KESÄ 2015 MESTARIASUKAS JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT ASUKASLEHTI 1/2015 Nollaenergiatalon tavoitteet saavutettu sivu 2 Vaahterakotiin asuntoja ikääntyneille sivu 3 Kiinteistöallianssi - kaupungin parhaaksi sivu 4 JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY KODIKASTA VUOKRA-ASUMISTA
PÄÄKIRJOITUS Mestariasunnot 20 vuotta Järvenpään kaupunki aloitti vuonna 1991 vuokrataloyhtiöidensä hallinnon kehittämisen. Kaupunginhallitus asetti työryhmän laatimaan selvityksen yhden, kaupungin koko vuokrataloyhtiökannan kattavan yhtiön perustamismahdollisuuksista. Selvitys johti Järvenpään kaupunginvaltuuston päätökseen 20.12.1993 kaupungin 100 %:sti omistamien kiinteistöyhtiöiden sulauttamisesta yhdeksi yhtiöksi. Kaupunginvaltuuston päätökseen vaikutti mm. kaupungin omistamien eri asuntoyhtiöiden hajanainen hallinnointi. Lisäksi osa kaupungin asuntoyhtiöistä oli heikossa taloudellisessa asemassa. Fuusioimalla asuntoyhtiöt Järvenpään Mestariasunnot Oy:öön voitiin välttää kaupungin tukitoimet. Keskitetyn hallinnon tavoitteena oli tehokkaampi ja pitkäjänteisempi taloussuunnittelu ja kiinteistönpito. Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasunnot merkittiin kaupparekisteriin 21.6.1995. Nimi muutettiin myöhemmin Järvenpään Mestariasunnot Oy:ksi. Vuosi 2014 oli Järvenpään Mestariasunnot Oy:n yhdeksästoista tilikausi. Vuoden lopulla Mestariasuntojen omistuksessa oli 52 kiinteistöä, joiden asuntomäärä oli yhteensä 1 774 asuntoa, 96 037 as.m² ja 406 000 m³. Järvenpään Mestariasunnot Oy toimii omakustannusperiaatteen mukaisesti siten, että kiinteistöjen rakentamisen, ylläpidon, peruskorjausten ja lainanhoidon kustannukset katetaan kokonaisuudessaan vuokratuotoilla. Mestaritoiminta Oy:ssä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Järvenpään kaupunki haki säästöjä talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti järjestelemällä kiinteistötoimintojaan siten, että niitä yhdistettiin 1.1.2015 alkaen Mestaritoiminta Oy:n toimintoihin. Samalla kaupunki sai osakeannissa osake-enemmistön Mestaritoiminta Oy:stä. Osakehinnan maksu tapahtui toimintojen siirrolla, eli rahaa ei siirtynyt. Kaupunki ja Mestaritoiminta Oy muodostivat yhteisen kaupungin kiinteistötoiminnasta vastaavan kiinteistöallianssin. Mestaritoiminta Oy on nyt myös kaupungilta siirtyvän kiinteistöhenkilökunnan työnantaja. Yhtiön johtamisesta vastaa Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja ja yhtiön hallitus osakeyhtiölain mukaisesti. Toimintaa varten solmittiin kiinteistöallianssi, joka on Järvenpään kaupungin ja Mestaritoiminta Oy:n yhteinen kiinteistötoiminnasta vastaava organisaatio, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat kaupungin kiinteistötavoitteisiin ja toimimaan kaupungin parhaaksi. Kiinteistöallianssia johtaa allianssin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja. Vuoden 2014 lopulla tehdyn asukastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella toiminta on saavuttanut asetetut tavoitteet ja on 8+ tasolla kouluarvosanoilla mitattuna. Palvelun laatua seurataan jatkuvasti. Järvenpään Mestariasunnot Oy on 20 vuoden historiansa aikana muuttunut kunnallisen vuokrataloyhtiön leimasta kansallisesti varteenotettavaksi ja menestyneeksi vuokra-asuntoyhtiöksi ja rakennuttajaksi. Tätä menestystä osoittaa mm. useat valtakunnallisesti merkittävät yhtiölle myönnetyt tunnustukset vuokra-asumisen, rakentamisen, ympäristömyönteisyyden ja energiatehokkuuden kehittämisessä. Nyt 20 vuoden taipaleen pohjalta voidaan todeta, että kaikki kaupungin asettamat tavoitteet on saavutettu ja jopa ylitetty. Niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta Järvenpään Mestariasunnot Oy ja Mestaritoiminta Oy ovat erittäin hyvin voimissaan. Menestyksen takana on kaupunki omistajana, joka on edesauttanut yhtiön kehittymistä, hallitus joka on tehnyt eteenpäin suuntaavia päätöksiä, henkilöstö joka on ammattimaisesti ja innostuneesti suorittanut tehtävänsä, yhteistyökumppanit jotka ovat suorittaneet velvollisuutensa ja tuoneet lisäarvoa toimintaan, sekä aktiiviset Mestariasukkaat. Ilman toimivaa toimintaverkostoa yhtiöt eivät olisi voineet saavuttaa nykyistä tilaansa. Jokaisen Mestarin ja yhteistyökumppanin työpanoksella on nyt ja tulevaisuudessa erittäin tärkeä merkitys. Voimme olla tyytyväisiä Järvenpään Mestariasunnot Oy:n 20-vuotisesta taipaleesta ja juhlia sitä hyvillä mielin! Veikko Simunaniemi toimitusjohtaja Järvenpään Mestariasunnot Oy Mestaritoiminta Oy MESTARIASUKAS Järvenpään Mestariasunnot asukaslehti 1/2015 Käyntiosoite Mannilantie 43, 2. kerros 04400 JÄRVENPÄÄ Tel. (09) 279 8340 Fax. (09) 279 3719 Email: asiakaspalvelu@mestariasunnot.fi Toimiston aukioloajat ma-pe 8.00-16.00 Asiakaspalvelu Arkipäivisin 8.00-16.00 Puh. (09) 279 8340 Asuntohakemuksen voi täyttää internetissä osoitteessa www.mestariasunnot.fi Julkaisija: Järvenpään Mestariasunnot Oy Osoite: Mannilantie 43, 2.krs (PL 105) 04400 Järvenpää Päätoimittaja: Kristiina Viertola, kristiina.viertola@mestariasunnot.fi Toimituskunta: Asukashallituksen pressiryhmä Toimitussihteeri: Janne Lahti, Email: janne.lahti@preeriapingviini.com Kuvat: Mestariasuntojen arkisto, Janne Lahti, Dollar Photo Club Taitto: Preeriapingviini Oy Painopaikka: Keski-Uusimaa, Tuusula Painos: 18000 kpl Jakelu: Jakelujuniorit Oy, peitto koko Järvenpää 2 M E S T A R I A S U K A S
Nollaenergiatavoitteet saavutettu KUVA Janne Lahti Yritys Pitkän seurannan perusteella Jampankiven palvelupihalla sijaitseva nollaenergiatalo täyttää Motivan vaatimukset. Riittävän pitkään jatkuneen energiatuotannon ja -kulutuksen seurannan perusteella Järvenpään Mestariasunnot Oy voi ylpeänä esitellä Suomen ensimmäistä nollaenergiakerrostaloa. Hankkeen suunnittelussa olivat mukana VTT sekä rahoituksessa Ara, Tekes ja Sitra. Mestariasuntojen visiona on ollut jo useamman vuoden rakentaa energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä asuntoja järvenpääläisille. Nollaenergiatalohankkeen tavoitteena oli rakentaa Suomeen kerrostalo, jonka kokonaisenergiakulutus on nollaenergiatasoa. Määritelmällisesti nollaenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa (Motiva). Mestariasuntojen kohde täyttää tämän määritelmän vaatimukset. Hankkeen esiselvittely aloitettiin vuonna 2008. Suomesta löytyy paljon osaavia asiantuntijoita, suunnittelijoita ja rakentajia, mutta riittävän rohkeita, tulevaisuuteen tähtääviä ja peräänantamattomia löytyy vähemmän. Onneksemme löysimme sellaiset, kiteyttää toimitus- johtaja Veikko Simunaniemi. Vuonna 2015 talon oltua käytössä jo useamman vuoden, voimme ylpeänä katsoa tuloksia. Jampassa sijaitsevan talon energialähteinä käytetään aurinkolämpöä, aurinkosähköä, maaenergiaa, hissin jarrutusenergiaa sekä ostettua kaukolämpö- ja sähköenergiaa niinä aikoina, joina oma energiatuotanto ei riitä. Käytännössä ison osan vuodesta rakennus tuottaa ylimääräistä energiaa, jolla lämmitetään myös naapurirakennuksia. Nollaenergiaopit hyödynnetään uusissa kohteissa Hankkeen kokonaisuutta taaksepäin katsottessa Mestaritoiminta on ottanut oppia nollaenergiarakentamisesta. Tämä heijastuu kaikkeen Mestariasuntojen nykyiseen energiatehokkaaseen rakentamiseen. Esimerkiksi pehmeät eristeet eivät sovellu hyvin matalaenergiarakentamisen kosteudenhallintavaatimuksiin, ja siitä syystä Mestariasuntojen nolla- ja matala- sekä passiivienergiakohteissa on käytetty kovia eristeitä. Toinen tärkeä oppi on käyttää rakenteissa yksinkertaista eristettä. Sitä käytettäessä kosteuden riskit ovat pienemmät, sillä kahden eristekerroksen väliin on mahdollista muodostua rakentamisen aikana kosteutta, jota on myöhemmin erittäin hankala poistaa. Kolmas huomio koskee energiatehokasta rakentamista yleensä: koska matalaenergia rakentaminen asettaa tiukkoja vaatimuksia urakoitsijoille, tavara- ja materiaali sekä elementtitoimittajille, mahdollisten korjausprosessien läpivientiaikaan on hyvä kiinnittää huomiota suunnitelmia tehtäessä. Myös seurannan merkitys korostuu rakentamisaikana ja takuuaikana. Mahdollisuus tarkastaa energiantuotannon, tiiviyden ja esimerkiksi kosteudenseurannan tilanne myöhemmin rakennuksen käyttöaikana tuo varmuutta ja luottamusta kestävään nolla- ja matalaenergiarakentamiseen. Rakennusten energiantarpeen pienentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen. Mitä pienempi rakennuksen energiantarve on, sitä helpompaa on kattaa se rakennuksessa tuotettavalla uusiutuvalla energialla. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on tutkinut ja kehittänyt nollaenergiarakennustekniikkaa vuodesta 1990 lähtien. Järvenpään nollaenergiakerrostalo on oiva esimerkki suomalaisesta nollaenergiaosaamisesta, tiivistää tutkimustiimin päällikkö Riikka Holopainen VTT:ltä. Energian käyttöä voi seurata verkkosivuilta Kaikki kiinnostuneet voivat seurata rakennuksen energiatasetta, sekä muiden uusien Mestarikohteiden kulutustietoja Järvenpään Mestariasuntojen verkkosivuilla osoitteessa http:// www.mestariasunnot.fi /energiatehokkuus.php M E S T A R I A S U K A S 3
Rakentaminen Auerkulman rakentaminen käynnissä KUVA Janne Lahti Auerkulmaan valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä pienkerrostalo nuorille. Järvenpään Mestariasunnot Oy rakennuttaa omistukseensa asunnot, jotka kaupunki vuokraa. Mestaritoiminta toimiii hankkeen päätoteuttajana. Kohteeseen valmistuu 19 asuntoa, joiden koko vaihtelee 35 m2 yksiöistä 71,5 m2 kolmioon, suurimman osan ollessa yksiöitä. Rakennuksen lämpimien tilojen pinta-ala on yhteensä reilut 900 m2 ja se sijaitsee osoitteessa Uudenmaantie 5. Hankkeella tavoitellaan Suomen ensimmäistä joutsenlippumerkkiä asuinrakennukselle. Töiden edistymistä voi seurata netissä Työt tontilla käynnistyivät maaliskuussa 2015. Mestaritoiminta Oy rakentaa kohteen projektijohtourakkana. Kohteen rakentamisen ajan uutiset hankkeen edistymisestä päivitetään muutaman viikon välein Mestaritoiminnan sivuille osoitteessa www.mestaritoiminta.fi Auerkulman pienkerrostalo valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Vaahterakotiin asuntoja ikääntyneille ja muistisairaille Jampan palvelupihalle rakennettava Vaahterakoti on ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa on myös kotihoidon vuokra-asuntoja. Tehostetun palveluasumisen yksikkö on tarkoitettu ikääntyneille ja muistisairaille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea, palveluja ja hoitoa arjessa selviytymiseen. Asuntoja kohteeseen valmistuu 73 kpl, joissa on asuntopaikkoja 83 kpl. Rakennus on Jampankiven palvelupihan neljäs vaihe. Asunnot ovat kooltaan 28,6 47,5 m2:n yksiöitä ja kaksioita. Asunnoissa on lisäksi huomioitu muunneltavuus tavallisiksi vuokra-asunnoiksi. Rakentaminen alkaa syksyllä 2015 Kiinteistöön tulee ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tehostetun palveluasumisen asuntoja sekä kotihoidon palveluja tarvitsevien ikääntyneiden asuntoja. Pääosin asunnot on tarkoitettu yhdelle hengelle. Rakentaminen alkaa lokakuussa 2015 ja valmistuu toukokuussa 2017. Hanke toteutetaan Mestareitten tapaan energiatehokkaana ja korkealla laatutasolla. Rakenteet ovat matalaenergiatasoisia ja uusiutuvana energialähteenä käytetään maaenergiaa. Lämmityksen ohella kiinteistöä viilennetään geotermisellä energialla. Kilpailutuksessa lukuisia urakoita Päätoteuttajana toimii Mestaritoiminta Oy, joka toteuttaa hankkeen projektinjohtomallilla. Urakoita ja hankintoja tulee olemaan kolmisenkymmentä. Urakoitsijat valitaan julkisten hankintojen kilpailutuksella. Kohde tulee olemaan arkkitehtuurisesti korkeatasoinen ja energiaratkaisuiltaan moderni. Kohde on suunniteltu tulevat asukkaat silmälläpitäen niin, että vaativammatkin asumisen palvelut ovat mahdollisia toteuttaa. Vaahterakodin valmistuttua Jampan palvelupiha tarjoaa asunnon noin 200 ikääntyneelle. KUVA ARK-House Arkkitehdit Oy Vaahterakoti tulee olemaan osa Jampan palvelupihaa. 4 M E S T A R I A S U K A S
Kiinteistöallianssi kaupungin parhaaksi Rakentaminen Kaupunki ja Mestaritoiminta Oy muodostivat vuodenvaihteessa kaupungin kiinteistötoiminnasta vastaavan yhteisen kiinteistöallianssin. Kiinteistöallianssin tulokset ovat kevään aikana olleet lupaavia. Kiinteistöallianssi on Järvenpään kaupungin ja Mestaritoiminta Oy:n yhteinen kiinteistötoiminnasta vastaava organisaatio. Siinä molemmat osapuolet sitoutuvat kaupungin kiinteistötavoitteisiin ja toimimaan kaupungin parhaaksi. Kiinteistöallianssia johtaa allianssin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja. Käytännön toteutusta johtaa toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi Mestaritoiminta Oy:stä. Tärkein syy kiinteistötoimen uudistamiselle oli kaupungin talouden tasapainottamisohjelman asettama 800 000 :n säästötavoite kiinteistötoimelle vuosina 2014 2016. Säästötavoite on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii toteutuakseen kiinteistötoimen kokonaisvaltaista uudistamista. Kiinteistöallianssi on uusi toimintatapa Järvenpään kaupungin kehittämä kiinteistöallianssi on kansainvälisesti ainutlaatuinen sekä tavoitteiltaan että laajuudeltaan. Allianssisopimukset ovat nostaneet suosiotaan Suomessa suurissa ja vaikeissa rakennushankkeissa. Esimerkiksi Tampereen Rantatunneli ja Finavian terminaalilaajennus toteutetaan allianssimallilla. Alliansseissa tilaaja ja palveluntuottaja muodostavat yhteisen organisaation, sitoutuvat tekemään päätöksiä yhdessä ja jakavat sopimukseen liittyvät riskit. Kiinteistöjen ylläpitoon allianssimallia ei ole näin laajasti toistaiseksi sovellettu, mutta monet kunnat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa ottaa kiinteistöallianssi käyttöön. Useat kunnat ovat kehittäneet uusia toimintatapoja kiinteistöjen ylläpidon parantamiseksi. Esimerkiksi Vantaa, Helsinki, Jyväskylä ja Lahti ovat yhtiöittäneet osia kiinteistötoimistaan. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta myös epäonnistumisia on tapahtunut. Epäonnistumiset ovat johtuneet erityisesti kaupungin ja uuden organisaation välisestä sopimuksesta, yhteistoiminnan ja avoimuuden epäonnistumisesta tai vähäisestä uuden organisaation kehittämisestä ja työntekijöiden kouluttamisesta. Näitä riskejä Järvenpää torjui kiinteistöallianssisopimuksella, joka takaa läpinäkyvän päätöksenteon ja avatut kustannusrakenteet. Sopimus tähtää toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Lisäksi kaupunki on nimennyt puolueettoman tarkkailijan arvioimaan allianssin toimintaa. Miten tehokkuus voi tuoda säästöä? Kiinteistötoimen kustannuksista jopa yli 70 % on henkilöstömenoja. Jotta tehokkuutta uudessa organisaatiossa on saatu entisestään kasvatettua, kaikkien työntekijöiden toimintatapaa on kehitetty. Pelkät hallinnolliset uudistukset eivät olisi riittäneet. Työn tuottavuutta on kasvatettu kiinteistöallianssissa Mestaritoiminnan opein ja kehittämällä toimintaa edelleen. Tehokkuutta on haettu erityisesti paremmalla työnohjauksella ja kiinteistön pidon pidempiaikaisella suunnittelulla. Tavoite on ollut esimerkiksi vähentää yllättävien vikojen määrää ennakoivalla kiinteistön kunnossapidolla. Lisäksi on yritetty parantaa henkilöstön mahdollisuuksia KUVA Arkkitehtitoimisto Olli Kumpulainen tehokkaaseen toimintaan uusien tietoteknisten (ICT) ja mobiiliratkaisujen avulla. Myös uuden yhtiöperusteisen hallintomallin avulla toimintaan liittyviä päätöksiä on voitu tehdä nopeasti ja toimintoja kehittää ketterästi. Onnistumisia ja parannettavaa Kiinteistöallianssi on toiminut nyt yli viisi kuukautta. Viiden kuukauden aikana toiminta on keskittynyt erityisesti kiinteistöjen tekniseen haltuunottoon: kiinteistöjen kunnon arviointiin, vikojen ja puutteiden korjaukseen sekä kiinteistökohtaisten pitkän aikavälin suunnitelmien laadintaan. Käyttäjien - eli opettajien, lääkäreiden ja kaupungin muun henkilökunnan - esittämiin tarpeisiin pystytään reagoimaan jo nopeasti ja monia asioita kiinteistöissä on saatu kuntoon. Siivouksen toteutusta ja työsuunnittelua on kehitetty. Tärkein kaikista, eli kaupungin asettama säästötavoite, näyttää myös olevan toteutettavissa ensimmäisen vuoden osalta. KUVA Janne Lahti Kiinteistöallianssi vastaa kaupungin kiinteistötoiminnasta kaupungin omistamissa rakennuksissa. Mestaritoiminta Oy hoitaa mm. Järvenpää-talon kiinteistönhoidon. Koska ongelmien syiden selvittäminen on vaikeaa ja aikaa vievää, on sisäilmaongelmien ratkaisuista viestittäminen myös erittäin vaativaa. Tässä kiinteistöallianssi ei ole vielä onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla ja kehitettävää on. Kehitystöitä on jo tehty, kuten vastuita selkeytetty, viestintään resursoitu ja asiantuntijoita koulutettu. Kiinteistöallianssin lopullinen onnistuminen nähdään vasta vuosien päästä. Saadaanko yllättävien ongelmien ja vikojen määrä radikaalisti vähenemään, saadaanko käyttäjätyytyväisyys kasvamaan ja saavutetaanko säästötavoitteet? Henkilökunta tuntuu olevan tähän sitoutunutta, samoin johto. Toivottavasti rohkeus ja voimat riittävät tämän kehityshypyn toteuttamiseen. Suunta on oikea. Parannettavaa toki on. Sisäilmaongelmien käsittelyyn liittyviä toimintatapoja on jouduttu kehittämään kevään aikana voimakkaasti. Sisäilmaongelmat ovat usein syiltään vaikeita ja ratkaisuiltaan haastavia. Niiden taustalla on yleensä jokin rakennetekninen virhe tai vääränlainen rakennuksen käyttö. Matti Sivunen Kiinteistöallianssin johtoryhmän sihteeri ja puolueeton tarkkailija Boost Brothers Oy Mestaritoiminta Oy kehittää kiinteistöallianssin lisäksi ympäristömyönteistä rakentamista. Kuvassa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n rakennuttamana ja Mestaritoiminta Oy:n toteuttamana vuoden 2015 lopussa valmistuva energiatehokas Auerkulman asunnot. M E S T A R I A S U K A S 5
Asuminen Tulorajoista ja tulojen määräaikaistarkistuksista Maamme hallitus haluaa palauttaa tulorajat valtion tukemiin vuokra-asuntoihin. Asukkaan tulot on tulevaisuudessa tarkoitus tarkistaa ARA-asuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa 5 vuoden välein. Siirtymäaika asunnosta olisi 2 vuotta. Hallituksen kaavailema tulorajojen tarkistus ei tulisi koskemaan vanhoja asukkaita. Ajatuksena on vähentää valtion asumistukimenoja keskittämällä pienituloiset ARAvuokrataloihin. Tulorajojen käyttöönotto Tulorajoista luovuttiin Suomessa vähitellen, ja kokonaan ne poistuivat 1.4.2008 alkaen. Perusteluna tuolloin oli erityisesti se, että keskipalkkaisilla vuokra-asunnonhakijoilla oli huonot mahdollisuudet saada valtion tukemia vuokra-asuntoja. Erityisesti pääkaupunkiseudulla vuokratasoero valtion tukemien ja vapaarahoitteisten asuntojen kesken oli, ja on edelleen, erittäin suuri. Huolenaiheena oli myös keskipalkkaisten asukkaiden väheneminen arava- ja korkotukivuokra-asunnoista. Pelättiin huono-osaisuuden keskittymistä ja segregaation lisääntymistä. Ympäristöministeriö selvitti vuoden kuluttua tulorajojen poistamisesta, oliko luopuminen ARA-vuokra-asuntojen asukasvalinnassa käytetyistä kiinteistä tulorajoista vaikuttanut hakijarakenteeseen, asuntojen kysyntään tai asukasvalintoihin (Suomen ympäristö 3/2010, Tulorajat poistuivat muuttuiko mikään? Jukka Hirvonen). Laajaan tilastoaineistoon pohjautuvan selvityksen lopputulokseksi saatiin, että tulorajojen poistolla ei ollut havaittavia vaikutuksia. Sekä hakijat että valitut painottuivat edelleen pienituloisiin. On erittäin todennäköistä, että tulorajojen palauttamisellakaan ei ole havaittavia vaikutuksia hakijarakenteeseen, asuntojen kysyntään tai asukasvalintoihin. Tulojen tarkistus viiden vuoden määrävälein Sen sijaan hallituksen esityksellä tarkistaa ARA-vuokra-asunnon asukkaan tulot viiden vuoden määräajoin on nähtävissä vaikutuksia, jotka olisivat negatiivisia. Ensinnäkin kannattaako työttömän asukkaan ottaa työtä vastaan, jos se johtaa kodin menetykseen? Työsuhteet nykyään ovat usein myös määräaikaisia pätkiä, jolloin asukkaan tulot saattavat vaihdella vuosittain kovastikin. Näitä ns. kannustinloukkuja pitäisi vähentää, eikä kehittää uusia. Toisena negatiivisena seurauksena tulojen määräaikainen tarkistaminen vaikuttaisi heikentämällä hakijarakennetta, joka puolestaan johtaisi asuinalueiden segregaation lisääntymiseen ja huono-osaisuuden keskittymiseen entisestään. Juuri tämän alueellisen eriytymisen estämiseksi Suomessa on tehty paljon työtä, on ollut lähiöprojekteja yms. Tehty työ valuisi hukkaan. Kolmas negatiivinen seuraus olisi, että kiinnostus rakentaa ARA-vuokraasuntoja vähenisi entisestään. Jopa kuntien vuokrataloyhtiöt saattaisivat harkita siirtymistä rakentamaan vapaarahoitteisia vuokrataloja. Valtion tuella rakennettavina kohteina jäisivät jäljelle enää erityisryhmien asumisyksiköt. Uusien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen vähenisi. ARA-vuokra-asuntojen merkittävä lisärakentaminen olisi huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ajatellun sääntelyn lisääminen. Sääntelyähän on pikemminkin haluttu purkaa. Kannattaisi pikemminkin pohtia, minkälaisilla porkkanoilla ja houkuttumilla voitaisiin ARA-vuokra-asuntojen rakentamista lisätä. Tulorajojen palautuksella ja asukkaan tulojen määräaikaisella tarkastuksella otettaisiin asuntopolitiikassa aimo harppaus kehityksessä taaksepäin. Kirjoittaja Kirsti Ruislehto on juuri eläkkeelle jäänyt kaupunkikehityksen suunnittelupäällikkö KUVAT Janne Lahti Hallitus kaavailee tulorajojen palauttamista ARA-rahoitteisiin asuntoihin muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä. Kuvassa Lepolan Soundi. 6 M E S T A R I A S U K A S
Yli 40 vuotta kaupunkia kehittämässä Asuminen Järvenpään kaupunkikehityksen suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto jäi eläkkeelle 1.6.2015. Samalla yksi keskeisimpiä Järvenpään Mestariasuntojen syntyyn ja toimintaan vaikuttaneita henkilöitä jätti tehtävänsä seuraajalleen. Kirsti Ruislehto on päässyt osallistumaan ja seuraamaan Mestariasuntojen kehitystä koko sen 20 vuoden olemassa olon ajan. Mestariasunnoista on kasvanut kansallisesti hyvin arvostettu yhtiö. Sen projekteja ja tekemisiä on ollut helppo esitellä kollegoille ympäri maata. Yhtiön toiminnassa ennakkoluulottomuus, avoimuus ja rohkeus ovat olleet kehityksen tekijöinä. Myös Järvenpään kaupunki on seisonut yhtiön takana, Ruislehto toteaa. Asumisasiat pitkän uran keskiössä Kirsti Ruislehto tuli Järvenpään kaupungin palvelukseen 13.3.1975 rahatoimistoon toimistovirkailijaksi. Jo samana vuonna tehtävät muuttuivat palkanlaskijaksi. Vuonna 1979 Ruislehto siirtyi kaupungin asuntotoimistoon kanslistiksi, kun 70- ja 80-luvun vaihteessa asuntotoimi paisui vuokraasuntojen rakennusbuumin aikaan. Asuntotoimen tehtävissä nimike vaihtui useasti; tehtävänimikkeinä olivat kanslistin lisäksi mm. toimistosihteeri, asuntoasiansihteeri, asuntosihteeri ja asuntotoimenpäällikkö. Vuonna 1991 Ruislehto päätyi asuntotoimen osastopäällikön sijaiseksi vuodeksi. Tehtävä vakinaistettiin sijaisuuden jälkeen. Kaupunginjohtajan vaihtuessa Erkki Kukkoseksi johtotehtävissä olevien sihteerien työnimikkeet muutettiin päälliköiksi, vastamaan todellista työnkuvaa. Kun asuntomarkkinat hiljenivät laman aikana ja Järvenpään Mestariasunnot syntyi vuonna 1995, kaupungin asuntotyötehtävät vähenivät ja Ruislehdon työnkuvassa hallintotehtävät lisääntyivät. Hän hoiti oman työnsä ohella 1.9.1999 lähtien eläkkeelle jääneen hallintosihteerin valmistelu- ja hallintotehtäviä. Vuonna 2000 Ruislehto oli Järvenpään Mestariasuntojen toimitusjohtajana hetken aikaa muun työnsä ohessa. Vuoden 2003 alusta kaupungin hallinnosta vastaaminen siirtyi Kirsti Ruislehdolle ja nimike muuttui hallintopäälliköksi. Tässä tehtävässä mieleenpainuvin muisto on kaupunginkanslian vaalien organisoinnista vastaavan henkilökunnan tutustumismatka Brysseliin EUkomissioon. Samoihin aikoihin alkoivat lisääntyä työt mm. seudullisessa asuntopoliittisessa suunnittelussa sekä kuntayhteistyö ja edunvalvonta asuntoasioissa. Hallintopäällikkönä ollessaan Kirsti Ruislehto toimi kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston sihteerinä sekä kaupungin johtoryhmässä. Vuonna 2011 kaupunkikehitys siirtyi Seutulan talolle. Samalla tapahtui organisaatiomuutos, jolloin Ruislehto luopui työmäärältään liian raskaiksi paisuneista hallintotehtävistä ja keskittyi pelkästään asuntoasioihin ja kaupunkikehitykseen. Viimeisinä työvuosina Ruislehto käytti runsaasti aikaa seutu- ja metropoliasuntoasioissa, toimien myös KUU- MA-kuntien asuntoryhmän puheenjohtajana. Pitkän uransa aikana Kirsti Ruislehto nousi toimistovirkailijasta kaupungin johtoryhmään. Vuokra-asuntorakentamisessa uusi aikakausi Kirsti Ruislehdon mukaan 1990-luvun alkupuolelle saakka vuokrataloja rakennettiin tasaisesti ja suhtautuminen oli positiivista. 1990-luvun laman aikaan suhtautuminen muuttui, kun vapailla markkinoilla oli Järvenpäässä yhtäkkiä tarjolla 400-500 vapaata asuntoa. 1995 jälkeen suhtautuminen uudisrakentamiseen ja tonttijakoon muuttui pitkäksi aikaa vapaarahoitteista rakentamista suosivaksi. 2000-luvun loppupuolella Helsingin seudun asuntopula alkoi nousta yleisesti esille, ja valtiolta alettiin myös kiinnittää huomiota vuokra-asuntojen rakentamiseen aiesopimusten kautta. Myös Järvenpäässä yleinen vuokra-asuntojen tarve tunnistettiin ja tontteja alkoi saada myös vuokra-asuntokäyttöön. Asennemaailman muutokseen vaikutti suuresti KUUMA-kuntien teettämä Selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUÙMA-kunnissa. Asennemaailman muuttuessa kaupungissa herättiin myös muuhun ARArakentamiseen. Yhtenä syynä tähän Kirsti Ruislehto näkee myös Järvenpään Mestariasuntojen onnistumisen yhtiönä. Ammattitaitoisen henkilökunnan kautta kaupunkiin on rakennettu runsaasti uusia vuokra-asuntoja viime vuosina. Mestari-konserni on rakentanut myös omaan omistukseen erityisryhmien asuntoja ja vuokrannut ne kaupungille. Järjestelyn kautta asukkaiden rahaa on säästynyt kohtuullisten vuokrien muodossa. Monesti palkittu energiatehokas rakentaminen kertoo myös tämän päivän vuokra-asuntorakentamisen laadusta, Ruislehto muistuttaa. Vuokra-asuntorakentamisessa uusi aikakausi Kirsti Ruislehdon eläkepäiviin kuuluu matkailuvaunulla liikkumista Suomessa ja ulkomailla. Lapissa hiihdellään ja vaellellaan vuodenajasta riippuen. Myöskään puutarhan hoitoa, marjastusta ja sienestystä ei sovi unohtaa, vaikka lastenlapsien kanssa puuhaillessa menee myös oma aikansa. En ole järjestöihminen, enkä usko, että aika tulee pitkäksi. Työasioihin liittyen sain lahjaksi paksun arkistomapin lehtileikkeitä vuodesta 1974 tähän päivään. Leikkeet käsittelevät kaupungin asuntoasioita menneiltä vuosikymmeniltä. Ajattelin rakentaa tämän ympärille blogin, jossa saisi nostettua kaikenlaista hauskaa ja kiinnostavaa paikallishistoriaa esille. Järvenpään Mestariasunnot Oy toivottaa Kirsti Ruislehdolle mukavia eläkepäiviä ja kiittää yhteistyöstä vuosien varrella. 1.6.2015 kaupunkikehityksen suunnittelupäällikön tehtävästä eläkkeelle jäänyt Kirsti Ruislehto on ollut mukana Mestariasuntojen kehittämisessä koko sen 20-vuotisen historian ajan. M E S T A R I A S U K A S 7
Asukkaat Mitä sisältöä Mestariasuntojen facebook-sivuille? Mestariasunnot on päättänyt lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan ja suunnittelee Facebook-sivujen julkaisua loppukesästä. Tavoitteena on mm. tiedotuksen, näkyvyyden ja avoimuuden parantaminen, asukastoiminnan aktivointi ja asukkaiden verkostumisen helpottaminen. Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi siitä, minkälaisia päivityksiä FB-sivulle olisi mukava saada ja mikä sinua kiinnostaa. Käy vastaamassa kyselyyn osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/mestarifbkysely. Kysely on kaikille avoin. Kerro meille, mitä sinä haluaisit mestariasuntojen FB-sivuilta vastaamalla kyselyyn netissä tai lähettämällä sähköpostia asiakaspalveluun. Uusia mestareita palkattu KUVA Janne Lahti Mikäli haluat, voit laittaa meille myös sähköpostia asiasta osoitteeseen asiakaspalvelu@mestariasunnot.fi. Kirjoita viestin otsikoksi Ideoita facebook-sivulle. Järvenpään Mestariasunnot Oy ja Mestaritoiminta Oy ovat saaneet uusia työntekijöitä Mannilantielle. Uusina mestareina ovat vuoden 2015 alkupuolella aloittaneet kuvassa vasemmalla oleva tekninen isännöitsijä Kai Teva Järvenpään Mestariasuntojen palveluksessa, keskellä oleva asiakaspalvelusihteeri Siro Sällinen samoin Järvenpään Mestariasuntojen palveluksessa sekä kuvassa oikealla oleva Salla Malinen kiinteistösihteerinä Mestaritoiminta Oy:n palveluksessa. Kai Teva, Siro Sällinen ja Salla Malinen ovat aloittaneet työnsä Mannilantiellä vuoden 2015 alkupuolella. 8 M E S T A R I A S U K A S
Infoa Mestariasukkaille Haluatko vaihtaa asuntoa toisen Mestariasukkaan kanssa? Mestariasuntojen kotisivuilla, osoitteesssa www.mestariasunnot.fi, on yhtiön asukkaille tarkoitettu asunnonvaihtoilmoituspalvelu. Ilmoituksen voit jättää täyttämällä internet-sivuilla olevan lomakkeen tai tässä lehdessä olevan ilmoituskaavakkeen. Palvelun avulla pyrimme auttamaan asukkaitamme löytämään itselleen ja perheelleen kuhunkin elämäntilanteeseen sopivan asunnon ja asumismuodon. Miten asunnonvaihto sujuu käytännössä? Jättämäsi ilmoitus päivitetään internet-sivuille noin viikon kuluessa. Lisäksi ilmoitukset julkaistaan seuraavassa Mestariasukas-lehdessä. Vaihtoihin halukkaat Mestariasukkaat voivat täten ensin olla yhteydessä keskenään. Seuraava askel on ottaa yhteyttä Mestariasuntoihin. Ennen asunnonvaihtoa Mestariasunnot tarkistaa, ettei vaihdolle löydy esteitä. Vaihtoilmoitukset ovat voimassa kolme kuukautta. Kinnari VAIHTOILMOITUKSET Pesäkuusenkatu 1, Haarajoki 1mh+tpk+s+khh, 58,5 m2, 734,83 /kk + vesimaksuennakko 15 /hlö/kk (tasaus kulutuksen mukaan kaksi kertaa vuodessa) Uudehko omakotitalo (2010). Oma sauna ja ihana takka. Tilava tupakeittiö jossa korkea katto. Erittäin valoisa kokonaisuus, jonka kruunaa koneellinen ilmastointi lämmöntalteenotolla. Oma piha jossa istutuksia, jotka eivät hoitoa kaipaa. Halutaan vaihtaa rivitaloon 3h+k+s tai 2h+tpk+s. Yhteydenotot: T. Bruun p. 0443538247 Kartanontie 5, Kinnari 2h+k, 59,5 m2, 724,81 /kk. Tilava kaksio keskustan palveluiden tuntumassa. Taloyhtiössä mukava, viihtyisä pihapiiri, pesutupa ja kuivaushuone. Julkisivuremontti tehty vuonna 2012. Kaapeliverkko. Halutaan vaihtaa pienempään kaksioon tai yksiöön alueella Keskusta, Kinnari, Kyrölä, Pajala, Sorto tai Lepola. Toivomuksena hissi. Yhteystiedot: Kristiina Åkerlund puh: 044 9443288 Tähkä 2, Lepola 2h+k+s, 61,5 m2, 798,00 /kk + vesimaksuennakko 15 /hlö/kk (tasaus kulutuksen mukaan kaksi kertaa vuodessa). Tilava, nykyaikainen, toimiva kaksio saunalla ja lasitetulla parvekkeella. Kyrölän junaseisakkeelta matkaa Lepolaan noin 400 metriä, keskustaan kilometri. Rapussa hissi. Kaapeliverkko.Halutaan vaihtaa kolmioon tai 2h+tpk alueilta Kinnari, Lepola tai Pöytäalho. Tulisi olla hissi sekä lasitettu parveke. Vuokra max. 950. Yhteydenotot: Johanna Malinen p. 050 3046227 Tähkä 2, Lepola 1h+tpk, 41 m2, 578,55 /kk + vesiennakkomaksu 15 /hlö/kk (tasaus kulutuksen mukaan kaksi kertaa vuodessa) A-rapussa hissi. Hyvät yhteiset pesu- ja saunatilat. Huoneistossa iso lasitettu parveke. Kyrölän seisakkeelle 300 m. Halutaan vaihtaa 2-3h rivi- tai omakotitaloasuntoon, jossa oma piha. Vuokra maks. 800 /kk. Yhteydenotot: Milja Nuutinen p. 0400 599893 Naavatie 6, Jamppa 1h+kk, 37 m2, 444,74 /kk. Taloyhtiössä hissi ja sauna. Halutaan vaihtaa 2h+k Keskustan tai Pöytäalhon alueelle. Yhteydenotot: Jouni Pekkarinen p. 046 57545946, jp200270@gmail.com Wärtsilänkatu 18, Sorto 3h+k, 75m2, 828,95 /kk. Hyväkuntoinen kolmio hyvällä sijainnilla, palvelujen läheisyydessä hissillisessä talossa. Halutaan vaihtaa kolmioon tai kaksioon keskustan lähialueilla, taloyhtiössä on oltava hissi tai asunnon sijaittava ensimmäisessä kerroksessa. Myös rivitaloasunnot Pellonkulman ja Laurilan alueella otetaan huomioon. Yhteydenotot: Muse Said Hassan puh: 045 1780376 Lähteenkuja 1, Pajala 4h+k, 82 m2, 986,85 /kk. Vuonna 2009 remontoitu asunto, mm. laminaattilattiat ja kaakeloitu kph/wc sekä erillinen wc. Lasitettu parveke. Koulu, päiväkoti, kauppa sekä uima- ja jäähalli lähellä. Halutaan vaihtaa 4-5h+k rivitaloasuntoon lapsiystävälliseltä alueelta. Yhteydenotot: Raimo Souranto p. 050 5947083 Asukkaat Pellonkulmantie 6, Pellonkulma 3h+k+s, 80 m2, 990,89 /kk. Siisti asunto, jossa vuosi sitten uusittu lattiat sekä seinät maalattu. Halutaan vaihtaa kolmioon tai neliöön rivi- tai omakotitalosta Haarajoelta, Pellonkulmasta, Saunaniitystä tai Nummenkylästä.Yhteydenotot: Hanna p. 045 8406673 Ruukkukatu 6, Nummenkylä 2h+k, 60 m2, 726,92 /kk. Tilava luhti-/rivitalokaksio isolla keittiöllä ja omalla pihalla. Huoneistossa ei ole omaa saunaa, mutta taloyhtiössä on hyvät saunatilat. Hyvät bussiyhteydet keskustaan. Kaapelitalous. Halutaan vaihtaa pienempään, vähintään 40 m2 asuntoon, jonka vuokra max. 600 /kk. Kinnarin, Keskustan tai Pöytäalhon alueilta. Yhteydenotot: Jimi Jääskeläinen p. 046 6875437 Naavatie 4, Jamppa 2h+k+s, 62 m2, 732,22 /kk Siisti asunto omalla saunalla. Yhdet portaat, talossa hissi. Halutaan vaihtaa 1-2h+k parvekkeelliseen/pihalliseen asuntoon muualta paitsi Jampasta tai Haarajoelta. Vuokra maks. 680 /kk. Yhteydenotot: Mirja Mehtonen p. 045 6398449 M E S T A R I A S U K A S 9
Asukkaat Infoa Mestariasukkaille Huoltoa hoitaa Mestaritalkkari Puh. 050 301 5040 arkisin klo 8-16 Muina aikoina numerossa päivystää Securitas Oy. Kierrätyskärryn aikataulu Puhelinpalvelun aukioloajan ulkopuolella (klo 16-8) Mestaritalkkarin numeroon soitettaessa puhelu kääntyy automaattisesti Securitas Oy:lle. Huomioithan, että aukioloajan ulkopuolella (klo 16-8) päivystys hoitaa ainoastaan erittäin kiireelliset huoltotehtävät, esim. putkivuodot. Oven avaus on aina maksullinen, katso hinnasto kiinteistösi ilmoitustaululta. Mestariasuntojen toimisto Asiakaspalvelu puh. (09) 279 8340 arkisin klo 8-16 Asiakaspalvelu ohjaa tarvittaessa isännöitsijälle Mannilantie 43, 2. kerros 04400 JÄRVENPÄÄ Email: asiakaspalvelu@mestariasunnot.fi Viikko 23 24 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 Talon osoite Sauvakatu 7 Pajalantie 39 Pöytäalhontie 97 & 95 Pöytäalhontie 72 Seutulantie 9 & 11 Lähteenkuja 1 Sibeliuksenväylä 42 Ruukkukatu 2 & 4 & 6 Nummikatu 16 & 18 Maljakatu 17 Maljakatu 22 Pellavapirkka Vöyrinkatu 12 Wärtsilänkatu 14 Wärtsilänkatu 18 Viikko 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 1 Talon osoite Haltianpolku 6 Jampankaari 11 Naavatie 4-6 Saunaniitynkatu 3 Järvipuistonkatu 7 Hallintokatu 7 Kartanontie 5 Torpantie 33 Torpantie 31 Suksitehtaankatu 3 Puistotie 38 Puistotie 26 Tähkä 2 Pesäkuusenkatu 1 Toimiston aukioloajat ma- pe 8.00-16.00 Kamera kiertää Ajankohtaisia kuvia Mestarikohteista Haltiapolku 6:ssa uusitaan julkisivua. Lääkärinkuja 3 saa uuden vesikaton. 10 M E S T A R I A S U K A S
Kaupungilta Mestaritoiminnan palvelukseen KUVA Janne Lahti Asuminen Osa Järvenpään kaupungin kiinteistöjen kunnossapidosta huolehtineista työntekijöistä siirtyi Mestaritoiminta Oy:n palvelukseen 1.1.2015. Työpaikan vaihtuminen liittyi muutokseen, jossa Mestaritoiminta Oy otti huollettavakseen kaupungin kiinteistöt. Samalla kaupungista tuli Mestaritoiminta Oy:n pääomistaja. Mestariasukas-lehti haastatteli muutamaa uutta mestaria siitä, millaiselta työpaikan vaihtuminen tuntuu. Pienempi organisaatio tuntuu joustavalta Kiinteistönhoidon palveluesimiehenä toimiva Jyrki Schukov ja kiinteistönhoitaja Jouni Lahti aloittivat tehtävissään vuoden alussa. Molemmat olivat useamman vuoden kaupungin palveluksessa, Jyrki Schukov vuodesta 2008 ja Jouni Lahti vuodesta 2003. Työtehtävät muuttuivat molemmilla hiukan työpaikan muutoksen yhteydessä: Jyrkillä kiinteistönhoidon tehtävät muuttuivat saman alan esimiestehtäviin ja Jounilla nykyisessä työssä kiinteistönhoidon tehtävät korostuvat enemmän aiemmin työnkuvaan oheisena kuuluneiden LVI-töiden sijaan. Mestaritoiminnan työkulttuuriin molemmat ovat päässeet mukaan ilman suurempia ongelmia. Olen päässyt hyvin porukkaan mukaan. Asiat ovat sulautuneet mielestäni ihan hyvin yhteen. Työtavoista ja -asioista sovitaan keskustellen, jos näkökannat eroavat. Joitakin eroja aikaisempaan on. Ainahan se riippuu myös itsestä, miten hyvin hommat sujuvat, Jyrki toteaa ja jatkaa: Oma tehtävä on muuttunut, joten mukana on vielä opetteluakin. Pikkasen joustavampaa toiminta tuntuu olevan, kun organisaatio on pienempi. Molemmat miehet toteavat, että heidät on otettu uusien työkavereiden puolesta hyvin vastaan. Asiat näyttävät pikkuhiljaa hioutuvan. Toivottavasti työt jatkuvat ja Mestaritoiminnalla menee hyvin, Jouni Lahti toteaa haastattelun lopuksi. Jouni Lahti (vasemmalla) ja Jyrki Schukov siirtyivät kaupungilta Mestaritoiminta Oy:n palvelukseen vuoden alussa. Ilmianna naapurisi! -kilpailuun mysteerivoittaja Viime lehdessä julkistimme kilpailun, jossa pyysimme mestariasukkaita ilmoittamaan meille sellaisen henkilön, jonka ansaitsee Vuoden mestarinaapuri -tittelin. roskakatoksen hajonnut ovi korjataan, sekä auttaa kun tullaan lastenvaunuilla sisään tai ulos. Lakaisee ohimennessään liiat lumet vaunujen renkaista ja kysyy kuulumisia. On neulonut lapselleni tossut ja hilkat jos muutamat. Voiko mukavampaa ollakaan. Jampan lähiöuudistumisen historiasta julkaisu Jampan lähiöuudistuksesta vuosina 1995-1999 on julkaistu toukokuun lopulla Mustikanvarpuja ja betonia -kirjanen. Toimituskunta koostui Kirsti Ruislehdosta, Kaija Tuurista, Mirkku Forsellista ja Marja-Liisa Palosaaresta. Kirja on asiantunteva muistelmakooste siitä, mitä Jampassa tapahtui lähiöuudistamisen vuosina. Voittaja löytyi, mutta hän ei halua nimeään julki. Naapurin tekemässä ilmiannossa voittajaa luonnehdittiin seuraavasti: Hän on asunut talossamme siitä lähtien kun talo on rakennettu, joskus 1970-luvulta. Eli uskoisin, että yksi pitkäaikaisimmista asukkaista, ellei jo pitkäaikaisin. Hän on se mummo, jonka näet syksyllä haravoimassa lehdet pihamaalta, keräämässä roskat pihalta tai muuten vain laittamassa pihamaatamme kuntoon, että on mieluista asua. Hän on se, joka vie asioita eteenpäin, jotta Mielestäni häntä todella voi kutsua vuoden naapuriksi. Ja sen, mitä olen häneen tutustunut tässä kohta kolmen vuoden aikana mitä talossa olen asunut, ei hän tee näitä asioita siksi, että haluaisi palkkaa tai kunnioitusta, vaan siksi että arvostaa taloamme, asumista siinä ja tietysti naapureita. Tämän ilmiannon perusteella raadilla oli helppo tehtävä edessään. Palkinto on toimitettu voittajalle. Kuva Jampan aluetuvalta kirjasen julkaisutilaisuudesta. Huollon vinkkejä Mestaritalkkareiden vinkkejä asumiseen Väärien irtainvarastojen käyttäminen Asuntoon kuuluu yleensä yleisissä tiloissa sijaitseva irtainvarasto, joka on numeroitu asunnon numeron mukaan. Mikäli huomaat, että asuntoosi kuuluvassa varastokomerossa on jonkun muun tavaroita, ota välittömästi yhteyttä Mestariasuntojen asiakaspalveluun asiakaspalvelu@mestariasunnot.fi tai puh. 09-2798 340 (ark. 8-16). Poismuuttojen yhteydessä joudutaan joskus tyhjentämään edellisen asukkaan tavarat häkkikomerosta, mikäli asukas itse ei ole huolehtinut velvollisuudestaan. Jos komerossa on jonkun muun tavarat, ne joutuvat silloin hävitetyiksi. Älä siis pidä tavaroita muualla kuin asuntosi mukaan numeroidussa varastokomerossa! M E S T A R I A S U K A S 11
Asuminen Mestariasukas pelasti asukkaat palavasta talosta Kun tulipalo syttyi Pajalassa sijaitsevassa Välskärinkatu 25:n A-talossa perjantai-iltana 27.2.2015, asukkaiden onneksi paikallisella kioskilla oli käymässä Sauvakatu 6:n Mestarikiinteistössä perheineen asuva Janne Valkokivi. Entisenä vapaapalokuntalaisena hän osasi toimia hätätilanteessa oikein. Olin kioskilla käymässä muutamaa minuuttia ennen iltayhdeksää, kun huomaisin savua ja liekin naapuritalon kattoraketeissa. Soitin hätäkeskukseen ja lähdin heti kolkuttelemaan asukkaiden ovia, Janne Valkokivi kuvasi tapahtuman alkutilannetta. Autoin paikalla olleet ihmiset ulos asunnoista ja etäälle palavasta rakennuksesta. Kuumuus alkoi hyvin nopeasti nousta myös talon pihalla. Autoin iäkkäitä asukkaita tarpomaan hangessa pois liekkien ulottuvilta. Ennen kuin paikalle saapui ambulanssi, Janne heitti lunta palossa kärsineiden asukkaiden vaatteisiin ja iholle. Tilanne oli lopulta aika täpärä, palovammojakin syntyi, mutta tein sen minkä parhaaksi näin. Tämän ripeän toiminnan ansiosta kaikki asukkaat säilyivät hengissä. Useita sammutusyksiköita saapui paikalle Noin 15 minuuttia hätäkeskukseen soiton jälkeen paikalle ajoi 13 sammutusyksikköä eri puolilta Keski-Uusimaata. Mestariasuntojen ja Mestaritoiminnan henkilökuntaa saapui paikalle heti kun tieto onnettomuudesta levisi. Mestareista ensimmäisenä paikalle saapui kiinteistömestari Tero Passi, jonka jälkeen paikalle tulivat mestaritalkkari Taru Rautava, kiinteistömestari Antti Räty sekä isännöitsijä Jarkko Kankkunen. Onnettomuusyönä Mestariasunnot järjesti majoitusta tarvitseville asukkaille hotellimajoituksen. Asukkaat ohjattiin myös kriisiapuun. Mestaritoiminta Oy:n huolto ohjasi ja avusti asukkaita käytännön järjestelyissä. Mestariasunnot järjesti yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa kriisiapua kaikille talon asukkaille vielä myöhemminkin. Tulipalo tuhosi kuusi asuntoa käyttökelvottomaksi ja kaksi asuntoa kärsi savuvahingoista. Välskärinkadun kiinteistö on rakennettu vuonna 1969 ja perusparannettu 1996. Hengenpelastusmitalia haettu Mestariasunnot on hakenut hengenpelastusmitalia Janne Valkokivelle esimerkillisestä ja rohkeasta toiminnasta vaaratilanteessa. Hengenpelastusmitalilautakunta käsittelee ehdotuksia kerran vuodessa. Tämän jälkeen asia KUVA Janne Lahti esitellään Tasavallan presidentille. Hengenpelastusmitali annetaan tunnustukseksi erittäin rohkeasta ja neuvokkaasta taikka oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Janne Valkokiven ja pelastuslaitoksen ripeä toiminnan ansiosta kaikkien asukkaiden henki säilyi Välskärinkadun tulipalossa helmikuun lopulla. Mestariasukkaat elokuvanäytöksessä Mestariasukkaille järjestettiin piristystä talven pimeyteen Luokkakokous-elokuvan parissa 5.3.2015. Tällä kertaa näytös oli suunnattu aikuisille ja paikalle saapuikin koko Studio 123:n salin täydeltä elokuvan ystäviä. Perinteen mukaisesti tarjolla oli myös popcornit ja limonadit täydellistä elokuvanautintoa varten. Viime vuonna vietettiin Mestariasukastoiminnan teemavuotta ja kysyimme asukkailta, minkälaista asukastoimintaa toivotaan. Valitettavasti emme saaneet toivomaamme palautetta, mutta yhteiset elokuvanäytökset ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi. Mikäli sinulla olisi ideoita asukastoimintaan, niin otamme niitä mielellämme vastaan osoitteeseen asiakaspalvelu@mestariasunnot.fi. KUVA Kristiina Viertola Aurinkoista juhannusta kaikille järvenpääläisille! Yhteiset elokuvaillat ovat pitkään olleet osa mestariasukastoimintaa. 12 M E S T A R I A S U K A S