- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian ja apuvälinetoiminnan yhtenäistäminen -hanke 1.9.2005-31.10.2007 Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ohje alueelliseksi käytännöksi Elokuu 2006 Irja Suhonen, projektityöntekijä, TtM, ft Päivitys. Anita Karlsson, fys oh Loviisa Tiina Salonen, fys oh Sipoo Paula Siltanen, fys oh Porvoon sairaala Merja Skogster, fys oh Porvoo

2 TIIVISTELMÄ Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 Koonnut ja toimittanut Irja Suhonen Itä-Uudenmaan liitto käynnisti vuonna 2003 aluekeskusohjelman, jonka yhdeksi osa-alueeksi päätettiin terveydenhuollon alueellisen yhteistyöstrategian luominen. Yhteistyöstrategian tavoitteena oli käynnistää konkreettista toiminnallista ja taloudellista yhteistyötä alueen terveyskeskusten ja sairaalan välillä. Tämän aluekeskusohjelman yhdeksi osahankkeeksi valittiin Kuntoutus apuvälineet. Osahanketta työstämään nimitettiin työryhmä Porvoon sairaanhoitoalueen terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetuottajista. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian ja apuvälinetoiminnan yhtenäistäminen -hankkeelle valtionavustusta ajalle 1.9.2005-31.10.2007. Hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä. Hän laati Porvoon sairaanhoitoalueelle yhteisen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ohjeen yhteistyössä alueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden tuottajien ja niistä päättävien kanssa. Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 määrittelee lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuuden sekä työn- ja vastuunjaon alueen terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan välillä. Ohjeessa on kuvattu koko apuvälinepalveluprosessi sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Ohjeen ulkopuolelle jäävät erikoissairaanhoidosta saatavat, erikoisasiantuntijuutta vaativat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella myönnettävät apuvälineet eivät kuulu tähän ohjeistukseen, vaikka niitä sivutaan saatavuusperusteissa. Kuntien vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella apuvälineiden myöntämisestä vastaavilta henkilöiltä sekä kotihoidon yksikköjen vastaavilta on pyydetty kommentit tästä ohjeesta. Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 perustana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton vuonna 2003 julkaisemaa valtakunnallista Apuvälinepalveluiden laatusuositusta. Kaikki Porvoon sairaanhoitoalueen kunnat ja Porvoon sairaala paitsi Sipoo ovat hyväksyneet Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 ohjeen. Sipoo hyväksyy ohjeen johtavan lääkärin tekemien tarkennusten jälkeen, jotka on mainittu liitteessä 2. Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - ohje alueelliseksi käytännöksi päivitetään kahden vuoden välein. Avainsanat: Apuvälinepalvelujen tuottajat, apuvälinepalveluprosessi, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 5 2. YLEISTÄ LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUISTA 6 3. TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET 7 4. APUVÄLINEPALVELUIDEN PORRASTUS APUVÄLINEPALVELUITA TUOTTAVIEN VÄLILLÄ 9 4.1 Terveyskeskus 9 4.2 Porvoon sairaala 9 4.3 HUS Apuvälinekeskus (Lapset ja nuoret) 10 4.4 HUS Apuvälinekeskus (Aikuiset) 10 4.5 HUS/ Neurologian klinikka/ Kuntoutuspoliklinikka 11 4.6 HUS/ Silmä-korvasairaala, Näönhuollon apuvälineet 11 4.7 Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet 12 4.8 Sosiaalitoimi 12 4.9 Opetustoimi 13 4.10 Kansaneläkelaitos 13 4.11 Vakuutusyhtiöt 14 4.12 Valtiokonttori 14 4.13 Työvoimahallinto 15 4.14 Työvoima- ja elinkeinokeskus 16 5. SUOSITUS LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN TOIMINTAKÄYTÄNNÖISTÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA 17 5.1 Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen 17 5.2 Apuvälinetarpeen arviointi 17 5.3 Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu 18 5.4 Apuvälineen hankinta ja luovutus 18 5.4.1 Lyhytaikainen apuvälinelaina 18 5.4.2 Pitkäaikainen apuvälinelaina 18 5.4.3 Henkilökohtainen apuväline 19 5.5 Apuvälineen käytön opetus 19 5.6 Apuvälineen kuljetus 19 5.7 Apuvälineen käytön seuranta 19 5.8 Apuvälineiden huolto, korjaus ja puhdistus 20 5.8.1 Luovuttajan vastuu 20 5.8.2 Käyttäjän vastuu 20 5.9 Apuvälineiden palautus 20

4 5.10 Laitoshoidossa olevien / laitoshoitoon siirtyvien apuvälineet 20 5.11 Kotikunnan muutos 21 5.12 Apuvälinepäätös ja valitusoikeus 21 5.13 Tiedottaminen kuntalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle 21 6. APUVÄLINEIDEN TIETOJÄRJESTELMÄT JA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN DOKUMENTOINTI 22 7. PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN APUVÄLINETOIMIPISTEET 1.1.2006 23 8. LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUS SEKÄ VASTUUN- JA TYÖNJAKO PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA 24 8.1 Hoito- ja harjoitusvälineet 24 8.2 Tukilaitteet ja proteesit 28 8.3 Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet 32 8.4 Liikkumisen apuvälineet 34 8.5 Kodinhoitovälineet 37 8.6 Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet 38 8.7 Kommunikointi- ja havaitsemisvälineet 40 8.8 Tuotteiden ja tavaroiden käsittely- ja kuljetusvälineet 42 8.9 Ympäristöolosuhteita parantavat välineet, työvälineet ja tietokoneet 43 9. LÄHTEET 44 LIITE 1 LIITE 2

5 1. JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut Porvoon sairaanhoitoalueella -ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 on Porvoon sairaalan ja Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkuntien välillä sovitun työn- ja vastuunjaon sekä apuvälineiden saatavuusperusteiden ohje. Erikoissairaanhoidosta myönnettävät ja erikoisasiantuntijuutta vaativat muut kuin Porvoon sairaalasta saatavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet eivät ole mainittu tässä ohjeessa. Porvoon sairaanhoitoalueeseen kuuluu kuusi kuntaa; Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen (1.1.2010 Mäntsälän perusturva), Porvoo ja Sipoo. Näistä kunnista Lapinjärvi ja Loviisa muodostavat yhteistoiminta-alueen, joka vastaa perusterveydenhuollon palveluista (1.1.2010 Loviisa). Tämän alueellisen ohjeen tavoitteena on ohjata ja kehittää Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja siten, että ne toimivat käyttäjälähtöisesti, oikeaaikaisesti ja yhtäläisin perustein, kuten Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemassa apuvälineiden laatusuosituksessa (2003) suositellaan. Tehokas ja ammattitaitoinen apuvälinepalvelu takaa sen, että kuntalainen saa apuvälineen todetun apuvälinetarpeen mukaisesti asuinkunnasta riippumatta. Porvoon sairaala ja sairaanhoitoalueen kunnat ovat sitoutuneet noudattamaan tätä ohjetta; apuvälineitä lainataan tai apuvälineiden hankintaa varten tehdään maksusitoumuksia pääasiassa tämän ohjeen mukaisesti. Ohjeistuksen perustana oleva tieto on kerätty Porvoon sairaalasta ja sairaanhoitoalueen jäsenkuntien lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden tuottajien ja päättäjien yhteisten neuvottelujen ja kirjallisten kyselyjen avulla syksyllä 2005 ja keväällä 2006. Apuvälineohjeen pääluokitusta tehtäessä on käytetty pohjana SFS - EN ISO 9999 luokitusta vuodelta 1998 sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton julkaisua Apuvälinepalveluiden laatusuositus/ Oppaita 2003:7. Apuvälinepalvelut ohje päivitetään jatkossa kahden vuoden välein. HUS apuvälinehanke on aloitettu 2009 tavoitteenaan HUS alueen yhtenäiset apuvälinepalvelut.

6 2. YLEISTÄ LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUISTA Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta (Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326). Apuvälinepalveluihin kuuluu apuvälinetarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet sekä peruskoulua tai lukiota käyvän vammaisen oppilaan henkilökohtaiset koulussa ja muissa elämän tilanteissa tarvitsemat apuvälineet. Apuväline on väline, laite tai vastaava, joka edistää tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen takia heikentynyt. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on potilaan toimintakyky ja kokonaiselämäntilanne sekä niistä nousevat tarpeet. Apuväline hankitaan mahdollistamaan ihmisen toimintaa, ei korvaamaan puutteita. (Salminen 2002, Apuvälinepalvelujen laatusuositus 2003, Apuvälinepalvelunimikkeistö -opas terveydenhuollon käyttöön 2004). Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien sairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa saumatonta hoito- ja kuntoutusprosessia. ( Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003).

7 3. TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET Suomen lainsäädäntö takaa, että kansalaisilla on oikeus yhteiskunnan kustantamiin apuvälineisiin. Terveyden- ja sosiaalihuollon lainsäädäntö ohjaa apuvälinepalvelujen järjestämistä perusterveyden- ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon tasolla. Lähtökohtana apuvälinepalveluiden järjestämiselle on Suomen perustuslaki (731/1999). Kansanterveyslaki (66/1972) velvoittaa kuntaa järjestämään kuntalaisten terveyden- ja sairaanhoidon, johon kuuluvat lääkärin suorittama tutkimus, hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 määrittelee kuntoutuksen sisältöä tarkemmin. Kuntoutukseen katsotaan kuuluvaksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennus ja ohjaustoiminta sekä muut siihen rinnastettavat toiminnat. Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) ovat vastaavat säännökset lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Hoitotakuu eli hoitoon pääsyä koskeva lainsäädäntö 1.3.2005 alkaen (kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa) määrittelee enimmäisajat, joiden kuluessa on päästävä tutkimuksiin ja hoitoon. Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta, tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (potilaslaki). Hoitoon pääsy terveyskeskukseen edellyttää välitöntä yhteydensaantia terveyskeskukseen arkipäivisin virkaaikana. Terveydenhuollon ammattihenkilön hoidon tarpeen arvioinnin tulee tapahtua kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta terveyskeskukseen, ellei asiaa voida selvittää puhelimitse. Lääketieteellisesti perusteltu hoito tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Erikoissairaanhoidossa arvio hoidon tarpeesta tulee tapahtua viimeistään kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon pääsy on järjestettävä ja hoito aloitettava kiireellisyys huomioon ottaen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lääkinnällinen kuntoutus on osa kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain tarkoittamaa sairaanhoitoa, joten lääkinnälliseen kuntoutukseen on päästävä laissa todetussa enimmäisajassa. Usein kuntoutus on osa muuta hoitoa tai jatkoa muulle hoidolle. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) säätää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ja apuvälineet maksuttomiksi niitä tarvitseville.

8 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) ja vastaava asetus (759/1987) ohjaavat myös kuntien apuvälinepalveluja. Niiden mukaan kunta on velvollinen korvaamaan vaikeavammaiselle henkilölle asuntoon kiinteästi asennettavien välineiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Vaikeavammaisena pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Muita apuvälinepalveluja ohjaavia lakeja ovat laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ja siihen liittyvien lakien muutokset (497-510/2003) sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Lait luettavissa osoitteessa www.finlex.fi

9 4. APUVÄLINEPALVELUIDEN PORRASTUS APUVÄLINEPALVELUJA TUOTTAVIEN VÄLILLÄ Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien sairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Apuvälinepalveluita järjestävät myös muut hallinnon alat kuten sosiaalitoimi, opetustoimi, KELA, vakuutusyhtiöt, valtiokonttori, työvoimahallinto sekä työvoima- ja elinkeinokeskus oman lainsäädäntönsä puitteissa. Näidenkin myöntämien apuvälineiden tarpeen määrittely ja suositus hankittavasta apuvälineestä tehdään pääsääntöisesti terveydenhuollossa. (Salminen 2002). Lisäksi myös kuntoutuslaitokset tuottavat apuvälinepalveluja. Osan palveluista toteuttavat järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja apuvälineyritykset. Apuvälineen tarvitsija voi halutessaan myös itse hankkia toimintakykyään edistäviä välineitä. 4.1 Terveyskeskus Terveyskeskuksen apuvälineyksikkö huolehtii omassa ja yksityisen terveydenhuollon seurannassa olevien potilaiden apuvälinepalveluista ja lisäksi yksityisissä vanhusten asumispalveluyksiköissä asuvien vanhusten apuvälinepalveluista. Sairaalassa tai muussa laitoshoidossa pitkäaikaispäätöksellä olevien potilaiden apuvälinehankinnoista vastaa kyseinen hoitopaikka, ellei kunnassa ole muutoin sovittu. HUS/Porvoon sairaalasta kotiutuvat potilaat saavat apuvälineet tarvittaessa Porvoon sairaalasta, mikäli kunta ei anna apuvälineitä omasta terveyskeskuksesta. Terveyskeskus vastaa asiakkaan apuvälineistä alaraajaleikkausten yhteydessä. Terveyskeskus vastaa myös erityishuollon asiakkaiden apuvälineistä, poikkeuksena sairaalan hoitovastuulla olevat potilaat ja apuvälineet, jotka luovutetaan erikoissairaanhoidosta. 4.2 Porvoon sairaala Porvoon sairaala vastaa hoitovastuullaan olevien potilaiden kaikista kyseiseen sairauteen liittyvistä apuvälinetarpeista. Käytäntö koskee myös tilanteita, joissa potilas on Porvoon

10 sairaalan maksamana hoidossa esim. Ortonissa, Reumasäätiön sairaalassa, Folkhälsanissa, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa (Synapsiassa). Hengitysapuvälineiden tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa; inhalaatiolaitteet (lääkesumuttimet), CPAP-laitteet ja happirikastimet. Pysyvä happihoito aloitetaan aina erikoissairaanhoidossa. Porvoon sairaala vastaa myös hengityshalvausdiagnoosin saaneiden potilaiden kyseiseen sairauteen liittyvistä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä. Ennen hengityshalvausdiagnoosia saadut apuvälineet jäävät tarvittaessa potilaan käyttöön. 4.3 HUS Apuvälinekeskus (Lapset ja nuoret) Apuvälinekeskus vastaa Lasten ja nuorten sairaalan toimintaan liittyvästä apuvälinepalvelusta 18-vuotiaaksi saakka. Asiakkaat ovat Lasten ja nuorten sairaalan hoito/kuntoutusvastuulla tai tulevat HUS-alueelta lääkärin lähetteellä apuvälinekeskukseen. Lasten ja nuorten sairaala vastaa myös Ruskeasuon koulun oppilaiden apuvälinepalveluista. Apuvälinekeskuksen yhteydessä toimii Tietoteekki. Se on tietokoneavusteisen kuntoutuksen keskus, joka vastaa kommunikaatioapuvälineistä. HUS Lasten ja nuorten sairaala, Apuvälinekeskus Mannerheimintie 107 PL 671 00029 HUS Käyntiosoite: Nauvontie 8, 2 krs 00280 Helsinki Kanslian puh. (09) 47180520 4.4 HUS Apuvälinekeskus (Aikuiset) Apuvälinekeskus vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta HUS-piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämisvastuulle kuuluvat sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut erikoisapuvälineet.

11 Apuvälineyksikön palveluihin kuuluvat apuvälinetarpeen ja käyttömahdollisuuksien arviointi, apuvälineen sovitus, käytön opetus, luovutus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus ja apuvälineneuvonta. Yhteydenotot terveyskeskusten tai Porvoon sairaalan lähetteellä. HUS Apuvälinekeskus Mannerheimintie 107 PL 671 00029 HUS Käyntiosoite: Nauvontie 8, 2 krs 00280 Helsinki puh. (09) 471 80520 4.5 HUS/Neurologian klinikka/kuntoutuspoliklinikka Kuntoutuspoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne potilaat tulevat lääkärin lähetteellä. Kuntoutuspoliklinikka vastaa moniammatillista asiantuntemusta vaativan aivohalvauksen jälkeisen kuntoutuksen ja jatkohoidon järjestämisestä ja tarvittaessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden mm. ortoosien ja liikkumisen apuvälineiden hankinnasta. Kuntoutuskeskus Paciuksenkatu 21, 5. kerros, 00270 Helsinki PL 302, 00029 HUS puh. (09) 471 73888 4.6 HUS/ Silmä-korvasairaala, näönhuollon apuvälineet Kuntoutuspoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne saavutaan lääkärin lähetteellä. Kuntoutuspoliklinikalla tutkitaan ja kuntoutetaan sairaanhoitopiirin näkövammaisia henkilöitä, joiden paremman silmän näöntarkkuus on alle 0,3 parhaalla mahdollisella lasikorjauksella tai kun henkilö näkökenttien tai muun syyn takia luokitellaan näkövammaiseksi. Kuntoutuspoliklinikan silmälääkäri tapaa ensikäynnillä kaikki uudet asiakkaat ja tarvittaessa kuntoutuspoliklinikalla aikaisemmin käyneet asiakkaat. Uuden asiakkaan toisella käyntikerralla kuntoutuspoliklinikalla arvioidaan hänen apuvälinetarpeensa.

12 Kuntoutuspoliklinikan kautta myönnettävät apuvälineet ovat silmälasit lähityöskentelyyn, suodatin- eli absorptiolasit häikäisynestoa varten, piilolasit, heikkonäköisten optiset apuvälineet, atk-apuvälineet, kohotasot ja -pulpetit, pistekirjoituskoneet, ensimmäinen valkoinen keppi, opaskoirat sekä silmäproteesit. Näönhuollon apuvälineiden korvausmenettelystä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain oma suosituksensa. Kuntoutuspoliklinikka Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 C, 00290 Helsinki PL 220, 00029 HUS puh. (09) 47175166 4.7 Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Kuulonhuollon apuvälineitä asiakkaat saavat kuntakohtaisesti eri palveluntuottajilta. Silmä- ja korvasairaalan kuulokeskus jakautuu lasten ja aikuisten kuulokeskukseen. Asiakkaat tulevat kuulokeskukseen tutkimuksiin sekä hoito- ja kuntoutusarvioon lääkärin lähetteellä. Kuulokeskus audiologian poliklinikka Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki PL 220, 00029 HUS Ajanvaraus: puh. (09) 47173015 Muut asiat: puh. (09) 47175030 Foniatrian poliklinikalle tulevat erilaisista kommunikaatiohäiriöistä kärsivät lapset ja aikuiset lääkärin lähetteellä. Poliklinikan erikoisalaa ovat kommunikaation apuvälineet. Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki PL 220, 00029 HUS puh. (09) 47173064

13 4.8 Sosiaalitoimi Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain 9 :n sekä vammaispalveluasetuksen 12 :n perusteella vammaisen henkilön asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden sekä 17 :n perusteella muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet ja kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet korvataan kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineitä, laitteita ja kojeita voivat olla esimerkiksi auto, matkapuhelin tai mikroaaltouuni. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden hankkimisesta maksetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla. Asiakkaan omistuksessa olevan välineen huolloista ja korjauksista vastaa asiakas. 4.9 Opetustoimi Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Oppilaan henkilökohtaisesti koulussa tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet tulevat terveydenhuollon kautta ja peruskoulun 7-9 luokilta alkaen tarvittavat vaativat opiskelun apuvälineet Kelan kautta.

14 Lisätietoja: www.edu.fi 4.10 Kansaneläkelaitos Kela järjestää vaikeavammaiselle työssä ja opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset apuvälineet. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Lisätietoja: www.kela.fi 4.11 Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella toimintakykykuntoutuksena tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Apuvälineillä tarkoitetaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa korvaukset toteutetaan vakuutusehtojen mukaisesti. Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Lisätietoja: www.vkk.fi

15 4.12 Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen työntekijöille tai työvelvollisten palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset proteesit ja muut apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Myös opaskoira korvataan harkinnan mukaan sokean käytettäväksi. Vähintään 10 prosentin invalidille korvataan päivittäisten toimintojen apuvälineet, joiden arvonlisäverollinen hinta on enintään 95 euroa ( kävelykepit, kyynärsauvat ja jääpiikit, sukanvetolaitteet, liukuesteet kenkiin, pukeutumisen apuvälineet, tarttumapihdit, yleisavaajat, tölkin avaajat ja oven avaamiseen tarvittavat apuvälineet, koroketyynyt, sängynjalan korotukset, suihkujakkarat, tukitangot, näkövammaisten apuvälineet esim. suurennuslasit ja kellot, kuulovammaisten apuvälineet esim. ovikellon ja puhelimen lisähälyttimet). Korvausta voi saada useampaankin apuvälineeseen. Edellytyksenä on, että invalidi tarvitsee apuvälinettä ja siitä on hänelle hyötyä. Valtiokonttori voi tarvittaessa pyytää asiantuntijan arvion apuvälineiden tarpeellisuudesta. Yli 95 euroa maksava apuväline korvataan vain, jos tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Jos tarve ei aiheudu korvatusta vammasta, Valtiokonttori ei korvaa apuvälinettä 95 euroon asti, vaikka invalidi olisi itse halukas maksamaan ylimenevän osuuden. Apuvälineen hankkimisesta aiheutuvat mahdolliset toimituskulut maksetaan korvauksen lisäksi. Jos vähintään 20 % sotainvalidille hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kotihoidon tukemiseksi ja apuvälineen tarve ei liity korvattuun vammaan ja maksaa yli 95, niin Valtiokonttori maksaa kunnalle korvauksen jälkikäteen niin sanottuna kuntaennakkona. Lisätietoja: www.valtiokonttori.fi Sotilasvamma- ja veteraaniasiat Vahingonkorvauspalvelut Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 PL 60, 00054 VALTIOKONTTORI Puhelin (09) 7725 8269 4.13 Työvoimahallinto Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea, jos vajaakuntoisen henkilön työhön sijoittuminen tai työssä pysyminen edellyttävät vamman tai sairauden takia erityisjärjestelyjä. Tällä tuella työnantaja voi hankkia

16 työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Lisätietoja: www.mol.fi 4.14 Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-Keskus) Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden pitkäaikaisesta vammasta tai sairaudesta aiheutuneet kustannukset kunnalle, joka on tehnyt sopimuksen TE-keskuksen kanssa näiden henkilöiden vastaanotosta ja kotouttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Korvausta maksetaan enintään kymmeneltä vuodelta, paitsi entisen Neuvostoliiton alueelta tulleilta viideltä vuodelta. Pakolaisen tai ulkomaalaisen Suomessa oleskelun perusteista riippuu, mitä kustannuksia korvataan. Muilta osin maahanmuuttajien apuvälinepalveluissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin terveyspalveluissa muutoinkin. Akuuttihoito ja siihen liittyvät apuvälineet annetaan kaikille tarvittaessa. Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Käyntiosoite Maistraatinportti 2, 00240 Helsinki Postiosoite PL 15, 00241 Helsinki 010 60 21000

17 5. SUOSITUS LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN TOIMINTAKÄYTÄNNÖISTÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA Porvoon sairaanhoitoalueella lääkinnällisen kuntoutuksen liikkumisen- ja päivittäistentoimintojen apuvälineet ovat ensisijaisesti keskitetty fysioterapiaosastojen yhteyteen osana osaston muuta toimintaa. Apuvälinepalvelujen toteutuksesta vastaa tällöin fysioterapian henkilökunta. Sairaanhoitoalueella apuvälinepalveluja antavat myös toimintaterapeutit, kotihoidon henkilökunta, lääkärit ja puheterapeutit. Muiden apuvälineiden kohdalta katso sivu 8. 5.1 Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen Apuvälinepalveluprosessin lähtökohtana on vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä johtuva toiminnan haitta, joka rajoittaa ihmisen selviytymistä päivittäisissä toiminnoissaan hänen toimintaympäristössään. Apuvälinetarpeen voi havaita ja aloitteen apuvälinetarpeesta voi tehdä asiakas itse, hänen omaisensa tai muu läheinen henkilö, terapeutti, lääkäri tai muu asiakkaan tilanteen tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Apuvälinepalveluprosessi voi käynnistyä suoraan yhteydenotolla oman kunnan terveyskeskuksen apuvälinelainaamoon tai kunnan apuvälinevastaavaan. Porvoon sairaala vastaa hoitovastuullaan olevien potilaiden kaikista kyseiseen sairauteen liittyvistä apuvälineistä. 5.2 Apuvälinetarpeen arviointi Alkuvaiheessa on tärkeää tutustua asiakkaan taustatietoihin, kuten sairauden/vamman laatuun, aikaisempiin apuvälineisiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmiin. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky ja elämäntilanne ja näistä nousevat yksilölliset tarpeet. Arvioinnissa otetaan huomioon myös henkilön toimintaympäristö; sen mahdolliset päivittäistä toimintaa haittaavat esteet ja ympäristön soveltuvuus apuvälineen käytölle. Apuvälinetarpeen arvioinnin tekee usein fysioterapeutti/kuntohoitaja/ toimintaterapeutti yhdessä asiakkaan, mahdollisesti häntä hoitavan omaisen, tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa.

18 5.3 Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Tavoitteena on löytää asiakkaan tarpeisiin, toimintakykyyn ja toimintaympäristöön soveltuva apuväline. Apuvälineen tarpeen arvio voidaan suorittaa myös asiakkaan toimintaympäristössä. Kokeilun yhteydessä arvioidaan mahdolliset apuvälineen muutostyöntarpeet, jotka johtuvat asiakkaan toimintakyvystä ja yksilöllisistä tarpeista. Kokeilun tuloksena päädytään asiakkaalle soveltuvaan apuvälineratkaisuun. 5.4 Apuvälineen hankinta ja luovutus Päätös apuvälineen hankinnasta tehdään kunkin organisaation toiminta- ja hankintamenettelyn mukaisesti. Päätöksen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinehankinnoista Porvoon sairaanhoitoalueella tekee yleensä johtava lääkäri fysioterapeuttien, kuntohoitajien, toimintaterapeuttien tai lääkäreiden suosituksesta, Porvoon sosiaali- ja terveyskeskuksessa fysioterapian osastonhoitaja. Porvoon sairaanhoitoalueella terveyskeskuksista ja Porvoon sairaalasta luovutetaan apuvälineitä lyhytaikaiseen - ja pitkäaikaiseen lainaan. Lisäksi asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumuksella henkilökohtainen apuväline / apuvälineitä omaksi. 5.4.1 Lyhytaikainen apuvälinelaina Lyhytaikaisella apuvälinelainalla tarkoitetaan lainaa, jonka kesto korkeintaan 3 kuukautta. Apuvälineen omistusoikeus säilyy luovuttajalla. Laina-aikaa voidaan tarpeen mukaan jatkaa. 5.4.2 Pitkäaikainen apuvälinelaina Pitkäaikaisella apuvälinelainalla tarkoitetaan lainaa, jolloin laina-ajan päättymistä ei ole etukäteen määritelty. Apuväline palautetaan luovuttajalle käytön päätyttyä. Apuvälineen omistusoikeus säilyy luovuttajalla. Pitkäaikaiseen lainaan luovutettujen apuvälineiden lainauksesta päättää pääasiallisesti fysioterapiayksikön henkilöstö tai apuvälinevastaavaksi nimetty henkilö. Apuvälinepäätöksiä ja hankintoja tehtäessä tavoitteena on ensisijaisesti löytää toimiva apuvälineratkaisu apuvälinevarastossa olevista vaihtoehdoista.

19 5.4.3 Henkilökohtainen apuväline Henkilökohtaisella apuvälineellä tarkoitetaan sellaista apuvälinettä, joka ei palaudu luovuttajalle. Se on joko henkilökohtaisesti valmistettu tai siinä on paljon yksilöllisiä muutostöitä. Palveluntuottaja valmistaa, sovittaa, ohjaa käytön ja luovuttaa apuvälineen ja laskuttaa sitten tilaavaa yksikköä. Kun apuväline hankitaan erikoissairaanhoidosta, apuvälinekustannukset menevät suoraan kuntalaskutukseen. 5.5 Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen käytön opetuksella varmistetaan että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Apuvälineen käyttäjälle kerrotaan apuvälineen toimintaan liittyvistä teknisistä ominaisuuksista sekä annetaan ohjeet apuvälineen kunnossapidosta ja huoltomenettelystä. Ohjeet annetaan suullisesti ja kirjallisesti. 5.6 Apuvälineiden kuljetus Terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa apuvälineen kuljettamisesta vastaa välineen käyttäjä tai hänen omaisensa. Terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa apuvälineyksiköt huolehtivat tarvittaessa suurien apuvälineiden kuten sänkyjen kuljettamisesta. 5.7 Apuvälineiden käytön seuranta Porvoon sairaanhoitoalueella terveyskeskuksissa ja Porvoon sairaalassa apuvälineen luovuttaja seuraa apuvälineen käyttöä. Seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline, joka on aktiivisessa käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Seurannan yhteydessä saadaan tietoa myös käyttäjän mahdollisista sairauden tai elämäntilanteen aiheuttamista muutoksista. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälineprosessi uudelleen. Seuranta kuuluu kaikille apuvälineen käyttäjän kanssa tekemisissä oleville terveydenhuollon työntekijöille ja lisäksi omaisille, avustajille ja kotipalvelun työntekijöille.

20 5.8 Apuvälineiden huolto ja korjaus sekä puhdistus Apuvälineen huolto- ja korjaustoiminnan tavoitteena on, että asiakkaalla on käytössään toimiva ja mahdollisimman turvallinen apuväline. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden huolloista ja korjauksista vastaa apuvälineen luovuttaja ja käyttäjä. 5.8.1 Luovuttajan vastuu Porvoon sairaanhoitoalueen terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden huolloista ja korjauksista vastaavat joko apuvälinevastaavat, työhön nimetyt huoltomiehet tai talon-/laitosmiehet. Teknisesti vaativien apuvälineiden korjauksien palvelu ostetaan valtuutetuilta huoltoyksiköiltä. Huolto pyritään järjestämään asiakkaan kannalta joustavasti ja huollon ajaksi asiakkaalle pyritään järjestämään korvaava väline. 5.8.2 Käyttäjän vastuu Apuvälineen säännöllinen huolto ja puhdistus ovat asiakkaan tai hänen läheisensä vastuulla. Apuvälineen käyttäjän vastuulla on ruuvien kireyden tarkistaminen sekä renkaiden ilmanpaineista, pattereiden vaihtamisesta sekä apuvälineiden puhdistuksesta ja liikkuvien osien rasvauksesta huolehtiminen. 5.9 Apuvälineiden palautus Apuväline palautetaan sen käytyä tarpeettomaksi apuvälineen luovuttaneeseen yksikköön. Apuvälineen lainaaja ei saa luovuttaa apuvälinettä käyttöön toiselle henkilölle. 5.10 Laitoshoidossa olevien / laitoshoitoon siirtyvien apuvälineet Porvoon sairaanhoitoalueella laitokset vastaavat perusvälineistöstä kuten sängyistä ja yhteiskäytössä olevista apuvälineistä. Laitoshoidossa olevien asiakkaiden muista apuvälinepalveluista vastaavat kuntakohtaisten sopimusten mukaan joko laitokset tai terveyskeskusten apuvälineyksiköt. Asiakkaan siirtyessä laitoshoitoon siirtyvät myös hänen mukanaan käytössä olevat yksilöllisesti valitut ja valmistetut apuvälineet, mikäli niistä on hänelle edelleen hyötyä. Muiden apuvälineiden kohdalla noudatetaan kuntakohtaisia sopimuksia.