Riuttarannan vastaanottokeskus yleisimmät kysymykset päivitetty 28.9.2015
"Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Matt. 7:12 Kultainen sääntö on arjessa toteutettava periaate, jossa kehotetaan ihmistä tekemään vastavuoroisesti toisille samaa kuin mitä haluaisi itselleenkin tehtävän. Idea kultaisesta säännöstä on muokattu eri uskontojen pohjalta ja se on löydettävissä lähes kaikista uskonnoista ja monista ajatussuunnista.
Vihdin seurakunta järjesti ennen turvapaikanhkijoiden saapumista viisi tilaisuutta yleisölle, yhteistyötahoille, kyläläisille, luottamushenkilöille ja henkilökunnalle, joissa käsiteltiin vastaanottokeskuksen perustamista Riuttarantaan. Tilaisuuksissa kuultujen puheenvuorojen pohjalta koottiin yleisimmät kysymykset ja sen hetkisten tietojen mukaan niihin annetut vastaukset. Vastaukset tarkentuvat vastaanottokeskuksen toiminnan jatkuessa. Mitä tarkoittaa vastaanottokeskus? Ihmisten odottaessa turvapaikanhakemuksen käsittelyä odotusaika asutaan ja majoitutaan vastaanottokeskuksessa, kuten nyt on Riuttarannan leirikeskuksessa. Vastaanottokeskuksia on erilaisia; määräaikaisia (kuten Riuttaranta) tai vakituisia. Hätämajoituskeskus on sama kuin vastaanottokeskus, mutta väliaikainen tai määräaikainen. Kuinka kauan Riuttaranta toimii vastaanottokeskuksena? Riuttaranta majoittaa turvapaikanhakijoita 22.9.2015 alkaen vuoden 2016 huhtikuun loppuun asti, yhteensä noin puolen vuoden ajan. Tämän jälkeen turvapaikanhakijat siirtyvät muualle ja leirikeskustoiminta jatkuu. Mitä Riuttarannan omalle leirikeskustoiminnalle tapahtui? Riuttarannassa oli 6 kuukauden aikana 81 tilaisuutta, joista 65 oli seurakunnan järjestämiä tilaisuuksia. Suurin osa tilaisuuksista siirrettiin muualle. Rippileirejä olisi ollut yksi, mutta nyt leiri järjestetään Enä-Sepässä. Osa toiminnasta siirtyi Lohjan seurakunnan Saarikkonimiseen leirikeskukseen ja osa toteutetaan Vihdin seurakunnan muissa toimipisteissä. Kuinka kauan turvapaikanhakija majoittuu Riuttarantaan? Riuttarantaan saapuva turvapaikanhakija majoittuu hakemuksen käsittelyajaksi. Käytännössä sama, syyskuussa saapuva turvapaikanhakija voi olla huhtikuun loppuun asti.
Kuinka kauan kestää turvapaikkahakemuksen käsittely? Keväällä 2015 Suomeen saapuneen turvapaikanhakijan käsittelyaika oli 150 vuorokautta, mutta nyt käsittelyaika on pidentynyt. Jossain vaiheessa viranomaiset saapuvat haastattelemaan hakijaa tai kutsuvat luokseen haastatteluun, jolloin selvitetään, onko ihmisellä perusteita turvapaikkaan. Maahanmuuttovirasto antaa prosessin myötä kielteisen tai myönteisen päätöksen. Mitä sitten, kun turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen? Myönteisen päätöksen myötä kotouttaminen siirtyy kaupungille tai kunnalle, joka henkilölle osoitetaan. Vastaanottokeskuksessa asuvat turvapaikanhakijat eivät välttämättä sijoitu samalle paikkakunnalle, kuten Riuttarannan turvapaikanhakijat Vihtiin. Lopullisen sijoituspaikan määritteleminen on ELY-keskuksen vastuulla. Mihin turvapaikanhakijat lopulta sijoittuvat? Sijoituskunnalla täytyy olla voimassaoleva pakolaissuunnitelma, virallisemmin kotouttamissuunnitelma, jotta saisi tukea valtiolta. Vihdin kunnalla ei ole tiettävästi tällä hetkellä (9/2015) kotouttamissuunnitelmaa, eikä päätöstä tehdä kotouttamissuunnitelmaa. Kuntien vastuulla oleva kotouttamissuunnitelma ei koske turvapaikanhakijoita vaan pakolaisia. Mistä turvapaikanhakijat tulevat? Riuttarannassa on lapsiperheitä, yhteensä 130 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskuksen majoitustilat ovat nyt täynnä. Turvapaikanhakijat ovat kotoisin Syyriasta, Afganistanista, Irakista, Jemenistä, Kuwaitista, Nigeriasta ja Somaliasta, suurin ryhmä tulee Irakista. Mitä kieltä turvapaikanhakijat puhuvat? Turvapaikanhakijat puhuvat äidinkielenään usein arabiaa, daria tai kurdia. Monet osaavat edes auttavasti englantia. Vastaanottokeskuksessa työskennelleen kokemuksen mukaan turvapaikanhakijat ovat oppineet jopa viikossa puhumaan suomea tai ainakin auttavia suomen kielen sanoja. Voivatko turvapaikanhakijat liikkua vapaasti? Vastaanottokeskuksessa, kuten Riuttarannassa asuvat turvapaikanhakijat saavat liikkua täysin vapaasti vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Mikäli turvapaikanhakija on ilmoittamatta pidempään poissa, hän menettää majoituspaikkansa seuraavalle turvapaikanhakijalle. Voiko turvapaikanhakija tehdä palkallista työtä? Turvapaikanhakijan oltua 3 kuukautta vastaanottokeskuksessa, hän voi tehdä palkkatyötä.
Mistä rahat turvapaikanhakijoiden aiheuttamiin kuluihin? Valtio vastaa vastaanottokeskuksien sekä turvapaikanhakijoiden kuluista. Riuttarannan leirikeskuksen kohdalla Vihdin seurakunta laatii vastaanottokeskuksen kuluista talousarvion, jonka Maahanmuuttovirasto hyväksyy. Toteutuneista kuluista seurakunta tekee selvityksen valtiolle. Keitä vastaanottokeskuksessa työskentelee? Vastaanottokeskuksen johtajana työskentelee Päivi Tapaninen. Ohjaajat vastaavat turvapaikkahakijoiden arjen sujuvuudesta ja he ovat sosiaalialalle kouluttautuneita miehiä ja naisia. Ruuanvalmistuksesta vastaavat keittiötyöntekijät, joita johtaa vastaanottokeskuksen emäntä. Seurakunnan talousjohtaja Tapio Yliluoma vastaa myös vastaanottokeskuksen talousasioista. Lisäksi seurakunnan työntekijät vastaavat tietyistä asioista, kuten tekninen isännöitsijä, tiedottaja, atk-vastaava jne. Vartioinnista vastaavat ammattilaiset, eli vartiointiyritys. Mitä vastaanottokeskuksessa tapahtuu arkisin? Vastaanottokeskus ei varsinaisesti palvele pakolaisia, vaan he itse siivoavat huoneensa ja pesevät pyykkinsä. Alussa turvapaikanhakijat ovat hyvin väsyneitä, joten he enimmäkseen nukkuvat. Tyypillisen turvapaikanhakijan arki on enimmäkseen odottelua. Vastaanottokeskuksen arki ei ole täynnä ohjelmoitua toimintaa, vaan vuorokausirytmiin totuttelua, oleskelua ja päivittäistarvikkeiden hankkimista kaupassa käymällä. Turvapaikanhakijoita viedään tarvittaessa yhteiskuljetuksilla ostoksille, jossa he maksavat ostoksensa omalla rahallaan, saamallaan vastaanottorahalla (n. 90 euroa kuussa). Alkuvaiheen jälkeen, säilyttääkseen vuorokausirytmin, turvapaikanhakijoita kannustetaan aktiiviseen arkeen, kuten opiskelemaan suomen kieltä ja harrastamaan esimerkiksi jalkapalloa, tanssia. Miten vastaanottokeskuksen turvallisuus? Mahdollisten keskinäisten selkkausten varalta ohjaajat ovat tarkkaavaisia, ja asioista keskustellaan, ennen kuin asiat kärjistyvät. Riuttarannassa on ympäri vuorokauden vartijoita, jos ohjaaja toteaa tarvitsevansa apua. Tarvittaessa paikalle kutsutaan poliisi.
Miten turvapaikanhakijoiden terveydestä huolehditaan? Riuttarannassa asuvan turvapaikanhakijan terveyspalveluista huolehtii Maahanmuuttoviraston kilpailuttama terveyspalvelujen tarjoaja, ei Vihdin kunnallinen terveydenhuolto. Riuttarannan vastaanottokeskuksessa työskentelee oma terveydenhoitaja. Jokaisen turvapaikanhakijan terveystarkastus on tehty vastaanottokeskuksessa terveyspalvelujen tarjoajan toimesta. Jatkossa turvapaikanhakija saa ainoastaan välttämättömimpiä terveyspalveluita. Turvapaikanhakijoilla ilmenee yleensä eniten unettomuutta. Miten Riuttarannan jätevedenpuhdistamo kestää kasvaneen käyttäjämäärän? Kesällä 2015 Riuttarantaan valmistui uusi jätevedenpuhdistamo, jonka toiminta on varmistettu siten, että on asennettu umpisäiliö, joka tyhjennetään tarvittaessa. Miten turvapaikanhakijoiden uskonto? Miten kohdata heidän uskontonsa? Turvapaikanhakijat ovat enimmäkseen muslimeja, mutta kaikki muslimit eivät harjoita uskontoaan. Ohjeistus on yksinkertaista; kun toinen rukoilee, annetaan hänen olla rauhassa. Saako Riuttarannassa nauttia alkoholia tai muita päihteitä? Riuttaranta on päihteetön. Tupakointi on sallittua sille osoitetuissa paikoissa ulkoalueilla. Mitä ruokaa turvapaikanhakijoille tarjotaan? Riuttarannassa heille tarjotaan tavallista, yksinkertaista suomalaista ruokaa. Kunnioitamme heidän vakaumustaan, emmekä tarjoa sianlihaa tai verituotteita. Mitä rahaa turvapaikanhakijat käyttävät? Riuttarantaan majoittuvat turvapaikanhakijat saavat ruuan lisäksi valtiolta noin 60-90 kuukaudessa vastaanottorahaa, joka annetaan kuukauden välein rahana suoraan henkilölle. Vastaanottorahasta turvapaikanhakijan pitää kustantaa itsellensä vaatteet, pesuaineet ja muut tarvitsemansa asiat. Vastaanottokeskus, jossa ei ole tarjolla ruokaa, vastaanottoraha on n. 260-300 euroa per kuukausi.
Miksei järjestetty kansanäänestystä Riuttarannan leirikeskuksen muuttamisesta vastaanottokeskukseksi? Seurakuntalaiset ovat valinneet keskuudestaan omat luottamushenkilönsä päättämään seurakunnan asioista seurakunnan kirkkovaltuustoon, joka teki päätöksen. Mikä on kunnan vastuulla? Kunnallisella sektorilla on vastuullaan lasten koulunkäynti. Vaihtoehtoja on kaksi; on mahdollista että vastaanottokeskus palkkaa ohjaajan opettajaksi tai lapset viedään kouluun. Voiko Riuttarantaan tulla käymään? Toiminnan käynnistyttyä ja vakiinnuttua Riuttaranta tulee olemaan avoimena turvapaikanhakijoiden omille vierailijoille klo 9 20 välisenä aikana, kuitenkin siten, että vierailijat sopivat tulostaan vastaanottokeskuksen johtajan tai henkilökunnan kanssa. Riuttarannassa tullaan järjestämään asukasiltoja, kun turvapaikanhakijat ovat asettautuneet majoitustiloihin ja arki on lähtenyt käyntiin. Mitä teen, kun kohtaan turvapaikanhakijan väärässä paikassa? Voit tiedustella, onko hän eksynyt ja ohjeistaa aikomaansa kohteeseen, esimerkiksi Riuttarannan tai kylän suuntaan. Mahdollisista häiriöistä ota yhteyttä vastaanottokeskukseen tai tarvittaessa soita poliisi paikalle. Miten vapaaehtoiset voivat auttaa turvapaikanhakijoita tai vastaanottokeskusta? toimintaa järjestämällä; vapaaehtoistoimijat voivat tarjota vapaa-ajan aktiviteetteja, kuten urheilua järjestämällä jalkapalloturnauksia. keräystempauksilla; vapaaehtoiset voivat kerätä esimerkiksi talvivaatteita, polkupyöriä, hygeniapakkauksia. ystävätoimintaa; turvapaikanhakijan voi kutsua kylään tai viettää hänen kanssaan aikaa. tai täällä asuvan turvapaikanhakijan voi kuka tahansa kutsua kotiinsa majoittumaan. Lisätietoa mm. takakannessa, Facebook-ryhmässä ja nettisivuillamme.
Riuttarannan vastaanottokeskus Ajankohtaista tietoa tarjolla www.facebook.com/riuttaranta - toivon keskus Halutessasi lahjoittaa vastaanottokeskukselle...hygienia- tai muita tarvikkeita sovi lahjoituksesi toimittamisesta etukäteen lahjoituksista vastaavan ohjaajan kanssa Vilma Arvola p. 040 759 1584...aikaasi ja taitojasi vapaaehtoisena ota yhteyttä vapaaehtoisista vastaavaan ohjaajaan Vilma Arvola p. 040 759 1584 keittiötöihin tarjoutuessasi vastaanottokeskuksen emäntään Vaula Veirala p. 040 162 7584 Lisätietoa Vastaanottokeskuksen yleinen sähköpotiosoite riuttaranta.vastaanottokeskus@evl.fi Vastaanottokeskuksen johtaja Päivi Tapaninen 040 353 2241 paivi.tapaninen@evl.fi Vast. keskuksen apulaisjohtaja Marikka Bergman 040 759 1885 Vastaanottokeskuksen emäntä Vaula Veirala 040 162 7584 vaula.veirala@evl.fi Seurakunnan talousjohtaja Tapio Yliluoma 040 183 5470 tapio.yliluoma@evl.fi Seurakunnan tiedottaja Outi Lähteenoja 040 670 1921 outi.lahteenoja@evl.fi Kirkkoherra Pekka Valkeapää 0400 647 552 pekka.valkeapaa@evl.fi tiedot päivitetty 28.9.2015