Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM.
|
|
- Risto Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella
2 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella
3 Julkaisu perustuu HUS -selvitysraportissa esitettyyn malliin saatavuusperusteista Lähde: Pohjolainen Timo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysraportti ISBN (nid.) ISBN (PDF) Ulkoasu: Edita Press Oy Paino: Edita Prima Oy, 2009
4 Asiakaslähtöisyys Palveluiden saumattomuus Tasapuolisuus Taloudellisuus Apuväline hankitaan mahdollistamaan ihmisen toimintaa, ei korvaamaan puutteita. Apuvälineet voivat vähentää muiden palveluiden tarvetta, aikaansaada taloudellisia säästöjä, helpottaa avustavien henkilöiden työtä ja parantaa työturvallisuutta. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohta on potilaan toimintakyky ja kokonaiselämätilanne ja niistä nousevat tarpeet. Kuntien päätöksentekijöiden tulee taata kattavat apuvälinepalvelut ja riittävän osaava henkilöstö. Timo Pohjolainen, HUS Apuvälinepalveluiden selvitysraportti, Miten on käytännössä? Apuvälineet tukevat ihmisen itsenäistä suoriutumista ja mahdollistavat kotona asumista ja osallistumista silloin, kun henkilön toimintakyky on alentunut vamman, sairauden, kehitysviivästymän tai ikääntymisen takia. Terveydenhuollon tehtävänä on järjestää apuvälinepalvelut maksutta. Puolet terveyskeskuksista rajoittaa rollaattorin luovuttamista ulkona liikkumista varten, ja puolet keskussairaaloista kuulon apuvälineiden luovuttamista. Luovutusrajoituksia oli yli 60 %:lla terveydenhuollon yksiköistä. Apuvälineosaaminen koettiin heikoksi perusterveydenhuollossa ja keskihyväksi keskussairaaloissa. Outi Töytäri, Apuvälineiden ja apuvälinepalveluiden saatavuus terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa 2006, Stakesin raportteja 15/2007. Apuvälinepalveluiden tulee olla osa asiakkaan saumatonta hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa. Apuvälinetoiminta ei ole muusta hoidosta irrallista välinelainausta ilman asianmukaista apuvälinearviointi ja hoitoa - tai kuntoutusta. Outi Töytäri, Apuvälineiden ja apuvälinepalveluiden saatavuus terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa 2006, Stakesin raportteja 15/2007. Mitä laki sanoo? Perustuslain 19 on kirjattu velvoite turvata riittävät terveyspalvelut ja tähän liittyy myös perustuslain 22 :ssa julkiselle vallalle säädetty velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Nämä perustuslain säädökset sisältyvät eduskunnan oikeusasiamiehen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen järjestämisestä antamaan ratkaisuun ( /4/00) kanteluasiassa. Apuvälinepalvelut tulee toimia käyttäjälähtöisesti ja yhtäläisin perustein. Hallintolain mukaan tulee noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, erityisesti palveluperiaatetta, palvelun asianmukaisuus periaatetta ja viranomaisten yhteistyötä. Asiakas tulee ohjata oikean palvelun piiriin. Yksilöllisen tarvearvioinnin tekemistä ei saa rajoittaa sellaisin ohjein, joilla suljetaan pois apuvälineitä tai joilla suljetaan pois tiettyjä asiakasryhmiä, esimerkiksi iän perusteella. Perustuslain 6 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa ikään tai vammaisuuteen liittyvin perustein. Kattava ja kriittinen selvitysraportti Vammaisfoorumi Oy:n lausunto vastineesta HUS hallituksen lausuntopyyntöön HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalvelut Mitä asiakas ajattelee? Huomattavaa on, että apuvälineet ovat käyttäjilleen paljon enemmän kuin teknisiä välineitä. Ne ovat itsenäisen elämän mahdollistajia ja joskus jopa osa persoonallisuutta. 3
5 APUVÄLINEPALVELUT Esipuhe Keski-Uudenmaan alueellisessa apuvälinehankkeessa (KuumApu) ovat mukana Hyvinkään sairaanhoitoalue ja sen omistajakunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula sekä Kerava KUUMA -yhteistyön kautta. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää alueellisten apuvälinepalveluiden käytäntöjä ja kehittää apuvälinepalvelutoimintaa KUUMA -kuntien alueella vastamaan valtakunnallista apuvälinepalveluiden laatusuositusta (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7). Tämä julkaisu ohjeistaa KUUMA -alueen kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen apuvälineiden saatavuusperusteita huomioiden tammikuussa 2008 valmistuneen Timo Pohjolaisen tekemän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apuvälinepalveluiden selvitystyön tuloksia. Valtakunnallisen apuvälinepalveluiden laatusuosituksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintayksiköiden tulee noudattaa alueellisesti sovittuja yhtenäisiä käytäntöjä apuvälinepalveluista. Sairaanhoitopiireittäin tulee sopia vastuun ja työnjaosta sekä yhtenäisistä menettelytavoista. HUS alueella ei ole yhteistä sovittua käytäntöä. Apuvälinepalveluiden laajuus ja jatkuva kysynnän kasvu ovat saaneet HUS alueen useat sairaanhoitoalueet kehittämään omia ohjeistuksia (Porvoo, Lohja). Myöskään KUUMA -alueen kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella ei olo aiemmin ollut yhteisesti sovittua apuvälinepalvelukäytäntöä. Terveydenhuoltopalveluissa on meneillään useita mittavia muutoksia, jotka vaikuttavat myös apuvälinepalveluihin. HUS apuvälinepalveluiden selvitysraportti (Timo Pohjolainen 2008) esittää yhteisen käytännön sopimista ja yhteisen keskitetyn apuvälinekeskuksen perustamista. Käytännön toteutus vienee 3 5 vuotta. Apuvälineiden saatavuus liittyy hyvin toimiviin yli organisaatioalueiden ulottuviin prosesseihin. Kuntien apuvälinepalveluista vastaavat ja käytännön työssä mukana olevat toimijat ovat arvioineet esitettyjä HUS saatavuusperusteita oman kunnan apuvälinetoiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on ollut arvioida esitettyä mallia KUUMA -alueen kuntien laitoksissa ja apuvälinepalveluita tuottavissa toimipisteissä ja kuvata kuntakohtaiset muutokset. Näön ja kuulon apuvälineiden osalta on käytetty HUS selvitysraportissa esitettyjä saatavuusperusteita. Kohdasta 3 alkaen mustalla kirjoitettu pääteksti pohjautuu HUS apuvälineselvityksen tekstiin. HUS esityksestä poikkeavat alueelliset käytännöt vuonna 2008 on kirjattu kunkin kohdan loppuun vihreään laatikkoon. Tulevaisuuden muutosehdotukset on esitetty sen alla olevassa oranssissa laatikossa. Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet Keski-Uudellamaalla raportti on julkaistu osana KuumApu -hankkeen loppuraporttia. Hanke sai
6 euron HUS toiminnankehittämishankerahoituksen, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän julkaisun tuottamisen käytännön työn tueksi. Painettua ohjekirjasta on saatavilla kaikista alueen apuvälineyksiöistä, yhteystiedot löytyvät liitteessä 1. ESIPUHE Projektipäällikkö Projektisihteeri Sirpa Palamaa Minna Kontio HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, Hyvinkää 5
7 APUVÄLINEPALVELUT Kiitokset Tämän raportin tekemiseen ovat osallistuneet seuraavat Keski-Uudenmaan alueellisen apuvälinehankkeen (KuumApu) projektiryhmän jäsenet: Kuntakohtaiset käytännöt Arja Gartz, osastonhoitaja, Järvenpään terveyskeskus, puh , Sanna Lehmusoksa, toimintaterapeutti, Mäntsälän terveyskeskus, puh , Anne Nuotto, osastonhoitaja, Hyvinkään terveyskeskus, puh , Sirkku Roisko, fysioterapeutti, Tuusulan terveyskeskus, puh , Hannele Viskari, osastonhoitaja, Keravan terveyskeskus, puh , Paula Ypyä, fysioterapian johtaja asti/ Leena Kukkonen, fysioterapian johtaja alkaen, Nurmijärven terveyskeskus, puh , Toimintaterapiaan liittyvät apuvälinepalvelut Leena Mustonen, vastaava toimintaterapeutti, Hyvinkään sairaala, puh , Lasten ja nuorten apuvälinepalvelut Anu Vähä-Jaakkola, fysioterapeutti, Hyvinkää sairaala, puh , Kommunikaation apuvälineet (kappale 10) Heli Äikäs, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala, puh , Apuvälinehankkeen projektiryhmän jäsenet Sirpa Palamaa, osastonhoitaja, projektipäällikkö, Hyvinkään sairaala Arja Gartz, osastonhoitaja, Järvenpään terveyskeskus Kari Hurskainen, ylilääkäri, Hyvinkään sairaala/johtava lääkäri alkaen, Kiljavan Sairaala Oy Leena Kukkonen, fysioterapian johtaja alkaen, Nurmijärven terveyskeskus 6
8 Sanna Lehmusoksa, toimintaterapeutti, Mäntsälän terveyskeskus Minna Meller, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala Leena Mustonen, vastaava toimintaterapeutti, Hyvinkään sairaala Päivi Niemi, vastaava fysioterapeutti, Kiljavan Sairaala Anne Nuotto, osastonhoitaja, Hyvinkään terveyskeskus Sanna Nuutinen, toimintaterapeutti, Kiljavan Sairaala Katarina Paasonen, apulaisosastonhoitaja, Hyvinkään sairaala Sirkku Roisko, fysioterapeutti, Tuusulan terveyskeskus Sirpa Vihavainen, toimintaterapeutti, Tuusulan terveyskeskus Hannele Viskari, osastonhoitaja, Keravan terveyskeskus Anu Vähä-Jaakkola, fysioterapeutti, Hyvinkää sairaala Paula Ypyä, fysioterapian johtaja asti, Nurmijärven terveyskeskus Heli Äikäs, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala Minna Kontio, fysioterapeutti, projektisihteeri, Hyvinkään sairaala KIITOKSET Apuvälinehankkeen ohjaus Asko Saari, Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Harri Eloranta, terveydenhuollon johtaja, Hyvinkää Minna Helenius, terveydenhuollon johtaja, Kerava Riitta Ristolainen, johtava lääkäri, Tuusula Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri, Nurmijärvi Tuula Salokangas, johtava ylilääkäri, Järvenpää Ahti Tiusanen, ylilääkäri, Mäntsälä Kiitämme kaikkia aktiivisesta osallistumisesta raportin tekemiseen ja KuumA pu apuvälinehankkeen käytännön toteutukseen. 7
9 APUVÄLINEPALVELUT Sisällys APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 11 1 APUVÄLINEIDEN HANKINTA 12 2 APUVÄLINEPALVELUT 13 3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Hengityskoneet Hengityslihasten harjoitusvälineet Imulaitteet Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt Tukitekstiilit Tukisukat ja hoitohihat (Hoitosukat ja hoitohihat) TNS-laite Muut stimulaattorit Painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet Pystyasennon harjoitusvälineet Lihasvoiman harjoitusvälineet Kelluntavälineet Muut harjoitusvälineet 26 4 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET WC-apuvälineet Suihku- ja kylpyapuvälineet Vaatteet ja kengät Erikoisuima-asut Pään suojat Hengitystiesuojat 32 5 PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN PIENAPUVÄLINEET 33 6 TUKILAITTEET JA PROTEESIT Vartalon ja selkärangan tuet Tyrävyöt Ylä- ja alaraajaortoosit 36 8
10 6.4 Tukipohjalliset Jalkinekorotukset Erityisjalkineet 39 Sarjavalmisteiset (valmiina saatavat) erityisjalkineet 39 Hoitojalkineet 40 Yksilöllisesti valmistettavat erityisjalkineet Raajaproteesit Peruukit Rintaproteesit 44 SISÄLLYS 7 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET Kävelyn apuvälineet Pyörätuolit Sähköiset liikkumisen apuvälineet 48 Sähköpyörätuolit ja -mopot 49 Sähkökäyttöiset kelauksen keventäjät 50 Sähkökäyttöiset pyörätuolin työntöapulaitteet avustajan käyttöön Erityispolkupyörät Muut kulkuvälineet Siirtymisvälineet Henkilönnostolaitteet Auton käyttöä helpottavat välineet 54 8 APUVÄLINEET KEUHKOSAIRAUKSISSA Happirikastimet Hengityslihasten harjoitusvälineet Ylipainehengityshoito, nenä-cpap Kaksoispaineventilaattori 59 9 KUULON APUVÄLINEET Kuulokojeet 60 Kuulokojetyypit 60 Kuulokojeiden sovituskriteerit 61 Kuulon apuvälineperusteet Kuulon apuvälineet 62 Apuvälineiden jaottelu (I IV) KOMMUNIKAATIOAPUVÄLINEET Määritelmiä 63 9
11 APUVÄLINEPALVELUT 10.2 Kommunikaatioapuvälineiden luovutus 64 Yleistä 64 Asiantuntijayksiköt NÄÖNHUOLLON APUVÄLINEET Optiset apuvälineet 67 Silmälasit ja piilolasit (kohdat I VIII) 67 Suurennuslasit 68 Kiikarit 68 Lukutelevisiot ja muut suurennuslaitteet 68 Tietokoneen lisälaitteet ja ohjelmat 69 Pistenäyttö 69 Matkapuhelimien lisäohjelmat Näkövammaisen liikkumisen apuvälineet 69 Valkoiset kepit 69 Opaskoirat Lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet Silmäproteesit, kosmeettiset piilolasit ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET Työpöydät Lukupöydät Vuodepöydät Erityistuolit Sängyt ja sänkyjen lisävarusteet Tukeutumisvälineet Kodinkoneet Porraskiipijät Porrashissit ja tasonostimet TURVA- JA HÄLYTYSLAITTEET Yksittäiset laiteratkaisut Ympäristönhallintajärjestelmät VAPAA-AJAN JA LEIKIN VÄLINEET 83 10
12 Apuvälineiden saatavuusperusteet Koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella toimitaan perusterveydenhuollon kunnissa ja erikoissairaanhoidossa yhtenäisten apuvälinepalveluiden saatavuusperusteiden mukaisesti, joista on sovittu yhteisesti. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 11
13 APUVÄLINEPALVELUT 1 APUVÄLINEIDEN HANKINTA HUS -alueen alueellinen apuvälinekeskus (myöhemmin HUS apuvälinekeskus) kilpailuttaa keskitetysti sekä apuvälineiden että niihin liittyvien palvelujen (mm. huolto, korjaus, kuljetus, puhdistus) hankinnat, toimittaa apuvälineet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköille ja laskuttaa apuvälineen käytöstä käyttäjän kotikuntaa tai muuta tilaajaorganisaatiota (mm. vakuutusyhtiö, Valtiokonttori, Kela, opetustoimi) erilliseen hinnastoon perustuvan käyttömaksun mukaisesti. Henkilökohtaisten apuvälineiden hankintakustannukset laskutetaan kotikunnalta. Apuvälinepalvelua tulee tarkastella päätöksenteossa apuvälineen käyttäjien, ammattihenkilöiden, toimivan johdon ja päätöksen tekijän näkökulmista. Apuvälinepalveluiden ensisijainen lähtökohta ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Tämä ohje perustuu HUS selvitysraporttiin ja linjaa apuvälitoiminnan käytäntöä alueellisesti selvitysraportissa esitetyn mallin mukaisesti. HUS selvitysraportin linjaukset on hyväksytty kaikissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella apuvälinetoimintaa ohjaavaksi käytännöksi. Ennen HUS apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistymistä alueen kunnat ja Hyvinkään sairaanhoitoalue sopivat tämän ohjeistuksen mukaisesti yhteistyöstä, toimintalinjoista ja vastuunjaosta tavoitteena nostaa alueella toteutettavien apuvälinepalveluiden laatua ja hilliten kustannuksia. Suunnitelmallinen ja hyvin ohjattu apuvälineprosessi tuottaa tehokkaat palvelut. 12
14 2 APUVÄLINEPALVELUT Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden työntekijät toteuttavat apuvälinepalveluun kuuluvaa työtä (mm. arviointi, sovitus, luovutus, käytön ohjaus, palautus) omalla vastuualueellaan. Tulevaisuudessa HUS apuvälinekeskus vastaa apuvälineiden huollon ja korjausten organisoinnista ja apuvälineiden kilpailuttamisesta ja hankinnasta. Kukin terveyskeskus ja Hyvinkään sairaala hoitaa tulevaisuudessa läheisyysperiaatteen mukaisesti apuvälineiden luovuttamisen ja luovuttamiensa apuvälineiden perushuollon kuten pinnalliset puhdistukset, säädöt ja osien vaihdot. HUS apuvälinekeskus järjestää ja kustantaa apuvälineiden vaativan huollon ja korjaukset kuten esim. pyörätuolien likaisten istuinten pesut, apuvälineiden merkittävät muutostyöt, hitsaukset ja vastaa varaosakustannuksista. HUS apuvälinekeskus vastaa apuvälineiden kuljetuksesta logistiikkakeskuksen ja terveydenhuollon yksikön välillä ja tarvittaessa esim. sänkyjen ja painehaavapatjojen osalta käyttäjän kotiin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälineet siirtyvät HUS apuvälinekeskuksen omaisuudeksi. Ennen HUS apuvälinekeskuksen toiminnan käynnistämistä kaikissa alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelua tuottavissa yksiköissä tulee olla yhtenäiset apuvälinetoiminnan atk -järjestelmät. Terveyskeskuksissa ja Hyvinkään sairaalassa tulee olla apuvälinetoiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen edellyttämät lähivarastot. Terveyskeskus ja Hyvinkään sairaala huolehtivat lähivaraston ylläpidosta ja kustannuksista. Apuvälinevaraston täydentämisestä ja välineiden siirrosta muihin tiloihin huolehditaan tieto- ja kuljetusjärjestelmän avulla. APUVÄLINEPALVELUT Apuvälinepalveluiden nykykäytännöt Perusperiaatteena on, että apuväline hankitaan sen organisaation kautta (kunta tai sairaala), jossa potilaan hoitovastuu on. Apuvälinetarve arvioidaan osana toimintakykyä, ei erillisenä tuotteena tai palveluna. Apuvälineen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon lääketieteelliset perusteet ja yksilön toimintakyky sekä hänen elinympäristönsä ja ympäristöolosuhteet. Keski-Uudenmaan kuntien ja Hyvinkään sairaalan apuvälineyksiköiden yhteystiedot on kuvattu liitteessä 1. KUUMA -alueen kuntien terveyskeskuksissa on liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttavien apuvälineiden lainauspisteet, joista alueen kuntalaiset voivat hankkia tarvitsemansa apuvälinepalvelut. Esimerkkinä alueen kuntien toimin- 13
15 APUVÄLINEPALVELUT nasta on kuvattu Tuusulan terveyskeskuksen fysio- ja toimintaterapian lainattavat apuvälineet (liite 2) ja Mäntsälän apuvälinetahot (liite 3). Hyvinkään sairaanhoitoalueella hoidossa olevat potilaat saavat tarvitsemansa apuvälineet Hyvinkään sairaanhoitoalueen kautta niin kauan kuin potilaan hoitosuhde erikoissairaanhoitoon jatkuu. Tämän lisäksi on sovittu palvelu- ja hoitoprosesseista, joissa apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidossa (esim. ALS, alaraaja-amputaatio). Erikoissairaanhoidon yksiköt tekevät yhteistyötä apuvälinepalveluiden toteuttamisessa perusterveydenhuollon potilasta hoitavien/kuntouttavien yksiköiden kanssa. Mikäli potilaan kannalta apuvälinepalvelut on parempi toteuttaa oman kunnan toimesta, voidaan sopia potilaskohtaisista järjestelyistä sopimalla asiasta etukäteen paikallisen toimijan (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen asianomaisen terapeutin välityksellä. Käytännöt kirjataan potilasasiakirjoihin. Ostopalveluterapeutit osallistuvat myös apuvälineiden sovitukseen sekä tarpeen arviointiin. Lasten ja nuorten (0 16 v.) apuvälinepalveluiden osalta perusvälineet hankitaan hoitovastuun mukaisesti joko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Vaativien, henkilökohtaisten ja muutostöitä tarvitsevien apuvälineiden hankinta on keskitetty Lasten ja Nuorten sairaalan (LNS) apuvälinekeskukseen, jonne erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta tehdään avoin tai kohdennettu lähete. Kehitysvammahuollon piirissä olevien lasten ja nuorten (esim. Rinnekoti) yksilöllisten apuvälineiden hankinta tapahtuu kuntoutussuunnitelman tehneen lääkärin esitysten pohjalta kuntien lääkinnällisten kuntoutustyöryhmien kautta. HYKS apuvälineyksikkö vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta koko HUS -piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämis- ja hankintavastuulle kuuluvat aikuisten ja lasten sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut erityisapuvälineet. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ja Kerava sekä Hyvinkään sairaala hankkivat kyseisiä apuvälineitä HYKS apuvälineyksiköstä. Nurmijärvellä sijaitsevassa Kiljavan Sairaalassa kuntoutetaan omistajakuntien eli Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan sekä HUS -kuntayhtymän potilaita. Kuntoutusjakson aikana käytetään sairaalan apuvälineitä. Omistajakunnat vastaavat kotiutuvien potilaiden apuvälineiden hankinnasta. Apuvälinepalveluista aiheutuvat kustannukset Apuvälineistä syntyneiden kustannusten raportointitavoissa on kunta- ja yksikkökohtaisia eroja. HUS selvitysraportissa (Timo Pohjolainen 2008) on laskettu alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa apuvälinepalveluihin käytetyt kustannukset. Useimmilla kunnilla on oma perusterveydenhuollon 14
16 lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinebudjetti, jonka perusteella apuvälineet hankitaan ja kustannuksia seurataan. Kustannukset kuntien välillä laskettuna asukasta kohti vaihtelivat 1,5 9,8 euroa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella erikoissairaanhoidon apuvälinekustannukset olivat euroa vuonna 2006 (Timo Pohjolainen 2008). Asukasta kohden kustannuksia syntyi 5,6 euroa (vaihteluväli HUS sairaanhoitoalueella 5,0 8,4 /asukas). Hyvinkään sairaanhoitoalueella lainaustoiminnassa olevat apuvälineet menevät fysiatria ja kuntoutus alueen terapiayksiöiden budjeteista. Maksusitoumuspäätöksen allekirjoittaa hoidosta päättävä lääkäri erikoisalan ohjeistuksen mukaisesti. Maksusitoumuksen allekirjoittaja on joko erikoisalan ylilääkäri tai potilaan hoidosta vastaava lääkäri. Fysioterapiaan liittyvien apuvälineiden maksusitoumuskäytäntöä hoitaa potilaan kuntoutukseen osallistuva terapeutti ja/tai yksikön osastonsihteeri. Henkilökohtaisten apuvälineiden osalta kustannukset menevät erikoisalan budjetista ja ne läpilaskutetaan kuntalaskutuksessa erikseen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen fysioterapiayksikkö vastaa Hyvinkään sairaalassa käytössä olevien apuvälineiden hankinnasta myös erikoisaloille. HUS selvitysraportin apuvälinepalveluiden saatavuusperusteissa on joissakin kohdin arvioitu apuvälinekustannuksia. Tästä raportista olemme jättäneet yksittäiset kustannuskohdat pois yhdenmukaisen käytännön vuoksi. KuumApu saatavuusperusteissa on arvioitu nykykäytäntöjä ja verrattu niitä malliin, jossa apuvälinepalvelut on keskitetty HUS apuvälinekeskukseen. Esitetyssä HUS saatavuusperusteissa apuvälinepalvelupäätöksen tekijäksi oli useissa kohdissa merkitty lääkäri tai lääkäreitä. Terveydenhuollossa meneillään oleviin muutoksiin liittyy tehtäviensiirrot lääkäreiltä hoito- ja terapiahenkilöstölle. Apuvälinepalvelut toimivat nykyisin usein pääasiallisesti terapiahenkilöstön toimesta. Joissain kunnissa päätökset on jo delegoitu apuvälineprosessista vastaavalle henkilölle. Tulevaisuudessa apuvälineprosessiin liittyvää päätösten tekoa tulee delegoida ja hierarkiaa vähentää. Tämä vaikuttaa myös kustannustehokkaasti toimintaan. HUS saatavuusperusteissa oli esitetty usein toimijaksi perusterveydenhuolto. Olemme linjanneet hyvin useissa kohdin apuvälinepalveluiden keskittämistä HUS apuvälinekeskukseen apuvälineen/palvelun kilpailuttamisen ja apuvälineen käyttöön liittyvän osaamisen osalta. Kustannukset ja apuvälineen luovutus tulee toteuttaa hoitovastuun mukaisesti. HUS apuvälinekeskus voi olla kustannustehokas ainoastaan, jos se pystyy tuottamaan alueen yksiköille apuvälinepalveluita kilpailuttamisen ja keskitettyjen palveluiden kautta. Apuvälinekeskuksen logistiikkatoiminnan perustamista suurempi haaste on saada olemassa olevat apuvälineprosessit toimimaan yhteen kuntoutusja hoitoketjujen kautta niin, että apuvälineet ovat oleellinen osa koko kuntoutusprosessia. Kustannusvaikutukset tulevat osaamisverkoston perustamisesta. Alueelle tarvitaan jokaiseen terveyskeskuksen ja sairaalan apuvälinepalveluita tuotta- APUVÄLINEPALVELUT 15
17 APUVÄLINEPALVELUT vaan yksikköön apuvälinetoiminnasta vastaavat henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja paikallisen verkoston yhteyshenkilöinä ja kehittäjinä. Apuvälineiden myöntämisperusteet lähtevät potilaan toimintakykyyn liittyvistä ongelmista. Apuvälineillä ennaltaehkäistään todennäköistä toimintakyvyn alenemista, ylläpidetään olemassa olevaa toimintakykyisyyttä tai mahdollistetaan parempi toimintakyky. Apuvälinepalveluita ei tule suunnitella yksinomaan apuvälinelähtöisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksiköillä ei voi olla listauksia apuvälineistä, joita se luovuttaa/ ei luovuta kuntalaisilleen. Yhteiskunnan varoilla hankittaviin/ lainattaviin apuvälinepalveluihin liittyy aina asiakaslähtöinen apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja käytön ohjaus. Apuvälinelainaus on osa kuntoutusta ja/tai hoitovälineiden osalta hoitoa. Apuvälineiden lainaaja on vastuussa apuvälineestä ja myös välineiden asianmukaisesta käytön-ohjauksesta. Apuvälinepalvelut vaativat ammattihenkilöstöltä laaja-alaista osaamista sekä ymmärrystä asiakkaana olevien henkilöiden sairauksien vaikutuksesta toimintakykyisyyteen eri elämän vaiheessa ja miten eri apuvälineillä voidaan vaikuttaa henkilön toimintakykyisyyteen erilaisissa toimintaympäristöissä. On osattava myös ohjata eri asiantuntijoiden luo, jos omat taidot eivät riitä. Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on huolehtia yhdenmukaisista apuvälinepalveluiden käytännöistä ja prosessien käytännön sujuvuudesta. Lähtökohtana on pidettävä apuvälinepalveluiden lisäarvoa potilaalle. Apuväline mahdollistaa väestön paremman selviämisen omassa toimintaympäristössään. Tulevaisuudessa tämä tarkoittaa yhä useampia erilaisia vaihtoehtoja. Myös ikääntyvien henkilöiden apuvälinepalveluissa tulee huomioida erilaisia sisä- ja ulkokäyttöön tarkoitettujen mm. liikkumisvälineiden ja ympäristöhallintalaitteisiin liittyvien palvelujen kehittäminen. Teknologiaan liittyvät haasteet näkyvät apuvälinepalveluissa, paitsi osaamisessa, mutta myös kustannusten nousuna. Nämä ovat haasteita myös HUS apuvälinekeskukselle. Ympäristösuojelulliset näkökulmat tulee huomioida niin kuljetuksessa, kierrätyksessä kuin myös materiaalivalinnoissa. Tällä hetkellä mitään näistä ei ole huomioitu riittävästi. Yksittäisen apuvälineen kustannukset ja palautukseen liittyvät kirjaamis-, huolto- ja puhdistuskustannukset tulee arvioida mietittäessä apuvälineiden luovuttamista omaksi tai lainaksi. Kallein apuväline on käyttämätön apuväline. 16
18 3 HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Ryhmään kuuluvat esim. hengityskoneet, imulaitteet, verenkiertohäiriöiden hoitovälineet, pystyasennon ja lihasvoiman harjoitusvälineet, painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet sekä päivittäisten toimintojen harjoitus ja terapiavälineet. 3.1 Hengityskoneet HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET Hengityskonetta käyttää henkilö, joka tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi hengityksen mekaanista tukemista joko ajoittain yleensä yöaikaan tai ympärivuorokautisesti. Tarpeen arvioi erikoissairaanhoidon anestesialääkäri. Apuvälinepäätöksen hyväksyy keuhkosairauksien erikoislääkäri. Hengityskone luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta tai erikoisalan poliklinikalta. Henkilölle valmistetaan tarvittaessa yksilöllinen nenämaski. Lasten ylipainehengityslaitteiden ja kaksoispaineventilaattoreiden apuvälinetarpeen arvioi lapsen hoidosta vastaava lääkäri. Apuvälinepäätöksen hyväksyy lasten toimintayksikön ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa henkilö. Laitteen säädön määrittelee ja ohjaa perheelle anestesian erikoislääkäri. Liikuntavammaisten lasten kuntoutusohjaajan on suositeltavaa olla mukana tilanteessa. Hän vastaa tarvittaessa muiden henkilöiden perehdytyksestä laitteen käytössä ja toimii yhdyshenkilönä kodin ja sairaalan välillä. Hyvinkään sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalle on keskitetty sairaanhoitoalueen kuntien hengityslaitteiden lainaustoiminta. Lasten hoidosta vastaa Lasten ja Nuorten sairaala (LNS). Lääkäreiden osallistuminen päätöksentekoon alueella vaihtelee. Uniapnean ja kroonisen hengitysvajauksen noninvasiivisen hengitystukihoidon osalta hoitopäätöksen tekee keuhkosairauksien erikoislääkäri; invasiivisen hengityslaitehoidon (trakeostomia) keuhkosairauksien erikoislääkäri ja anestesialääkäri yhdessä. Keravalaisten hengityksen hoitovälineiden tarvearvio ja luovutus käyttöön on erikoissairaanhoidossa; Peijaksen keuhkosairauksien osastolla ja lasten kohdalla LNS:ssa. Hoitotarvikejakelu tapahtuu terveyskeskusten kautta, yhteystiedot liitteessä 1. 17
19 APUVÄLINEPALVELUT Tulevaisuudessa hoitotarvikejakeluun tarvitaan yhtenäiset alueelliset käytännöt, esimerkiksi lomakkeet ja verkosto hoitotarvikevastaavista. Eri ammattiryhmien osuus hengityskoneiden päätösprosessiin on tarkennettava, esimerkiksi lääkärin rooli. 3.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet Tyhjennyshoitolaite myönnetään henkilölle, jolla on todettu keuhkoputken laajentuma tai keuhkoahtaumatauti ja mikäli hän lääkärin ja fysioterapeutin arvion mukaan on motivoitunut hoitoon. Käytön ohjauksesta vastaa fysioterapeutti. Välineet luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta tai keuhkosairauksien poliklinikalta. Hengityslihasten harjoitusvälineet, esimerkiksi yskityskone, luovutetaan Hyvinkään sairaalasta. Keravalaisten hengityksen hoitovälineiden tarvearvio ja luovutus käyttöön on erikoissairaanhoidossa; Peijaksen keuhkosairauksien osastolla ja lasten kohdalla LNS:ssa. Pulloonpuhallustarvikkeita (silikoniletku ja ohjeet) annetaan myös terveyskeskuksista, apuvälinepalveluiden ja hoitotarvikejakeluiden yhteystiedot liitteessä 1. Tulevaisuuden muutosehdotuksena on yskityskoneiden ja muiden sähköisesti toimivien hengityslihasten harjoitusvälineiden lainaustoiminnan keskittäminen HUS apuvälinekeskukseen. 3.3 Imulaitteet Imulaite myönnetään henkilölle, jolla on voimakasta limaneritystä ja jota ei normaalikeinoin saada poistettua. Imulaitteen saa pääsääntöisesti HUS apuvälinekeskuksesta tai joissakin tapauksissa terveyskeskuksesta. Erityistapauksissa imulaitteen voi saada korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta. Välineet luovutetaan henkilölle HUS apuvälinekeskuksesta, keuhkosairauksien poliklinikalta tai terveyskeskuksesta. Kertakäyttöiset imukatetrit henkilö saa terveyskeskuksien hoitotarvikejakelun kautta. 18
20 Henkilö saa pääsääntöisesti imulaitteen erikoissairaanhoidon kautta, Hyvinkään sairaanhoitoalueella Hyvinkään sairaalan tai joidenkin lasten osalta LNS:n kautta, Keravalaisten osalta Peijaksen tai LNS:n kautta. Imulaite voidaan myöntää myös perusterveydenhuollon kautta maksusitoumuksella, esimerkiksi vaikeavammaiselle henkilölle, jonka kokonaishoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen ALS-potilaiden tarvitsemat imulaitteet luovutetaan hoitoketjun mukaisesti Hyvinkään sairaalan kautta. Kertakäyttöiset hoitotarvikkeet ja imukatetrit henkilö saa terveyskeskuksen hoitotarvikejakelun kautta, yhteystiedot liite 1. Tulevaisuudessa imulaitteet tulee saada pääsääntöisesti HUS apuvälinekeskuksesta ja kertakäyttöiset imukatetrit terveyskeskuksien hoitotarvikejakelun kautta. HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 3.4 Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt Palovammojen jälkihoitoon tarkoitettuja painetekstiilejä sekä arvenhoitolevyjä voidaan hankkia syvien palovammojen jälkihoitoon sekä hypertrofisten ja keloidiarpien hoitoon. Ongelmallisissa tilanteissa arvenhoitolevyjä voidaan käyttää suojaamaan kivulta ja ihoärsytykseltä. Tapaturman jälkihoitona tarvittavien painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen maksajana voi olla myös vakuutusyhtiö. Painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen tarpeen arvion ja käytönopetuksen antavat erikoissairaanhoidon toimintaterapeutit. Hyvinkään sairaanhoitoalueella painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen arvion ja käytön opetuksen antavat erikoissairaanhoidon toimintaterapeutit vastuulääkärin lähetteen/arvion perusteella. Painetekstiilien ja arvenhoitolevyjen arvioon ja opetukseen varataan vastaanottoaika toimintaterapeutille, mahdollisuuksien mukaan kirurgian poliklinikan lääkärin vastaanottoajan yhteyteen. Keravalaisten potilaiden palovammojen hoito on erikoissairaanhoidossa (Töölön sairaala, LNS). Potilaan kotiuduttua arvenhoito jatkuu perusterveydenhuollon palveluina joko avovastaanotossa tai kotihoitona erikoissairaanhoidon ohjein. Tulevaisuudessa tulee sopia palovammapotilaan hoito-ohje ja apuvälinepalvelukäytännöt alueella. 19
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut
LisätiedotHelsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti
Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti Helsingin apuvälinepalvelupisteet Laakson palvelupiste Malmin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 58
15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa
LisätiedotLÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET
Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura
LisätiedotLääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet
Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotApuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri
Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus
Lisätiedot4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä
4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä Lyhyt- ja pitkäaikaiseen lainaan tarvittavia apuvälineitä lainataan
LisätiedotPIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila
PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson
LisätiedotPORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE
PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima
LisätiedotLääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa
1 Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa Lääkinnällisen kuntoutuksen määritelmä Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan niitä kuntoutuksen toimenpiteitä, jotka
LisätiedotKUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA
KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut
LisätiedotApuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke
Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia
LisätiedotTurun kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen Kela
Terapiapalvelut 1/5 Lapselle tai nuorelle lääkinnällisenä kuntoutuksena suositeltava terapia (esim. puhe-, toiminta- tai fysioterapia) perustuu lapsen tai nuoren hoidosta vastaavan yksikön tekemään arvioon,
LisätiedotVAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen
VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
Lisätiedot9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET
PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö
LisätiedotHAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi
LisätiedotKULMIEN KESTOPIGMENTOINTI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEENÄ
17.12.2018 1 / 5 EOAK/5392/2017 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen KULMIEN KESTOPIGMENTOINTI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEENÄ
Lisätiedot12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät
5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03
Lisätiedot40 vuotta potilaan parhaaksi
40 vuotta potilaan parhaaksi Alueelliset apuvälineiden luovutuskäytännöt Kick off - Kuntoutuskoordinaatio 12.11.2015 Sirpa Palamaa Kuntoutus linjaesimies, kuntoutuskoordinaatioryhmä, sihteeri Ammattitaitoinen,
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotApuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.
Alueellinen ALS-koulutuspäivä II Apuvälinepalvelut 16.10.2017 Satshp Apuvälinekeskus Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotJOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen
JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen asiantuntijaryhmä on päivittänyt Espoon apuvälinepalvelut -ohjeen. Apuvälinehankintapäätös on terveydenhuollon hoitopäätös ja se perustuu aina yksilölliseen
Lisätiedot9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa
Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti
LisätiedotMaakunnallinen apuvälinepalvelu Tietopaketti
Maakunnallinen apuvälinepalvelu 2018 Tietopaketti Apuvälinepalvelut maakunnallisina Keskitetty hankinta - kilpailuttamisen organisointi - edullisemmat hankintahinnat - tasalaatuinen välineistö Laadukas
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotPoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n
Lisätiedot- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008
PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian
Lisätiedot- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008
PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.5.2015 Taltionumero 1249 Diaarinumero 4087/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
Lisätiedot1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):
LisätiedotKOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT
KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotAPUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA
LisätiedotIkäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen
1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus
LisätiedotApuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset
Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset 10.9.2013 Kaija Jokela Apuvälinekeskuksen johtaja, HUS 10/21/2013 1 Esittäjä lyhyesti Kaija Jokela FT, fysiikka Apuvälinekeskuksen
LisätiedotAPUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineyksikkö 07/2009 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 0303 HENGITYSHOITOVÄLINEET Hengityshoidon apuvälineiden
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen
24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 24.4.2014 Taltionumero 1409 Diaarinumero 145/3/13 1 (7) Asia Muutoksenhakija Vammaiselle henkilölle järjestettävää taloudellista tukitointa koskeva valituslupahakemus
LisätiedotMiten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.
ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:
LisätiedotApuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä
Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.
LisätiedotPvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa
Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)
LisätiedotApuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt
Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Päivitetty 2011 Sisällysluettelo 2 1 JOHDANTO... 6 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA KÄSITTEET... 7 2.1 TERVEYDENHUOLTO...
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotApuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä
TOIMINTAKÄSIKIRJAN LIITE 1 ALUEELLINEN MALLI Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä Apuvälineluokituksen mukaisesti (SFS-EN ISO 9999, 2007) 28.10.2014 Versio 3.1 Sisällysluettelo
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUT OSANA KUNTOUTUSTA
APUVÄLINEPALVELUT OSANA KUNTOUTUSTA Anne Kanto-Ronkanen, Kuntoutussuunnittelija, Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuntoutus 24.11.2017 1 Millä äänellä puhun? toimintaterpeutti, TtM, opettaja apuvälinehankkeita
LisätiedotHE 137/2006 vp. 1. Nykytila
HE 137/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalideille,
LisätiedotAluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011
Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimiala PL 202 02070 ESPOON KAUPUNKI VALVONTA-ASIA
LisätiedotVALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö
VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VSSHP, Alueellinen apuvälinekeskus, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty 2015 3. versio Esipuhe Terveydenhuoltolaki
LisätiedotRIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO
RIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI 12.9. KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO KESKI-UUDENMAAN SOTE (KEUSOTE) Vapaaehtoinen kuntayhtymä 2017 Kuntayhtymässä ovat
LisätiedotApuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)
Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät
LisätiedotVammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa
5.2.2016 1 (5) ESPOON VAMMAISNEUVOSTO ESBO HANDIKAPPRÅD Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa Vammaisneuvosto
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN ASUNNON MUUTOSTÖIDEN JA ASUNTOON KUULUVIEN VÄLINEIDEN JA LAITTEIDEN SOVELTAMISOHJEET
Liite 1 1 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN ASUNNON MUUTOSTÖIDEN JA ASUNTOON KUULUVIEN VÄLINEIDEN JA LAITTEIDEN SOVELTAMISOHJEET voimassaolo 1.1.2019 alkaen toistaiseksi tavoite Kunnalla on mahdollisuus antaa
LisätiedotAVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja
LisätiedotTerveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta
HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotVAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve
VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta
LisätiedotVAMMAISPALVELUHAKEMUS
VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä
LisätiedotAPUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI
APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI LEMPÄÄLÄN KUNTA KUNTOUTUSPALVELUIDEN OSASTONHOITAJA MIKKO KAIPAINEN 30.11.2016 LEMPÄÄLÄN TERVEYSKESKUS LEMPÄÄLÄN ASUKASLUKU 22 542 (VÄESTÖREKISTERIKESKUS 31.12.2015) PÄÄTERVEYSASEMA
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotKiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella
Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 19.10.2016 Taltionumero 4403 Diaarinumero 3824/3/15 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukitointa koskeva valitus Mäntsälän perusturvalautakunta
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotLÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN HANKKIMINEN
13.4.2016 Dnro 902/4/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN HANKKIMINEN 1 KANTELU Kantelija arvosteli
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotAlueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja
Toimintakäsikirja Versio 3.1 Huhtikuu 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1. Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 4 1.2. Potilaan oikeudet... 4 1.3. Apuvälinepalvelujen resursointi...
LisätiedotSUIHKUTUOLI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEENÄ
29.12.2015 Dnro 2778/4/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SUIHKUTUOLI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEENÄ 1 KANTELU Invalidiliiton
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)
25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotLasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa
Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa Työryhmä: Virpi Aromaa, kuntoutusyksikön päällikkö Vantaa Tuija Arvo, fysioterapian ylihoitaja Helsinki Outi Ekebom, toimintaterapeutti Helsinki Helena Kara,
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotEOAK 1607/2018. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja. Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen
8.7.2019 EOAK 1607/2018 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEEN EPÄÄMINEN 1 KANTELU Kantelija
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotSote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotPalveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat
8. Kuntoutus Fysioterapia tuottaa kansanterveyslain mukaisia terapiapalveluja Kallion alueen väestölle sekä ohjaa liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämistä / edistämistä yhteistyössä eri ammattiryhmien
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012
Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
LisätiedotIkääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari
Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö
LisätiedotSukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?
HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotAikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti
Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotKokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille
Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun
Lisätiedot