTM) ja Kristian Seemer (HTM). Varatilintarkastajina olivat Matti Pirnes (HTM) ja Kari Mikkola (HTM). 2.3. Säätiön yleishallintoon liittyvät uudistukset Vuonna 2010 säätiön toimintaa ohjasivat uudistetut säännöt. Varsinainen uudistustyö oli tehty edellisenä vuonna 4, Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti säännöt helmikuussa 2010. Uusien sääntöjen mukaisesti säätiöllä oli vuoden 2010 alusta alkaen 7-jäseninen hallitus ja 2 hallituksen varajäsentä. Säätiön vuosikokous- ja tilinpäätösajankohdat uudistuivat niin, että tilinpäätös on tehtävä maaliskuun loppuun ja vuosikokous pidettävä toukokuun loppuun mennessä. Säätiön hallituksen ja yksittäisen hallituksen jäsenen vastuuta selvitettiin erillisen tehtäväksiannon avulla, yhteistyössä sisarsäätiöiden kanssa. Muistion suositusten pohjalta säätiön hallitus tarkensi hallituksen vastuuta operatiivisen toiminnan toteutuksen seurannassa. Hallituksen huolellinen ja säännöllinen seurantavastuu kirjattiin säätiön riskinhallintajärjestelmään, jonka hallitus hyväksyi elokuussa 2010. Hankehallintoon liittyvää päätöksentekoa hallitus oli päättänyt jo vuoden 2009 lopussa hajauttaa niin, että pieniä hankkeita (budjetti 2500 tai alle) koskevat päätökset ja kaikki hylkäämispäätökset tekee toiminnanjohtaja. Tätä päätöksentekotapaa päätettiin kokeilla vuonna 2010 ja se kirjattiin säätiön johtosääntöön vuoden 2009 lopulla 5. Säätiön taloussääntö päivitettiin 4 Säätiön hallitus vahvisti uudet säännöt 15.12.2009. 5 Säätiön johtosääntö hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 15.12.2009. 6
myös alkuvuodesta 2010 6 ja siinä huomioitiin sekä toimiston päätöksenteon linjaus että uuden toimihenkilön, talousassistentin, toimivaltuudet. 3. Säätiön talous 3.1. Säätiön rahoituspohja vuonna 2010 Säätiö saa pääosin rahoituksensa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Vuonna 2010 säätiö noudatti 11.1.2010 ulkoasiainministeriön kanssa allekirjoitetun sitoumuksen liitteenä jätettyä tuenkäyttösuunnitelmaa vuosille 2010 2012 ja vuosisuunnitelmaa 2010. Ulkoasiainministeriön tuki vuodelle 2010 oli yhteensä 1 600 000 euroa. Lisäksi säätiön käytössä oli siirtynyt raha vuodelta 2009, yhteensä 208 731 euroa, josta 34 782 euroa oli vuoden 2008 lopussa myönnettyä lisärahaa säätiön kumppanijärjestelmän kehittämistä ja laajentamista varten 7. Käytettävissä ollut valtion tuki oli yhteensä 1 811 258 euroa. Säätiön varainhankinnan tuotot olivat vuonna 2010 yhteensä 913 euroa. Vuonna 2010 Abilis -säätiöllä oli myös yhdysvaltalaisesta lähteestä (American Jewish World Service) edelliseltä vuodelta siirtyvää rahaa (yhteensä 43 890 euroa). Tämä erillisrahoitus oli tarkoitettu vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseen ja YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimusta koskevaan työhön. 3.2. Säätiön varainkäyttö vuonna 2010 Säätiön varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2010 olivat 1 844 189 euroa. Valtion tukea säätiö käytti yhteensä 1 792 423 euroa. Siirtyvää tukea jäi 18 835 euroa. Suomen valtion tuesta ohjattiin projektirahoitukseen yhteensä 1 257 699 euroa, mikä on lähes 70 % säätiön koko vuoden kuluista ja 78,6 % vuoden 2010 valtion tuesta. Projektirahoituksen kuluihin sisältyvät tiedotushankkeiden kulut. Hallintokuluihin käytettiin 139 686 euroa, mikä on 8,7 % ulkoministeriön rahoitussopimuksen mukaisesta avustuksesta 8. Hankevalmisteluun ja -seurantaan käytettiin 395 038 euroa eli 24,7 % avustuksesta 9. Ihmisoikeusohjelman rahoituksesta 3 % käytettiin hankehallintoon ja loput projektirahoitukseen. Säätiön rahoituksesta noin 1,2 miljoonaa euroa kanavoitiin suorana tukena kehitysmaiden vammaisjärjestöille. Säätiön varainkäyttö on kuvattu taulukossa 1. ja kulujen vertailu budjetoituun taulukossa 2. Toteutuneet kulut 2010 Projektiavustukset Hankehallinto Hallinto YHTEENSÄ Valtionapu (UM) 1 257 699 395 038 139 686 1 792 423 % 66,6 24,7 8,7 100 Ihmisoikeusohjelma 50 111 1 655 0 51 766 % 96,8 3,2 0 100 YHTEENSÄ 1 307 810 396 693 139 686 1 844 189 Taulukko 1. Säätiön varainkäyttö ja sen jakautuminen vuonna 2010. 6 Säätiön päivitetty taloussääntö vahvistettiin hallituksen kokouksessa 30.3.2010. 7 Alkuperäinen myöntö oli 161 000, josta käytettiin v.2009 yhteensä 126 218. 8 Jos huomioidaan käytössä ollut kokonaisvaltiontuki, 1 811 258, hallintokulujen osuus oli 7,7 %. 9 jos huomioidaan käytössä ollut kokonaisvaltiontuki, 1 811 258, hankehallinnon kulujen osuus oli 21,8 %. 7
UM rahoitussopimus 2010 1.600.000 2010 2010 Talousarvio Toteutunut Hankerahoitus 1 021 500 1 203 003 Tiedotusprojektit 20 000 19 914 Hankearviointi ja seuranta 400 000 395 038 Hallinto 158 500 139 686 Lisäraha (vuodelta 2008) 34 782 34 782 Hankerahoitukseen siirtynyt vuodelta 2009 173 949 Muu tuotot 2 527 Välisumma 1 811 258 1 792 423 Ihmisoikeusohjelma (USAn rahoitus) Edelliseltä vuodelta siirtyvä tuki 43 890 43 890 Keskeytyneistä hankkeista vapautunut tuki 10 810 7 876 Välisumma 54 700 51 766 YHTEENSÄ 1 853 686 1 844 191 UM rahoituksen siirto vuodelle 2011 18 835 UM Lisärahoituksen siirto vuodelle 2011 00,00 Ihmisoikeusohjelman rahoituksen siirto vuodelle 2011 2 933 Taulukko 2. Säätiön varainkäyttö verrattuna budjetoituun vuonna 2010. 3.3. Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiön toiminta ja rahoitus on kasvanut lineaarisesti koko säätiön olemassaolon ajan. Viimeisten viiden vuoden osalta kehitys on kuvattu taulukossa 3. Päätökset ja maksatukset / vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 Tehtyjä hankepäätöksiä 848 569 745 825 1 108 365 1 018 952 1 275 638 Toteutuneet maksatukset 892 629 877 075 963 267 1 180 170 1 245 048 Taulukko 3. Rahoituspäätökset ja maksatukset vuosina 2007 2010. Säätiölle tulevien hakemusten määrä on tasaantunut viime vuosina. Vuosittain hakemuksia saapuu 400 450 ja yhteydenottoja on useita satoja. Osa yhteydenotoista päätyy hakemuksen käsittelyyn säätiön toimistolla, osa karsiutuu pois yleisimmin siitä syystä, ettei hakijajärjestö ole vammaisjärjestö. Hakemusten määrässä ja laadussa on tapahtunut toivottava kehitys säätiön kumppanimaiden keskuudessa. Koska kumppanijärjestöt arvioivat ja käsittelevät kaikki hakemukset ja projekti-ideat, ei heikkoja tai puutteellisia hakemuksia tule enää siinä määrin kuin aikaisempina vuosina. Joistakin kumppanimaista ei tule hylättäväksi esitettäviä hakemuksia laisinkaan. Samalla kun pienentynyt hakemusten määrä helpottaa toimiston työtä, käytäntö vääristää tilastoja hakemusten määrän osalta, pienentäen hakemusten kokonaismäärää. Osa kumppanijärjestöistä lähettää myös 8
hylättäväksi esittämiänsä hakemuksia, koska varsinainen päätöksenteko tapahtuu joka tapauksessa säätiön hallituksessa. Kumppanijärjestön valmisteleva työ, evaluaation (2008) suositusten mukaisesti Etelään siirretty hankehallinto, on helpottanut projektikoordinaattoreiden työmäärää yleisesti ottaen, koska kumppanimaista tulee hyvin valmisteltuja ja laadukkaampia hakemuksia enemmän kuin aikaisempina vuosina. Samalla kumppanijärjestöjen toiminnan ohjaaminen ja tarvittavien työkalujen muokkaaminen edellyttivät vuonna 2010 erityistä työpanosta säätiön toimistolla ja seurantamatkojen yhteydessä. Myönteisiin kokemuksiin pohjaten, säätiö kehittää edelleen kumppanijärjestöjen roolia ja ohjaa kumppanijärjestöjä kouluttamaan ruohonjuuritason hakijajärjestöjä hyvän hallinnon periaatteiden mukaiseen järjestö- ja projektityöhön. Säätiön tavoitteena on säilyttää kumppanimaissa toteutettavien projektien määrä tulevina vuosina saavutetulla tasolla eli noin 70 % säätiön rahoittamista projekteista olisi kumppanimaissa. Hallituksen linjauksen mukaisesti säätiö etsi aktiivisesti uusia rahoituskanavia. Huhtikuussa 2010 konseptipaperi lähetettiin Euroopan Komission rahoitushakuun 10 ja marraskuussa 2010 rahoitusta anottiin yhdysvaltalaiselta Open Society Foundations -järjestöltä, painottaen Kaakkois-Aasian maanosatoimiston perustamista. Kumpikaan rahoituskanava ei auennut ja säätiö jatkaa lisärahoitusvaihtoehtojen etsimistä vuonna 2011. 4. Säätiöiden välinen yhteistyö Abilis-säätiö tekee läheistä yhteistyötä kahden muun samantyyppistä kehitysyhteistyötä tekevän erityissäätiön, KIOS ja Siemenpuu -säätiöiden kanssa. Säätiöiden välinen yhteistyö on todettu erittäin antoisaksi toimintoja kehitettäessä sekä päällekkäistä hallinnollista työtä vähennettäessä. Keväällä 2010 säätiöt pitivät vuosittaisen päivityksen hankehallinnon menettelytavoista ns. Best Practices listaan, jossa on kuvattu kunkin säätiön käyttämät toimintamallit hankeprosessissa. Hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen noudattaa myös evaluaation (2008) suosituksia. Kesällä 2010 säätiöt teettivät yhdessä hallituksen ja sen yksittäisen jäsenen vastuuta koskevan selvitystyön ulkopuolisella asiantuntijalla 11. Säätiöt koordinoivat yhteistyötään ulkoasiainministeriön kanssa ja kävivät yhdessä neuvottelun vuoden 2008 evaluaation suosituksista ja säätiöiden toimenpiteistä. Säätiöt lähettivät yhteisen edustajansa myös niihin kumppanuusjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön yhteisiin kokouksiin, joista saivat tiedon, ja pyrkivät muutenkin osallistumaan koordinoidusti kumppanuusjärjestöjen yhteistyöhön. Yhteistyö on ollut tiivistä myös taloushallinnon toiminnoissa. Säätiöt käyttivät yhteistä tilitoimistoa Administer Oy:tä ja samoja tilintarkastajia, minkä ansiosta monet taloushallinnon käytännöt yhtenäistyivät. Ulkoasiainministeriölle laadittujen vuosisuunnitelmien ja budjettien rakenteissa sekä seurannassa on pyritty mahdollisimman suureen yhtenäisyyteen. Säätiöt ja FIDIDA ry toimivat yhteisissä tiloissa Helsingin Merihaassa, osoitteessa Haapaniemenkatu 7-9 B. Säätiöt ja FIDIDA ry vastaavat yhteisesti tarvittavista toimistopalveluista, kuten sisäisestä IT -verkosta, kopiopalveluista ja siivouksesta. Toiminnanjohtajat kokoontuvat säännöllisesti toiminnanjohtajapalavereihin, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Säännöllisesti järjestettiin myös koko työyhteisön yhteinen infotilaisuus, johon osallistuivat kaikki paikalla olevat säätiöiden työntekijät. 10 Call for proposals: Europe Aid, Thematic operations; Investing in People: Support for social inclusion and social protection of workers in the informal economy and of vulnerable groups at community level. 11 Oili Kela, Seppo Kemppinen: Säätiön hallituksen vastuu. Muistio 28.9..2010 9
5. Rahoituskauden toiminta A. Hankerahoitus 5.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Säätiöllä on avoin haku, johon kehitysmaiden järjestöt voivat lähettää hakemuksia ympäri vuoden. Rahoituspäätökset tehdään saapuneiden hakemusten perusteella. Vuoden 2010 aikana säätiön rahoituksella oli meneillään keskimäärin 250 hanketta. Enimmillään rahoitettavien projektien määrä oli lähes 300. Luku vaihteli vuoden aikana, koska osa projekteista alkoi ja päättyi saman vuoden aikana ja samanaikaisesti uusia, pidempikestoisia projekteja käynnistyi ja/tai päättyi. Yhteensä vuoden aikana käynnissä oli 334 hanketta. Vuoden lopussa (31.12.2010) meneillään oli 237 hanketta 39 maassa. Vuonna 2010 käsiteltiin yhteensä yli 400 hakemusta. Näistä 123 hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 178 hakemusta hylättiin. Toistasataa hakemusta rekisteröitiin odottamaan tulevaa käsittelyä vuoden 2011 puolella. Hankkeiden hyväksymisprosentti vuonna 2010 oli 41. Suhteellisen korkea hyväksymisprosentti selittyy säätiön kumppaniohjelmalla, koska useat kumppanijärjestöt karsivat heikot hakemukset pois (vrt. edellä, kappale 3.3.). Heikkojen ja puutteellisten hakemusten kokonaismäärästä säätiöllä ei ole kattavaa tietoa, mutta yksittäisten kumppanimaitten kuten Intian osalta lukumäärä vaihtelee vuositasolla 40 50 välillä. Käsitellyt hakemukset / vuosi Hyväksytty Hylätty YHTEENSÄ 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % 82 37 134 45 114 39 123 41 139 63 161 55 178 61 178 59 221 100 295 100 292 100 301 100 Taulukko 4. Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset vuosina 2007 2010. Säätiön keskimääräisen avustuksen koko vuonna 2010 oli 9 400 euroa. Avustusten koko on pysynyt suurin piirtein samana viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 keskimääräinen avustus oli 9 160 euroa ja vuonna 2009 noin 9 064 euroa. Pienten hankkeiden avustukset vaihtelivat 400 2500 euron välillä, keskimääräinen tuen koko oli noin 1120 euroa. Jos kaikki hankkeet yhdistetään, on keskimääräisen myönnön suuruus 8 320 euroa. 5.2. Projektien jakautuminen alueittain ja toimijoittain Hakemuksia saapui kaikista maanosista, eniten kuitenkin Afrikasta ja Aasiasta. Uusia rahoituksia myönnettiin niin ikään eniten Afrikkaan (62 %). Aasian maiden osuus oli vuonna 2010 noin 31 % ja Latinalaisen Amerikan osuus noin 3 %. Itä-Euroopan maissa säätiön rahoituksella käynnistyi 3 uutta hanketta ja Lähi-idässä yksi hanke. Kaikista vuoden 2010 lopussa käynnistä olleista hankkeista 60 % toteutettiin Afrikassa ja 35 % Aasiassa. Loput jakautuivat Latinalaisen Amerikan, Balkanin ja Lähi-idän maiden kesken. Keski-Aasian maissa hankkeiden määrä on kasvanut tasaisesti ja edustaa noin 15 % kaikista säätiön rahoittamista hankkeista. Säätiön rahoittamista projekteista sijoittui vuonna 2010 yli puolet (67 %) maailman köyhimpiin maihin (Least Developed Countries, DAC List of ODA Recipients). Jos huomioidaan laajemmin kaikista köyhimmät maailman maat (Least Developed & Other Low income Countries), on säätiön rahoittamista projekteista 82 % näissä maissa. Säätiön rahoitustoiminta kohdistuu näin ollen kaikista haavoittuvaisimpien kansalaisten (most vulnerable groups) tukemiseen maailman köyhimmissä maissa. 10
Abilis-säätiön rahoitus kohdistuu valtaosaltaan sellaisille ruohonjuuritason vammaisjärjestöille, jotka toimivat pääkaupunkien ulkopuolella. Vuonna 2010 käynnistyneistä hankkeista toteutetaan maaseutuolosuhteissa (mukaan lukien pienet maaseutukaupungit) noin 76 %. Säätiön tuen piiriin kuuluvat kaikki vammaisjärjestöt riippumatta siitä, mitä vammaryhmää järjestö edustaa. Kehitysmaissa suurin ryhmä ovat liikuntavammaiset ihmiset. Säätiön tukemista hankkeista vuonna 2010 vajaa neljäsosa (23 %) oli liikuntavammajärjestöjen toteuttamia. Kuulovammaisten ja kuurojen omien järjestöjen toteuttamia hankkeita käynnistyi vuoden aikana ennätyksellisen paljon, noin 23 % kaikista hankkeista. Näkövammaisten ja sokeiden järjestöjen toteuttamia hankkeita oli noin 2 %, mikä on hieman aiempia vuosia vähemmän. Säätiö tuki joitakin kehitysvammaisten ihmisten ryhmiä ja vammaisten lasten vanhempien perustamia järjestöjä, mutta niiden osuus rahoitettavien projektien joukossa oli vain noin 5 %. Säätiö suosii erityisesti sellaisia hankkeita, joita toteuttavat vammaisjärjestöjen kattojärjestöt tai muuten ryhmät, joissa näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset sekä muut vammaisryhmät toimivat yhdessä. Hieman alle puolet (47 %) säätiön rahoittamista hankkeista palvelee kaikkia ryhmiä. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus hankkeiden toteuttajina vuonna 2010 alkaneissa hankkeissa on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus vuonna 2010 alkaneissa hankkeissa. 5.3. Projektien jakautuminen eri toiminta-alueisiin Abilis-säätiön rahoittamat projektit voidaan jakaa toiminnallisiin ryhmiin (hanketyypit), joskin useissa projekteissa toteutetaan monia eri toimintoja rinnakkain ja jaottelu on keinotekoista. Esimerkiksi valtaosa köyhyyden vähentämishankkeista sisältää myös ammattikoulutusta (kurssit) ja toimeentulonhankintaa. Epävirallisen ammatillisen koulutuksen kautta vammaiset ihmiset oppivat perustaitoja (karjanhoito, ompelija, puuseppä, IT-taidot jne.) ja koulutukseen sisällytetään liiketoimintaa tukeva osio, jotta työllistyminen koulutuksen jälkeen olisi mahdollista. 11
Eniten säätiö rahoittaa toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja. Monissa maissa jäsenet arvostavat eniten hankkeita, jotka tuovat konkreettisia muutoksia heidän elämäänsä. Tästä syystä Etelän järjestöt suunnittelevat hankkeita, joiden päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen erilaisten tulonhankintatapojen avulla. Vammaisten omat pienyritykset voidaan nähdä myös vaikuttamistyönä, kun yhteisö näkee, että vammaiset uskaltautuvat ja pystyvät tuottavaan työhön ja oman toimeentulonsa hankkimiseen. Reilusti yli puolet (59 %) vuonna 2010 käynnistyneistä hankkeista liittyi suoraan köyhyyden vähentämiseen (työllistymiseen). Lähes viidenneksessä projekteista osallistujille tarjottiin ensin ammatillista koulutusta ja hankittiin materiaalia varsinaisen toimeentulon hankinnan käynnistämiseen. Tuen käyttö vaihteli maatalouskoneiden ja ompelukoneiden hankkimisesta ja toimisto- ja tietotekniikkapalveluiden tarjoamiseen. Lähes puolet kaikista tulonhankintaprojekteista oli maataloushankkeita, jotka paransivat vammaisten ihmisten ja heidän perheensä ruokaturvaa, kun järjestön jäsenille annettiin pääomaa esimerkiksi lehmien, lampaiden tai kanojen ostamiseen. Vajaa viidennes (16 %) hankkeista keskittyi vaikuttamistyöhön, vammaisasioista tiedottamiseen ja asenteiden muuttamiseen. Monissa hankkeissa tehtiin rinnakkain myös järjestötyötä tai toimeentulon hankintaa. Noin 13 % hankkeista keskittyi järjestötyöhön, mikä sisälsi sekä järjestön ja jäsenistön kapasiteetin kasvattamista että vaikuttamistyötä. Usein hankkeissa oli kyse aloittelevan tai heikon järjestön vakiinnuttamisesta ja säätiön rahoituksella hankittiin esimerkiksi toimistolaitteita tai koulutettiin järjestön luottamus- ja johtohenkilöitä. Vammaisten ihmisoikeuksia koskevaa tiedottamis-, kouluttamis- ja vaikuttamistyötä toteutettiin yhdeksässä hankkeessa (7 %). Vuonna 2010 hyväksyttyjen hankkeiden joukossa oli jonkin verran aiempaa enemmän järjestötyöhön paneutuvaa ja vammaisten naisten järjestöjen toimintaa. Yhteensä kymmenessä hankkeessa oli pääpaino vammaisten naisten ja lasten oikeuksilla, mikä on erityisen hyvä kehityssuunta. Jos huomioidaan kaikki vuoden 2010 aikana käynnissä olleet säätiön rahoittamat projektit, voidaan hankkeiden jakautuminen esittää taulukkomuodossa projektityypin mukaan seuraavasti (Taulukko 5): Projektityyppi Lukumäärä % Köyhyyden vähentäminen ja tulonhankinta 170 51 Vaikuttamistyö 53 16 Järjestötyö, järjestön kehittäminen ja vakiinnuttaminen 51 15 Esteettömyys, viittomakieli ja pistekirjoitus, apuvälineet 8 2 CBR ja muu kuntoutus (sosiaalinen kuntoutus) 13 4 Opetus ja -koulutus (perustaitojen opetus, perusopetus) 16 5 HIV/AIDS ja muut terveydenhuoltoprojektit 3 1 Ihmisoikeustyö 20 6 YHTEENSÄ 334 100 Taulukko 5. Projektien jakautuminen toimintaluokittain kaikissa säätiön rahoittamissa hankkeissa vuonna 2010. 12
5.4. Projektien seuranta ja arviointi Säätiö pyrkii varmistamaan hakijajärjestöjen taustat jo ennen projektin käynnistymistä ja seuraa projektin toteutusta koko hankesyklin ajan. Järjestön taustojen varmistamisessa olennainen osa on kumppanijärjestöillä. Kumppanimaissa Abilis fasilitaattori tapaa hakijajärjestöä, mikäli vain se on mahdollista. Ei-kumppanimaista tulevien hakemusten taustat selvittää Abiliksen toimisto, kansainvälisen verkostonsa avulla. Hakijajärjestön vakiintuneisuus varmistetaan siten, että järjestöjä pyydetään toimittamaan rekisteröitymistodistus ja edellisen vuoden tilinpäätös tai tase (tai niiden puuttuessa saldotodistus pankista) hakemuksen mukana, mikäli tällaiset asiakirjat ovat saatavilla. Jokaiseen hakemukseen vaaditaan myös kaksi suosituskirjettä riippumattomilta tahoilta. Toimihenkilöt ryhmittelevät hakijat joko aloitteleviin järjestöihin (Newly established organizations) tai vakiintuneempiin järjestöihin (Long established organizations) sen mukaan, onko järjestöllä vakiintunut hallinto ja taloudenhoito tilinpäätöksineen vai ei. Tämän jaottelun perusteella projektikoordinaattorit edellyttävät projekteja toteuttavilta järjestöiltä projektin raportoinnissa joko alkuperäisiä kuitteja (Newly estab.org.) tai projektista suoritettua tilintarkastusta (Long estab.org.). Vuonna 2010 aloittelevia järjestöjä oli 57 % hakijoista. Luku on säilynyt suurin piirtein samalla tasolla viime vuosien ajan. Käynnissä olevien projektien seuranta Kumppanijärjestöjen fasilitaattorit seuraavat hankkeiden toteutumista niiden käynnistyttyä säännöllisesti. Projektin aikana fasilitaattori käy keskimäärin kaksi kertaa seuraamassa hankkeen toteutusta ja ohjaamassa raportoinnissa. Hän myös pitää yhteyttä toteuttajajärjestöön puhelimitse, mikäli se on mahdollista. Abilis seuraa hankkeen toteutumista väli- ja loppuraporttien kautta, mahdollisesti muun yhteydenpidon kuten sähköpostin avulla ja käymällä projektissa paikan päällä seurantamatkojen yhteydessä. Säätiön rahoituksella vuonna 2010 meneillään olleista hankkeista 67 % oli Abiliksen kumppanijärjestöjen seurannassa. Abilis-säätiön hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt vierailevat säätiön rahoittamissa projekteissa ja arvioivat sen avulla säätiön toimintaa ja projektien vaikuttavuutta. Vuoden 2010 aikana säätiön edustajat tekivät seurantamatkan Ghanaan, Tansaniaan, Etiopiaan, Somalimaahan, Kirgisiaan, Keniaan, Mosambikiin, Nepaliin ja Kambodzhaan. Nepalin matkaan liittyi neuvottelut uuden kumppaniyhteistyön käynnistymiseksi, Ghanan ja Kirgisian matkaan puolestaan uuden kumppanijärjestön kouluttamista. Somalimaan matkan aikana säätiön edustajat tunnustelivat mahdollisuuksia kumppaniyhteistyön käynnistämiseen. Yhteensä Abiliksen edustajat pääsivät seuraamaan 78 käynnissä 12 olevan projektin toteutusta ja tapaamaan projektien toteuttajia ja hyödynsaajia. Matkoilla he tapasivat lisäksi hakijajärjestöjen ja päättyneiden hankkeiden edustajia. Kaikista seurantamatkoista laadittiin matkaraportit 13 ja ne sisälsivät projektivierailuiden keskeiset havainnot, suositukset ja käydyt keskustelut. Säätiön hallitus seurasi projektien etenemistä matkaraporttien ja matkoille osallistumisen kautta. Vuonna 2010 hallituksen jäsen osallistui säätiön viidelle matkalle yhdeksästä. Hallituksen jäsenen osallistuminen seurantamatkoille on koettu tärkeäksi osaksi niin hankkeiden seurantaa kuin yhteistyötä Etelän vammaisjärjestöjen kanssa. Hankkeiden taustojen selvittelyssä avuksi on säätiön toiminnan aikana kehittynyt kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen verkosto. Lisäksi FIDIDA ry:n edustaja monitoroi Sambian matkojen (05/2010 ja 12/2010) yhteydessä neljää Abilis-säätiön rahoittamaa hanketta. 12 Seurantamatkojen yhteydessä päästiin arvioimaan noin kolmannes (33 %) kaikista säätiön rahoituksen alaisista projekteista. 13 Seurantamatkoista laaditaan Abilis säätiön käytännön mukaan lyhyt- ja pitkäraportti. Lyhyt matkaraportti annetaan hallitukselle tiedoksi matkan jälkeen seuraavassa kokouksessa. 13